Keskustelu
| alakoulun rehtori | Viherpipertäjien ja demujen kouluhysteria | 19.4.2017 15.26 |
| Viimeisin PISA tutkimus osoittaa, että viherpipertäjien ja demujen kunnallisvaalien alla esittämä SOS-hallituksen ja erityisesti Suomen parhaaseen ministeriin eli Sanni Grahn-Laasoseen (kok) kohdistama kohtuuton kritiikki on ollut täyttä huuhaata. Viherpipertäjät ja demut kurkkusuorassa vaahtosivat pienryhmistä ja varhaiskasvatuksesta avaimena ikuiseen onneen. Vaalikeskusteluissa lähes kaikki Suomen nuoret on jo esitetty viherpipertäjien ja demujen toimesta syrjäytyneinä ja melkein puistokemisteinä. Nyt viimeisin PISA-tutkimus paljastaa asioiden todellisen laidan: Kerrankin PISA-tutkimuksessa selvitettiin laajasti, mistä Suomen heikentyneet tulokset kansanvälisessä vertailussa johtuvat. Havaittiin mm. seuraavaa: - koeahdistus, epäreilu kohtelu ja heikko motivaatio selittävät parhaiten heikentyneitä tuloksia - erityisesti pojat ovat tyytyväisiä elämäänsä - nuorten tyytyväisyyden tasoon vaikutti eniten oppilaiden yhteenkuuluvaisuuden tunne kouluyhteisöön. - tutkimuksessa ei tullut esille sitä, että erityisesti homekouluissa oppimistulokset olisivat heikkoja - paljon puhuttu ryhmäkoko ei myöskään tullut esille Tutkimuksen yleinen havainto oli seuraava: - Suomalaisnuoret ovat erittäin tyytyväisiä elämäänsä, erityisesti pojat. Pojat asennoituvat elämäänsä tyttöjä myönteisemmin. - 45% suomalaisista oppilaista kokee olevansa erittäin tyytyväisiä elämäänsä, kun muissa OECD-maissa vastaavasti tyytyväisiä on vain 34% oppiliasta. Ero on merkittävä. - Asteikolla 0-10 suomalaisnuorten tyytyväisyyskeskiarvo on 7,89, mikä on viidenneksi korkein 49 maan tai alueen joukossa. Tyytyväisimpiä oppilaat ovat Dominikaanisessa tasavallassa, Meksikossa, Costa Ricassa ja Kroatiassa. - Suomessa tyytyväisyyden tasoon voimakkaimmin olivat yhteydessä oppilaiden yhteenkuuluvuuden tunne kouluyhteisöön, vapaa-ajan liikunta, koulukiusaamisen määrä, suoritusmotivaatio ja se, miten oppilaat kokivat opettajien kohtelevan heitä. - Yhteenkuuluvuuden tunteen vaikutus on Suomessa osallistujamaiden suurin. Erityisen huolestuttavaa on se, että yhteenkuuluvuuden tunne on heikentynyt sekä Suomessa että OECD-maissa selvästi vuosien 2003 ja 2015 välillä. Suomessa noin 15 prosenttia oppilaista kokee itsensä ulkopuoliseksi kouluyhteisöstään. Hyvään ilmapiiriin ja yhteenkuuluvuuteen kannattaa kouluissa kiinnittää erityistä huomiota, korostaa tutkimuksen koordinaattori prof. Jouni Välijärvi. Muita havaintoja: - Suomalaisnuorten ahdistuneisuus kokeissa menestymisestä ja heikoista arvosanoista on 57 maan ja alueen vertailussa kolmanneksi vähäisintä. Vähemmän ahdistuneet oppilaat menestyvät parhaiten luonnontieteissä - Suomessa oppilaiden suoritusmotivaatio on vertailumaiden alhaisin. Ne oppilaat, joilla oli korkea suoritusmotivaatio, menestyivät myös Pisa-kokeessa muita paremmin. - Suomalaisnuorten motivaatio koulutyöhön on aiemmissakin kansainvälisissä tutkimuksissa osoittautunut korkeintaan keskitasoiseksi, usein sitä alhaisemmaksi. Opiskelumotivaatioon vaikuttavia tekijöitä: - Suomessa että OECD maissa keskimäärin noin 15 prosenttia oppilaista ilmoitti kokeneensa, että opettaja on kohdellut heitä epäreilusti vähintään muutaman kerran edellisen kuukauden aikana. - Poikia potkitaan päähän tyttöjä useammin ja tutkimuksessa paljastuu: että suomalaispojat ovat kokeneet epäreiluutta tyttöjä useammin. Nämä kokemukset heijastuvat vahvasti Pisa-menestykseen erityisesti Suomessa. Tutkimuksen tulos vaikuttaa selvältä: Koulun, luokan ja oppimisryhmän yhteishenki on keskeinen tekijä oppimismotivaation kannalta. Oppimisprosessissa koulun rehtorin ja luokan opettajien roolit ovat aivan keskeisiä kysymyksiä, kun tavoitellaan korkeata oppimismotivaatiota ja tyytyväisyyttä elämään. Opetushallinnossa olisikin syytä tehdä laajempi kartoitus opettajien soveltuvuudesta opetustehtäviin. Yrityksissähän on jo vuosikymmeniä keskeisenä kysymyksenä ollut palkattavien henkilöiden kohdalla henkilöarviointi siitä, soveltuuko työnhakija kyseiseen tehtävään. Luulisi, että opetustoimessa tällainen arviointi olisi aivan keskeistä, koska opettajan vastuulla on joukko nuoria ihmisiä. Kärjistetysti voidaan ajatella, että toimessaan epäonnistunut opettaja saattaa toiminnallaan tehdä jostakin oppilaasta vaikka kieroutuneen murhamiehen (epäreilu kohtelu). Minusta opettaja voidaan rinnastaa myös lääkäriin. Valelääkäri Laihon tapauksessa havaittiin se, että vaikka Laiholla ei ollut virallisia lääkärin papereita, niin Laihon potilaista ei kukaan todistettavsti kuollut tai edes vammautunut. Samassa yhteydessä olisi ollut kohtuullista oikeuslaitoksen ottaa esille myös ns. virallistettujen lääkärien toiminnan kautta (hoitovirheiden) loppuelämäksi vammautuneiden tai jopa kuolleiden määrä. Minäkin tunnen useita tällaisia tapauksia henkilökohtaisesti. Sehän on vanha totuus, että ammattimies tai nainen tunnetaan työnsä laadusta. Nuori Sanni Grahn-Laasonen on tarttunut oikeisiin asioihin, kun on koulutuskysymyksissä huomannut sen, että opettajat täytyy laittaa koulun penkillä, jotta PISA-tulokset saadaan nousemaan. Kouluissa yleisesti käytössä oleva Vilma-järjestelmäkin on syytä myös saattaa nykyaikaan. Kouluissa ei tarvita Parkki Pirkko-järjestelmää, vaan kannustava ja motivoiva oppilaan, koulun ja vanhempien välinen jatkuva lähes päivittäinen vuorovaikutussuhde (face to face-keskustelut). Tätä vaatii nimenomaan se paljon puhuttu "lapsen etu", josta niin innokkaasti etenkin viherpipertäjien Ville Niinistö ja lähes kaikki demut ja vaasurit niin innokkaasti jauhaa ja paheksuu muka koulutusleikkauksia. Kyllä se kissa on vaan koulutuasioissakin nostettava pöydälle, niin alkaa taas tapahtua. |
||
| salarasisti | Re: Viherpipertäjien ja demujen kouluhysteria | 20.4.2017 9.54 |
| No, no. Onhan sillä alakoulun rehtorilla pikkasen pelisilmää... Sanni G.... Oikeassa olet veliseni. Tämä on tärkeä asia suomalaisessa yhteiskunnassa. Tarviis tehdä jotakin. Mut toinen vieläkin tärkeämpi asia suomalaisessa yhteiskunnassa on, pitkälle tulevaisuuteen kauaskantoinen ongelma, josta tänpäivän politikot eivät uskalla edes keskustella, saatikaan ratkaista. Ja joka on alan kolmannellekin hektinen kysymys. Mamut Onhanse jo nähty molemmissa naapurimaissamme ja muuallakin, kuinka nämä ääriryhmät käyttäytyvät. En ymmärrä niitä ihmisiä, jotka vielä puolustelevat näitä ihmisiä. Ei kaikki muslimit oo terroristeja, mut kuitenkin yllättäen ilmenee, et kaikki terroristit ovat muslimeja. Näitäkö etelän hetelmiä me tänne suomeen halutaan???? Vaara vaanii tällä tiellä. Muslimien haave on vallata koko maailma. Vääräuskoiset tapetaan. Vain ja ainoastaan islaminuskonto on se ainut oikea uskonto. Onko tämä kauhuskenaario toteutumassa ?? |
||
| alan mies | Re: Viherpipertäjien ja demujen kouluhysteria | 20.4.2017 22.38 |
| Kumma kun Papukaija on näin mieltään muuttanut. Ensimmäisenä oli mukana puolustamassa Säyneisen koulun pientä ryhmäkokoa ja nyt pilkkaa toisia, jotka ovat vaatineet pienempiä ryhmiä. Ehkäpä Papukaija käyttääkin siksi niin useita nimimerkkejä, että voi aina olla oikeassa. Jos muuttaa mieltään, niin vaihtaa vain nimimerkkiä. |
||
| alakoulun rehtori | Re: Viherpipertäjien ja demujen kouluhysteria | 21.4.2017 13.29 |
| alan mies on taas ymmärtänyt asian ytimen väärin. Olen alkanut epäilemään, onko alan mies jo ottanut viherpipertäjien, demujen tai vasureiden jäsenkirjan, kun taas alkaa koulutuskysymyksissä jauhamaan aidan seipäästä, kun valveutunut alakoulunrehtori toteaa yllä, että koko risuaita pitäisi korvata nyaikaisella aidalla. alan mies ei tunnu valitettavasti ymmärtävän sitä, että viherpipertäjät ja muut "ei puolueet" puhuvat mielellään kouluissa pienryhmistä ja hoitokodeissa hoitajien minimimääristä esim. 0.5 hoidettavaa kohti. Samanlaista normittelua "ei puolueet" ovat innolla kehittelemässä myös varhaiskasvatukseen ja totta kai puhuvat kansaa kosiskellen seksikkäästi ns. lapsen edusta. Kun meidän pitäisi Terra Sipilänkin ajamien hyvien tavoitteiden mukaan pyrkiä poistamaan normeja, niin eikös viherpipertäjät, demut ja vasurit ole ensimmäisinä vaatimassa koulujen ja hoitolaitosten normittamista. Koulutusasioissa viherpipertäjien, demujen ja vasureiden pienryhmäajattelu perustuu nähtävästi täysin vanhentuneeseen ideaaliseen luokkahuoneen kokoon. Minun mielestäni tällaisia luokkhuoneita ei ole enää olemassa ja tulevaisuudessa vielä vähemmän, kun opettaminenkin digitalisoituu ja siirtyy nettiin. Minulla on vähän sellainen hytinä, että tulevaisuudessa ei tarvita perinteisiä homekouluja enää ollenkaan, koska tieto kulkee netissä. Eihän pankeissakaan enää ole konttoreita, joissa on kallispalkkaisia pankkivirkailijoita, jotka töiden puutteessa istuu jatkuvasti kahvilla ja asiakkaat jonottaa tuntitolkulla jonotusnumero kädessään, milloin arvon virkailija saapuu paikalle. Pankkivirkailijahan nykyään kertoo jonottaville, että ei täällä mitään käteistä oteta vastaa tai anneta. Tämähän on pankki. Onko teillä etukäteen sovittu tapaaminen? Tämä kaikkien asioiden normittaminen on suomalaisten perisynti, joka ulottuu kaikkiallle yhteiskuntaan erittän vahingollisella ja kalliilla tavalla. Lähes kaikkein eniten tämä normittaminen on pesiytynyt Suomessa rakennustoimintaan ja asumiseen. Muistan hyvin, kun aikoinaan valtio lakkautti nimismiestenkin kohdalla virka-asuntoedun ja piti hankkia oma asunto. Arava-lainaa hankittaessa oli tarkkaan määritelty se, mtä kokoa 4 lapsen perheen asunto ei saa ylittää. Tämä varmaan johti siihen, että meilläkään ei sitten enää tehty lapsia lisää, koska oli pakko nukkua päällekkäin kuin armeijan tuvassa. Voidaan todeta, että Kuningas Saulikin on aktiivisesti ajamassa tätä normittamisten linjaa, kun hän on lanseerannut Suomen poliittiseen keskusteluun termin "tolkun ihminen" ja Jutta Urpilainen puolestaan on puhunut mielellään ns. "maan tavasta". Näistä käsitteistähän meidän pitäisi ainakin vähitellen päästä eroon. Kuka esim. määrittelee sen, millainen on ns. tolkun ihminen? Kouluissa varmaan pitäisi ruveta puhumaan kohta myös ns. tolkun alakoululaisesta, tolkun lukiolaisesta, tolkun ylioppilaasta tai tolkun amislaisesta. Minua askarruttaa se, kuuluuko ns. tolkun ihmisen ja oppilaan määritelmään se, että tällaisen henkilön koulun päättötodistuksessa on mahdollisimmat korkeat arvosanat. alan mies on useampaan kertaan todennut, että hänellä on ollut lähes kaikista oppianeista aina parhaat mahdolliset arvosanat, joten hänen täytyy ilmeisesti olla ns. tolkun ihminen. Kuningas Saulilla oli muistaakseni aika vaatimaton päättötodistus, joten mahtaako Kuningas Sauli itse kuulua ns. tolkun ihmisiin? Jossakin vaiheessa Saulikin oli vielä ns. "puolivallaton leskimies", joka tuprutteli tupakkiakin ihan kohtalaiseen tyyliin. alan miestä voin käyttämieni muutamien nimimerkkien osalta valaista sen verran, että pyrin valitsemaan aina keskusteltavaan asiaan liittyvän mielestäni sopivan nimimerkin. Papukaija ei ole minun oikea nimimerkkini. Se on alan miehen lanseeraama pilkkanimi kriittiselle asialliselle somettajalle. Se on yhtä huonosti minua ja ajatuksiani kuvaava ilmaus kuin Kuningas Saulin hyväksyttävistä ihmisistä käyttämä yleistys ns. tolkun ihminen. |
||
| alan mies | Re: Viherpipertäjien ja demujen kouluhysteria | 21.4.2017 16.29 |
| Papukaija on jo seonnut nimimerkkiensä kanssa. Viittaa valveutuneeseen alakoulun rehtoriin yllä samalla kun itse kirjoittaa samaisella nimimerkillä Aika absurdia ja narsistista. |
||