Keskustelu

« Takaisin | Vastaa viestiketjuun
poliittinen tarkkailijaKepun lääkevirastosekoilu23.6.2017 15.23
Kepuloisten näköalaton aluepolitiikka on viheliäistä.

Parhaillaan on meneillään EU:n lääkeviraston sijoituspaikan valinta ja halukkaita on tietysti monia.

Näyttää siltä, että Kööpenhamina on päätään pitempi muita hakijoita.

Suomessakin on elätelty ajatuksia, että virasto tulisi Suomeen.

Tällaiset ajatuksethan voivat olla vain kepuloisten utopistien päässä. Meillähän kepuloisten Liisä Hyssälä keksi sen, että Suomen kansallinen lääkevirasto sijoitetaan kepuloisten pääkaupunkiin eli Kuopioon, koska Kuopio on Suomen johtava maitokaupunki.

Kuopiossa on yliopisto ja myös eläinlääketieteellistä opetusta. Tietysti on selvää, että maitokaupungissa täytyy olla myös korkeata seminologista osaamista.

Ihmisiin liittyvän lääketieteellisen tutkimuksen ja valvonnan on se sijaan hyvä olla lähellä ihmisasutuksia, lääketehtaita ja myös kansallisesta terveydestä huolta kantavia valtion organisaatioita kuten esim. THL ja myös KELA.

Jos tällaiset organisaatiot kaikki keskitettäisiin kepuloisten käsiin Kuopioon, niin kyllä silloin olisi päivän selvää, että hukka suomalaiset perisi.

Suomessa kepuloisten todellinen kannatus on nykyään vain jossain 10-15% välillä, joten ei kepuloiset voi mitenkään estää järjen käyttöä Suomen poliittisessa päätöksenteossa, eikä myöskään terveydenhuollossa, josta kepuloisten toimesta on nyt laadittu 1001 sivuinen sote-käsikirja erittäin kyseenalaisine maakuntamalleineenkin.

Ennen kuntavaaleja kepuloisten Terra Sipilä totesi, että kansallisen lääkeviraston eli FIMEAn Kuopioon siirtopäätöksestä pidetään kiinni, koska sellainen (mieletön) päätös on aikoinaan tehty.

Nyt näyttää siltä, että tämän mielettömän kepuloisen aluepoliittisen päätöksen johdosta Suomi menettää mahdollisuutensa saada Suomeen EU:n arvostetun lääkeviraston.

Suomessahan ainoa oikea paikka esim. EU:n lääkevirastolle olisi tietysti Helsinki, jolla voi olla edes pienet mahdollisuudet saada haluttu lääkevirasto Suomeen.

Täytyy muistaa, että Kööpenhamina on vanha ja perinteikäs sivistys ja kulttuurikaupunki sekä kansainvälisen liikenteen solmukohta, kuten alta selviää:

"Kööpenhamina on Tanskan pääkaupunki ja suurin kaupunki. Kööpenhaminan kuntarajat ylittävällä taajama-alueella asuu yhteensä noin 1,2 miljoonaa ihmistä. Kööpenhaminan metropolialueen asukasluku on 1,9?2,0 miljoonaa (2012).

Kööpenhamina on arvioitu erilaisissa tutkimuksissa yhdeksi maailman elinkelpoisimmista kaupungeista, ja sen infrastruktuuria sekä joukkoliikennettä pidetään tehokkain. Kaupungissa toimii kaksi vuonna 2002 valmistunutta metrolinjaa.

Viimeksi metroa jatkettiin vuonna 2007, ja kolmannen linjan odotetaan valmistuvan vuonna 2019. Kööpenhaminan metro liikennöi ilman kuljettajia. Sisäistä liikennettä hoitavat myös bussit ja paikallisjunat."

Terra Sipilältä ja THL:n entiseltä johtaja Pekka Puskalta on täysin absurdia ajatella, että EU:n lääkevirasto, jonka tulee huolehtia noin 500 milj. ihmisen lääkehuollosta mukaan lukien myös suurten saksalaisten ja muiden kansainvälisten lääkefirmajen lääkkeiden tuotanto ja kehitys, jostain syystä lähtisivät asioimaan lääkeasioissa maitokaupunki Kuopioon.

Kuopiossahan huippututkijat, liikemiehet ja sosiaali- sekä terveysalan ministerit ja virkamiehet saattaisivat joutua matkustamaan Rissalan lentokentältä S-ryhmän hoteliin jopa vossikalla.

Kokonaan eri asia on sitten se, jos noita tärkeitä päättäjiä halutaan rentouttaa raskaiden töiden lomassa vaikka sitten Nilsiän Tahkolla tai Lapissa. Sitä vastaan minulla ei tietenkään ole mitään pahaa sanottavana. Tässä asiassa kysymys ei ole kepuloisten harjoittamasta aluepolitiikasta vaan järjen käytöstä.
TavastRe: Kepun lääkevirastosekoilu24.6.2017 13.53
Poliittisella tarkkailijalla on sama ominaisuus kuin Alan kolmannella miehellä, että kirjottaa puhdetyökseen tosi pitkää tarinaa. Vähän niin kuin saksalaisissa lehdissä. Itse pidän enemmän amerikkalaisesta tyylistä, että kertoo asiansa ja se on siinä.

On totta että siirtopäätös Kuopioon epäonnistui, mutta ei taida periaateratkaisussa olla mitään vikaa. Ruotsin valtio on onnistuneesti hajasijoittanut virastojaan maakuntien keskuskaupunkeihin. Ratkaisu parantaa näiden elinvoimaaa samalla tavalla kuin yliopistojen hajasijoitus 1960-1970-luvuilla. Ja vähentää Helsingin ylikansoittamisen.
poliittinen tarkkailijaRe: Kepun lääkevirastosekoilu24.6.2017 21.53
Tavastille sen verran juhannusterveistä, että kyllä tässä myös twiitatata osataan, mutta kepulandiassa ei kannata sellaiseen lähteä, koska joudutaan samanlaiseen loputtomaan mediamyllytykseen kuin Trump Amerikassa.

Sen verran kerron Tavastille kiteytettyä tietoa, ettei Helsinki vielä ole mitenkään ylikansoittunut.

Alla väitteideni tueksi faktoja:

Helsinki
o asukasluku 636 576 (pääkaupunki seutu 1 140 654)
o pinta-ala 215 km2
o asukkaita 2 959/km2

Tukholma
o asukasluku 923 516 (pääkaupunki seutu 2 198 044)
o pinta-ala 187 km2
o asukkaita 4 934/km2

Lontoo
o asukasluku 8 308 369 (pääkaupunki seutu 21 000 000)
o pinta-ala 1 579 km2
o asukkaita 5 262/km2

Pariisi
o asukasluku 2 273 305 (pääkaupunki seutu 11 852 851)
o pinta-ala 105 km2
o asukkaita 21 650/km2

Helsingin uusi pormestarihan on jo todennut, että kepuloisten maakuntauudistuskin vaikuttaa huonosti harkitulta, koska tulevaisuudessa kilpailu monilla aloilla tullaan käymään lähinnä kaupunkien ja metropolien kesken.

Suomessahan ei valitettavasti ole muita metropolitason keskuksia kuin Helsinki ja sen ympäristökunnat, koska Suomen väestö on olemattoman pieni ja suureksi osaksi eläköitynyt 100 vuotias "maapahanen".

Pääkaupunkiseudulla ei vielä ole mitään ahtautta muiden maiden metropoleihin verrattuna, mutta sita enemmän on ahdasmielisyyttä.

On tietysti hyvä, että Suomessa on toimintaa muuallakin kuin pääkaupunkiseudulla, mutta mielestäni on järjen vastaista lähteä sirottelemaan Suomen vähäistä älyllistä kapasiteettia esim. pieniin yliopistoihin ympäri maata.

Sama koskee mielestäni myös keskeisiä valtion ja EU:n mahdollisia virastoja.

Mikään ei kuitenkaan estä myös yksittäisiä pieniä kuntia kehittymästä ennakkoluulottomasti, koska kunnissa perustuslain mukaan on vielä itsehallinto.

Kysymys on kunnissa johtajuudesta, ei mistään muusta.
alan miesRe: Kepun lääkevirastosekoilu25.6.2017 0.05
Tavastin hoksottimet ovat tylsässä kunnossa. Ei edes huomaa, että sehän on Papukaija, joka kirjoittaa työkseen tälle palstalle sen seitsemällä nimimerkillä.

Eikä ole Tavast näköjään matkustellut tai ainakaan tehnyt havaintoja maailmalla. Singaporessa on lähes 10 000 asukasta neliökilometrillä ja toinen mokoma turisteja kaiken aikaa. Ja kuitenkin se on maailman miellyttävimpiä asuinpaikkoja kaikin puolin. Mutta siellähän ei olekaan kepuloiset vallassa.
poliittinen tarkkailijaRe: Kepun lääkevirastosekoilu25.6.2017 15.29
Valveutunut alan mies näkyy olevan samaa mieltä havaintojeni kanssa. Ainakin mitä tulee Helsingin ylikansoittumiseen.

Helsingissä tosin kepuloiset eivät ole vielä päässeet pahemmin vaikuttamaan asukastiheyteen, vaikka Ruokolahden Leijona Tiilikainen on jo lähtenyt puuhastelemaan Pisararata-hankkeellaan.

Keskeinen syy asukastiheyteen vaikuttavista tekijöistä asutuskeskuksissa on kuitenkin kuntien ja maakuntien harjoittama kaavamonopoli. Tällä saralla kaikki keskeiset poliittiset puolueet ovat kerrallaan kunnostautuneet. Maakunnissa tietysti kepuloiset ja asutuskeskuksissa demut, kokoomus ja viime aikoina Helsingissä myös vihreät.

Vantaalla ennen juhannusta entiselle demu kaupunginjohtaja Peltomäelle ja hänen luottoarkkitehdilleen luettiin ankarat vankeustuomiot käräjäoikeudessa.

Kuka meillä kuvittelee, että tämä olisi jotenkin ainutlaatuinen tapaus. Ainakaan minä en. Kyse on maan tavasta, johon presidenttiä myöten kaikki johtavat poliitikot kehottavat maahan muuttajiakin sopeutumaan.

Tähän maan tapaan liittyy tietysti Suomen perinteiset ja etenkin isot rakennusyhtiöt ja tietenkin niiden kyljessä kunnat. Muistaakseni viime viikolla saatiin tästäkin taas vähän uutta tietoa, kun YIT ja Lemminkäinen fuusioituivat. Lemminkäisen omistajien osakkeet kallistuivat fuusiossa peräti 40%, kun ennen fuusiota jopa KHO oli lieventänyt Lemminkäiselle langetettuja valtiollekin määrättyjä asfalttikartellisanktioita kymmenillä miljoonilla euroilla.

Yleisesti on tiedossa, että kunnallisen kaavamonopolin avulla kunta voi tehokkaasti estää haluamansa kohteen rakentamisen vaikka vuosikymmeniksi. Tästä minulla on omakohtaistakin kokemusta eräästä Itä-Suomen kylpyläkaupungista, jossa demut ja kepulit ovat pitäneet valtaa vuosikymmeniä.

Pääkaupunkiseudullahan nykyään kovasti ihmetellään sekä omistus- että vuokra-asuntojen kalleutta, mutta asuntojen tarvitsijoille epäselväksi on jäänyt, miksi asuntojen valmisteluvaihe maksaa jo vähintään 10-15%, eikä merkkiäkään ole siitä, milloin lapio laitetaan maahan.

Toinen kysymys on vielä tämän jälkeen heikkolaatuinen homerakentaminen, sortuvat betonisillat talot ja perinteinen puutalorakentamisen vihaaminen henkeen ja vereen. Jostain oudosta syystä Suomen rakennusyhtiöiden kannattavuuskin on kuitenkin selvästi heikompi kuin esim. ruotsalaisten Skanskan ja NCC:n.

Punavihreät pipertäjäthän ovat mm. Helsingissä ryhtyneet kaikin mahdollisin keinoin vastustamaan Suomen ainoan metropolialueen kehittymistä. Mediassakin vihreiden äskettäin valittua apulaispormestari Anni Sinnemäkeä on laajasti kiitelty hänen kiinteistöosaamistaan.

Kaupunkiympäristön toimialaa nykyään johtavan apulaispormestari Anni Sinnemäen toimialaan kuuluvat seuraavat palvelukokonaisuudet:

? maankäyttö ja kaupunkirakenne
? rakennukset ja yleiset alueet
? palvelut ja luvat

Eiköhän pian käy niin, että Mannerheimintiekin muutetaan lähiaikoina kävelykaduksi ja pyörätieksi, koska Vihreiden vastavalittu puheenjohtaja Touko Aaltokin on intohimoinen pyöräilijä, joka sai Jyväskylässäkin jo kuntapoliitikoista muistaakseni eniten ääniä.

Aaltohan taitaa lähteä pyörällä ihan Pariisiinkin asti tutustumaan moderniin kaupunkirakentamiseen ja paikallisiin pyöräteihin. Toivottavasti Toukolla on pyörässään hyvä satula. Täysistunnoissa voi muuten tulla Pariisin retken jälkeen vaikeuksia.

Minä en voi sille mitään, että pidän Anni Sinnemäkeä parempana runoilijana kuin kaupunkisuunnittelijana. Ei muusikko Lauri Ylosenkään rakennushankkeet ole tainneet mennä ihan nappiin ainakaan Elastisen kanssa.

Jostain syystä meillä ei vain tunnu olevan keinoja muuttaa maan tapaa ja tästä syystä sisäänpäin kääntynyt 100-vuotias Suomi jää ikuisiksi ajoiksi suljetuksi ja harvaan asutuksi maaksi, jossa kalevalainen kulttuuri on voimissaan kuten joikhaaminen Lapissa.

Hyviä esimerkkejä tästä saatiin, kun Jukolan viestin suojelija kaikella kunnioituksella taannoin keskellä yötä siteerasi Aleksis Kiven Seitsemää Veljestä ja avasi kansainvälisen suunnistuskilpailun, jossa juostiin lamput päässä peräkanaa metsässä keskellä yötä.

Asuminen ja rakentaminen ovat vaikeita aloja, joten Tavastinkin miettiessä Helsingin ylikansoittumista on hyvä kuunnella edes juhlapäivänä kaunista keventävää musiikkia:

Näkymä parvekkeelta Kalliossa:
Ultra Bra: Sinä lähdit pois
https://www.youtube.com/watch?v=aIiTrY7IHWY

Rakentamisen vaikeus:
KOM Teatteri: Kaj Chydenius, Kalliolle Kukkulalle
https://www.youtube.com/watch?v=S0B1EQpq2QM

Helsinki on osa Suomen ainutta metropolialuetta ja sitä pitää kehittää kansainvälisillä pelisäännöillä ei runoilijoiden ja musiikin opettajien haavekuvien mukaan!

Maaseudun rauha:
Kari Rydman, Niin kaunis on maa
https://www.youtube.com/watch?v=SlCR6QsvkWQ
TavastRe: Kepun lääkevirastosekoilu25.6.2017 17.55
1. Minusta alue Varkaus-Pieksämäki-Kuopio-Iisalmi on täysin elinvoimainen myös kansainvälisesti, sekä teollisesti että henkisesti.

2. Ei taida Ruotsi olla Kepulandiaa, Mutta siellä hajasijoittaminen on onnistunut.

3. En ymmärrä miksi joku viitsii kirjottaa juankoskelaiselle keskustelupalstalle sellaista että kaikki pitää keskittää Helsinkiin. Onko kysymys masokismista?
Veronmaksaja KuopiostaRe: Kepun lääkevirastosekoilu25.6.2017 20.01
Ammattitaidoton Papukaija kirjoittaa mitä sattuu. Ammattivalittaja. Änkyrä.
poliittinen tarkkailijaRe: Kepun lääkevirastosekoilu25.6.2017 21.39
Poliittinen tarkkailija ei ole koskaan sanonut sellaista, että kaikki pitää keskittää Helsinkiin.

Olen kymmeniin kertoihin todennut, että pienikin kunta voi kehittyä, jos kunnan johto ja päättäjät ovat ajan tasalla.

Sitä paitsi minulla ei ole mitään sitä vastaan, että akseli Varkaus-Pieksämäki-Kuopio-Iisalmi kehittyy.

Olen vain todennut, että Kuopion taloutta ei voida pitemmän päälle ankkuroida maitoon. Tarvitaan tutantosuunnan muutos.

Jos Tavast olet katkera siitä, että pidän FIMEAn siirtopäätöstä Kuopioon tyhmyyden huippuna, niin minä en sille voi mitään.

Kun olet tästä asiasta eri mieltä, niin toivoisin, että esität omasta näkemyksestäsi jonkinlaisen järkevän argumentoinnin.

Minusta sellainen valtion laitos, jossa ovella on vain FIMEA-kyltti mutta ei tiettävästi enemmälti kokenutta henkilökuntaa, ei minusta edusta järkevää hajasijoitusta.
TavastRe: Kepun lääkevirastosekoilu25.6.2017 21.54
FIMEA:n siirto epäonnistui käytännön operaationa, mutta siitä ei kannata vetää sellaista johtopättöstä että hajasijoittaminen sinänsä on huono idea. Ruotsi osoittaa että se voi toimia.
poliittinen tarkkailijaRe: Kepun lääkevirastosekoilu26.6.2017 0.28
alan mies tuntee mustasukkaisuutta, kun olen ilmoittanut olevani Sanni Nappisilmän julkifani.

Nappisilmähän on joutunut erityisesti punavihreän moottoriturpa Ville Niinistön ja vähän hillitymmän demujen Antti Rinteen hampaisiin, kun Nappisilmä on joutunut lähes yksinään puolustamaan Terra Sipilän ajamaa Suomen kalkkeutuneen opetustoimen modernisointia.

Populisti ja moottoriturpa Ville Niinistö ei kuitenkaan ole pystynyt esittämään mitään muuta kritiikkiä kuin sen, että koulutusmenoista ei voi leikata.

Olisi ollut hyvä kuulla moottoriturvankin suusta joku leikkauksiin liittyvä faktatieto ja mahdollisesti joku toimenpide tai uudistus, jolla Suomen peruskoulutuksen ja korkeakoulutuksen riittävä rahoitus voidaan turvata.

Mutta sellainenhan ei Suomessa ole koskaan tapana poliittisessa debatissa.

Tästä syystä laitan alle nyt vähän tietoa esim. Suomen hajasijoitetusta yliopistomaailmasta.

Meidänhän pitäisi olla huolissaan siitä, miten tuo suomalainen opetus ? ja tieteellinen työ kehittyy ensinnäkin Suomessa ja toiseksi verrattuna muihin maihin.

Otanpa asiasta siis pari esimerkkiä:
Harvardin Yliopisto (USA), maan vanhin yliopisto perustettu v. 1636 (yksityinen säätiö)

 Tiedekuntia 10
 Opettajia 2 100 (sairaaloissa 10 000)
 Opiskelijoita 21 000, jatko-opiskelijoita 16 000
 Nobelisteja n. 130
 Tulot vuonna 2016 4 777 milj. USD
 Menot vuonna 2016 4 700 milj. USD
 Ylijäämä 76.7 milj. USD
 Taseen loppusumma 76 900 milj. USD

MIT (USA), yksityinen yliopisto perustettu 1861 (yksityinen)

 63 Nobelistia, joista yksi on Suomen Bengt Holmström
 Tiedekuntia 6
 Opettajia 992
 Opiskelijoita 11 376
 Nobelisteja n. 65
 Tulot vuonna 2016 3 427 milj. USD
 Menot vuonna 2016 3 350 milj. USD
 Ylijäämä 77 milj. USD
 Taseen loppusumma 22 300 milj. USD

Helsingin Yliopisto, valtiollinen laitos perustettu 1640 Turku, siirto Helsinkiin 1840

 Tiedekuntia 11
 Opettajia 10 000
 Opiskelijoita 36 500
 Nobelisteja 2
 Tulot vuonna 2016 692 milj. EUR
 Menot vuonna 2016 687 milj. EUR
 Ylijäämä vuonna 2016 5 milj. EUR
 Taseen loppusumma 1 687 milj. EUR

Itä-Suomen Yliopisto

 Tiedekuntia 4
 Opettajia 2 800
 Opiskelijoita 15 000
 Nobelisteja 0
 Tulot vuonna 2016 134.8 milj. EUR
 Menot vuonna 2016 284.2 milj. EUR
 Alijäämä vuonna 2016 -149.4 milj. EUR
 Yleisavustus vuonna 2016 150.5 milj. EUR
 Ylijäämä vuonna 2016 1.0 milj. EUR
 Taseen loppusumma n. 210 milj. EUR

Kyllähän näistä muutamista esimerkeistä jo näkee, mikä on suomalaisten yliopistojen kilpailutilanne globaalissa maailmassa. On suorastaan ihme, että Nappisilmä on ylipäätään pystynyt pitämään Suomen yliopisto- ja korkeakouluopetuksen pystyssä.

Kun tarkastelee esimerkiksi suomalaisten yliopistojen opetushenkilökunnan ja opiskelijoiden välistä suhdetta ja vertaa sitä esim. USA:n johtaviin yliopistoihin, niin kyllähän siinä selvä ero on nähtävissä amerikkalaisten yliopistojen eduksi. Tutkimusmäärärahoista ei voi puhua samana päivänäkään.

Kun katsoo esim. Itä-Suomen yliopiston taloutta kuvaavia selvityksiä (tulos, tase ja rahoituslaskelma), niin täytyy ihmetellä, millä tavoin Suomessa suhtaudutaan sekä koululaitokseen yleensä ja tietysti myös korkeakoulutukseen.

Olisi erittäin terveellistä ottaa käsittelyyn myös muut Suomen yliopiston ja ammattikorkeakoulut, jolloin nähtäisiin, mistä se kenkä oikein puristaa.

Jos yliopistot ripotellaan ympäri maata, niin on aivan selvää, että kriittistä massaa ei voi kertyä kaikkiin pieniin yliopistoihin.

Olisi aika varmaan ruveta miettimään sitäkin, miten koululaitosta voitaisiin yksityistää nykyistä rohkeammin.

Saatettaisiin tänne ehkä saada jopa ulkomaista rahoitustakin. Helsingin Yliopiston käyttöön ottama jopa 25 000 euron lukukausimaksu EU:n ulkopuolisista maista tuleville opiskelijoille ei kuulosta kovin viisaalta, jos vähänkään ajatellaan vaikka kiinalaisten tai rikkaiden arabien yritysten mahdollista Suomen yliopistojen rahoitusta.

Nytkin ollaan ajauduttu hirvittävään ahdinkoon, kun Suomen ainoa kunnollinen islaminkin tutkija Jaakko Hämeen-Anttila kyllästyi Helsingin Yliopiston säästötoimiin ja päätti siirtyä Skotlantiin Edinburghin yliopistoon.

Meitä suomalaisia ei paljon myöskään auta enää se, että Artturi Iivari Virtanen sai aikoinaan vuonna 1945 biokemian Nobel-palkinnon AIV-rehusta.

Kuopion maitokaupungissa on selvästi myös tilausta ruveta tutkimaan ylenmäärisen maidon juonnin vaikustusta aikuiseen suomalaiseen ihmiseen. Saatettaisiin saada vaikka Itä-Suomen yliopistoon Nobel-palkinto, kun Bengt Holmström on nyt jo avannut nuo palkintohanatkin taloustieteessä.
TavastRe: Kepun lääkevirastosekoilu26.6.2017 16.52
Poliittinen tarkkailija tekee taas pitkää tarinaa. Mutta ei Suomen maakuntayliopistoja ole perustettu kilpailemaan laadulla maailman huippuyliopistojen kanssa. Vaan nostamaan koko kansakunnan sivistystason. Suomessa ei sen takia ole Keski-lännen tai Appalakkien tapaisia jälkeenjääneitä alueita,

Sellaisia ei voinut Suomesssa 1900-luvulla sallia koska se olisi vain kasvattanut kommunismin vetovoimaa.

Ja vaikka tasapaksu "ketään ei jätetä jälkeen"-politiikkamme vaikuttaa tylsältä se on todistettavasti edistänyt kansainvälisesti kilpailukykyisten teollisten yritysten kehittymistä maakuntiin.Ja myös esim. kulttuurin puolella on onnistuttu. Kaikkialla on erilaisia suvisoittoja ja muuta puuhaa.
poliittinen tarkkailijaRe: Kepun lääkevirastosekoilu27.6.2017 19.27
Selvästi näkee, että Tavast ei ole enemmälti perehtynyt Suomen kehitysaluepolitiikkaan ja nähtävästi vielä vähemmän autioituvaan ja eläköityvään Suomen maaseutuun sekä Suomen yliopistojen kehitykseen.

Suositan aluksi Tavastille polkupyörämatkaa vaikka Touko Vihreän seurana Itä-Suomen ja Kainuun kauniisiin korpimaisemiin.

Touko Vihreän entisestä kotikunnasta eli Savonlinnastakin (tarkemmin vielä Punkaharjulta) lähdetään nykyään synnyttämään jo Mikkeliin asti (140 km) ambulanssilla, josta äskettäin matkan aikana sitten löydettiinkin sopiva synnytyspaikka bussipysäkiltä vähää ennen Rantasalmen (ent. Saparomäki) risteystä. Synnytyspaikalta oli Mikkeliin vielä matkaa 80 km.

Synnytys onnistui. Potra poika syntyi.

Mutta ei ole kumma, että Suomessa ei enää kukaan uskalla lapsiakaan hankkia, kun meillä on maaseutuyliopistojen johdosta niin korkea kansan sivistystaso.

Ennenhän sentään synnytettiin puhtaassa saunassa, mutta Kepulandiassa naiset joutuu nykyään synnyttämään bussipysäkeillä ja pienet lapsiraukatkin joutuvat ensimmäiseksi hengittämään keuhkoihinsa diesel-autojen myrkyllistä pakokaasua ja NOx-päästöjä.

On vaikea nähdä sellaistakaan yhteyttä, että maaseutuyliopistot olisivat jotenkin pelastaneet Suomen kommunismilta 1900-luvulla. Tai nostaneet koko Suomen sivistystason, jolloin Suomi on välttynyt esim. Amerikan ns. Rust Beltin kaltaisista ongelmista.

Onkohan Tavast koskaan kuullut puhuttavan mm. sellaisesta asiasta kuin globalisaatio ja sen aiheuttamat ongelmat ympäri maailmaa?

Kommunismihan ei meillä kuollut sivistystason nousuun, vaan siihen, että kommunismihan kuoli, kun Neuvostoliitto hajosi taloudellisiin ja poliittisiin ongelmiin vuonna 1991 ja Berliinin muuri kaadettiin 1989.

Tosiasiahan on, että meillä 1960-70 luvuilla mm. teiniliitto oli täysin kommunistien ja kepuloisten käsissä. Vanhakin vallattiin vuonna 1968 vasemmistolaisten johdolla ja kehitysaluepolitiikan isän eli Kekkosen suostumuksella.

Opiskelijaoppositio, joka käytti nimeä Ylioppilaat ? studenterna, vaati opiskelijademokratiaa, marxilaisten ryhmien perustamista tiedekuntiin opetuksen porvarillisen asenteen paljastamiseksi, ylioppilaskunnan pakkojäsenyyden poistamista ja Ylioppilaslehden linjan muuttamista.

Valtaajat kritisoivat myös ylioppilaskunnan etääntymistä tavallisista opiskelijoista ja sen taloustoimikuntaa, jonka katsottiin olevan liiallisessa yhteistyössä liikepankkien kanssa.

Professori Timo Vihavaisen mukaan presidentti Urho Kekkosen myötätunto radikaaliopiskelijoille avasi nuorelle sukupolvelle varsin nopeasti tien yhteiskunnan johtopaikoille. Muutamat Vanhan valtaukseen osallistuneista, yhtenä Erkki Tuomioja, nousivat eduskuntaan jo seuraavissa vuoden 1970 vaaleissa, ja hyvin monet muut radikaalien johtohahmot sijoittuivat näkyviin ja hyväpalkkaisiin virkoihin ja toimiin 1970-luvun alkuvuosina.

Tavast näyttää ihailevan meidän tasapaksua ja tylsääkin "ketään ei jätetä jälkeen"-politiikkaa, joka hänen mielestään on todistettavasti edistänyt kansainvälisesti kilpailukykyisten teollisten yritysten kehittymistä maakuntiin. Odotan, että Tavast mainitsee edes yhden konkreeitisen esimerkin näistä väitteistään. Olisikohan Nokia palava öljynporauslautta käypänen esimerkki tai Sorsan Valco ja Terra Sipilän "Kainuun Ihme" tällaisia menetystarinoita? Kaikissa näisä kehitysalueiden tarpeet on huolellisesti kyllä otettu huomioon.

Minusta Tavast elää vielä selvästi ns. post-koivistolaisessa maailmassa, jossa muistellaan vielä niitä hyviä vanhoja aikoja, kun Suomi torppasi venäläisten hyökkäykset Tali-Ihantalan taisteluissa.

Manun legendaarisessa Törnin pataljoonassakin oli vielä silloin vallalla ajatus, että "kaveria ei jätetä".

Tavastilta on saattanut kuitenkin jäädä Suomessa huomaamatta, mihin Kepulandiassa kehitys on sotien jälkeen vienyt, kun Suomen ns. sivistystaso on noussut.

Jopa YLE:ssä on jo kauan sitten huomattu, millaiseksi tasa-arvon mallimaaksi Suomi on kehittynyt, kun ohjelmistossa on alettu viihdyttämään päähän potkittuja suomalaisia mm. suositulla ohjelmalla "Kaverille ei jätetä".

Kyseinen ohjelmahan kertoo vain sarkastisesti siitä, mihin Kepulandiassa maan tapa eli "mulle-mulle" on vienyt. Nämä kansan viisaat ilmaukset kertovat hyvin sen, millä tavalla maa kulloinkin makaa.

Suositan Tavastille pyörämatkallaan vierailua myös kesäisiin kulttuuritapahtumiin kuten esim. Suviseurat ja Seinäjoella maatalousnäyttely 2017 sekä Seinäjoen Tangomarkkinat 2017.

On positiivista, että maatalousnäyttelyssä esillä on nyt mm. peräti viisi eri lypsykarjarotua: suomenkarja, ayrshire, holstein, jersey ja brown swiss.

Minä olen muistaakseni käynyt vain yhden kerran maatalousnäyttelyssä ja siitäkin on aikaa jo varmaan lähes 60-vuotta. Jo silloin pidin ohjelmaa vähän pitkävetisenä.

En tiedä onko meillä sitä harkittu, mutta Amerikassahan kaikki asiat hoidetaan hyvin tehokkaasti ja karjanäyttelyjen kohdalta minulle tulee mieleen vuodelta 1956 elokuva Bussipysäkki, jossa pääosissa näyttelivät Marilyn Monroe, Don Murray ja Arthur O'Connell.

Ei ole hienompaa tapaa Montanan maalaispojan löytää itselleen morsianta kuin voittaa rodeo-kilpailu ja siinä sivussa löytää itselleen hehkeä vaimo (Angel) kahdessa päivässä. Meikäläinen Maajussille Morsian kyllä kalpenee amerikkalaisen rodeo-meiningin rinnalla.

Seinäjoen maatalousnäyttelyssä ohjelmassa on myös karjankäsittelykilpailuja eri-ikäisille kisailijoille. Minulle ei ole vielä selvinnyt se, onko kenties amerikkalaista rodeo-meininkiäkin jo luvassa.

Huolestuttavaa kuitenkin on, että Seinäjoen Tangomarkkinat lähetetään enää vain Alfa-kanavan kautta, joten taitaa tulla tällä kertaa viimeiset tangokuninkaalliset.
Surun päiväRe: Kepun lääkevirastosekoilu28.6.2017 21.26
Se on Annikki Tähti kuollut.


Vastaa viestiketjuun

Otsikko:*
Viesti:*
Lähettäjä:*
Sähköpostiosoite:
Lähetä vastaukset sähköpostiini: