Keskustelu
| Juujuu | Keskustalaisia tukia | 23.3.2017 20.44 |
| Juankosken ja Viitaniemen Mikko Sakarinpoika Toivanen sai viime vuonna lähes 300 000,00 euroa EU-tukia. Näin sitä pitää. Tietysti puolue on tuttu. |
||
| alan kolmas mies | Re: Keskustalaisia tukia | 24.3.2017 3.12 |
| Terra Sipilän tukipolitiikka tappaa Suomen maatalouden. Maaseutuvirasto maksoi maataloustukia Suomessa yhteensä noin 2,035 miljardia euroa vuonna 2016. Tuensaajia oli yhteensä 60 656. Kun maataloustukiin huomioidaan myös valtion maksamat eläkkeet vuonna 2017 (noin 700 milj. euroa ja lomakorvaukset n. 159 milj. euroa) sekä noin yhden miljardin suuruiset maataloustuotteiden hintatuki, niin Suomen koko maataloustuki nousee jo 4000-5000 milj. euroon. Kysymyksessä on joka tapauksessa maailman ennätysluokkaa oleva maatalouden tuki, mutta tuen avulla ei synny nykymenolla käytännössä minkäänlaista jalostusarvoa. Kysymyksessä on siis rahan kantamisesta kankkulan kaivoon. Maatalousyrittäjätkään eivät nykyään pysty enää tukiviidakossa elämään, kun erilaisia tukia on nykyään kaikkiaan jo yli 200 kappaletta. Kuka näitä kaavakkeita pystyy enää täyttämään. Muistaakseni kiuuruvetinen maatalousyrittäjäkin oli saanut kaavakerumbasta tarpeekseen ja matkusti oikein Brysseliin asti kaavakkaista punoma monen metrin hirttoköysi mukanaan, jolla pyrki näyttämään direktiivivirkailijoille, että enough is enough. Sitä en ole vielä huomannut maksetaanko maanviljelysyrittäjilletukea siitä, että maatalousyrittäjätkin joutuvat valitettavsti päivittäin käymään huussissa, kuten muutkin kiireiset yrittäjät joutuvat tekemään. Järkevä ihminen luulisi, että kun jotain yritystoimintaa tuetaan, niin siitä syntyisi edes jotain positiivista tulosta. Suomen maatalouden kohdalla näin ei kuitenkaan näy käyvän, mikä selviää mm. EU:n maataloustilastosta vuodelta 2016. Alla Suomen maatalouden bruttojalostusarvon ja EU:n maataloustuen kehitys vuosina 2010-2015 (jalostusarvo ensin mainittuna, milj. euroa): - 2010 1 445 1 832 - 2013 1 282 1 738 - 2014 1 263 1 711 - 2015 984 1 602 Vertailun vuoksi alla Ruotsin vastaavat luvut: - 2010 1 548 976 - 2013 1 614 1 068 - 2014 1 696 1 014 - 2015 1 872 922 Omituista tässäkin vertailussa on se, että Suomessa näyttää jalostusarvo vain laskevan, mitä enemmän tukia jaetaan. Ruotsissa taas nähdään se, että jalostusarvo on koko ajan noussut ja esim. vuonna 2015 erittäin voimakkaasti, kun tuki on ollut ennätysalhaalla. Tästä ei voi sanoa mitään muuta kuin sen, että ruotsalaiset ovat tässäkin asiassa huomattavasti suomalaisia viisaampia. Maiden maantieteellinen asema ei selitä tällaista järkyttävää eroa. Kun tarkastelee vuoden 2016 Maaseutuviraston jakamien tukien osalta tuen saajia, niin tietysti ensimmäisenä huomio kiinnittyy siihen, että monet kansanedustajat lukeutuivat suuriin maataloustukien saajiin. Totta kai useimmilla näistä oli kepun jäsenkirja eli he olivat jakamassa siis itselleen ruhtinaallisia maataloustukia. Taannoinhan ministeri Suvi Lindenille (kok) tuli ero tehtävistään, kun oli jäävinä mukana myöntämässä vähäistä tukea oululaiselle golf-kerholle. Tyhmempi ihminen ei näe eroa maataloustuen ja golf-harrastustuen välillä. Kansanedustajista suurimpien tuen saajien listalla ovat muun muassa keskustan Juha Pylväs, Jari Leppä ja Eerikki Viljanen sekä Rkp:n Mats Nylund ja Thomas Blomqvist. Keskustalaisten Hannakaisa Heikkisen, Elsi Kataisen ja Anne Kalmarin puolisot saivat niin ikään maataloustukia. Suurin yksittäinen tuensaaja oli meijerikonserni Valio, joka sai tukia lähes 2,3 miljoonaa euroa. Minun on erittäin vaikea tajuta, miksi Valiolle voidaan myöntää maataloustukea, kun yhtiön ainoa tavoite on ollut tappaa kilpailijat maitomarkkinoilta, jolloin monopoliyhtiö olisi saanut käyttää huolettomasti alkutuottajia hyväkseen ilman mitään takuita siitä, että yhtiön jalostusarvo nousisi ja se voisi maksaa koreampaa korvausta myös alkutuottajille. Pohjois-Savossa suurimmat maataloustukien saajat olivat Sonkajärven Iskola Oy (tuki 995 836 euroa) ja uusi yritys Savon Vasikka Oy (tuki 792 586 euroa). Iskolan palveluksessa on tiettävästi 8 henkilöä ja yhtiön liikevaihto ja tulos ovat kehittyneet vuosina 2011-2015 seuraavasti (liikevaihto ensin mainittuna), x 1000 euroa: - 2011 600 314 - 2012 1 614 259 - 2013 2 239 215 - 2014 2 411 106 - 2015 2 287 -23 Yllä olevista luvuista voidaan päätellä, että maataloustuki yritykselle on lähes 50% yhtiön liikevaihdosta ja ilman lähes yhden miljoonan euron maataloustukea yhtiö olisi ilmeisesti vuonna 2016 konkurssissa. Savon Vasikka Oy:n osalta on todettava, että maatalousyrittäjien uhkarohkea 2.5 milj. euron tuore investointi tuntuu omituiselta, koska yhtiön 9 kuukauden liikevaihto vuonna 2016 oli vain 37 000 euroa ja tulos 6 000 euroa. Onneksi yhtiö sai maataloustukea peräti 792 586 euroa vuonna 2016, muutoin uhkarohkeiden yrittäjien toiminta olisi päättynyt konkurssiin jo viime vuonna. Näistä Pohjois-Savon maatalousyrityksistä on tullut mieleen sellainenkin alustava ajatus, jos vaikka New Stroms Oy perustaisi Juankoskelle maataloutta harjoittavan tytäryrityksen, niin sehän voisi sitten laittaa Maaseutuvirastolle tukianomuksen vetämään vaikka nyt alustavasti 800 000 euron edestä, jolla ostettaisiin kohta tarpeettomaksi jäävä Sillikuukki keskuskettiö ja siinä alettaisiin valmistamaan savolaisia perinneruokia, joiden päämarkkina olisi tietysti heti viennissä ja etenkin Kiinassa. |
||
| mualainen | Re: Keskustalaisia tukia | 25.3.2017 0.47 |
| Voe, voe niitä köyhiä. Muatalloustukiakki on jaettu joillekkii vähävarraisimmille muatallousyrittäjille. Savolaisetkii ouvat suaneet omat osansa tästä runsauvensarvesta. Sonkajärven navetallekkiin annettiin ihan isolla kauhalla. Olhanse iiskola vähänaekaa suomen suurin maejontuottaja, mut nyt se pirulaenen pohojanmualenen ylistaron puoliks ilimanakkoo oleva poekamiesporukka pisti ranttaliks ja piätti panna savolaeset muanrakkoon. Nyt ne leventellöö ja alemakasiinin alemyynnistä hankittuja henkseleittään rämpsyttellöö, olevinnaan, että tässä myö sitte ollaan euroopan omistajia.. ja ettäskuin ne kaekki savolaesetkkii heijän mielestään juop vuan pohojanmuan sisäsiittoesten lehmien maetoo. Voe pyhä yksinkertaisuus... Onhanse kuitenkii loppuun lopuks olla mukava olla savolaenen. Jos vertoo mihinkä tahansa muakuntaa. Nyt myö savolaeset julistettaan itentiteettitaestelu pohojanmualaisia tollukoita vastaan Ei kae myö savolaeset olla nii olematonta porukkoo, et annettas maetosovassa periks pohojanmualle. Kaekki kunnijoitus iiskolan yrittäjille, rohkeelle porukalle. Tukijaesia annettiin muillekkii savolaesille. Tasapuolissuuvven mukkaan näinhän sitä pittää. Muatalloushan on mitä pitemikahtoen sitä kepulaesinta toemintoo. Aenakkii tukijaesten jakotillaisuuvvessa. Mulle, sulle, mulle, mulle sulle, mulle. Siitähän se justiinsa tasan männöö. Vehmerin puolelle, näille umpirohkeille yrittäjille Ville, Tuomo, Timo, Mari ja Jari.tul iha mukavat tukijaiset. On ne rohkeita poekija ja tyttökkii. Minä kehottasin kaikkija meitä muakunnan immeisiä, jos myö halutaan syyvvä oikkeesti aetoo naturaalia läskiä, juuvva naturaalia, oman muakunnan maetoo, puhasta, sitä aetoo, syyvvä siitä, samasta rasvasta pantuva juustoo. Ruvettaan ostammaan ihan porukalla oman muakunnan umpirohkeiitten tuottajjien lihoja, maetoja ynnämuita puhtaeta, iliman rasilian aurinkossa eskypsytettyjä kurmmeetuotoksija. Ruvettaan pitämmään kaekki ulokkeemme ylöspäin, et nämä muakuntamme uhkarohkeet onnistuvasivat hankkeessaan. Elekää oloko katteellisia. Vaekkase kaekkijen alojen asijantuntija alankolomas koittaa lyyvä lyttyyn kaekki esppoon ulukopulella ouvvat yritykset, sanompahan vuan, elekee ottakko herneitä nennään alan kolomannen viissauksista. Ei se ou heleppoo esppoossakkaan. Kyllä sielläkkii tuppukylässä immeisilla essiinttyy melekosesti erlaisija mielenhärijöitä. Kokosuomenkatsaukksessa katottuna. Kylläkae nalle wahlströmillekkii ois tullu bankrotti, jos ei ois suanna vaevaista kahtapuoltasattaatuhatta tukiaisia. Ois tämmösessä hätätappuksessa voenu huuvella sammaan uppoovaan venneesseen apuva konneen tornista köyhäanttiherlininkin. Oeshase neljäsattootuhatta euroo pysyny jonnii aekoo pintavesissä. Oesivat suanna kaksistaan, mualiman kaltoinkohtelemat onnettomat kolleekat souvella ja mietiskellä, mitenkähän niillä muilla onnettomilla, meijänkaltasilla männöö, ko meilläkkii on nuin vaekeeta. |
||
| Eero Kekäläinen | Re: Keskustalaisia tukia | 25.3.2017 8.16 |
| Onhanse tosiasia, et maatalousyrittäjä on tänpäivänä oikeesti ahtaalla. Olen henk.kohtaisesti huomannut tämän työni ohessa, kuskattuani Yaran lannoitteita ympäri, ämpäri maakuntia. Jos takavuosina maatilan isäntä taikka emäntä osti 50 säkkiä lantoja, nyt hän ostaa 30 taikka vähemmän. taikka ei yhtäkään, Niin monet itkuvirret oon maatilojen kahvipödän ääressä kuullu, et ei oikeesti käy katteeks. Lopetettas koko paska homma, mut kun ei oo varraa tehä niin isoa kuprua. Sinnitellään, saatana. Ei pidä meidän kenenkään aliarvioida, eikä kadehtia heidän tekemäänsä niin arvokasta työtään. Nyt juuri kun sulatellaan brasilian naudanlihafilettä, on otettava ylpeydellä esiin se seikka, kuinka meillä suomessa hoidetaan tämä ensiarvoisen tärkeä valvonta laadussa ja hygieniassa. Olkaamme ylpeitä siitä, et me suomalaiset saamme syödä ja juoda, kenties maailman puhtainta ruokaa. Meillä täällä maalla, juoda kenties lähinaapurin mansikin maitoa. Suomen puhtauden, niin ruoassa, vedessä, ilmassa, luonnossa, kaikkialla, ovat huomanneet aasialaiset, joita nyt alkaa virrata lentokonelasteittain tänne meille. Henkäilemään puhdasta, raitista happea, jota meillä täällä suomessa löytyy tilaamatta, hyllytavarana. Antakaamme vilpitön tukemme kaikille maatalousyrittäjille, jotka joutuvat tässä mielettömässä direktiiviviidakossa taistelemaan oman elantonsa saavuttamiseksi ja samalla kaikille meille suomalaisille ja kaikille turisteille.aikaansaada sitä aitoa naturaalia puhdasta lähiruokaa. Suomi on hyvä maa elää. Toisinkuin aikoinaan seppoperkeleräty sano saksa on paskamaa. |
||
| Eero Kekäläinen | Re: Keskustalaisia tukia | 25.3.2017 10.27 |
| Teamahman Alpon sanoin nythänmä vasta hokasinkin, mitä akm ed. kommenttinsa viimosessa lauseessa sanokin. Sillikuukki. Tehtäis paikallisten koillis-savolaisten maatalousyrittäjien yhteinen myyntiyhtiö, jalostusyhtiö. Jatkojalostettais paikalliset raaka-aineet. Maito annettas mennä sinne minne se nytkin mennee, mut lihat, kananmunat, ym käsinkosketeltavat raaka-aineet. Jalostettaissin täällä maalla. Maalla.. Sitähän laitosta ei laitettais kaupunkiin, jotenka tuotantolaitos pitäs todenäköisimmin laittaa Kaaville. Eikähän Kaaviltakaan löyvvy valmiita tiloja tämmöseen toimintaan, mut tältä kylältä löytyy semmonen dirikka, et se heti tajuaa mitenkä kauaskantoisesta pisneksestä on kymysys. Pikimmiten rakennettais käypäset tilat. Sopanen ei oo eilisen teeren poikia pisneksissä. Sinne laitetaan tuotantolaitos. Sittenkö näitä tuotteita aletaan jatkojalostamaan, piäpiruks, elikkä pääkokis palkataan juankosken pelonniemen oma suomen ensimmäinen mastersef. Kaapataan televisiotähtikokin Tom Björkin yhdenpirellitähteen ravintelista Boulevard Socialiasta, helsingistä, kokiksi Joonas Haemaelaenen. Siirrettäisiin sillikuukin vempelleet Kaaville. Siinäpä ois kuopion kuolevalle kaupunginosalle virkinettä vähäksi aikaa. Myyntipäälliköksi tarvis saaha pätevä mies elikkä nainen. Markkinat suorastaan levähtäis ympäri maailmaa. Kiinaan. Siellä on ainakin kaks taikka kuus suuta yhtäaikaa auki. Sinne. Atria juuri sai auki ovet. Sinne, sinne, Itikan vanavedessä. Sittenko, tuotanto on huipussaan, ei kaaville anota ollenkaan ed. mainittuja kepulaisia tukiaisia. Ne on korvamerkitty vain harrastelijoille. Laajennetaan tuotantoa, tiloja. Ari Sopanen ostaa maita jo köyhän kuopion laitamaita läheltä vehkalahtea ja akonpohjaa. Siitähän se alkaa kuopion kuihtuminen, näivettyminen ja kaatuminen Kaavin sylliin. Sitten minäkin täältä nilsiän kaupunginosasta muuttaisin takas Kaaville. Ja alkaisin alan konsultiksi. Sittenko rahat kaavilla on säilötty entisen osuuspankin kassaholviin, alettais alan kolmannen kanssa suunnittelemaan siihen lihanjalostuslaitoksen viereen olemassaolevan pienen kartonkitehtaan käynnistämistä ja senmyötä jopa juankosken biovoimalan täyshöyrytuotantoa osaksi kaavin lihanjalostustehtaan energianlähteenä. kartonkitehtaalle laadittais semmonen toimitastrategia, yhdessä myyntiorganisaation kera, valerisedän johdolla, et kartongin pitkiä tillauksia ajetaan vain silloin ko lihajalostustehtaalta riittäis energiaa ketterälle pahvitehtaalle. Mut mehän alan kolmannen kera emme ole mukana operatiivisessa toiminnassa, mehän olemme ainoastaan konsultteja. Tämän suuren projektin myötä meistä tulis niin kuuluisia konsultteja, et jos juankaupunki vielä olis olemassa, petterikin kääntyis meidän puoleen kysyäkseen asiantuntijalausuntoja. Taksa, kotikenttäetu - 50 % ........jokaisesta miljoonasta Oi, oi, tätä koillis-savon ihanaa tulevaisuutta. . |
||
| vaalitarkkailija | Re: Keskustalaisia tukia | 25.3.2017 22.37 |
| Ystäväni Eero, hyvä että luit huolella loppuun, mitä kirjoitin nykyisestä lähes hyödyttömästä maataloustuesta. Sinä löysit sieltä avainsanan: kannattamaton "Sillikuukki". Silloin sinunkin silmäsi avautuivat ja aloit ajattelemaan, mitä kaikkea kalkkeutuneiden ajatusten muutos voi tuoda tullessaan. Maataloustuen määrähän on Suomessa nykyään kaikkinensa vuosittain 4 000-5 000 miljoonaa euroa ja valitettavasti se menee suurimmaksi osaksi kuitenkin kankkulan kaivoon. Minä olen aina vastustanut rahan kantamista kankulan kaivoon, mutta en ole koskaan vastustanut rahan järkevää käyttöä, päin vastoin. Täytyy ajatella sitäkin, että kymmenen vuoden aikajaksolla verovaroja on uhrattu maatalouteen suuruusluokkaa 40-50 miljardia euroa, mutta siitä saatava vuotuinen bruttojalostusarvo on nykyään vain luokkaa 900 milj. euroa vuodessa. Kun maatalousyrittäjät tuen lisäksi rahoittavat toimintaansa suureksi osaksi vielä itse ja lainarahalla, niin voidaan arvioida, että 10 vuotisella jaksolla maatalouden harjoittamiseen on uhrattu meillä suunnilleen 80-100 miljardia euroa ja tämän investoinnin tuotto on nollan ja yhden välillä. Tällainen toiminta ei vaikuta kovin järkevältä. Tästä syystä Suomessa tarvitaan nykyisen maatalouspolitiikan täydellinen reformi. Muutoin maaseutu tulee tyhjenemään tulevan 20-30 vuoden sisään, vaikka kepuloiset saisivatkin aikaan maakuntahallinnon ja sote-palvelujen massiivisen keskittämisen, joka on vasta ideointiasteella. Stora Enso ideoi aikoinaan Amerikasta parinkymmen tehtaan oston ja parin vuoden päästä havaitsi, että paskaa tuli haukattua oikein olan takaa. Maataloudessa täytyy siis toteuttaa ns. tuotannonsuunnan muutos, joka on jo jouduttu tekemään esim. metsäteollisuudessa ja monilla muillakin aloilla. Muutos on kuitenkin hidas, mutta jostain täytyy aloittaa. Se on vaarallinen merkki, että Suomessa juodaan kaikista maailman maista eniten epäterveellistä maitoa. Väittäisin näin, että koko Suomen maatalouspolitiikka onkin keskittynyt siihen, kuinka monta penniä Valio on maksanut maidosta alkutuottajalle. Tällainen keskustelu on yhtä hyödytöntä kuin jauhaa vuosikymmeniä esim. puun kantohinnasta. Täytyisi tietää, mitä tuotteita raaka-aineista kannattaa valmistaa ja mitkä ovat valmistuksen ja jakelun kaikki kustannukset ja tietysti se, mitä ostaja on valmis tuotteesta maksamaan. Suomessa kannattasi vihdoin tajuta se, että Suomella ei ole mitään sellaista suhteellista etua, että me voidaan pitää yllä nykyistä, ilmeisesti valtaosaltaan maidon tuotantoon suuntautunutta maataloutta. Aluksi karttaharjoituksena voitaisiin ajatella sellaista Suomea, jossa maidon keskimääräinen juonti puolitetaan, jolloin ollaan karkeasti Itävallan, Norjan ja Ruotsin tasolla, mutta ei vielä olla lähelläkään Saksan tasoa, jonne tässä väkisin ollaan ilmeisesti matkalla, kun ollaan EU:n uskollisia jäseniä. Jos ja kun meidän täytyy toteuttaa ym. maatalouden tuotantosuunnan muutos, niin meillä on käytettävissä todennäköisesti sekä EU:n että kotimaisia varoja suuruusluokalleen noin 2 000 milj. euroa vuosittain, joka voidaan käyttää maatalouden uusien tuotteiden kehitykseen, tuotantoon, jakelun järjestämiseen ja markkinointiin. Suomen maataloutta on tuettu ja kehitetty (=ajettu alas) sillä, että on jauhettu myyttiä omavaraisuudesta ja puhtaista elintarvikkeista. Tuijottaminen vain pieniin kotimaisiin markkinoihin on käsittämätöntä kapeakatseisuutta. Meillä on syöjiä ja juojia vain noin 5.5 miljoonaa, eikä kotimarkkina juurikaan kasva. Syntyvyys on nollan pinnassa. Tähän markkinaan ei esim. maitoa saada kovin paljon enempää uppoamaan, vaikka suomalaiset nostaisivat keskimääräisen maidon juonnin nykyisestä tasosta noin 132 kg/capita vaikka tasolle 250 kg/capita vuodessa. Sama rajoitus koskee kaikkia muitakin Suomen tuottamia maataloustuotteita. Voi vain kuvitella, millaiset terveydelliset ongelmat suomalaisilla olisi, jos vielä lisättäisiin kotimaista maidon juontia. Millään maakuntamallilla emme enää pystyisi hoitamaan niitä sosioekonomisia tai terveydellisiä ongelmia, joita tällainen yletön maidon litkiminen aiheuttaisi. Arvauskeskustenkin jonot kasvaisivat nykyisistä ainakin kaksin- ellei kolmin kertaisiksi. Meidän on siis ajateltava pikkuisen laajemmin ja tunnustettava sekin, että Venäjäkin on globaalissa katsannossa aika vaatimaton talousmaa. Venäjän nykyinen bruttokansantuote on noin 1 331 miljardia taalaa ja kasvu tulevina vuosina tasolla noin 1% vuodessa. Venäjän koko tuonti on suuruusluokkaa 185 miljardia taalaa vuodessa ja siitä maataloustuotteiden osuus on vain noin 3% eli suunnilleen 5.5 miljardia taalaa. Käsitykseni mukaan Suomella ei ole olemassa mitään sellaista suhteellista etua, että me voisimme saada Venäjän maataloustuotteiden tuonnista suurempaa osuutta kuin noin 6%:ia. Tämä tarkoittaa absoluuttisina lukuina vuosittain noin 330 milj. euron vientiä Venäjälle. Sanktioiden vaikutuksesta Suomen maataloustuotteiden vienti Venäjälle laski tasolta 460 milj. euroa tasolle 160 milj. euroa. Vaikka sanktiot poistuisivatkin tulevaisuudessa, niin se ei Suomen maataloutta pelasta, koska vajeen suuruus on minimissään 3 000 milj. euroa. Suomen on siis etsittävä muita vientimarkkinoita maataloustuotteille. Kiinan presidentti Xi Jinping on tulossa huhtikuussa vierailulle Suomeen. Kiinan presidentti Xi Jinpingin on määrä tavata vierailunsa aikana ainakin tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Juha Sipilä. Nyt Suomen johtajilla olisikin hyvä tilaisuus ottaa esille Suomen maatalouteen liittyvät ongelmat ja mahdollisuudet. Toivotaan sitä, että Terra Sipilä ei innostu liikaa jauhamaan noista ikuisista bioenergiahankkeistaan ja höyryautoistaan, jotka perustuvat vain julkisiin tukiin ja veroeuroihin, kun kiinalaisillakin keskeinen kysymys on ihmisten hyvinvointi ja terveellinen ruokahuolto. Syöjiähän Kiinassa on sentään ainakin 1300 miljoonaa ja yhden lapsen järjetön politiikka on sielläkin heitetty jo romukoppaan. Yhdessä vuodessahan Kiinaan syntyy lapsia nykyään 0.5% väestömäärästä eli suunnilleen 6.5 milj. kappaletta ja tulevaisuudessa kasvu kiihtyy tasolle 0.7% eli 9.1 miljoonaan uuteen kiinalaiseen. Suomessa on ainakin yksi hyvä tuote, jota voidaan myydä Kiinaan: perinteinen äitiyspakkaus. Siihen voidaan hyvin kytkeä myös suomalaisen ylijäämämaidon huolto- ja neuvolapalvelusopimus jokaiselle syntyvälle kiinalaiselle esim. kolmen vuoden ajaksi. Tämän parempaa maataloussopimusta ei kiinalaisten kanssa mikään muu maa kuin pieni ja pippurinen Suomi voi järjestää. Tässä yhteydessä Suomen päättäjien on hyvä muistaa, miten arvokkaan työn kooltaan pieni mutta sitäkin sitkeämpi ja mieleltään suuri arkkiatri Arvo Ylppö Suomen hyväksi aikoinaan teki. Toissa päivänä Australia ja Kiina tekivät valtavan kauppasopimuksen maataloustuotteiden osalta. Maataloustuotteiden kauppa Australiasta Kiinaan on nykyisellään tasolla 10 miljardia USA:n taalaa vuodessa ja sen arvioidaan nousevan tulevaisuudessa 16 miljardiin taalaan, kun Kiinan korkeita tuntitulleja poistetaan kahden välisissä kauppasopimuksissa. Pelkästään lihan vienti Australiasta Kiinaan on nykyään 400 milj. euroa vuodessa. Suomen nykyinen maataloustuki on valitettavasti jo aikansa elänyt ja maatalousyrittäjät on ajettu velkavankeuteen, josta ulospääsyä ei nykymenolla ole. Pankit myyvät pieniä tiloja pilkkahintaan varakkaille yrittäjille ja myös pääomasijoittajille. Tämä on pienen maatalousyrittäjän kohtalo, jos ei aikoinaan tajua sitä, että ainoastaan erikoistumalla ja verkostoitumalla voi selviytyä Suomen maataloustuen osalta tarvitaan siis aivan uutta ajattelua, vaikka se saattaa ärsyttää monia velkavankeudessa puurtavia ja kaiken maailman direktiivikaavakkeita täytteleviä maatalousyrittäjiä. Alla vähän lisätietoa Kiinan ja Australian maataloussopimuksesta: Forrest: new China beef trade deal "game changing" COLIN BETTLES 24 Mar, 2017 10:03 AM BILLIONAIRE global mining and agricultural entrepreneur Andrew Forrest says the new agreement on beef trade struck between Australia and China today is a ?game changing announcement? for the local sector. Prime Minister Malcolm Turnbull revealed details of the deal today in Canberra after talks with Chinese Premier Li Keqiang. Mr Turnbull said expansion of chilled beef trade arrangements to China - Australia?s largest trading partner, with two-way trade in 2015-16 worth $150 billion ? would "drive significant future growth". "Our high-quality clean, green agricultural produce supports China's food security," he said. "I'm pleased to announce with the Premier that China agreed to expand opportunities for our meat exporters. "The finalised major agreement includes a meat export package which expands chilled meat access from 11 exporters to all eligible Australian exporters. "Australia is the only country in the world with this market access. "Australian chilled beef exports to China are already worth $400 billion a year and more companies will also be eligible to export frozen beef. "Total beef exports, overall, are worth around $1b dollars a year. "This new agreement will drive significant future growth." Mr Forrest was also in Canberra today where he was signing other high level agribusiness deals with China, driven through his role leading the ASA100 group that involves industry leaders from both countries. The ASA100 aims to bring together expertise from both countries to improve branding and marketing of Australian farm produce to help turbo-charge economic gains achieved through tariff cuts delivered via the Australia-China Free Trade Agreement. Mr Forrest said the new beef trade arrangements unveiled by Mr Turnbull represented ?a game changing announcement? to capitalise on Australia?s leading global food production reputation. He said it would help drive significant growth for the Australian farming and Australian food processing sectors and help Australia to, "lift itself as a value adder of farming products which are exceptional". |
||
| Eero Kekäläinen | Re: Keskustalaisia tukia | 26.3.2017 17.50 |
| Tämän saman asian voip sanoa kaunistelematta venäjäksi. фермер в бедеюю |
||