Keskustelu
| Pekka V | Näkemykseni | 6.4.2017 16.18 |
| Moro, kirjoitin tämän juuri ennen kuin päätin asettua ehdokkaaksi Kuopion valtuustoon. Sinänsä oikea kirjoitus, sillä nyt näemme, että Kuopion aikomukset leikata vanhusten palveluja oli aiheeton. Kirjoitus julkaistiin Savon sanomissa: "Kuopion kaupunki on levittäytynyt kuntaliitosten kautta ja kaupungin asukasluku on kasvanut oleellisesti. Tämä tarkoittaa sitä tosiseikkaa, että myös yhdenvertaisuus- periaatteen mukaisesti periferioiden, entisten itsenäisten kuntien, vanhusten palveluista ja sosiaalipalveluista yleensäkin on pidettävä huolta, ainakin näennäisesti. Yleensä kuntaliitokset tuovat vaurautta yhdistyneeseen kuntaan, mutta esimerkiksi Juankosken kaupungin liittymisen myötä Kuopiolle kertyi kymmeniä miljoonia lisää velkataakkaa ja kumuloitua alijäämää, joka on maksettava kolmen tulevan vuoden kuluessa tilinpäätöksiin. Lisänä kaupassa tulee kunnostettavien rakennusten massa ja muuta heikossa hapessa olevaa infraa. Kuntalaissa vaaditaan talousarvioihin ja tilinpäätöksiin tasapainoisia tuloksia ja se tietää aina leikkauksia määrärahoihin ja siten heikennyksiä palvelutarjontaan, myös peruspalveluihin. Näin ei tarvitsisi tapahtua, jos päätöksenteko olisi rationaalista eikä poliittisesti rajoittunutta. Kuopio on lähtenyt sosiaalipalveluiden leikkaamiseen peräti yli 9 miljoonalla eurolla; vanhusten palvelutasoa heikennetään, heikommassa asemassa olevien sosiaaliturvaa leikataan armottomasti ja siten toimeentulon rajamailla olevien ihmisten toimeentulon mahdollisuutta vähennetään ratkaisevasti. Minun mielestäni tämä ei ole vain väärin, vaan tämä on myös ihmisoikeuksien kannalta sietämätöntä. Vanhusten palvelutasoa leikataan siten, että hoitajien määrää vähennetään ja auttavia käsiä jää , tai jätetään pois hoito- ja hoivatyöstä. On varmasti päätelty, että vanhukset ja ikäihmiset, vammaiset ja heikosti toimeentulevat eivät uskalla valittaa, ja muutoksenhakuprosessi on niin aikaa viepä menettely, että on parempi vain olla hiljaa ja kestää nöyryytys ja huono olo. Lakimiehenä tiedän, että suomalaiset vanhukset ja ikäihmiset ja sairaat eivät valita, mutta toivottavasti löytyy edes lähisukulaisia tai ystäviä, jotka auttavat näitä heikommassa asemassa olevia valitusten laatimisessa tai kanteluiden kirjoittamisessa. Yleensä vain tätä kautta asiat tulevat yleisesti tietoon ja kukaan ei pääse ihmetyksen varjon taakse piiloon, vaan siten vastuu heikommassa asemassa olevien ihmistensosiaalipalvelujen tasosta kuuluu kaikille. Kuopion kaupunki on suhteellisen varakas kaupunki ja omistuksia on paljon. Jos palvelutarjontaa monipuolistettaisiin ja myytäisiin osia kaupungin massasta ja julkisista toimista yksityisille, saataisiin vaadittavat ihmisoikeuksia loukkaavat sosiaalipalvelujen leikkaukset poistettua päiväjärjestyksestä ja samalla luotaisiin lisää verotulomassaa. Yleensä tämä on erittäin vaikeaa päättäjille, koska kyseeseen tulee poliittinen tahtotilanne ja päättämisharkinnan vaikeus (ymmärrys). Pekka Vartiainen, lakimies ja Juankosken kaupunginvaltuuston II- Nyt sitten pitänee lisätä ehdokasnumeroni: 313 |
||
| Alan toinen nainen | Re: Näkemykseni | 6.4.2017 18.54 |
| Sekä YLE, että SS uutisoivat siitä, että Kuopion talousnäkymät ovatkin erittäin hyvät ja vain Juankosken lähes 3 miljoonan alijäämäinen tili on heikentämässä Kuopion tulevia suunnitelmia. Taisi olla lähes identtinen arvio Pekka V:llä tässä kirjoituksessa. Näen, että nyt on Pekalle keskitettävä ääniä. |
||
| JK | Re: Näkemykseni | 7.4.2017 20.57 |
| Hienoa. Sosiaalitoimen leikkauksia ei nyt tehdäkään. |
||
| vaalitarkkailija | Re: Näkemykseni | 7.4.2017 23.13 |
| Minusta kaikki keskustelut leikkauslistoista ovat huuhaata. Ennen kuin kunnissa tai valtion budjetissa ruvetaan puhumaan leikkauksista, pitäisi iskeä läpinäkyvät rätingit kustannuksista pöytään samalla tavalla, kun ne joudutaan tekemään esim. teollisuusyrityksissä, jos asiat on hoidettu asianmukaisesti. Kun kustannuksista rätingit ovat läpinäkyvästi pöydässä, niin seuraavassa vaiheessa voidaan alkaa kyselemään, mistä joku kustannus johtuu. Kustannuksia ei myöskään pidä koskaan lähteä tarkastelemaan vain kustannusten tai investointien näkökulmasta. Aina on muistettava, että kustannukset liittyvät jonkun tuotoksen aikaan saamiseen ja tällöin puhutaan toiminnan tuottavuudesta tai kannattavuudesta. Kun teollisuudessa ja yrityksissä tehdään tällaista kustannusanalyysiä, niin sen aikana usein selviää esim. sellainen seikka, että jonkun koneen huoltokustannukset tai toimintatavan kustannukset ovat korkeita ja kone saattaa olla myös siinä kunnossa, että sen vuotuiset käyttökustannukset koko ajan vain kasvaa. Teollisuudessa ja yrityksissä kustannusanalyysejä tehtäessä jossain vaiheessa yleensä havaitaankin, että sellainen kalliiksi käynyt vanha kone täytyy mahdollisesti uusia tai sitten suunnitella asiat toisin kuin on ennen tehty. Saattaa olla, että tällöin havaitaan, että tuota vanhaa heikkokuntoista konetta ei tarvita enää lainkaan. Tällöin tietysti tuohon vanhaan koneeseen liittyvä kustannuskin voidaan poistaa kokonaan. Englannissa tehtiin valtion hallinnossa tällaista kustannusanalyysiä joku aika sitten ja sen perusteella löytyi sitten mm. eräs vartiomies, jonka työpaikka oli Doverin kalliolla. Sitten kustannuksia ihmetelleet kustannuskonsultit menivät tuota kallispalkkaista virkamiestä tapaamaan ja kysyivät, mitä hän mahtaa tehdä siellä kallioilla. Kallispalkkainen virkamies totesi, että hänen tehtävänään on tarkkailla kaukoputkella, onko mahdollisesti Napoleon hyökkäämässä laivastollaan Englantiin. Melko pian sitten kuitenkin selvisi, että tämäkin kiikaroija olisi voitu siirtää jo 150 vuotta sitten muihin tärkeämpiin tehtäviin, kun Napoleonkin oli jo heittänyt veivinsä vuonna 1821. Kustannusten osalta tilanne ei julkisella puolella millään tavalla poikkea teollisuudesta tai yrityksistä, vaikka monet kustannukset perustuvatkin lakiin, joita muuttamalla voidaan tietysti vaikuttaa myös kustannuksiin. Julkishallinnossa on kutenkin myös erittäin suuri määrä ns. kiinteitä kustannuksia, jotka eivät perustu mihinkään lakiin, vaan johtuvat kuntien tai valtion virastojen ikiaikaisesta tavasta toimia. Koko ajan täytyy siis suhtautua kriittisesti kustannuksiin ja seurata niitä. Vuosikustannuksia ei missään tapauksessa pitäisi budjetoida prosenttilaskuun turvautuen. Joka vuosi budjetoinnin pitäisikin lähteä nollasta. Menetelmää kutsutaan Zero Budgeting-menetelmäksi, jonka avulla julkisia kustannuksia saadaan helposti laskettua noin 15%:lla. Tällöin hyvin pian huomataan, että budjettiin on aina perinteisesti laitettu kustannuksia, joille kuitenkaan ei ole mitään todellista tarvetta. Terra Sipilä esittikin eilisessä vaalikesksustelussa muka uutuutena mm. kuntien ja valtion rakennushankkeisiin liittyvän ns. elinkaarimalliajattelun, kun näköjään hänkin on vihdoin huomannut, että kuntien ja valtion rakennushankkeissa budjetit ja toteutusaikataulut saattavat helposti ylittyä 30%:lla ja joissain tapauksissa jopa vielä reippaammin. Todelliuudessa elinkaarimalliajattelu on jo kauan ollut käytössä muissa maissa. mutta Suomen julkishallinnossa kyseinen tekniikka on tietysti vielä lastenkengissä, kuten kaikki muutkin modernit taloushallintoon tai johtamiseen liittyvät tekniikat. |
||