Keskustelu
| Kamreerin alku | MOT | 26.4.2017 16.58 |
| Kittilässä katsotaan miten tietoisesti tehty lain vastainen päätös muuttuu virkarikokseksi. Kittilän summat vain ovat meihin verrattuna kovin pieniä. |
||
| juristin alku | Re: MOT | 26.4.2017 18.52 |
| Juakoskellahan ei ole tehty mitään muita kuin lainvastaisia päätöksiä. Sitten vielä Kuopion valtuustooon valitut Juankosken lainrikkojat ovat julkisuuteenkin vielä uhmakkaasti todenneet, että he tekisivät vielä uudelleenkin samat laittomat päätökset. Kyllähän tässä Juankosken päätöksentekijät aika heikoilla jäillä näyttävät nyt liikkuvan. Enkä juuri tämän päättäjien härkäpäisyyden vuoksi Juankoskella Heimo Konttisen johtamassa valtuustossa ja Veijo Tirkkosen johtamassa hallituksessakin on katsottu, että selviä suomenkielisiä ja lopullisia KHO:n määräyksiäkään takaus- ja biovoimalapäätösten osaltakaan ei tarvitse Juankoskella tehdä. KHO:n antamat lopulliset purkumääräykset on annettu vuonna 2015, joten kyllä kaikin puolin asiaa koskevan rikosoikeudellisen harkinnan täytyy olla syyteharkinta-ajan sisällä. Mistään vanhenemisesta ei ole pelkoa. Aivan aiheellisesti Itä-Suomen yliopiston prof. Matti Tolvanen totesi maanantain MOT ohjelmassa, että nyt on alettu nostamaan rikosoikeudellisia syytteitä myös kunnallisesta päätöksenteosta. Tolvanen totesi, että vahingonkorvaus voi päätöksenteosta tulla maksettavaksi, jos päätöksenteolla on aiheutettu jollekin hyötyä tai jollekin toiselle vahinkoa. New Stroms on todennut, että Juankosken laiton päätöksenteko Tratta PBF:n ja biolämmön kohdalla tuotti rahanpesijöille ehkä 20 milj. euron hyödyn mutta samalla aiheutettiin NS:lle kymmenien miljoonien eurojen vahinko. Vaikuttaa selvältä, että NS ei jätä jokaista kiveä kääntämättä, jotta sille tahallaan Juankosken päätöksentekijöiden toimesta aiheutettu vahinko korvataan. |
||
| alan kolmas mies | Re: MOT | 27.4.2017 19.14 |
| Onkohan alan hampaaton mies edes tietoinen Revestor Oyn tehdystä hallista, peräti 250 000 euron tarjous? Täysin varmaa on, että Esterin ja muiden Tratta PBF:n puuhamiesten junaileman, laittomasti täytäntöön laitetun ja KHO:ssa laittomaksi todetun kaupungin 5 milj. euron takauksen vastavakuus ei ole koskaan ollut turvaava, jota takausta myönnettäessä voimassa ollut kuntalaki edellytti. New Stroms Oy on tehnyt tästäkin kuntavalituksen. Takauksen puuhamiehet olivat kuitenkin "todistaneet" hallitukselle ja valtuustolle, että kysymys on täysin laillisesta takauksesta ja takauksella oli kuntalain edellyttämä turvaava vastavakuus. Käsitykseni mukaan takausasiassa laittomuuksia tehneet päättäjät ja esittelijät ovat henkilökohtaisessa vastuussa kaupungille aiheutetusta taloudellisesta vahingosta. Vahingon suuruus pelkän realisoituneen takauksen osalta lähentelee korkoineen jo 6 milj. euroa. Vastavakuuden arvottomuushan on ollut puuhamiesten tiedossa jo takausta myönnettäessä ja täytäntöön laittomasti pantaessa. Suomen kalleimmat yksityiset juristit oli palkattu tekemään laitonta takausta koskevia sopimuksia, joten mistään huolimattomuudesta tai vahingosta ei voi olla kysymys. Ainoa johtopäätös voi olla se, että kysymyksessä on ollut hyvin suunniteltu ja harkittu laiton teko, ei siis mikään vahinko. Laittomasta takaamisesta näyttää siis olleen kysymys. Vaikuttaakin siltä, että kysymyksessä on takaamispetos. Laittoman takauksen suojaksi oli Handelsbankenin ja Tratta PBF:n kanssa vielä sovittu Tratta PBF:n omavaraisuutta valvova kovenantti eli ehto. Mikäli ehto ei toteudu, HB:n myöntämä laina voidaan irtisanoa, jolloin myös takaussopimus tietysti purkautuu. Takaussopimuksen mukaan Tratta PBF:n omavaraisuusaste ei saanut laskea missään vaiheessa pienemmäksi kuin 30%:a. Kuitenkin Tratta PBF:n julkisistakin tilinpäätöksistä voidaan selvittää, että Tratta PBF:n omavaraisuusaste ei ole missään vaiheessa ollut aikavälillä 2011-2015 lähelläkään sovittua tasoa. Takausehdon valvonta on tietysti ollut kaupunginjohtaja Kangasperkon tehtävänä. Hän näyttää kuitenkin laiminlyöneen tältäkin osin takaussopimuksen valvonnan. Kaupunginjohtajan valvonta esim. kriittisenä vuotena 2012 oli se, että hän tilasi Vision Huntersin konsulteilta takaussopimusta koskevan lausunnon. 23.3.2012 päivätyn raportin (Lausunto Farocon Oy:n käytöstä Premium Board Finland Oy:n lainan vastavakuutena) ensimmäisellä sivulla on englanninkielinen disclaimer eli vastuuvapauslauseke, jossa VH toteaa, että he eivät ota mitään vastuuta siitä, mitä raporttiin on kirjoitettu. Ja kaikki, mitä lausuntoon on kirjoitettu, perustuu tietoihin, jotka on saatu sellaisista lähteistä, joita VH on pitänyt luotettavina. Raportin johdannossa todetaan, että raportissa analysoidaan ne lainasopimuksen seikat, jotka liittyvät Farocon Oy:n ja annetaan lausunto siitä, että yhtiön taloudellinen tilanne on lainaehtojen mukainen. Premium Board Finlandin lainakonvenanttien osalta VH lausui seuraavasti: "Premium Board Finland Oy on solminut lainasopimuksen sekä Handelsbankenin että Finnvera kanssa. Kummankaan lainanantajan lainaehdoissa ei ole kohtia, jotka liittyisivät Farocon Oy:n, omaisuuteen tai yhtiön taloudelliseen tulokseen. Näin ollen näitä sopimuksia ei ole arvioitu tarkemmin tässä raportissa." On vähintäänkin omituista, että Kangasperkon käyttämä VH puhuu raportissaan Faroconin kovenanteista tai tuloksista, kun VH:n pitäisi puhua jo oman otsikkonsa mukaankin Premium Boardin lainojen kovenanteista. Aivan yhtä hyvinhän VH olisi voinut Premium Boardin lainojen kovenenttien tilaa kommentoidessaan kertoa vaikka Kone Osakeyhtiön taloudellisesta tilanteesta ja todeta, että hätää ei ole Antti Herlinillä. VH ei ottanut lausunnossaan kantaa myöskään Faroconin arvonmääritykseen, koska Premium Boardin tehdas käynnistyi vasta 29.6.2011 ja Faroconin kapasiteettia verrattiin tehtaan tarpeita varten. alan mies on meille näyttänyt konkurssissa olevasta Faroconista autenttista kuvamateriaalia, josta me kaikki voimme ilman Kangasperkon käyttämiä VH:n kalliita konsulttejakin todeta, että kyllä Faroconin virtuaalisessa logistiikkakeskuksessa kapasiteetti riittää ainakin kahden Tratta PBF:n tapaisen seisovan pahvitehtaan tarpeisiin. Yhteenvetona VH toteaa em. lausunossaan seuraavasti: "Yhteenvetona voidaan todeta, että Farocon Oy:n tilikauden 2010-2011 tilinpäätös ei ole ristiriidassa lainasopimuskovenanttien tai yrityskiinnityssopimusten kanssa. Farocon Oy:n liiketoiminnan arvonkehitys selviää vasta seuraavan tilivuoden aikana (päättyy toukokuussa 2012), kun Premium Board Finland Oy:n tehdas on ollut käynnissä jonkin aikaa ja Farocon Oy on päässyt pikkuhiljaa normaaliin liiketoimintaan. Raportoimme tilanteesta uudestaan toukokuussa 2012" VH:n ym. kaupungille antamassa lausuntoraportissa ei näy olevan asianmukaista allekirjoitusta. Näin ollen voidaan olettaa, että raportin on saattanut lähettää Juankosken kaupungille vaikka joku Innopolin vastaanoton työtekijöistä, joka on voinut tulostaa lausuman VH:n logopaperille. On täysin käsittämätöntä, että VH voi lähettää tällaisen virallisen lausunnon Juankosken kaupungille, kun on kuitenkin kysymys Premium Boardin erittäin suurten lainojen takaamisesta pienen kaupungin varoin. Virtuaalinen turvaava vastavakuus on perustunut kokonaan virtuaaliseen ei-markkinahintaiseen vuokranmaksuun Premium Boardista Faroconille. Korkean vuokran johdosta Premium Boardiin liittyneet omaisuusarvot on taitavasti ja laittomasti siirretty Faroconiin, joka on mahdollistanut sekä veronkierron että myös kansainvälisen rahanpesun. Missään vaiheessa Premium Boardin, Juankosken kaupungin ja Premium Boardin rahoittajien välillä sovittujen laina- ja takaussopimusten ehdot eivät ole kutenkaan käytännössä toteutuneet sovitulla tavalla. VH ei ole ainakaan julkisesti enää palannut 23.2.2012 antamansa lausunnon jälkeen tarkastelmaan Premium Boardin lainan vakuuksien tilannetta. Premium Board Finland Oy:n taseista vuosille 2012-2015 löytyy kuitenkin seuraavat lohduttomat luvut ilman VH:n kalliita konsulttejakin: Taseen loppusumma (1000 euroa): 31.05.2012 19 321 31.05.2013 9 204 31.05.2014 3 392 31.05.2015 3 750 Oma pääoma yhteensä (1000 euroa): 31.05.2012 - 2 063 31.05.2013 - 12 080 31.05.2014 - 736 31.05.2015 - 2 161 Sovittu omavaraisuuskovenantti: 31.05.2012 - 10.7% 31.05.2013 - 131.2% 31.05.2014 - 21.7% 31.05.2015 - 57.6% Kyllä näistä Tratta PBF:n omavaraisuutta kuvaavista luvuista jopa alakoululainen pystyy sanomaan, että Tratta PBF:n oma pääoma on ollut negatiivinen koko ajan ja ns. omavaraisuusehto on myös ollut väärän merkkinen koko ajan ja vielä erittäin raskaasti. Tratta PBF:n vakavaraisuusehdon laettua takaussopimus olisi pitänyt purkaa jo välitilinpäätöksen mukaan heti HB:n ja Finnveran lainojen noston jälkeen elokuun 2011 lopussa. Tällöinhän Tratta PBF oli juuri nostanut em. lainoja yhteensä 12.5 milj. euroa ja yrityksessä oli jo huomattavia lyhytaikaisia velkojakin. Samaan aikaan Tratta PBF:n oma pääoma oli korkeintaa 2 milj. miljoonaa euroa, josta Procope&Hornbergin lakimies oli raportoinut selityksessään hallinto-oikeuksiin, kun New Stroms oli tehnyt laittomasta takauksesta kunnallisvalituksen. Kun kaupunginjohtaja Kangasperko olisi elokuun lopussa suorittanut yksinkertaisen jakolaskutoimituksen Tratta PBF:n välitilinpäätöksen taseesta, niin hän olisi joutunut tekemään seuravan vaikean laskutoimituksen: PBOY.n oma pääoma (max. 2.0 milj. euroa) jaettuna taseen varovaisella loppusummalla (2.0 + 12.5 milj. euroa) = 13.8% Tämä luku alittaa selvästi 30%:n sovitun omavaraisuusasteen minimitason, joten takaussopimus olisi pitänyt välittömästi purkaa ja HB:n laina toteutumattomien lainaehtojen mukaan irtisanoa. Näin kaupunki ei olisi koskaan joutunut maksamaan kalliita takauskustannuksia ja niihin liittyviä laittomia tähtitieteellisisä asianajokustannuksiakaan. Miksi kaupunginjohtaja on tämän asia salannut useiden vuosien aikana? Salailu joka tapauksessa johti sitten siihen, että kaupunki sitten vielä meni vapaaehtoisesti maksamaan koko realisoituneen takauksen kalliine oikeudenkäyntikuluineen. Valvomalla asianmukaisesti Tratta PBF:n omavaraisuusasteen kehitystä kaupungin taloudelliset tappiot olisivat jääneet minimaallisiksi ehkä vain muutamaksi sadaksi tuhanneksi euroksi. Alan hampaaton mies on ollut asiassa täysin tietämätön, vaikka muuta väittäisikin. |
||
| juristin alku | Re: MOT | 27.4.2017 20.07 |
| Kyösti kysely hävisi, mutta alla kuitenkin vastaus Kyöstille, miksi joku jaksaa valittaa. Nimimerkki Kyösti oli yllä puuttunut siihen, että nimimerkki Papukaija jaksaa valittaa. Toivottavasti Kyösti on saanut julkisuuteen kakaistua pahanolontunteensa, kun joku on hänenkin puolestaan käyttänyt Juankoskella perustuslaillista oikeuttaan kunnallisvalituksen tekemiseen laittoman valtiontuen myöntämisen osalta. Kyöstille voisin sen verran todeta, että käsittääkseni alan miehen ja ornitologin keksimä fiktiivinen nimimerkki Papukaija ei ole tiettävästi tehnyt yhtään valitusta mistään asiasta. Sen sijaan New Stroms on tehnyt Juankoskella neljä valitusta, joista NS on voittanut KHO:ssa kaupungin kannalta tärkeimmät eli laitonta takausta ja biolämmön järjestelyjä koskevat valitukset. Säyneisen kyläkoulun lakkauttamispäätöstä koskevan kunnallisvalituksen New Stroms hävisi Itä-Suomen HAO.ssa, eikä korkeiden valituskustannusten vuoksi halunnut jatkovalittaa asiasta KHO:een, koska jo Itä-Suomen HAO:n päätöksestä kävi ilmi, että Suomen hallinto-oikeudet ovat vahvan poliittisen ohjauksen alaisia, joiden tehtävänä on ainoastaan siunata kumileimasimina kunnissa tehdyt päätökset riippumatta siitä, onko kyseisissä päätöksissä mahdollisesti ollut mukana esteellisyyttä tai peräti rikollista toimintaa. Vasta aivan viimeisen kahden kolmen vuoden aikana on alkanut tulemaan esille ja julkiseen keskusteluun erilaisten sekä kunnallisten että valtion virkamiesten osalta selviä väärinkäytöksiä ja myös ns. rakenteellista korruptiota. Yleensähän meillä on totuttu ajattelemaan, että Suomi on korruptiosta täysin vapaa maa. Kuitenkin mm. OECD taholla on jo ihmetelty, miksi Suomessa ei ole ollut kuin muutamia korruptioon liittyviä syytteitä oikeudessa. Poliisihallinnossa tapaus Aarnio ja nykyisen valtakunnan syyttäjän tuore kärähtäminen esteellisyydestä näyttävät pikkuhiljaa herättävän myös Suomen oikeuslaitoksen pitkästä Prinsessa Ruususen unesta. Ns. tolkun suomalainen ei kuitenkaan halua sitä, että virkavalta hallintovaltaansa hyväksi käyttäen kähmii itselleen ja/tai toiselle etuja, jotka eivät ole kaikille muillekin saatavilla. Suomen media on vielä kehittymätön ja suureksi osaksi poliittisten puolueiden hallinnassa. Tältä osin ei tarvitse muuta kuin viitata YLE:een ja eräisiin muihin Suomen perinteisiin mediataloihin, joiden omistuksessa on esim. "laatulehti" Koillis-Pravda. Kun vähänkään tarkemmin syventyy suomalaiseen päätöksentekoon, niin kyllä rötöstely on meillä ollut suuressa kunniassa aina, mutta vaikuttaa siltä, että nyt kuitenkin on jo päästy raapaisemaan todellisen rötöstelyn pintaa. Otetaan pari viimeaikaista esimerkkiä keskusteluun rötöstelystä: - Valion kartellioikeudenkäynti maidon saalistushinnoittelussa, muistaakseni 70 milj. euron sakot - asfalttikartelli, jossa sakkoja määrätiin 83 milj. euroa ja niistä Lemminkäisen osuus oli 68 milj. euroa - Matti Vanhasen Noste-ohjelma Jalasjärven JAKK:ille: 35 milj. euroa laittomia valtiontukia - Adulta konkurssi, valtiontukien väärinkäyttö 32 milj. euroa, ei tuomioita - maantiesiltojen sementtivauriot, rakennettujen siltojen elinkaari puolta lyhyempi kuin muissa maissa. Lasku täysin tuntematon. Anne Bernerin mukaan teiden korjausvelka ehkä noin 2.4 miljardia euroa. Todellisuudessa ilmeisesti huomattavasti suurempi, koska betoniongelma selvisi vasta muutama kuukausi sitten, mikä tuskin sisältyi Bernerin esittämään korjausvelkaan. - massiiviset homekoulutalkoot edessä. Suomessahan on kouluja yhteensä noin 3 650 kpl ja niistä ehkä 40% on ns. home-tai kosteusvauriokouluja. Jos yhden koulun investointikustannus keskimäärin laskien on esim. vain 8 milj. euroa, niin tässäkin voi olla tulollaan kunnille 11.7 miljardin euron "homelasku". - HYKSin omistama kätilöopisto suljetaan vakavien sisäilmaongelmien vuoksi. VAPAAn palstatila ei millään riitä näiden asioiden tarkkaan analysointiin, koska kysymys on vain pieni hipaisu suomalaisesta sulle mulle maan tavasta, josta meidän tulisi mahdollisimman pian päästä eroon. Keskeinen ongelma meillä on läpikotaisin monopolisoitunut ja kartellisoitunut yhteiskunta, joka nopeasti muuttuvassa globaalissa maailmassa on osoittautunut kyvyttömäksi uudistumaan. Toistaiseksi Kätilöopistoakin on mediassa käsitelty vain yksittäisenä synnytyssairaalana, mutta on hyvä muistaa myös Kätilöopiston syntymävaiheet, jossa Kekkonen toimi vahvana taustapiruna ja Suomen oikeuslaitosta vietiin poliitikkojen toimesta kuin pässiä teuraalle. Tilannehan oli se, että rakennusurakka annettiin ensin konkurssikypsälle Rakennusliike Teurolle, joka samaan aikaan rakensi Kätilöopiston rakennustoimikunnan jäsenille omistusasuntoja Munkkivuoreen. Silloinen valtiovarainministeri Sapeli Simonen oli yksi niistä, joille näitä omistusasuntoja rakennettiin. Teuron jälkeen kätilöopiston rakennusprojektin vei loppuun Puolimatka Oy. Oikeudenkäynti Kätilöopiston jutussa useita virkamiehiä vastaan alkoi maaliskuussa 1960 Helsingin hovioikeudessa. Eduskunnan perustuslakivaliokunta totesi 2. kesäkuuta 1960 entisten ministerien Aarre Simosen, Vilho Väyrysen ja Urho Kiukaan toimineen lainvastaisesti opiston rakentamisvaiheessa ja vaati heiltä selvityksen toiminnastaan. Eduskunnassa asian raukeamisen puolesta kuitenkin äänestivät tietysti TPSL:n eduskuntaryhmä ja eräät Maalaisliiton kansanedustajat. Asiassa KHO:n presidentti Reino Kuuskoski pantiin viralta niin sanotun kansaneläkelaitoksen asuntojutun vuoksi kesken Kätilöopiston jutun käsittelyn kesällä 1961. Valtakunnanoikeus puolestaan tuomitsi 14. joulukuuta 1961 ministerivastuulain nojalla Aarre Simosen 375 000 ja Vilho Väyrysen 80 000 markan sakkoihin, mutta Urho Kiukas nähtävästi Kekkosen voimakkaan KHO:n painostuksen vuoksi vapautui syytteistä. On huomattava, että KELAn asuntojutun virkarikosten seurauksena maalaisliittovetoisen hallituksen pääministeri V.J. Sukselainen sai myös tuomion virkarikoksesta ja hänen johtamansa hallitus joutui eroamaan. Kätilöopiston rakennuksen nykyisissä tarkastuksissa, joita tiettävästi on suorittanut suunnittelutoimisto Sweco, onkin havaittu suuri määrä rakenteellisia heikkouksia ja esille on jo noussut sellainen ajatus, että voidaanko Kätilöopistoa enää korjata, vai joudutaanko rakentamaan kokonaan uusi opisto, jossa "maailman parhaita kätilöitä" voidaan kouluttaa. Tämä Kätilöopiston tapaus, asfalttikartellit, homekoulut ja siltojen heikot betonirakenteet sekä ihmisten päälle sortuvat ratsastushallit johtavat väkisinkin kysymykseen, mikä on rakentamisen ja rakennusten suunnittelun osaamistaso Suomessa. Sehän on joka tapauksessa tiedossa, että asuntojen hinnat ovat Suomessa maailman korkeimmat ja luontoystävällistä puurakentamista meillä on henkeen ja vereen vihattu erilaisten rakennusnormien ja kaavasääntöjen voimin. Joskus on hyvä kysyä, kuka näitä mielettömiä ja ihmisille vahingollisia säännöksiä ja normeja on meille ollut luomassa? Myös on hyvä kysyä, mitkä ovat kuntien, rakennusyhtiöiden ja asuntorahoittajien kuten esim. VVO:n ja pankkien roolit, kun viime aikoina on alettu ihmettelemään KELAnkin taholla, että asumistukien vuosittainen määrä on jo noussut 2 miljardiin euroon vuodessa. Asumistuen määrä alkaa siis olla jo noin 50% sekä maataloustuen että työttömyystuen määristä. Ei ole mikään ihme, että valtio ei voi lopettaa velaksi elämistä näköpiirissä olevana tulevaisuutena. Varsin mielenkiintoinen tilanne meille on kehittymässä kiinteistömarkkinoille, kun sote-uudistusta ollaan viemässä eteenpäin. Kysymyksessähän on kaikkiaan kuntien omistamia, sosiaali- ja terveydenhuollon käytössä olevia kiinteistöjä n. 6,8 miljoonaa m2 ja niiden laskennallinen arvo on noin 4,2 miljardia euroa. Sehän on selvää, että kuntien taseissa oleva laskennallinen arvo ei ole lähelläkään jälleenhankinta-arvoja, jos esim. homeiset kiinteistöt joudutaan rakentamaan lähiaikoina kokonaan uusiksi. Kyllähän vastuullisten maakuntahallitustenkin pitäisi ilman muuta tarkistaa siirtyvät kiinteistötkin huolellisemmin kuin Espoossa talokaupoissaan epäonnistunut mutta muuten ihan fiksu toimittaja Enbuske taannoin teki. Herää vain kysymys mahtaako, nämäkin kiinteistöt olla samassa kunnossa kuin Sofianlehdon Kätilöopisto? Silloin voikin olla niin, että maakunnille tulee tästä vielä melkoinen lasku, kun siirtyvien kiinteistöjen kohdalla suoritetaan lopullinen kiinteistöjen koko elinkaarta koskeva käytettävyysarvio. Tai voihan ne kiinteistöt jäädä kuntienkin piikkiin, mutta millä ihmeellä mahdolliset tyhjät homekiinteistöt saadaan kunnissa hyötykäyttöön? Kuten ehkä Kyösti huomaat, kyllä Suomessa valittamista riittää ja ihmetystä herättää se, että aika monessa kunnallisessa tai valtiollisessa rakennushankkeessa kepuloiset ovat olleet keskeisissä rooleissa, kun kaavoitusta ja rakentamista koskevia päätöksiä on tehty. Voidaanko olettaa, että tuleva maakuntahallinto tulee sementoimaan myös sen, että sote-rakennusten osalta tarvittavat rakennushankkeet ohjautuvat kuten ennekin kepuloisia lähellä oleville rakennusyrityksille? |
||