Keskustelu

Kouraan ajattelijaMielenkiintoinen kommentti Paroselta19.3.2017 9.16
Paronen sanoo, että kuntaliitosissa Kuopioon ei aina ole riittävästi perehdytty liittyvän kunnan tilanteeseen.
Tästä syystä liitoksia ei pitäisi enää tehdä kevyesti.
Tämä vain tiedoksi Kaaville.
Virheestä on otettu opiksi.

vaalitarkkailijaRe: Mielenkiintoinen kommentti Paroselta19.3.2017 15.57
Yrityskaupoissa ja fuusioissa on havaittu se, että noin 75% suunnitelluista yrityskaupoista tai fuusioista epäonnistuu, eikä suunniteltuja hyötyjä ja tavoitteita saavuteta.

Yrityskauppoja ja fuusioita perustellaan myös aina ns. synergiahyödyillä. Todellisuudessa mainostetut synergiahyödyt jäävät pääsääntöisesti pienemmiksi kuin kauppoja tai fuusioita suunniteltaessa oli arvioitu.

Kannattaa pitää mielessä, että yrityskauppoja suunnittelevat ja niitä toteuttavat sijoittajat ja rahoittajat ovat ns. yrityskaupan asiantuntijoita ja lakimiehiä.

Kuntien liitokset ovat käsitykseni mukaan mm. päätöksenteon osalta vaikeampia kuin yrityskaupat ja niitä toteutetaan pääasiassa virkamiesten ja kuntien keskeisten päätöksentekijöiden toimesta. Näillä henkilöillä esim. taloudellinen tai kansantaloudellinen tietämys on aivan alkeellista.

Tällaisilla tahoilla ei voi olla sellaista eri organisaatioiden yhteen saattamiseen tarvittavaa kokemusta ja osaamista, jota yritysmaailmassa on ja täytyy olla.

Tästä syystä voidaan päätellä, että kuntaliitoksissa epäonnistumisprosentti on selvästi suurempi kuin 75%:a.

Epäonnistuneita kuntaliitoksia ei siis tietysti pitäisi mennä tekemään, koska epäonnistuminen voi johtaa vuosikymmeniä kestäviin sosioekonomisiin ongelmiin liitoskunnissa.

Uskon, että Paronen on Kuopion runsaita kuntaliitoksia koskevassa kommentissaan oikeassa ja hän ei ole edes kertonut sitä, mikä Kuopiossa on ollut lukuisten kuntaliitosten myötä saavutettu todellinen hyöty sekä Kuopion että liittyneiden kuntien osalta

Pahoin pelkään ja olen siitä myös useampaan kertaan varottanut, että tuijottaminen vain kuntien asukaslukuihin tai velkaantumisiin ei ole oikea tapa lähestyä asioita kuntaliitoksissa.

Vaarana on se, että kuntaliitoksissa luodaan ainoastaan suuria sosioekonomisia ongelmia, kun puhutaan kaupungistumisen megatrendien myötä saavutettavista hyödyistä.

Nopeasti kasvanut Kuopio on malliesimerkki tällaisten heikosti harkittujen kuntaliitosten myötä syntyvien sosioekonomisten ongelmien kehittymisestä.

On täysin epä-älyllistä kuvitella, että Kuopio-liitos voisi jotenkin ratkaista esim. Juankosken liitoksen kautta vaikka Säyneisen syrjäkylän asukkaille aivan ilmeisesti aiheutuvat ongelmat.

Pelkästään maantieteellinen etäisyys Kuopion ja Säyneisen välillä aiheuttaa suuria haasteita.

Alla Kuopion kuntaliitosten haasteet (kuntaliitokset), joista Kuopiosta uusiin tehtäviin pyrkivä Petteri Paronen nähtävästi on puhunut:

- Riistavesi vuonna 1973; etäisyys Kuopiosta 37 km, nykyinen asukasluku arviolta n. 1 900
- Vehmersalmi vuonna 2005; etäisyys Kuopiosta 48 km, nykyinen asukasluku arviolta n. 1 900
- Karttula vuonna 2011; etäisyys Kuopiosta 44 km, nykyinen asukasluku arviolta n. 3 450
- Nilsiä vuonna 2013; etäisyys Kuopiosta 55 km, nykyinen asukasluku arviolta n. 6 500
- Maaninka vuonna 2015; etäisyys Kuopiosta 45 km, nykyinen asukasluku arviolta n. 3 730
- Juankosken taajama vuonna 2017; etäisyys Kuopiosta 62 km, nykyinen asukasluku n. 1 200
- Muuruveden taajama vuonna 2017; etäisyys Kuopiosta 52 km, nykyinen asukasluku n. 2 500
- Säyneisen taajama vuonna 2017; etäisyys Kuopiosta 79 km, nykyinen asukasluku n. 1 000

Kuopioon liitetyissä kunnissa ja taajamissa asuu nykyään ihmisiä siis yllä olevien arvioiden perusteella yhteensä noin 22 180 kappaletta ja heistä ehkä jo lähes 7 000 on eläkeläisiä, jotka selvästi ovat vaarassa joutua vähintään ns. yhden asunnon loukkuun.

Kun Kuopiossa on jo muutenkin kovasta kasvusta johtuvia sosioekonomisia haasteita esim. Petosen suositussa lähiössä, niin en ollenkaan ihmettele, että Kuopion kaupunginjohtajakin on alkanut katsella uusia työpaikkoja.

Tilannetta ei tietysti yhtään helpota se, että Parosen avustajaksi tuli Juankosken kuntaliitoksen myötä legendaarinen muutosjohtaja Esteri Kangasveijari, jolla on hyvä kokemus siitä, miten pienet maaseutukunnat ajetaan maan tasalle ja kehitetään kunnan palveluja ja ns. lähidemokratiaa.

Juankosken keskustan virallinen ääniRe: Mielenkiintoinen kommentti Paroselta19.3.2017 17.55
Yllä olevasta kirjoituksesta näette, että Muuruvesi on asukasluvultaan hieman isompi kuin Juankoski ja Säyneinen yhteensä.
Vaalitarkkailija katsoo tilannetta, joka on voimassa vasta hetken päästä. Pidän vaalitarkkailijaa viisaana miehenä.

Luin minäkin Parosen kommentit Savon Sanomista. Hän vihjaisi liitoskuntien piileviin velkataakkoihin liittyviin ongelmiin.

Olisi kannattanut ottaa Juankoski 8 vuotta aikaisemmin, kun sitä pyysimme. Tyhmyydestä sakotetaan.



Vastaa viestiketjuun

Otsikko:*
Viesti:*
Lähettäjä:*
Sähköpostiosoite:
Lähetä vastaukset sähköpostiini: