Keskustelu

eino miettinenKahinat8.7.2017 12.34
Kaavin poliittinen johto pani tuulemaan. Yksityistetään terveyskeskus ja palvelutalo. Asioita selvitetään kovalla kiireellä.
Henkilökuntaa ei kuunnela, johtavat politikot tietää kaiken.
Kaavilla rakennusmestari, rakennustarkastaja. ympäristösiheeri ja tekninen johtajan tehtävät hoitaa rakennusmestari yksin, valtuuston puheenjohtajan tiukassa valvonnassa.

kuntalainen: Kahinat keskusta9.7.2017 19.07
Kaavin keskusta valitsee avoinna oleviin virkoihin sopivat henkilöt. Haastattelun on suorittanut johtavat keskustalaiset, ei tule vääriä valintoja. Rakennusmestari on valittu ja teknisen johtajan valinta näyttää varmalta. Näin toimii Kaavilla päätöksenteko ja on tehokasta.

PVRe: Kahinat10.7.2017 10.47
Moro,
on sääli, että Kepu ei opi ikkinä. Yksinvaltaisella toiminnalla ajetaan kunta vielä konkurssiin. Ja se on nähty.

totuudessa pysyjäRe: Kahinat10.7.2017 16.42
niimpä

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Heimo Konttinen (PS)
toinen varapuheenjohtajana Pekka Vartiainen (KD)

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Veijo Tirkkonen

Sosiaalilautakunta
Puheenjohtajana on toiminut Salme Harjunen (PS)

Sivistyslautakunta
Puheenjohtaja Sari Vuorinen (SDP)

Tekninen lautakunta
Puheenjohtaja Ensio Vatanen (SDP)

Juankosken kaupungin edustajat
Puheenjohtaja Päivi Marttila (KOK)

PaskamantteliRe: Kahinat10.7.2017 17.51
Katsoppas kun ossoo lukea, muttei ymmärtää:
Keskustalla hallituksessa puolet jäsenistä, valtuustossa yksi alle puolet, lautakunnissa enemmistö ja kaikissa toimikunnissa enemmistö. Meneeköhän jakelukeskukseen."totuudessa pysyjä.

eino miettinenRe: Kahinat11.7.2017 17.56
Kaavilla keskusta otti kaiken vallan mitä oli saatavissa. Keskustalle kelpasi hallituksen varapuheenjohtajaksi henkilö joka ei päässyt valtuustoon, vaikka oli ehdokkaana. Lautakuntien puheenjohtajat pitää olla valtuustossa. Oppositio on tärkeä joka tuo päätökset ja taustat ihmisten tietoon. Teemme työtä niillä paikoilla jotka olemme saaneet ja ansainneet.

kuntalainenRe: Kahinat15.7.2017 17.06
Rakennusmestari on valinnut rakennusmestarin Kaavilla. Loman aikaan tuuraaja käyttää täyttä valtaa joka kuuluu rakennustarkastajalle. Rakennusmestarin tulee olla sopiva, ei tarvitse olla pätevä jos yksi päättäjä hyväksyy. Hakuilmoituksessa olevista kelpoisuuksista ei Kaavilla tarvitse välittää. Arvostelijat ovat häiriköitä. Seuraamme tarkasti tulevia päätöksiä.

PVRe: Kahinat15.7.2017 19.27
Moro,
olen kaavilainen sydämeltäni ja Kaavin asiat kiinnostavat.
Suosittelen muutokksenhakua, jos lakia ei haluta ymmärtää tai uskoa.
"ignoratia iuris non excusat" Layuse tarkoittaa, että lakia on noudatettava, vaikka ei ymmärtäisi sitä tai jättäisi ymmärtämättä lakia.

PöllöRe: Kahinat17.7.2017 9.17
Mielenkiinnolla seuraan valtuuston toimia. Edellinen valtuusto sai lapsislle uuden ja terveen koulun, jota ei saanut keskusta edellisillä kausilla aikaan edes yksinkertaisella enemmistöllä.
Edellisellä valtuustokaudella ei jätetty yhtä henkilövalintaa lukuunottamatta yhtään asiaa pöydälle. Nyt eka kokous, piti jättää jo lautakuntien kokoaminen pöydälle. Ei hyvältä näytä!

Juankosken keskustan virallinen ääniRe: Kahinat17.7.2017 11.39
Olihan meilläkin omat vaikeutemme Kaavin veljespuolueen kanssa, mutta on paljon hyvääkin sanottavana.
Kaavilla ymmärretiin kartonkitehtaan tärkeys koko Koillis-Savolle.
Suoraa tukea ei Juankosken tapaan tietenkään voitu antaa, se on ymmärrettävää. Piilotukea on puhdistamoyhtiön kautta saatu vuosien saatossa kuitenkin kiitettävästi.
En voi kuin kiittää Kaavin keskustalaisia ystäviämme. En mitään summia ryhdy tässä ilmoittamaan, mutta tarpeellinen kumppani on Kaavi meille ollut.

alan kolmas miesRe: Kahinat17.7.2017 13.33
Kun minä innostuin Römssyn ostamisesta ystävieni kanssa, niin tietenkin kävin moneen kertaan keskusteluja Esteri Kangasveijarin kanssa ja kuulostelin myös kaikenlaisia asiaan liittyviä asioita.

Esille tuli myös tuo Kaavin kanssa yhteinen puhdistamoyhtiö, jonka keskustan virallinen ääni mainitsee. yllä. Kyllähän tässäkin saattaa vielä riidan siemen Kaavin kanssa itää.

Esterin kanssa käymissäni keskusteluissa sivuttiin myös Juankosken ja Kaavin välistä muutakin yhteistyötä.

Esteri totesi, että yhteistyö on muuten ollut hyvää, mutta ongelmia on ollut pitkään röntgenin osalta ja mainitsi asian useampaan kertaan.

Minä taas ajattelin, että miten röntgenistä saadaan kuntien välillä riita aikaiseksi. Se jäi vähän arvoitukseksi, kun en häveliäästi viitsinyt lähteä tuota riitaa selvittelemään.

Kuitenkin muistin visaan isäni neuvot, joka savolaisena tunsi savolaisten mielenliikkeet läpikotaisin.

Hän kehotti minua tutustumaan mm. sääminkiläisen Putkinotko-kirjailija Joel Lehtosen tuotantoon ja havaintohin savolaisten sielunelämästä.

En enää muista missä teoksessa Lehtonen kuvasi pyykkimuijien touhuja rannalla, jossa saatiin aikaan iso riita, kun yksi muijista avasi sanaisen arkkunsa ja totesi:

"kas tuossapa onkii meijän kauha"

Kateelliset savolaiset ei muuta tarvitse, niin ilmiriita on pystyssä ja kateus vie kalatkin vedestä.

Juuri näin kävi Römssynkin kohdalla, kun Esteri piti Römssyä omana kauhanaan, vaikka New Stroms oli ajatellut panna tehtaan pyörimään ja hyvinvointia luomaan kaikille kyläläisille ja kauemmaksikin.

Nyt Römssy seisoo muamerkkinä kateellisten kepuloisten kähminnän vuoksi - ns. muistutustehdas.

ei kepulainenRe: Kahinat19.7.2017 17.55
Piilotukea puhdistamon kautta tulee jatkossakin, Jorma jatkaa hallituksessa ja on ollut päättämässä jo vuosia tuesta naapurille.
Yhteistyö toimii varmaan veljespuolueen kanssa hyvin naapureiten kanssa, vaikka Jorma on hajoittanut oman puolueensa Kaavilla ja yrittää hallita lupaamalla asioita joita ei pysty toteuttamaan. Seuraamme, mitä tapahtuu jatkossa.

kuntalainenRe: Kahinat23.7.2017 11.49
Kaavin rakennusmestarin virkaan valinnassa on kummallisia asioita.
Risto Tonteri on tehnyt valinnan kunnanjohtajan valtuuttamana (tekninen johtaja on virassa mutta lomalla).On ilmeistä, että hakuilmoitus ja valinta on mielenkiintoinen, mutta kaavilainen. Kunnanjohtaja käyttää suurta valtaa Kaavilla, mutta Jorma on kaikkien yläpuolella.

alan kolmas miesRe: Kahinat23.7.2017 17.34
Onkohan alan hampaaton mies edes tietoinen Kaavin keskustan kärkihankkeista?

Täysin varmaa on, että Keskustan, Esterin ja muiden Tratta PBF:n puuhamiesten junaileman, laittomasti täytäntöön laitetun ja KHO:ssa laittomaksi todetun kaupungin 5 milj. euron takauksen vastavakuus ei ole koskaan ollut turvaava, jota takausta myönnettäessä voimassa ollut kuntalaki edellytti. Ketterä New Stroms Oy on tehnyt tästäkin kuntavalituksen.

Takauksen puuhamiehet olivat kuitenkin "todistaneet" hallitukselle ja valtuustolle, että kysymys on täysin laillisesta takauksesta ja takauksella oli kuntalain edellyttämä turvaava vastavakuus.

Käsitykseni mukaan takausasiassa laittomuuksia tehneet päättäjät ja esittelijät ovat henkilökohtaisessa vastuussa kaupungille aiheutetusta taloudellisesta vahingosta.

Vahingon suuruus pelkän realisoituneen takauksen osalta lähentelee korkoineen jo 6 milj. euroa.

Vastavakuuden arvottomuushan on ollut New Stromsin tiedossa jo takausta myönnettäessä ja täytäntöön laittomasti pantaessa.

Suomen kalleimmat yksityiset juristit oli palkattu tekemään laitonta takausta koskevia sopimuksia, joten mistään huolimattomuudesta tai vahingosta ei voi olla kysymys.

Ainoa johtopäätös voi olla se, että kysymyksessä on ollut hyvin suunniteltu ja harkittu laiton teko, ei siis mikään vahinko.

Laittomasta takaamisesta näyttää siis olleen kysymys. Vaikuttaakin siltä, että kysymyksessä on takaamispetos. Moro Pekka tutkii asian.

Laittoman takauksen suojaksi oli Handelsbankenin ja Tratta PBF:n kanssa vielä sovittu Tratta PBF:n omavaraisuutta valvova kovenantti eli ehto.

Mikäli ehto ei toteudu, HB:n myöntämä laina voidaan irtisanoa, jolloin myös takaussopimus tietysti purkautuu.

Takaussopimuksen mukaan Tratta PBF:n omavaraisuusaste ei saanut laskea missään vaiheessa pienemmäksi kuin 30%:a.

Kuitenkin Tratta PBF:n julkisistakin tilinpäätöksistä voidaan selvittää, että Tratta PBF:n omavaraisuusaste ei ole missään vaiheessa ollut aikavälillä 2011-2015 lähelläkään sovittua tasoa.

Takausehdon valvonta on tietysti ollut kaupunginjohtaja Kangasperkon tehtävänä. Hän näyttää kuitenkin laiminlyöneen tältäkin osin takaussopimuksen valvonnan.

Kaupunginjohtajan valvonta esim. kriittisenä vuotena 2012 oli se, että hän tilasi Vision Huntersin konsulteilta takaussopimusta koskevan lausunnon.

23.3.2012 päivätyn raportin (Lausunto Farocon Oy:n käytöstä Premium Board Finland Oy:n lainan vastavakuutena) ensimmäisellä sivulla on englanninkielinen disclaimer eli vastuuvapauslauseke, jossa VH toteaa, että he eivät ota mitään vastuuta siitä, mitä raporttiin on kirjoitettu.

Ja kaikki, mitä lausuntoon on kirjoitettu, perustuu tietoihin, jotka on saatu sellaisista lähteistä, joita VH on pitänyt luotettavina.

Raportin johdannossa todetaan, että raportissa analysoidaan ne lainasopimuksen seikat, jotka liittyvät Farocon Oy:n ja annetaan lausunto siitä, että yhtiön taloudellinen tilanne on lainaehtojen mukainen.

Premium Board Finlandin lainakonvenanttien osalta VH lausui seuraavasti:

"Premium Board Finland Oy on solminut lainasopimuksen sekä Handelsbankenin että Finnvera kanssa. Kummankaan lainanantajan lainaehdoissa ei ole kohtia, jotka liittyisivät Farocon Oy:n, omaisuuteen tai yhtiön taloudelliseen tulokseen. Näin ollen näitä sopimuksia ei ole arvioitu tarkemmin tässä raportissa."

On vähintäänkin omituista, että Kangasperkon käyttämä VH puhuu raportissaan Faroconin kovenanteista tai tuloksista, kun VH:n pitäisi puhua jo oman otsikkonsa mukaankin Premium Boardin lainojen kovenanteista.

Aivan yhtä hyvinhän VH olisi voinut Premium Boardin lainojen kovenenttien tilaa kommentoidessaan kertoa vaikka Kone Osakeyhtiön taloudellisesta tilanteesta ja todeta, että hätää ei ole Antti Herlinillä.

VH ei ottanut lausunnossaan kantaa myöskään Faroconin arvonmääritykseen, koska Premium Boardin tehdas käynnistyi vasta 29.6.2011 ja Faroconin kapasiteettia verrattiin tehtaan tarpeita varten.

alan mies on meille näyttänyt konkurssissa olevasta Faroconista autenttista kuvamateriaalia, josta me kaikki voimme ilman Kangasperkon käyttämiä VH:n kalliita konsulttejakin todeta, että kyllä Faroconin virtuaalisessa logistiikkakeskuksessa kapasiteetti riittää ainakin kahden Tratta PBF:n tapaisen seisovan pahvitehtaan tarpeisiin.

Yhteenvetona VH toteaa em. lausunossaan seuraavasti:

"Yhteenvetona voidaan todeta, että Farocon Oy:n tilikauden 2010-2011 tilinpäätös ei ole ristiriidassa lainasopimuskovenanttien tai yrityskiinnityssopimusten kanssa.

Farocon Oy:n liiketoiminnan arvonkehitys selviää vasta seuraavan tilivuoden aikana (päättyy toukokuussa 2012), kun Premium Board Finland Oy:n tehdas on ollut käynnissä jonkin aikaa ja Farocon Oy on päässyt pikkuhiljaa normaaliin liiketoimintaan.

Raportoimme tilanteesta uudestaan toukokuussa 2012"

VH:n ym. kaupungille antamassa lausuntoraportissa ei näy olevan asianmukaista allekirjoitusta. Näin ollen voidaan olettaa, että raportin on saattanut lähettää Juankosken kaupungille vaikka joku Innopolin vastaanoton työtekijöistä, joka on voinut tulostaa lausuman VH:n logopaperille.

On täysin käsittämätöntä, että VH voi lähettää tällaisen virallisen lausunnon Juankosken kaupungille, kun on kuitenkin kysymys Premium Boardin erittäin suurten lainojen takaamisesta pienen kaupungin varoin.

Virtuaalinen turvaava vastavakuus on perustunut kokonaan virtuaaliseen ei-markkinahintaiseen vuokranmaksuun Premium Boardista Faroconille.

Korkean vuokran johdosta Premium Boardiin liittyneet omaisuusarvot on taitavasti ja laittomasti siirretty Faroconiin, joka on mahdollistanut sekä veronkierron että myös kansainvälisen rahanpesun.

Missään vaiheessa Premium Boardin, Juankosken kaupungin ja Premium Boardin rahoittajien välillä sovittujen laina- ja takaussopimusten ehdot eivät ole kutenkaan käytännössä toteutuneet sovitulla tavalla.

VH ei ole ainakaan julkisesti enää palannut 23.2.2012 antamansa lausunnon jälkeen tarkastelmaan Premium Boardin lainan vakuuksien tilannetta.

Premium Board Finland Oy:n taseista vuosille 2012-2015 löytyy kuitenkin seuraavat lohduttomat luvut ilman VH:n kalliita konsulttejakin:

Taseen loppusumma (1000 euroa):
31.05.2012 19 321
31.05.2013 9 204
31.05.2014 3 392
31.05.2015 3 750

Oma pääoma yhteensä (1000 euroa):
31.05.2012 - 2 063
31.05.2013 - 12 080
31.05.2014 - 736
31.05.2015 - 2 161

Sovittu omavaraisuuskovenantti:
31.05.2012 - 10.7%
31.05.2013 - 131.2%
31.05.2014 - 21.7%
31.05.2015 - 57.6%

Kyllä näistä Tratta PBF:n omavaraisuutta kuvaavista luvuista jopa alakoululainen pystyy sanomaan, että Tratta PBF:n oma pääoma on ollut negatiivinen koko ajan ja ns. omavaraisuusehto on myös ollut väärän merkkinen koko ajan ja vielä erittäin raskaasti.

Tratta PBF:n vakavaraisuusehdon laettua takaussopimus olisi pitänyt purkaa jo välitilinpäätöksen mukaan heti HB:n ja Finnveran lainojen noston jälkeen elokuun 2011 lopussa. Tällöinhän Tratta PBF oli juuri nostanut em. lainoja yhteensä 12.5 milj. euroa ja yrityksessä oli jo huomattavia lyhytaikaisia velkojakin.

Samaan aikaan Tratta PBF:n oma pääoma oli korkeintaa 2 milj. miljoonaa euroa, josta Procope&Hornbergin lakimies oli raportoinut selityksessään hallinto-oikeuksiin, kun New Stroms oli tehnyt laittomasta takauksesta kunnallisvalituksen.

Kun kaupunginjohtaja Kangasperko olisi elokuun lopussa suorittanut yksinkertaisen jakolaskutoimituksen Tratta PBF:n välitilinpäätöksen taseesta, niin hän olisi joutunut tekemään seuravan vaikean laskutoimituksen:

PBOY.n oma pääoma (max. 2.0 milj. euroa)

jaettuna

taseen varovaisella loppusummalla (2.0 + 12.5 milj. euroa)

= 13.8%

Tämä luku alittaa selvästi 30%:n sovitun omavaraisuusasteen minimitason, joten takaussopimus olisi pitänyt välittömästi purkaa ja HB:n laina toteutumattomien lainaehtojen mukaan irtisanoa.

Näin kaupunki ei olisi koskaan joutunut maksamaan kalliita takauskustannuksia ja niihin liittyviä laittomia tähtitieteellisisä asianajokustannuksiakaan.

Miksi kaupunginjohtaja on tämän asia salannut useiden vuosien aikana?

Salailu joka tapauksessa johti sitten siihen, että kaupunki sitten vielä meni vapaaehtoisesti maksamaan koko realisoituneen takauksen kalliine oikeudenkäyntikuluineen.

Valvomalla asianmukaisesti Tratta PBF:n omavaraisuusasteen kehitystä kaupungin taloudelliset tappiot olisivat jääneet minimaallisiksi ehkä vain muutamaksi sadaksi tuhanneksi euroksi.

New Stroms Oyn pääkonttori on edelleen Juankoskella. Emme harkitse pääkonttorin siirtämistä pääkaupunkiseudulle.

Alan hampaaton mies on ollut tässäkin asiassa täysin tietämätön, vaikka muuta väittäisikin.

Patiksen miehetRe: Kahinat23.7.2017 18.42
Terassikelit ovat tulossa!!!!

prönssöRe: Kahinat24.7.2017 5.31
kohta saadaan vatkulia

kysymysRe: Kahinat24.7.2017 18.17
Kaavilla on satanut viistosti vettä yläikkunoista vesi mennyt koulun sisään Luikonlahden koululla.
Ikkunat on nyt paketoitu umpeen sanoo Risto Tonteri. Koulu on myytävänä, mitä sanotaan ostajille jos joku sattuisi kysymään. koulu lienee purkukuntoinen. Miksi Kaavilla ei pureta purkukuntoisia rakennuksia pois, vaan verorahat käytetään purettavien rakennusten ylläpitoon. Kunnan rakennukset ei kestä viistosti tulevaa sadetta Kaavilla. Onko uusi alakoulu samanlainen.

Kysyvä OulustaRe: Kahinat24.7.2017 20.46
Missä sijaitsee New Stromsin pääkonttori?

totuuta etsienRe: Kahinat24.7.2017 21.59
vai viistosti satanut vettä eiköhän olisi pysynyt koulu kuivana jos? olisi kiinteistönhoitajat suorittaneet tehtävänsä eli käyneet katolla aukaisemassa/siivoamassa neulaset ja lehdet kattoviemärin kaivoista ja ränneistä .aikoinaan samajuttu tapahtui kyseisellä koululla ja vedet meni sisään ikkunoiden kautta kun kaivot oli tukossa

NS tiedotusRe: Kahinat24.7.2017 22.22
Kysyvälle Oulusta vastataan.

NS:n pääkonttori on Espoossa, mutta kotipaikka on nykyään Kuopion kalakukkokaupunki.

NS:n pääkonttorista on mukavasti vain 20 minuutin matka Stora Enson Helsingissä olevaan pääkonttoriin.

NS ei ole viitsinyt siirtää pääkonttoriaan toistaiseksi Juankoskelle Römssyn viereen, kun Römssy on huoltoseisokissa, eikä tehdasta näköjään saada käyntiin edes mäkilähdöllä.

kuntalainenRe: Kahinat26.7.2017 9.50
Kaavilla kunnanhallituksen puheenjohtaja Hilkka Tiilikainen ymmärtää miten arvokkaassa ja vaativassa tehtävässä hän on. Hän on ulkoistanut tehtäviään Jorma Räsäselle, joka on hänen apulaisensa. Jorma ilmoittaa kunnanhallituksen kokousajoista, neuvottelee Kunnanjohtajan kanssa kunnanhallitukselle kuuluvista asioista ja puolustaa valtuustossa hallituksen tekemiä esityksiä. Toivottavasti Hilkka jaksaa vastuullisessa ja vaativassa tehtävässä.

miksiRe: Kahinat30.7.2017 11.39
Kaavin valtuuston kokous 25.7.2017.Valtuustossa oli kaksi päätettävää asiaa, kumpikin päätös on lain vastaisia. Tarkastuslautakunnan puheenjohtajaksi valittiin Kaija Julkunen, valittu hallituksen varajäseneksi aikaisemmin. Tämä valinta oli paikallisessa lehdessä.
Teknisen johtajan valinta oli mielenkiintoinen. Haastattelun suoritti Jorma Räsänen, Hilkka Tiilikainen ja Kaija Julkunen, kaikki keskustalaisia. Kunnanjohtaja oli mukana, jonka tehtävänä on laillisuuden valvonta( toimii virkavastuulla ). Valtuusto äänesti pätevyydestä, ei viran hakuilmoituksella ole merkitystä. Jorma Räsänen on lukenut vanhasta kuntalaista, että valtuusto käyttää korkeinta päätösvaltaa ja toteuttaa tätä. Jorman johtamassa valtuustossa on Jorman mielipide ainoa oikea (keskustan pojat hiljaa). Valinta ei ollut paikallislehdessä?

poliittinen tarkkailijaRe: Kahinat30.7.2017 19.32
Eihän tässä Kaavin päätöksenteossa mitään ihmeellistä ole.

Suomessa on muistaakseni yli 300 kuntaa, joissa kunnallisen itsehallinnon periaatetta noudattaen tehtäviin valitaan aina soveliain.

Useimmissa tapauksissa soveliaimmalla on maaseudulla aina kepuloisten jäsenkirja tai ainakin MTK:n jäsenyys.

Jos joskus joudutaan suorittamaan hakijoiden osalta arvonta, niin aina arvonnassakin arpa suosii kepuloista tai sellaista henkilöä, joka ilmoittaa ajatusmaailmansa vastaavan Santeri Alkion ikivanhoja hyväksi havaittuja ajatuksia.

KELAnkin pääjohtajaksi valittiin viimeksi arvalla alkiolainen Elli Aaltonen.

Ensi töikseen Elli otta hoitaakseen toimeentulotukien maksamisen kunnilta KELA:lle ja ilmoitti telkkarissa alkuvuodesta, että viimeistään parin kolmen viikon sisään tukipäätösten sumat saadaan hoidettua lainsäätäjän määräämässä ajassa.

Nyt on mennyt vasta kohta 7 kuukautta maksatuskäytännön muutoksesta, eikä vielä ole mitään tietoa siitä, milloin tukipäätöksiä aletaan maksamaan KELAsta lainsäätäjän edellyttämässä ajassa.

Muistaakseni viikossa pitäisi rahojen kilahtaa hakijan tilille tai ainakin päätös saada aikaiseksi anotuista tuista.

Nyt on ongelmaksi KELAssa tullut se, että KELAssa ilmeisesti säästäväisyyssyistä tulkitaan muistaakseni veljekset ja sisaruksetkin jo aviopareiksi.

Eikä se mikään ihme olekaan, koska meillä on jo nuo homolaitkin hyväksyttynä.

Siitä oli vielä muistaakseni kuitenkin aivan äskettäin jotain pientä epäselvyyttä, tapahtuiko siinä rikos, kun joku isäntä oli sekaantunut emakkosikaan.

Mediassa ei kerrottu häveliäästi sitäkään, oliko kysymyksessä ollut mahdollisesti myös pariskunnan laiton asumistuen anominen KELAsta.

kehittäjäRe: Kahinat31.7.2017 14.42
Kaavilaiset, valitkaa Toivo teknisen johtajan virkaan. Kaavi tarvitsee toivoa. Erottakaa kunnanjohtaja, valitkaa Jorma pormestariksi ja Antti varalle ja kaikki hyvin?

alan kolmas miesRe: Kahinat1.8.2017 18.45
Onkohan alan hampaaton mies edes tietoinen Kaavin keskustan kärkihankkeista?

Täysin varmaa on, että Keskustan, Esterin ja muiden Tratta PBF:n puuhamiesten junaileman, laittomasti täytäntöön laitetun ja KHO:ssa laittomaksi todetun kaupungin 5 milj. euron takauksen vastavakuus ei ole koskaan ollut turvaava, jota takausta myönnettäessä voimassa ollut kuntalaki edellytti. Ketterä New Stroms Oy on tehnyt tästäkin kuntavalituksen.

Takauksen puuhamiehet olivat kuitenkin "todistaneet" hallitukselle ja valtuustolle, että kysymys on täysin laillisesta takauksesta ja takauksella oli kuntalain edellyttämä turvaava vastavakuus.

Käsitykseni mukaan takausasiassa laittomuuksia tehneet päättäjät ja esittelijät ovat henkilökohtaisessa vastuussa kaupungille aiheutetusta taloudellisesta vahingosta.

Vahingon suuruus pelkän realisoituneen takauksen osalta lähentelee korkoineen jo 6 milj. euroa.

Vastavakuuden arvottomuushan on ollut ketterä New Stromsin tiedossa jo takausta myönnettäessä ja täytäntöön laittomasti pantaessa.

Suomen kalleimmat yksityiset juristit oli palkattu tekemään laitonta takausta koskevia sopimuksia, joten mistään huolimattomuudesta tai vahingosta ei voi olla kysymys.

Ainoa johtopäätös voi olla se, että kysymyksessä on ollut hyvin suunniteltu ja harkittu laiton teko, ei siis mikään vahinko, jossa kaavilaiset ovat myös olleet jollain tavalla mukana.

Laittomasta takaamisesta näyttää siis olleen kysymys. Vaikuttaakin siltä, että kysymyksessä on takaamispetos. Moro Pekka tutkii asian.

Laittoman takauksen suojaksi oli Handelsbankenin ja Tratta PBF:n kanssa vielä sovittu Tratta PBF:n omavaraisuutta valvova kovenantti eli ehto.

Mikäli ehto ei toteudu, HB:n myöntämä laina voidaan irtisanoa, jolloin myös takaussopimus tietysti purkautuu.

Takaussopimuksen mukaan Tratta PBF:n omavaraisuusaste ei saanut laskea missään vaiheessa pienemmäksi kuin 30%:a.

Kuitenkin Tratta PBF:n julkisistakin tilinpäätöksistä voidaan selvittää, että Tratta PBF:n omavaraisuusaste ei ole missään vaiheessa ollut aikavälillä 2011-2015 lähelläkään sovittua tasoa.

Takausehdon valvonta on tietysti ollut kaupunginjohtaja Kangasperkon tehtävänä. Hän näyttää kuitenkin laiminlyöneen tältäkin osin takaussopimuksen valvonnan.

Kaupunginjohtajan valvonta esim. Kittilässä vuonna 2012 oli se, että hän tilasi Vision Huntersin konsulteilta takaussopimusta koskevan lausunnon.

23.3.2012 päivätyn raportin (Lausunto Farocon Oy:n käytöstä Premium Board Finland Oy:n lainan vastavakuutena) ensimmäisellä sivulla on englanninkielinen disclaimer eli vastuuvapauslauseke, jossa VH toteaa, että he eivät ota mitään vastuuta siitä, mitä raporttiin on kirjoitettu.

Ja kaikki, mitä lausuntoon on kirjoitettu, perustuu tietoihin, jotka on saatu sellaisista lähteistä, joita VH on pitänyt luotettavina.

Raportin johdannossa todetaan, että raportissa analysoidaan ne lainasopimuksen seikat, jotka liittyvät Farocon Oy:n ja annetaan lausunto siitä, että yhtiön taloudellinen tilanne on lainaehtojen mukainen.

Premium Board Finlandin lainakonvenanttien osalta VH lausui seuraavasti:

"Premium Board Finland Oy on solminut lainasopimuksen sekä Handelsbankenin että Finnvera kanssa. Kummankaan lainanantajan lainaehdoissa ei ole kohtia, jotka liittyisivät Farocon Oy:n, omaisuuteen tai yhtiön taloudelliseen tulokseen. Näin ollen näitä sopimuksia ei ole arvioitu tarkemmin tässä raportissa."

On vähintäänkin omituista, että Kangasperkon käyttämä VH puhuu raportissaan Faroconin kovenanteista tai tuloksista, kun VH:n pitäisi puhua jo oman otsikkonsa mukaankin Premium Boardin lainojen kovenanteista.

Aivan yhtä hyvinhän VH olisi voinut Premium Boardin lainojen kovenenttien tilaa kommentoidessaan kertoa vaikka New Stroms Osakeyhtiön taloudellisesta tilanteesta ja todeta, että hätää ei ole Heikki J.W. Salosella..

VH ei ottanut lausunnossaan kantaa myöskään Faroconin arvonmääritykseen, koska Premium Boardin tehdas käynnistyi vasta 29.6.2011 ja Faroconin kapasiteettia verrattiin tehtaan tarpeita varten.

Hampaaton alan mies on meille näyttänyt konkurssissa olevasta Faroconista autenttista kuvamateriaalia, josta me kaikki voimme ilman Kangasperkon käyttämiä VH:n kalliita konsulttejakin todeta, että kyllä Faroconin virtuaalisessa logistiikkakeskuksessa kapasiteetti riittää ainakin kahden Tratta PBF:n tapaisen seisovan pahvitehtaan tarpeisiin.

Yhteenvetona VH toteaa em. lausunossaan seuraavasti:

"Yhteenvetona voidaan todeta, että Farocon Oy:n tilikauden 2010-2011 tilinpäätös ei ole ristiriidassa lainasopimuskovenanttien tai yrityskiinnityssopimusten kanssa.

Farocon Oy:n liiketoiminnan arvonkehitys selviää vasta seuraavan tilivuoden aikana (päättyy toukokuussa 2012), kun Premium Board Finland Oy:n tehdas on ollut käynnissä jonkin aikaa ja Farocon Oy on päässyt pikkuhiljaa normaaliin liiketoimintaan.

Raportoimme tilanteesta uudestaan toukokuussa 2012"

VH:n ym. kaupungille antamassa lausuntoraportissa ei näy olevan asianmukaista allekirjoitusta. Näin ollen voidaan olettaa, että raportin on saattanut lähettää Juankosken kaupungille vaikka joku Innopolin vastaanoton työtekijöistä, joka on voinut tulostaa lausuman VH:n logopaperille.

On täysin käsittämätöntä, että VH voi lähettää tällaisen virallisen lausunnon Juankosken kaupungille, kun on kuitenkin kysymys Premium Boardin erittäin suurten lainojen takaamisesta pienen kaupungin varoin.

Virtuaalinen turvaava vastavakuus on perustunut kokonaan virtuaaliseen ei-markkinahintaiseen vuokranmaksuun Premium Boardista Faroconille.

Korkean vuokran johdosta Premium Boardiin liittyneet omaisuusarvot on taitavasti ja laittomasti siirretty Faroconiin, joka on mahdollistanut sekä veronkierron että myös kansainvälisen rahanpesun.

Missään vaiheessa Premium Boardin, Juankosken kaupungin ja Premium Boardin rahoittajien välillä sovittujen laina- ja takaussopimusten ehdot eivät ole kutenkaan käytännössä toteutuneet sovitulla tavalla.

VH ei ole ainakaan julkisesti enää palannut 23.2.2012 antamansa lausunnon jälkeen tarkastelmaan Premium Boardin lainan vakuuksien tilannetta.

Premium Board Finland Oy:n taseista vuosille 2012-2015 löytyy kuitenkin seuraavat lohduttomat luvut ilman VH:n kalliita konsulttejakin:

Taseen loppusumma (1000 euroa):
31.05.2012 19 321
31.05.2013 9 204
31.05.2014 3 392
31.05.2015 3 750

Oma pääoma yhteensä (1000 euroa):
31.05.2012 - 2 063
31.05.2013 - 12 080
31.05.2014 - 736
31.05.2015 - 2 161

Sovittu omavaraisuuskovenantti:
31.05.2012 - 10.7%
31.05.2013 - 131.2%
31.05.2014 - 21.7%
31.05.2015 - 57.6%

Kyllä näistä Tratta PBF:n omavaraisuutta kuvaavista luvuista jopa alakoululainen pystyy sanomaan, että Tratta PBF:n oma pääoma on ollut negatiivinen koko ajan ja ns. omavaraisuusehto on myös ollut väärän merkkinen koko ajan ja vielä erittäin raskaasti.

Tratta PBF:n vakavaraisuusehdon laettua takaussopimus olisi pitänyt purkaa jo välitilinpäätöksen mukaan heti HB:n ja Finnveran lainojen noston jälkeen elokuun 2011 lopussa. Tällöinhän Tratta PBF oli juuri nostanut em. lainoja yhteensä 12.5 milj. euroa ja yrityksessä oli jo huomattavia lyhytaikaisia velkojakin.

Samaan aikaan Tratta PBF:n oma pääoma oli korkeintaa 2 milj. miljoonaa euroa, josta Procope&Hornbergin lakimies oli raportoinut selityksessään hallinto-oikeuksiin, kun New Stroms oli tehnyt laittomasta takauksesta kunnallisvalituksen.

Kun kaupunginjohtaja Kangasperko olisi elokuun lopussa suorittanut yksinkertaisen jakolaskutoimituksen Tratta PBF:n välitilinpäätöksen taseesta, niin hän olisi joutunut tekemään seuravan vaikean laskutoimituksen:

PBOY.n oma pääoma (max. 2.0 milj. euroa)

jaettuna

taseen varovaisella loppusummalla (2.0 + 12.5 milj. euroa)

= 13.8%

Tämä luku alittaa selvästi 30%:n sovitun omavaraisuusasteen minimitason, joten takaussopimus olisi pitänyt välittömästi purkaa ja HB:n laina toteutumattomien lainaehtojen mukaan irtisanoa.

Näin kaupunki ei olisi koskaan joutunut maksamaan kalliita takauskustannuksia ja niihin liittyviä laittomia tähtitieteellisisä asianajokustannuksiakaan.

Miksi kaupunginjohtaja on tämän asia salannut useiden vuosien aikana?

Salailu joka tapauksessa johti sitten siihen, että kaupunki sitten vielä meni vapaaehtoisesti maksamaan koko realisoituneen takauksen kalliine oikeudenkäyntikuluineen.

Valvomalla asianmukaisesti Tratta PBF:n omavaraisuusasteen kehitystä kaupungin taloudelliset tappiot olisivat jääneet minimaallisiksi ehkä vain muutamaksi sadaksi tuhanneksi euroksi.

Alan hampaaton mies on ollut asiassa täysin tietämätön, vaikka muuta väittäisikin.

Kaavilainen tehdastyöläinenRe: Kahinat1.8.2017 21.13
Käyttääkö myös Moro Pekka valtaa New Stroms organisaatiossa?

Kouraan ajattelijaRe: Kahinat1.8.2017 21.45
Palstalta on hävinnyt monta vastenmielistä kirjoittajaa. Nyt tämä alkaa olla hyvä.

NS tiedotusRe: Kahinat2.8.2017 16.43
Kaavilaiselle tehdastyöläiselle vastaus:

Moro Pekka ei käytä valtaa New Stromsin organisaatiossa.

New Stroms tekee kuitenkin mielellään yhteistyötä Moro Pekan kanssa. Moro Pekkahan on tunnetusti yritteliäs ja oikeuden miehiä.

Moro Pekka on tietävästi miettinyt jopa Kaaville muuttamista, kun Juankoskella yrittäminen oli tehty Esteri Kangasveijarin toimesta mahdottomksi.

Juankoskellahan ei millään yrityksellä ole ollut toimintaedellytyksiä, ellei Esteriä ollut valittu vähintään yrityksen hallitukseen (Stromsdal Oyj, Juankosken Biolämpö Oy ja Koillis-Savon Ympäristöhuolto Oy).

Poikkeuksen ovat muodostaneet itsenäisen Pohjolaisen Masan Teekki-konserni ja tietysti Metso Fabricsin viiratehdas.

Esterin tuki Metso Fabricsille on ollut kuitenkin turvattu, kun Juankosken kaupungin hallituksen puheenjohtajana oli Esterin luottomies demujen Veijo Tirkkonen.

Veijohan saattaisi vieläkin antaa vaikka 2 milj. euron kielletyn takauksen, jotta konkkaan mennyt JBOY saataisiiin taas tulille. Lieneekö Veijo tehnyt tällaista aloitetta jo Kuopion valtuustossa?

Nythän nuo Juankosken yhtiöt, joissa Esteri oli hallituksessa ovat siis Koillis-Savon Ympäristöhuolto Oy:tä lukuun ottamatta ajautuneet konkurssiin.

Kaavihan on yritysystävällinen ja itsenäinen kunta. Sellaisessa kunnassa on hyvä asua ja yrittää.

eskimoRe: Kahinat3.8.2017 4.07
suomen hulluin kunta, tilastotieto

Ent. J-faniRe: Kahinat3.8.2017 8.10
Vapaajuankoski valloittaa Kaavin. Muutaman vuoden päästä on taas kunnallisvaalit. Pekka ja Eino valtuustoon!

ei kepulainenRe: Kahinat3.8.2017 12.13
Antti ei päässyt valtuustoon, vaan joutui kepun / Jorman apupojaksi. Demareiden ja Antin on ymmärrettävä, että Jorma on ainut ja aina oikeassa. Keskustan valtuustoryhmä on tämän ymmärtänyt, aina puolustaa puheenjohtajaa. Apupuolueiden on tuettava tiukasti Jormaa, muita mielipiteitä ei sallita.

NS tiedoteRe: Kahinat3.8.2017 17.09
eskimo kyseli äskettäin, miksi papukaija ei ole ottanut susanin pankista kahden donan lainaa ja osta Römssyn pesää?

Kirjoittelin tämän asiallisen kysymyksen johdosta aika pitkän ja perusteellisen vastauksen eskimolle, mutta en kuitenkaan ehtinyt lähettämään sitä, ja niinpä vastukseni katosi maailman tuliin.

Koska vastasin asialliseen kysymykseen asiallisesti, niin laitanpa uudelleen vastaukseni eskimon kysymykseen. Toivottavasti asiallisen vastaukseni ei nyt katoa taivaan tuuliin.

New Stromshän tarjoutui ostamaan 25.2.2011 koko Römssyn konkurssipesän 4 milj. eurolla ja enemmälläkin, jotta tehdas saadaan alan miesten toimesta käyntiin.

Tuolloin NS katsoi, että 4 milj. euroa on ihan kohtuullinen hinta, kun otetaan huomioon käynnistetyn tehtaan kassavirta ja asiaan liittyvä käyttöomaisuus ja know-how.

NS ei olisi tarvinnut tähän lunastukseen tietenkään mitään muuta kuin omaa rahaa, jotka NS:n löytämällä sijoittajalla tietysti olivat pankissa korkoa kasvamassa.

Esteri Kangasveijarihan oli todistanut valtuutetuille, että Römssyn arvo on ainakin 50 milj. euroa, kun ottaa huomioon tehtaalle ja voimalaan tehdyt isot investoinnit.

Kyllähän Esterin on täytynyt nämä investoinnitkin tietää pilkulleen, kun oli kerran ollut sekä Stromsdal OyJ:n että myös uuden Juankosken Biolämpö Oy:n hallitukissa ja puuhamiehenä vuosikausia.

Sitä paitsi Kuopion tuoreeseen valtuustoon valittu yrittäjä Jokke Lösönen aiemmin toimittuaan Juankosken kaupungin hallituksen puheenjohtajana oli Juankosken valtuutetuille kertonut, että 5 milj. euron takauksessa ei ole mitään riskejä, koska yli kaksi vuotta seisseen pahvitehtaan tuotteiden hinta on koko ajan noussut kohisten.

Jokke teki kuitenkin omassa riskiarviossaan emäluokan mutta myös ilmeisen "tahallisen munauksen", koska Jokke ei kertonut maallikkovaltuutetuille, että tietysti pahviliiketoiminnassakin täytyy kiinnittää hinnan lisäksi huomiota myös kustannuksiin.

Jokkehan näyttää kokonaan unohtaneen mainita senkin, että kun mikään kaupallinen pankki ei lähde rahoittamaan tällaista hanketta, niin rahoituksen järjestämiseen poikkeuksellisten rahoituslähteiden kautta liittyy tietysti erittäin korkeat ja poikkeukselliset rahoituskulut, joita yleinen kauppatapa tietysti edellyttää ns. puhalluksissa ja myös kansainvälisissä rahanpesuoperaatioissa.

NS:llähän ei tietenkään ollut tällaisia ylimääräisiä, epämääräisiä ja laittomia rahoituskustannuksia, koska yrittäjä olisi ostanut tehtaan ja konkurssipesän ihan omilla rahoillaan ja pannut tehtaan tietysti käyntiin, niin kuin asiaan aina kuuluukin.

Tietysti NS oli ennen tekemäänsä tarjousta laskenut, millaisen kassavirran käyvästä tehtaasta saa ja sen perusteella oli arvioinut, että 4 milj. euroa on ihan sopiva hinta konkurssipesästä, eikä siihen liittynyt sen suurempaa riskiä kuin siihen, että kovana pakkaspäivänä menee ostamaan jäätelötötterön Seurasaaren sisääntulosillan ja Tamminiemen museon kulmassa olevasta Ingmanin jäätelökioskista.

eskimo on omassa ajattelussaan myös unohtanut sen ikivanhan viisauden, että velka on veli otettaessa, mutta veljenpoika maksettaessa.

Miksi siis NS olisi nyt lähtenyt ottamaan tuntemattoman susanin pankista lainaa ja lähtenyt ostamaan Römssyn konkurssipesän: seisovan pahvitehtaan ja konkurssissa olevan biovoimalan ja silloin tällöin ihmetuote TECTA:n koeajoja silmän lumeeksi tekevän koutterin?

Seisovien laitosten nykyinen arvohan on korkeintaan 1 euro.

Sitä paitsi on otettava huomioon, että NS:llä on kaupungin päättäjien toimesta aiheutetun vahingon johdosta ainakin 10 milj. euron saatava ja korkeat oikeudenkäyntikulut vielä päälle.

Kun nämäkin velat asianmukaisesti hoidetaan, niin kyllä NS varmaan silloin on valmis harkitsemaan arvottomien konkurssipesien laitteiden ostamista esim. 1 eurolla.

Perinteisestihän NS on ollut hyvin varovainen näiden ulkomaisten erityisrahoittajien kanssa toimimisessa, koska niihin aina liittyy nenästä vedetyksi tulemisen vaara.

Kepuloiset ovat tässä suhteessa aina olleet rohkeampia ja mitä tärkeämmästä kepuloisesta on ollut kysymys, niin sitä rohkeampia hankkeita on lähdetty edistämään. Tällaisista hankkeista mainittakoon esimerkkinä vaikka Terrafame.

Taannoinhan meillä valitettavasti myös kepuloisten entinen ministeri ja Kekkosen erityissuojeluksessa ollut visionäärinen teollisuusjohtaja Olavi J. Mattilakin sotkeentui ns. Nigerialaiskirjeeseen varsin valitettavin seurauksin.

Mattilankin olisi ollut vain viisainta turvautua kotimaisiin mutta suhteellisen niukkoihin valtiollisiin rahoituslähteisiin.

Tällaisistahan voidaan mainita esim. perinteinen "pitkämielinen" KERA (nykyinen Finnvera) ja tietenkin kaikenlaisia innovaatioita tukeva valtiollinen TEKES.

TEKESin visionäärisestä kotimaisesta rahoituspolitiikasta voidaan hyvin ottaa esille vaikka tapaus Chempolis, jossa vuosikaupalla TEKES rahoitti 11 milj. eurolla epätoivoisia sellun muurahaishappokeiton laboratoriokokeita Oulun yliopiston kyljessä.

Espoossa sijaitsevassa metsäteollisuusyhtiöiden yhteisessä alan huippulaboratoriossa eli KCL:ssä (Keskuslaboratorio) maan parhaat alan tutkijatohtorit olivat kuitenkin jo vuosikymmeniä sitten todenneet, ettei mikään metsäfirma tule lähivuosikymmenien aikana uhraamaan Chempoliksen muurahaishappohankkeisiin latin latia.

Totta kai Chempoliksen hanke on kuitenkin ollut ns. "ikuisesti lupaava", koska digikauppojen avulla rikastunut ja pinisenkeliksikin ryhtynyt kepuloisten Terra Sipiläkin oli innostunut ennakkoluulottomasti muurahaishaposta.

Lopulta tämäkin innostus palkittiin komeasti sitten sillä, että Terra Sipilän ja Mika "Kulta" Lintilän valvonnan alla oleva Fortum maksoi konkurssitilassa olevalle lupaavalle Chempolikselle 6.3 milj. euroa ns. start-up rahaa, jolla Chempolis saattoi maksaa pois Terra Sipilän noin 850 000 euron kiville menneen Chempolis-sijoituksen.

Eilenkin A-studiossa selkeäsanainen maitotilallinen sekä metsätalousyrittäjä ja uusi maatalousministeri Jari Leppä totesi, että EU:n maataloustukien laskiessa "maatalousyrittäjien toimeentulo ja investoinnit" on turvattava ja se onkin kirjattu Terra Sipilän hallitusohjelmaan.

Ei vaadita kovin paljon päättelykykyä, kun tajuaa, että Chempoliksen ja Fortumin ja myös Nesteen biomassahankkeet ovat tietysti osa modernia maatalouspolitiikkaa, jossa kasvaneet puuvarat tukirahojen avulla muutetaan biodieseliksi ja sellua sekä sahatavaraa varten tarvittavat hakkuuoikeudet ostaan esim. Hollannista.

Piiri pieni pyörii, lapset siinä hyörii?.

NS tiedotusRe: Kahinat3.8.2017 17.42
No niin, nyt tuli jo ensimäinen tilaus NS:lle Venäjältä.

Meille riittää 10 GECKO cupsin tapaista tilausta käteismaksulla, niin laitetaan hyvä tehdas pyörimään.

Totta kai Venäjällä seurataan tarkasti VAPAAta ja pienen sekä keterän NS:n tulevia liikkeitä.

On sulaa hulluutta lähteä kilpailemaan 500 000 t/a tehtaiden kanssa, jotka maksaa 500 milj. euroa, kun hyvän tehtaan voi ostaa yhdellä eurolla.

Sehän on vanha totuus, että tehdas ei ole täkeä, vaan se, että tehtaalla on tarpeeksi maksavia asiakkaita.

Esteri ja hänen puuhamiehensä unohtivat tämän keskeisen asian vuonna 2010-2011, kun lähtivät kyyditsemään "pappia".

Maailmassa on vaikka kuinka paljon pieniä pahvin jalostajia ja Venäjällä sekä Kiinassa eritoten. Ne eivät tarvitse noita jättitehtaita ja isoja tuotantosarjoja.

Ei muuta kuin sana kiertämään vaan, niin NS käynnistää vielä tehtaan.

mualainenRe: Kahinat3.8.2017 20.26
No poijjaat eiku talakoisiin. Parviaisen Seppokkii vois hetkeks lopettoo hirvikoiran treenauksen ja keskittyvä koko muakunnan pelastamisseen.

PRe: Kahinat3.8.2017 22.49
Moro,
alan kolmannen kirjoituksen allekirjoitan. Olin itse todistamassa yksittäisen kansainbälisen pankin sitoutumista yli 10 miljoonalla eurolla kartonkitehtaan uudelleenkäynnistämiseen. Ja kyse ei ollut rahanpesukoneesta, vaan selkeä sitoumus rahoittaa NS:in tehdasta. Ihmettelen vieläkin, miksi asiasta ei kerrottu valtuutetuille ja miksi ennemmin annettiin kunnan yli 5 miljoonan euron takaus, joka hävisi pieruna ilmaan.

ErikaRe: Kahinat4.8.2017 18.06
Ei voi muuta kuin ihmetellä, että kylän poika ja lakimies Moro Pekka on hurahtanut tällaisiin New Stroms "Nigerian kirje" lupauksiin. Herää jo Moro Pekka bulvaani....ei tuollaista rahaa ole koskaan ollut New Stromsin käytettävissä.

PRe: Kahinat4.8.2017 20.43
Moro,
ja Erikalle sanon, että olen myös saanut käsiini KHO:lle lähetyt todisteet ja asiakirjat, joissa on selvitetty kansainvälisen pankin 10 miljoonan euron laina-asiakirja, joka olisi tullut voimaan tehtaan ostohetkellä. Joten Erikalle, ei kannata jauhaa paskaa selvästä ja todistetusta asiasta. Merkintä löytyy KHO:n asiakirjahaussa. JJoten Erika, jos lakkaisit jauhamasta paskaa ja tekisit jotain esimerkiksi pyytäisit saada nähtäväksi KHO:n kirjaamosta asiaankuuluvat asiakirjat- ovat julkisia. Tietenkin se vaatii sen, että viitsii hakea julkisia asiakirjoja, tässä tapauksessa todisteita.

kysymysRe: Kahinat6.8.2017 19.53
Jorma on jakanut luottamushenkilöt hyviin ja huonoihin. Kuntalaiset, äänestäjät jotka äänestäneet huonoja henkilöitä ovat huonoja kuntalaisia ja veronmaksajia. Jos viranhaltiat ajattelee samoin, niin on hyviä ja huonoja viranhaltioita. Saako kuntalaiset tasavertaiset palvelut ( väärin äänestäneet ). Viranhaltijoiden tulee olla tasapuolisia ja oikeudenmukaisia kaikkia ihmisiä kohtaan ( miten Kaavilla )?

kuntalainenRe: Kahinat12.8.2017 14.18
Mitä on Kaavilainen yhteistyö.
Jorma päättää ja toiset hyväksyvät kyselemättä,( ei toimi enää ). Jorma muistelee aikoja viime vuosituhannelta jolloin hän loi Kaavin teolliset työpaikat, (näin hän kertoo).Yhteistyö on toimiva, jos yksin tekee kaiken. Mikä lienee totuus?

kysymysRe: Kahinat13.8.2017 20.03
Kuka tekee valtuustokauden sopimuksen Jorman kanssa? Kuka naapurikunta haluaa yhteistyötä Kaavin kanssa? Jorman täytyy ymmärtää tosiasiat. Ajatuksia voi heitellä, mutta tosiasiat on tosiasioita.

ei kepulainenRe: Kahinat15.8.2017 16.07
Veden hinta on kuntalaisten puheenaihe Kaavilla. On selitelty asiaa eritavoin. Valtuusto siirsi 13.6.2017 28000 ?. Vesilaitokselta kiinteistöpuolelle, miksi jos vesilaitos tappiollinen. Jäteveden hinta erittäin korkea, johtuu puhdistamon huonosta hoitamisesta pitkältä ajalta, jätetty kunnossapito ja korjaukset tekemättä. Miksi tämä rahasiirto joka olisi tarvittu kunnossapitoon ja korjauksiin. Kaavilaiset edustajat ympäristöhuollon hallituksessa Ari Sopanen, Jorma Räsänen Ja Tekninen johtaja ( kuka nyt ). Ari ja Jorma istuneet pitkään, tulos on tämä. On helppo esittää hinnankorotuksia, itse istuvat hallituksessa ja vesilaitos on tappiolla. Asiat on laitettava kuntoon, ei hintoja voi korottaa joka vuosi kymmenillä prosenteilla.

alan kolmas miesRe: Kahinat16.8.2017 17.46
ei kepulainen ihmettelee veden hintaa Kaavilla.

Se on selvä, että kaikki maksaa.

Vähän outoa kutenkin on se, kun Kaavin vesi-ja viemärilaitoksen toimintatuotot näyttävät kehittyvät seuraavasti:

- TP 2015 449 892 euroa
- TP 2016 533 106 euroa
- LTK 2017 637 856 euroa
- TS 2018 638 000 euroa
- TS 2019 638 000 euroa

Kolmessa vuodessa näyttää vesi-ja viemärilaskut nousevan noin 41.8%.

Noin vuosi sitten Fortumin Caruna Oy:lle myymä sähkönsiirtoyhtiö päätti heti ensimmäisenä vuonna nostaa sähkön siirtohintoja alustavasti vain 50%:lla, mutta sitten sähkön ostajat heräsivat ja Carunan laskutus saatiin jollain tavoin aisoihin, mutta vieläkin rahastusautomaatti veroparatiisiin toimii moitteetta.

Kaavlla vesi- ja viemärilaitoksen kustannukset ovat seuraavat:

-TP 2015 -521 572 euroa
- TP 2016 -516 749 euroa
- LTK 2017 -512 649 euroa
- TS 2018 -499 000 euroa
- TS 2018 -499 000 euroa

Tilikauden ylijäämä/alijäämä:

- TP 2015 -174 453 euroa
- TP 2016 -52 543 euroa
- LTK 2017 59 407 euroa
- TS 2018 73 000 euroa
- TS 2019 74 000 euroa

Näistä tuloksista nähdään, että kaikki rahat, mitkä on kerätty on myös laitettu iloisesti menemään. Itse asiassa reippaasti enemmänkin on pantu menemään.

Se on kyllä valitettavasti sanottava, että aika reipasta vauhtia näyttää vesi- ja viemärihuollon kokonaismaksut nousevan.

On outoa, että mitään tietoja ei kunnan tilinpäätöksissä ole esitetty vesi- ja viemärilaitoksen vesimääristä. Kyllä tavallisesti aina huoltoasemien bensapumpullakin näytetään, paljonko asiakas otti bensaa.

Bensallakin on nykyään niin kova hinta, että kyllä bensankin tankkausmääriä on tarkoin valvottava, kun 70% hinnasta on pelkkää veroa.

Huomattava on, että Kaavi saa tuorevetensä ilmeisesti pääosin Koillis-Savo Vesi Oy:ltä ja viemäripuolella Kaavi on osakkaana Koillis-Savon Ympäristönhuolto Oy:ssä.

Koillis-Savon Vesi Oy:n kohdalla Kaavi on siis kimpassa Tuusniemen ja nyttemmin myös Kuopion kaupungin kanssa.

Koillis-Savon Ympäristönhuolto Oy:ssä Kaavi tuli myös Kuopion yhteistyökumppaniksi, kun Juankoski liittyi Kuopioon 1.1.2017.

Selvästikään Kaavin vesi- ja viemäriasiat eivät ole Kaavin omissa käsissä.

Voidaan siis kysyä, viedäänkö tässä pässiä taas teuraalle?

ekRe: Kahinat17.8.2017 21.56
mistä rahat sataman asfaltointiin oliko vesipuolelta siirretyt rahat siinä kun ei edes rakentamisohjelmassa ollut sataman päälystämistä vai tarkoittiko veneluiskan uusiminen sitä ?

Vetesä maksanutRe: Kahinat18.8.2017 23.07
Mitenkä lie Kortteinen-Rasimäki vesiosuuskunnan vesiasiat? Onkohan siellä veden hinta kohdallaan?

kuntalainenRe: Kahinat20.8.2017 16.09
Kunta päättää vedenhinnan vuosittain myös vesiosuuskunnille myytävän veden hinnan .Kortteinen - Rasimäki vesiosuuskunta toimii harvaan asutulla ja laajalla alueella. Huomattava osa jäsenistä käyttää vettä alle kymmenen kuutiota vuodessa (kesäasuntoja ). Vesi maksaa näille 10 - 100 ? kuutio. Toinen asia on liittymismaksut, Toisia otettu jäseneksi 2000? ja nyt puhutaan kymmenistä tuhansista,
uusille liittyjiltä perittävistä maksuista ( ei varmaan haluta jäseniä lisää ). Mikä on vesiosuuskunnan jäsenten tasapuolinen kohtelu?

Terv. LapualtaRe: Kahinat20.8.2017 21.48
Kukahan on ollut viime vuotet Kortteinen - Rasimäki vesiosuuskunnan puheenjohtaja, onkohan raha-asiaat kunnossa?
Kyssyypi mökkilääne

ei kepulainenRe: Kahinat21.8.2017 16.03
Vesiosuuskunnan puheenjohtajia ollut useita. Kaikki pitäneet hallituksen kokoukset ja hallitus päättänyt. Toimitusjohtaja ollut myös. Osuuskunnan kokous ollut vuosittain ja sääntöjäkin muutettu. Osuuskunnan kokouksella on korkein päätösvalta, ei sivusta huutelijoilla .Ei kiinnosta kenenkään henkilökohtaiset asiat. Vedenhinta puhuttaa Kaavilla, keskustelua ei voi kieltää.

kysymysRe: Kahinat23.8.2017 9.33
Paljonko veden hinta laskee Kaavilla, rahaa siirretty vesilaitokselta rakennuspuolelle ? Milloin valokuitu toimii Kaavilla ja ajetaan kelkkareiteillä ? Ilmastonmuutos vaikkuttanut, , kesällä lasketellaan Maarianvaarassa ja talvella vaikkojoella, vai miten on.

ekRe: Kahinat24.8.2017 19.13
niinpä vesimaksut kaavilla huomattavan korkeat kannattais lukea kouvolan valitus vesien erihinnoittelusta saman yhtiön toiminta-alueella elikkä ky alueella ei saisi olla monta erihintaa kuten juankoski-kaavi- tuusniemi eli olemme eriarvoisessa asemassa hinnoittelun suhteen joka ei ole laillista milloin joku tekee tästä isomman jutun

KyläläinenRe: Kahinat24.8.2017 21.31
Tarjosiko johtaja Heikki J.W. Salonen peräti 3 M? tehtaasta vuonna 2009?

StasiRe: Kahinat25.8.2017 7.25
Is there a Heikki in the Juankoski New Stroms Mill?

Vetensä maksanutRe: Kahinat25.8.2017 11.16
Johtuusko vesimaksujen suuruus myös siithä että kaikki ei maksa vesilaskujaan. Eikhä kaikki oo liittynnä viemäriverkostoon.
Oisko erikoistilintarkastus paikhallaan.

Patiksen miehetRe: Kahinat26.8.2017 8.30
Onko Heikki J.W. Salonen nyt vihdoin ostamassa tehtaan? Kuulimme että tilauksia jo on.

NS tiedotusRe: Kahinat26.8.2017 18.41
Patiksen miehille pitää todeta, että aika ei ole vielä kypsä tarjouksen tekemiselle.

Odotellaan vaan rauhassa Kuopion AVI:n lausuntoa Römssyn BAT selvityksestä.

Kuopion AVI:n virkamiehille minä voisin ilman suurempia selvityksiäkin kertoa, että Römssy ei nykyään harrasta alan miehen ihannoimaa kallista verhokouttausta.

Kotkamills Oy on jo pitemmän aikaa sitä harrastanut ja julkaistujen tilinpäätöstietojen mukaan tappiot ovat olleet suuret.

12.7.2012 Dermont Smurfitin Metsä Groupilta Power Flute OyJ osti 10%:n vähemmistöosuuden Open Gate, LLC:n Stora Ensolta ostamasta Kotkamills Oy:stä ja maksoi vähemmistöosuudesta 1.5 milj. euroa. Smurfit kuitenkin katsoi, että Kotkamillsin kehittäminen vaatii paljon aikaa ja rahaa.

Ostettuaan Corenson Stora Ensolta Smurfit myi Kotkamillsin vähemmistöosakkeet helmikuussa 2015 tehdyn sopimuksen mukaan 3 724 000 eurolla ja teki tästä kaupasta voittoa siis 2 064 000 euroa.

Maaliskuussa 2015 Open Gate myi Kotkamillsin osakkeet suomalaiselle pääomasijoitusyhtiö MB Rahastot, joka lähti rahoittamaan entisen painopaperikoneen tilalle rakennettua isoa kuluttajapakkauskartonkikonetta. Kone harrastaa modernia verhokouttausta.

Uuden kartonkikoneen kapasiteetti on 400 000 t/a ja investoinnin arvoksi on mainittu 170 milj. euroa.

Kotkamills markkinoille pääsy on kuitenkin osoittautunut työlääksi. Yhtiö on joutunut myymään liiketoimintojaan, jotta rahoitus olisi edes jotenkin turvattu.

Malesiasta yhtiö myi laminaattipaperin jalostuslaitoksen saksalaiselle Surfactorille, jolla on impregnointilinja myös Kiteellä Puhoksen tehtailla.

Kotkamills sulkee myös Tainionkoskelta PK 7:n, jonka Kotkamills oli liisannut Stora Ensolta. PK 7:n kapasiteetti on suunnilleen 26 000 t/a ja leasing-sopimus päättyy 2018.

Kotkamillsin muutosprosessi ei ole helppo ja saa nähdä riittääkö rahat. Alla Kotkamillsin kivisen tien taloudelliset tulokset 2014-2016:

 2014 Liikevaihto 251.96 milj. EUR
Tulos 6.873 milj. EUR
 2015 Liikevaihto 265.67 milj. EUR
Tulos 1.10 milj. EUR
 2016 Liikevaihto 228.57 milj. EUR
Tulos -12.80 milj. EUR

Kotkamillsin vuosi 2017 ei ole alkanut mitenkään ruusuisesti ja taloudelliset vaikeudet tulee selviksi, kun katsoo, miten yhtiön eri liiketoimintojen tulokset ovat kehittyneet.

Yhtiöllähän on nykyään kaksi liiketoimintasegmenttiä: kuluttajapakkauskartonki ja teolliset tuotteet (siis laminaattipaperi ja sahatavara).

Alla näiden segmenttien viimeaikainen kehitys:

Liikevaihto

 2016 Kuluttajapakkaus 11.57 milj. EUR
 2016 Teolliset tuotteet 203. 36 milj. EUR
 Q1/2017 Kuluttajapakkaus 7.93 milj. EUR
 Q1/2017 Teolliset tuotteet 51.17 milj. EUR

Segmentin tulos ennen rahoituskustannuksia

 2016 Kuluttajapakkaus -38.21 milj. EUR
 2016 Teolliset tuotteet 23.10 milj. EUR
 Q1/2017 Kuluttajapakkaus -9.68 milj. EUR
 01/2017 Teolliset tuotteet 6.83 milj. EUR

Yhtiön kassasta siis menee rahaa enemmän ulos kuin tulee sisään.

Vuoden 2016 lopussa Kotkamills Oy:n oma pääoma oli yhteensä 18.93 milj. EUR, joten tiukalla näyttää yhtiö olevan, kun vuonna 2016 nettokorkokulut olivat jo noin 13 milj. EUR.

Tästä esimerkistä voidaan päätellä, että NS:n miettiessä Römssyn tulevaisuutta, ainakaan Kotkamillsin viitoittamalle kiviselle tielle ei kannata lähteä.

Patiksen miehetRe: Kahinat26.8.2017 20.43
Paljon kiitoksia Heikki J.W. Saloselle selvityksestä, emme tule sijoittamaan Kotka Millsiin.

kehittäjäRe: Kahinat29.8.2017 8.43
Antti Rinne esitti synnytystalkoita, onko Jorma ja Antti valmistelemassa kesätapahtumaa, synnytystalkoot Kaaville, tapahtumapaikka voisi olla tori tai satama. Rahat elinkeinopuolelta.

alan kolmas miesRe: Kahinat29.8.2017 15.12
Muutamissa kunnissa Suomessa on jo alettu maksamaan "panorahaa".

Sen parempaa sijoitusta ei Kaavillakaan voi tehdä. 10 000 euroa jokaiselle uudelle kaavilaiselle, niin jopa tulee käyttöä uudelle koulullekin ja opettajatkin saa töitä.

Tämä on aivan selvä elinkeino- ja jopa sosiaalipuolen sijoitus tulevaisuuteen.

eskimoRe: Kahinat30.8.2017 18.06
ee kuavilaiset tarvii kun ilimasta opastusta lapsenteosta ja pakkosyötöllä viagroo pullakahvin kera. on ukkoo heppi tanassa torilla, mutta ee kuavilaiset eukot anna kuavilaisille, oovat oppina sen verran hyvän piälle

kehittäjäRe: Kahinat31.8.2017 9.24
Kaaville sopii oikein hyvin synnytystalkoot, on hyvin vanha menetelmä. Kaavilla ei mitään uutta elinkeinoasioissa, muistellaan menneitä. Jorma ja kaavin Antti vahvoja yritysten / elinkeinojen kehittäjiä, voisivat toimia kätilöinä tässä tapahtumassa. Kukolle raha-anomus, kanaakin tarvitaan. 10000 euron raha syntyneestä kaavilaisesta, ketkä yrittää ilman tulosta arvotaan 30 kymmenelle 50 euron lahjakortti kaavilaisiin yrityksiin. Kaavi kehittyy ?

alan kolmas miesRe: Kahinat31.8.2017 17.33
Venäjän BKT per capita oli vuonna 2016 vain 24 026 USD/capita, kun Suomessa BKT per capita oli samaan aikaan jo 45 709 USD/capita.

Kun Venäjän Karjalassa maksetaan toisesta lapsesta nykyään jo 7100 EUR:a, niin kyllähän tästä jo alakoululaisenkin pitäisi osata laskea, että kontuullinen synnytysraha on itärajan länsipuolellakin 13 510 EUR ja ns. tuhkamunien kunnassa vielä bonukset päälle.

Keskipohjanmaan pienimmässä kunnassa on nykyään asukkaita vain vähän yli 800 kappaletta ja kunta on päättänyt säilyä itsenäisenä, vaikka tiukkoo onkin ollut.

Vuonna 2013 Lestijärvellä päätettiin maksaa kertaheitolla 10 000 EUR vauvaraha ja heti kunnan syntyvyys pomppasi yhdestä 14.

En ole vielä viitsinyt pyyttää Kuntaliitolta päivitettyjä vauvatietoja. Ja muutoinkin minua ihmetyttää, miksi Kuntaliitto niin mielellään kertoo vain siitä, kuinka kuntien väkiluku laskee.

Vähän outoa on tämä kuolleittein laskeminen.

Minusta tuntuu, että suomalaisten piti saada kuolleittein laskemisesta jo ihan tarpeekseen sotien aikana.

Minusta tärkeämpää Kuntaliitollekin olisi kertoa, mitä keinoja kunnat käyttävät, jotta väkiluku kasvaa.

Vuonna 2008 Kuntaliitto oli kuitenkin selvittänyt ne kunnat, joissa vauvarahoja on jossakin muodossa jaettu.

Listaa tutkimalla paljastuu se, ettei Suomen kunnat näytä välittävän syntyvyydestä tuon taivaallista.

Kaikissa kunnissa eläkeläisiä kyllä hyysätään, mikä on tietysti aivan oikein, koska kaikista on pidettävä huolta.

Mutta kyllä tosiasia on, jos uusia suomalaisia ei synny Kepulandiaan, niin kyllä meidät kaikki ennen pitkää hukka perii.

Vähän outoa on, että meillä juhlitaan 100-vuotiasta Kepulandiaa niin innokkaasti. Minustahän nuo ikävuodet viittaa jonkinlaiseen eläkeläisten maahan.

Minusta meidän pitäisi olla Kepulandiassakin huolissaan tulevaisuudesta, koska historiaa ei voida valitettavasti enää muuttaa.

Amerikan tuore Presidenttikin on havainnut tämän saman asian ja siksi on päättänyt Make America Great Again. Ja niinpä talouskin on lähtenyt taas jo 3%:n kasvuun.

Täytyy toivoa, että meidän Saulimme sai myös modernin vaalilippiksen lahjaksi Trumoilta, johon oli kirjoitettu Make Finland Great Again.

Se on slogani, jolla Sauli voittaa tulevat vaalit mennen tullen. Tämä tuoreelta vaikuttava lippis on tietysti aivan toisenlainen kuin tunkkainen "Pikku Matin" ja muiden kepuloisten Terrafame korruptiopipo.

Ns. panoraha eli vauvaraha on paras investointi, minkä kunta ja valtio voi nykyään tehdä.

Vaivaiselle 10 000 eurolla voi saada heti 2 milj. euron BKT-kertymän ja jos otetaan vielä tulevatkin polvet lukuun, niin BKT-kertymä on tietysti monin kertainen.

Tästä BKT-kertymästä suomalaiset tietysti sitten maksavat kaikkien sairaiden ja eläkeläistenkin ylläpidon.

Alla Kuntaliiton lista vauvarahoista vuonna 2008. Listasta näkee, että vauvarahojen kohdalla kuntien isät ja äidit eivät todellakaan ole meillä pitkiin aikoihin eläneet nykyajassa.

Nykyäänhän pääkaupunkiseudulla joudutaan jo vessaan menessä maksamaan 2 EUR ja parkkisakkokin on jo ainakin 60 EUR.

Kepulandiassa ei näytä olevan mitään suhteellisuuden tajua enää. Tähän on saatava muutos.

Vauvarahat v. 2008 Kuntaliiton mukaan:

Alavus Vauvalahja, 4x50 euron lahjakorttia syntymävuonna
Jurva Vauvaraha, 100 euroa/jurvalainen sinä vuonna syntynyt lapsi
Karvia Vauvaraha 100 euroa/lapsi
Kemin kaupunki Vauvalahja 400 euroa
Kemiö Synnytyksestä aiheutuvat sairaalassaolokustannukset (6 vrk)
Kinnula 100 euroa/lapsi
Kivijärvi Vauvaraha 280 euroa
Kolari Kolarilaisen vauvan syntymä huomioidaan ns. vauvalahjalla (lampaantalja ja kortti), jonka arvo 100-120 euroa
Kortesjärvi Vauvaraha, 500 euroa/syntynyt lapsi
Kuhmalahti Syntymälahja 170 euroa
Kuhmoinen Kello+100 euroa
Kuortane Vauvarahaa 170 euroa/lapsi
Kustavi Vauvaraha 170 euroa, kaikille syntyneille lapsille
Lappajärvi 50 euroa/kk sen kuukauden loppuun kun lapsi täyttää 2 vuotta
Lehtimäen kunta Vauvaraha 200,00 euroa/vauva
Lemi Rotinaraha 100 euroa/lapsi
Lestijärven kunta Lapsiraha 500 euroa
Masku Kolmen vuorokauden sairaalamaksu
Multia Vauvaraha 140 euroa maksetaan ajalla 1.1.-31.12.2008 syntyneille vauvoille
Naantali Synnytysraha, jota maksetaan enintään neljän ensimmäisen sairaalavuorokauden ajalta 26 euroa/vrk.
Parkanon kaupunki Vauvaraha 250 euroa
Perhon kunta Vauvaraha 100 euroa
Pertunmaa Vauvaraha 170 euroa
Punkalaidun Vauvaraha 300 euroa/lapsi
Puolanka 100 euroa ja lisäksi kuppi ja lautanen
Puumalan kunta Vauvaraha jokaiselle syntyneelle kuntalaiselle 100 euroa.
Pyhäjoki Haikararaha, 1000 euroa/lapsi
Pylkönmäki Vuosittain Pylkönmäellä syntyneille lapsille kunta maksaa ns. vauvarahaa 200 euroa
Pöytyä Maksaa laskun synnytysosastoajalta viideltä päivältä. Päivähinta on 26 euroa.
Raisio Synnytyksestä aiheutuvat sairaalassaolokustannukset maksetaan TYKS:n laskutuksen mukaan. Korvausta ei ole sidottu sairaalassa olon pituuteen.
Savonranta Lapsiraha 2000 euroa/vuosi, siihen asti kunnes lapsi täyttää 10 vuotta
Soini Vauvaraha 100 euroa/perhe.
Someron kaupunki Sairaalan hoitopäivämaksu 26 euroa/pv enintään 5 vrk
Suomenniemi Onnitteluraha, 200 euroa
Taivassalon kunta Synnytyksistä aiheutuvat sairaalapäivät maksetaan eli potilaan asiakasmaksut.
Tervolan kunta Vastasyntyneiden muistaminen; 100 ?
Teuva Kunta lahjoittaa 150 euron palvelusetelin vuosina 2007 ja 2008 Teuvalla syntyneille vauvoille. Lahja annetaan vauvan synnyttyä. Kunta lahjoittaa 500 euron shekin jokaiselle vuosina 2007 ja 2008 syntyvälle teuvalaiselle lapselle seuraavan vuoden alussa.
Toivakan kunta Lapsiraha 850 euroa
Tuulos Vauvaraha syntyneelle lapselle 120 euroa
Tuusniemi 100 euroa/vauva
Töysä Kunnallinen lapsilisä 200 euroa/syntynyt töysäläinen lapsi
Valtimo Vauvaraha 600 euroa
Vampula Vauvaraha 100 euroa
Vihanti Vauvaraha 170 euroa/lapsi, joka voi olla syntynyt tai adoptoitu.
Vimpeli Vauvaraha, 100 euron lahjakortti johonkin kunnan yritykseen tai liikkeeseen
Ylitornio Vauvaraha, 300 euroa
Ylämaa Vauvaraha 150 euroa
Yläne Vauvaraha 180 euroa

Lähde: Kuntaliitto

Eero KekäläinenRe: Kahinat31.8.2017 19.04
Alan kolmannelta on valitettavasti jäänyt huomioimatta tosiseikka, mihinkä tilastonikkarit aina vetoaa kuntien asukaskehityksen vertailussa suhteessa kuntakohtainen syntyvyys / kuntakohtainen kuolleisuus.
Tosiasiahan on se, et erot kuntakohtaisessa syntyvyydessä ovat asukaslukuun suhteutettuna alueittain todellakin suuret, mut kuolleisuus asulaslukuun suhteutettuna kuitenkin on kaikissa kunnissa sama. yksi per henki.

alan kolmas miesRe: Kahinat31.8.2017 19.43
Eero Kekäläinen on kysynyt myös tehtaan investointikohteista. Se viittaa siihen, että Eero Kekäläisen elämä ei ole vielä totaalisti kuollut vaikka kommetoikin asioita mihin ystäväni Eero Kekäläinen ei ole perehtynytkään.

Jotta keskustelu saataisiin asialliselle pohjalla, kiinnostaa kuulla esim. seuraavia faktoja:
- mitä tuotetta on koeajettu tällä viikolla?
- onko ajettu TECTA:a vai VisorCotea?
- paljonko on tuotettu tälläkin viikolla?
- kauanko koeajokerta aina kesti, vai ajettiinko yhteen putkeen pari päivää?
- montako ukkoa oli hommissa?
- kuka johti koeajoa?

Kysymyksessä on vuoden 2012 marraskuussa pysäytetystä kartonkitehtaasta. Pysäytettäessä tehdas yli neljä vuotta sitten se oli tekniseltä kunnoltaan vielä kohtalaisessa kunnossa ja tehtaan kapasiteetti oli suunnilleen seuraava:
- painehiomo noin 30-33 500 t/a
- pohjakartonki noin 60-75 000 t/a
- päällystys noin 80-95 000 t/a
- rullapakkaus max 15 000 t/a
- arkitus noin 40-46 000 t/a (arkkileikkurit 4 ja 5 yhteensä)

Marraskuussa 2012 tehtaalta oli kuitenkin loppunut kokonaan käyttöpääoma ja toiminta oli sitä ennen ollut epätoivoista, koska tehdas ei ollut päässyt markkinoille. Tehtaan markkinointi oli kaaoksessa ja yritys joutui ostamaan mm. raaka-aineitaan selvällä ylihinnalla.

Premium Boardin tulos yhtiön toiminnan parhaalla tilikaudella 1.5.2012-31.5.2013 oli seuraava:
- liikevaihto 16.0 milj. euroa
- varastojen muutos -1.5 milj. euroa
- materiaalit ja palvelut -15.5 milj. euroa
- henkilöstökulut -5.5 milj. euroa
- poistot -0.7 milj. euroa
- liiketoiminnan muut kulut -3.2 milj. euroa
- liiketulos -10.4 milj. euroa
- rahoituskulut netto +0.4 milj. euroa
- nettotulos -10.0 milj. euroa

Yo laskelmasta nähdään, että tehtaan liikevaihto oli siis 16.0 milj. euroa ja käyttökustannukset olivat yhteensä 20.8 milj. euroa eli 151%:a liikevaihdosta. Kartonkikoneen tuotanto oli 20 831 tonnia ja myyty kelvollinen päällystetty tuotanto enintään 18 700 tonnia.

Tehtaan käyntiasteet olivat siis yrityksen parhaana toimintavuotena seuraavat:
- pohjakartonki 30%
- päällystys 21%
- arkitus 45%

Nyyssönen on lähtenyt saneeraamaan yhtiötä leikkaamalla yhtiön lainoja noin 14.0 milj. eurolla ja kuvittelee, että tehtaasta tulee elinkelpoinen tällä tavalla. Nyyssösen esittämä velkojen leikkaaminen noin 90%:lla ei kuitenkaan voi yksinään koskaan tehdä tehtaasta elinkelpoista tuotantolaitosta, koska pääomakustannukset eivät missään tapauksessa ole olleet tehtaan ongelma.

Yllä olevasta tilinpäätöksestä nähdään ilman saneerausohjelmaakin, että vaikka tehtaan pääomakustannukset laitetaan nollaan, niin tehdas ei ole sittenkään elinkelpoinen yksikkö, koska tehtaalla ei pystytä edes ilman pääomakustannuksia tuottamaan positiivisella käyttökatteella ja kilpailukykyisesti niitä tuotteita, joiden tuottamiseen tehdas on rakennettu ja suunniteltu.

Positiivinen kassavirta edellyttää koko tehtaan kapasiteetin hyväksi käyttämistä.

Tehtaan keskeinen ongelma on, että Premium Boardin valmistama tavara ei ole käynyt, eikä käy enää kaupaksi. Yritys on menettänyt asiakkaidensa luottamuksen ja valmistetut tuotteet eivät ole olleet laadultaan ja hinnaltaan kelvollisia asiakkaiden mielestä. Tätä asiaa ei mikään yrityssaneerausmies pysty enää miksikään muuttamaan.

Taivekartongeissa (neitsytkuidut) tehtaalla on ylivoimaisia kilpailijoita Euroopassa kuten esim. MetsäBoard, Stora Enso ja Iggesund. Nämä yhtiöt ovat jatkuvasti parantaneet tuotteidensa laatuominaisuuksia ja muutoinkin palvelujaan. Yhtiöt ovat erittäin vakavaraisia ja voivat jatkuvasti kehittää uusia tuotteita.

Kilpailijoilla on myös pitkäaikaisia toimitussopimuksia sellaisten pakkauskartonkien käyttäjien kanssa kuten esim. Tetra, Unilever, Nestle, Huhtamäki, isot tupakkavalmistajat jne.

Tällaisilla kansainvälisillä firmoilla ei ole mitään intressiä lähteä pilaamaan mainettaan epävarman Premium Boardin kanssa esim. koepäällystämällä jotain VisorCotea Premium Boardin piikkiin. Toisaalta Premium Boardin kapasiteetti on myös aivan liian pieni ajatellen isoja taivekartongin käyttäjiä.

Tuntuu myös mahdottomalta, että joku johtava taivekartonkituottaja alkaisi omalla nimellään myymään epävarman Premium Boardin päällystämää kartonkia, jonka saatavuuskin voi olla epävarmaa.

Sekin on selvää, että pelkästä päällystämisestä ei jää riittävää katetta, että Premium Board selviytyisi koskaan edes leikatuista lainoistaan. Lisäksi on todettava, että biovoimala on myös täysin tarpeeton, ellei pohjakartonkia tehdä Juankoskella. JBOY ei siis voi mitenkään olla elinkelpoinen yritys, jos Premium Board päällystää vain silloin tällöin jollekin kartonkimaakarille sen toimittamaa pohjakartonkia.

Kilpailijoista on vielä todettava se, että erittäin kilpailukykyisiä toimittajia on myös Euroopan ulkopuolella. Lisäksi Euroopassa halvemmissa jätepaperipohjaisissa taivekartongeissa löytyy erittäin arvostettuja ja hyvin menestyviä toimittajia kuten esim. Mayr-Melnhof (MM).

MM muuten lanseerasi vuonna 2014 ns. Next Generation Cartonboardinsa, kun oli tehnyt 50 milj. euron rebuild-investoinnin Frohnleitenin tehtaallaan kartonkoneelle nro 3:lle. Uusi vallankumouksellinen tuote on jätepaperipohjainen Foodboard, joka on täysin kierrätettävä ja kompostoituva sertifioitu tuote.

MM kehitti tuotteen omien tutkimusresurssiensa toimesta. Tuotekehitys kesti 5 vuotta ja tutkimusryhmään kuului 20 tutkijaa. Tuotteesta tehtiin 14 000 analyysiä maailman johtavien elintarvikepakkaajien kanssa yhteistyössä ja koepakkauksia valmistettiin yli 2 miljoonaa kappaletta. Tehdasmittakaavaisia koeajoja oli tiettävästi 6 kappaletta.

Tässä olisi nyt Kristerille pikkuisen mallia, miten uusia elintarvekartonkeja nykypäivänä tuodaan markkinoille.

Se voidaan MM:stä vielä sanoa, että rebuildattu kartonkikone ei tietenkään vielä käy täysillä, mutta kaikki merkit viittaa siihen, että viimeistään kahden vuoden päästä koneen koko tuotanto on myyty. MM:n kartonkikapasiteetin käyttöaste vuonna 2014 oli 97%:a ja kartonkiteolisuuden käyttökateprosentti 11.1%:ia. Premium Boardilla vuonna 2013 vastaava käyttökateprosentti oli -60.4%. Ainakin minusta tässä on iso ero.

MM:stä todettakoon vielä se, että vuonna 2004 yhtiön liikevaihto oli noin 2.1 miljardia euroa ja itävaltalaisen yhtiön koko pääoman tuotto (ROCE) oli 15.5%:ia. Yhtiön kokonaiskapasiteetti oli 1.7 milj. tonnia. Yhtiöllä on 7 kartonkitehdasta Euroopan eri maissa. Omia pakkaustehtaita MM:llä on 34 kappaletta 7 eri maassa ja 4 maanosassa. Jalostustehtaissa prosessoitiin kartonkia 702 000 tonnia. Henkilökuntaa MM:llä oli 2014 yhteensä 9 399.

Kangasperko, Veijo ja Heimo on syytä laittaa yrityssaneerusten osalta tilille jo heti Vappusimojen jälkeen. Kaupungilla on ollut miljoonasaatavat Tratta PBF-yritysryhmältä. Mikä on näiden miljoonasaatavien kohtalo? Ja missä Ruukin P'ässi?

Keskusta pettää aina.

Patiksen miehetRe: Kahinat31.8.2017 21.49
Tietääkö alan kolmas mies mihin Eero on perehtynyt? Eero oli aikoinaan Iloharjun kantavia voimia.

alan kolmas miesRe: Kahinat31.8.2017 23.42
Joku trolli taas intoutui mollaamaan Eeroa AKM:n nimimerkin takaa. Pitää todeta kuin Donlad Trump: Very sad!, Very bad people!

AKM:llä, ainoalla oikealla, on sellainen käsitys, että Eero on perehtynyt hyvin moneen alaan ja asiaan.

Eeron Iloharjun aikoja muistellessa, minä uskon, että Eerolla on kanssani tänään taas myös murheen päivä.

Yksi Suomen hienoimpia laulajattaria, Seija Simola, on siirtynyt täältä ikuisuuteen. Seijan omaisille lämmin osaanotto ja voimia suuren surun hetkellä ja kiitos hienoista lauluista!

Minä aina herkistyn, kun kuulen radiosta tai telkkarista mm. seuraavat Seijan biisit:

Sulle silmäni annan:

https://www.youtube.com/watch?v=QAOoQyZk-tg

Kun aika on:

https://www.youtube.com/watch?v=Fo_wN2Oqnys

"Elämän suuri tragedia ei ole se, että ihmiset kuolevat, vaan että he menettävät rakastamisen kyvyn...."

Kukaan suomalainen laulajatar ei nykyään vedä tällä tunteella. Siksi vauvojakaan tähän maahan ei enää synny.

Paska puheet suohonRe: Kahinat1.9.2017 21.18
"Eero oli aikoinaan Iloharjun kantavia voimia."
Kippura naurua selällään.

Kyllä ne kantavat voimat löytyvät Aimo Virransalo ja Toivo Rissasen selästä.
Ja heidän jälkeensä useille Kaikua ja Iloharjua ylläpitäneille henkilöille.

Joten kunnia niille joille se kuuluu. Ja se EI OLE Eero Kekäkäinen

Eero KekalainenRe: Kahinat1.9.2017 22.05
Kyllahan alan se oikea kolmas on oikeassa, siita, et tietylla tavalla tulee mieleen, vahemmassa maarin 60 luku, jolloin Seija teki lapimurtonsa, puhumattakaan 70 luvusta, jolloin han oli suosionsa huipulla. Silloin, kuten myos 80 luvullakin, tehtiin musiikkia ammattilaisten voimin. Naitten kolmen, jopa viela 90 luvullakin tehdyn musiikin helmia kuunnellaan edelleenkin. Valitettavasti naitten tekijoitten ja esittajien rivit ova viime vuosina harventuneet liian kiivasta tahtia.
Silloinen musiikinteko oli aivan toisenlaista kuin nykypaivana.
Silloin saveltajat tekivat nuotteja ja melodioita jonoon, josta muodostui mieleenjaavaa musaa. Sanasepot taas omissa oloissaan rustasivat teksteja, joita yrittivat myyda Topi Karjelle, joskus jopa onnistuenkin. Kun todettiin sanoituksen ja savellyksen hyva kombinaatio, alettiin etsia tekstiin ja savellykseen sopivaa laulajaa.
Taman yhteistyon saavutuksena kuulemme edelleenkin naita kolmiyhteison aikaansaannoksia vuosikymmenten takaa.
Nykypaivanahan musiikkia tehdaan enimmakseen niin, et joku olevinaan sanaseppo rustaa olevinaan hienot sanat, josta luulee tulevan ns. hitti.
Sitt han painuu ns. kotiperunakellarin studioon ja yrittaa syntikalla luoda jotakin musiikiksi nimitettavaa kakofoniaa. Pistaa aikaansaannoksensa jakeluun netissa ja luulee olevansa muusikko.
Naita yhdenkuukaudentahdenlentoja on media tulvillaan. Jopa YLEn kanavillakin jotain biisia soitetaan pari viikkoa vahintaan 10 kertaa paivassa, mut kuukauden kuluttua kukaan ei muista mika tama biisi oli.
Voi pyha yksinkertaisuus, mihinka suomessa musiikintekeminen on menny.
Seijan biiseista ei mitenkaan myoskaan voi unohtaa aivan huipputulkintoja, mariza, eika myoskaan, et itkea saa argentiina.
Menneita muistellen, terveisin taalta , kuten huomaatte, muutamien kirjainten puutteesta, venalaisesta kompuutterista, kostamuksesta.

alan kolmas miesRe: Kahinat1.9.2017 23.29
Eero Kekäläinen ei ole huomannut, että Suomalaiset on pienestä pitäen opetettu siihen, että kaikki musiikki mikä on kirjoitettu mustalla valkoiselle paperille on totta. Ennen oli tapana, että Aprilli-päivänä painettiin lehtiin, jopa valtakunnallisiin päälehtiin, joku hyvä Aprilli-pila, jonka perusteella hyväuskoinen kansa saattoi vaikka kokoontua laulamaan johonkin paikkaan ja odottamaan että ihmettä tapahtuvaksi.

Juankosken kaupunginjohtaja Petri Kangasperko laului oman Aprilli-laulunsa Kollis-Savo-lehteen pahasti etuajassa jo 10.3.2016.

Koillis-Savon Sanonpahan vuan keskustelupalstalla Kangasperko selittelee nimimerkki veronmaksajalle Juankosken kaupungin korkeita asianajokuluja täysin virheellisin perustein ja hakkuu väärää puuta.

Sen lisäksi samassa lehdessä Kangasperko on kertonut Koillis-Savon toimittaja Anna Kaasiselle, että hänen ja kaupunginhallituksen mielestä Suomen korkein hallinto-oikeus on erehtynyt, kun se määräsi 22.5.2015 Juankosken kaupungin purkamaan 15.4.2011 tehdyn valtuuston päätöksen, jolla Juankosken kaupunki myönsi Premium Board Finland Oy:lle 5 milj. euron kaupungin takauksen, jolla ei ollut edes kuntalain edellyttämää turvaavaa vastavakuutta.

Kangasperko näyttää kuvittelevan, että hän voi jotenkin ryhtyä antamaan juridisia neuvoja jopa korkeimman hallinto-oikeuden kokeneille tuomareille. Onkohan kaupunginjohtaja unohtanut ottaa lääkkeensä?

1.9.2015 korkein hallinto-oikeus määräsi Juankosken kaupunginhallituksen purkamaan myös jo 8.8.2011 ensimmäisen kerran hallituksen toteuttaman Juankosken Biölämpö Oy:n (JBOY) osakekaupan (11% osakekannasta) ja Juankosken kaupungin JBOY:lle aiemmin myöntämien pääoma- ja osakaslainojen muuntamispäätöksen sijoitukseksi JBOY:n vapaaseen omaan pääomaan (SVOP).

Korkein hallinto-oikeus on siis määrännyt molemmat em. päätökset purettavaksi, koska Juankosken kaupunki ei ollut noudattanut kyseisiä päätöksiä tehdessään EU:n SEUT sopimuksen artiklojen 107 ja 108 kohdan 3 mukaisia säännöksiä.

Juankosken kaupunki ei ollut lähettänyt kyseisistä päätöksistä ennakkoilmoitusta EU:n komission hyväksyttäväksi, jolloin kysymys on ollut molemmissa tapauksissa automaattisesti kielletystä valtiontuesta, joka on perittävä tuen saajilta takaisin.

Näiden kahden asian osalta New Stroms Oy on tehnyt itse asiassa vain kaksi kunnallisvalitusta ja yhden kantelun EU-komissioon ja näiden valitusten perusteella korkein hallinto-oikeus on yli 5 vuotta kestäneiden oikeusprosessien lopputuloksena lausunut, että kysymys on alun alkaen ollut kuntalain vastaisesta kielletystä valtiontuesta, kuten New Stroms Oy oli jo ensimmäissä kunnallisvalituksessaan todennut.

Samassa valituksessa New Stroms Oy oli myös todennut, että Juankosken kaupunginjohtaja oli itse todennut olleensa takausasiassa esteellinen. Kaupunginjohtajan esteellisyys on todettu uudestaan korkeinta hallinto-oikeutta myöten myös JBOY:n järjestelyjen kohdalla.

Kaupunginjohtaja Kangasperkolla on ollut sellainen harhainen käsitys, että kunnan toteuttamat laittomat päätökset muuttuvat laillisiksi, jos vain palkkaa kalliit yksityiset asianajajat väittämään eri oikeusasteissa, että laittomat päätökset ovatkin laillisia, kun kunnan tai kaupunginjohtajan käsityksen mukainen yleinen etu sitä vaatii.

Samalla tavalla kaupunginjohtaja Kangasperkolla on myös sellainen harhainen käsitys, että laiton päätös muuttuu lailliseksi, kun samasta asiasta tehdään vain uudestaan ja uudestaan samansisältöinen päätös vain vaihtamalla päätöksen esittelijä.

Kangasperko on myös huomannut sen, että salaamalla kunnallista päätöksentekoa ja siihen liittyviä asiakirjoja toteuttamalla (=päättämällä) ikäväksi havaittuja asioita vain ns. valmisteluna, voidaan kuntalaisten perustuslaillisia valitusoikeuksia kätevästi kiertää.

Nytkin Kangasperko on 29.2.2016 hallituksen kokouksessa merkinnyt 46§:n sellaiseksi, josta ei voi tehdä oikaisuvaatimusta. Kyseisessä pykälässä Pekka Vartiainen oli kysellyt asiallisesti, mistä Juankosken kaupungin korkeat asianajokulut johtuvat.

JBOY:n kohdallakin Kangasperko on junaillut kaikkiaan neljä käytännössä samansisältöistä päätöstä, joista viimeisin on vielä tutkittavana korkeimmassa hallinto-oikeudessa, vaikka korkein hallinto-oikeus on jo 1.9.2015 todennut, että kysymyksessä on kielletty valtiontuki ja ko. päätökset pitää purkaa.

Vain asioiden valmisteluna estelleelliseksi todettu Juankosken kaupunginjohtaja nimitytti itsensä vielä myös Premium Boardin ja JBOY:n yritysaneerausten velkojaintoimikuntaan ja käytti kaupungin puolesta velkojana puheenvuoroja, että kyseiset yhtiöt pääsisivät yritysaneerausten piiriin, jotta yritysten ilmeisiä konkursseja voitiin viivyttää ja tällä tavoin estää kyseisten yritysten rahavirtojen tarkempi selvittely.

Eduskunnan oikeusasiamies on todennut 31.12.2015, että Premium Boardin ja JBOY:n yrityssaneeraus päätökset näyttävät olevan ristiriidassa EU:n SEUT sopimusten säädösten kanssa. Oikeusasiamies on toimittanut tämänkin asian jo Juankosken kaupungin hallitukselle tiedoksi.

On selvää, että kaupunginjohtajan mieletön valittaminen aina vain korkeimpiin oikeusasteisiin selvistä oikaisuvaatimuksista ja hallinto-oikeuden päätöksistä tulee veronmaksajille äärettömän kalliiksi, koska tällainen valittaminen esim. ns. Premium Board-tapauksessa edellyttää asianajajilta suurta asiantuntemusta, eikä sellaista ole ollut Juankosken kaupungin virkamiehillä.

Luonnollisesti New Stroms Oy on pitänyt juankoskelaisena yhtiönä kiinni perustuslaillisista oikeuksistaan ja joutunut Kangasperkon valjastaman juristiarmeijan vuoksi laaatimaan lukemattoman määrän selityksiä ja vastineita vastatessaan Juankosken kaupungin laittomasti palkkaaminen asianajajien laatimiin laajoihin asiakirjoihin.

On myös huomattava, että jo 25.1.2013 Kuopion hallinto-oikeus on Pekka Vartiaisen tekemän kunnallisvalituksen johdosta todennut, että Juankosken kaupunki on yksityisiä asianajotoimistoja palkatessaan toiminut perustuslain vastaisesti ja määrännyt sellaiset sopimukset purettaviksi.

Kuitenkin kaupunginjohtaja Kangasperkon laittomasti käyttämä Eversheds -niminen yksityinen asianajotoimisto on vielä 10.2.2016 toimittanut taas Juankosken kaupungin nimissä korkeimpaan hallinto-oikeuteen laajan asiakirjan JBOY:n järjestelyistä, jotka on jo kuitenkin korkeimmassa hallinto-oikeudessa 1.9.2015 todettu kuntalain vastaisiksi.

Kittilän tapauksessa, joka muistuttaa Juankosken Premium Board-sählinkiä mm. entinen kuntaministeri, eduskunnan perustuslakivaliokunnan ja Kuntaliiton hallituksen varapuheenjohtaja Tapani Tölli (kepu) on todennut Suomen Kuvalehdessä 4.3.2016, että "härkäpäisyys ei kannata-tosiasiat pitää tunnustaa".

"Julkisen päätöksenteon ylle ei pidä saattaa minkäänlaista epäilystä. Perustuslain kirjaimen mukaan kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia."

"Mitä tulee keskustan rooliin Kittilän päätöksenteossa, virheitä tai laittomuuksia ei lievennä yhtään se, minkä puolueen päättäjät niitä tekevät. Jos on rikosepäilyn kohteena, on syytä jäävätä itsensä."

Mikäli kaupunginjohtaja Kangasperko olisi alun pitäen ajatellut kunnan ns. yleistä etua, niin hän ei olisi silloin tietysti koskaan lähtenyt rakentamaan Stromsdal OyJ:n lunastusta varattomaksi todetun Premium Board Finland Oy:n kanssa selvästi laittomin keinoin junailemalla Premium Boardille ja epämääräiselle ukrainalaiselle liikemiehelle ensiksi kaupungin 5 milj. euron takauksen, joka myöhemmin on realisoitunut lähes kokonaan kaupungin maksettavaksi.

Tämän tyhmyyden jälkeen Kangasperko vielä lahjoitti samaiselle huijariliikemiehelle lähes 10 milj. euron arvoisen biovoimalan vain noin 13 200 eurolla ja juristiensa sekä luottokonsulttiensa avulla väitti, että kyseisen laitoksen osakkeet ovat arvottomat ja uusi biovoimala on siis arvoton.

Hallituksen kokouksessa 29.2.2016 kaupunkinjohtaja Kangasperko vielä ilkesi ehdottaa, että Juankosken kaupunki luopuisi realisoituneen kaupungin takauksen perinnästä (perinnässä viivästyskorkoineen n. 4.6 milj. euroa), kun joku ulkopuolinen taho maksaisi Juankosken kaupungille vain 1.2 milj. euroa ja samalla allekirjoitettaisiin epämääräinen sopimus, jossa kaikki ns. Premium Board-Farocon-JBOY-Primary Energy-Juankosken kaupunki-sotkut lakaistaisiin maton alle ja vastuuhenkilöt vapautettaisiin vastuustaan.

Juankosken kaupunginjohtaja Kangasperko siis ehdotti hallituksen kokouksessa vakavissaan ja oli asiaa jo kauan taas valmistellut yhdessä asianajotomistojen kanssa, että hallitus noin vain antaisi yli 3.4 milj. euron lahjoituksen ukrainalaisen epämääräisen liikemiehen hyväksi.

Taannoinhan entinen poliisimies Petri Sako (kok), josta oli tullut kansanedustaja, jäi ylinopeudesta kiinni, mutta yritti kahvitarjoilulla selvitä vain huomautuksella. Salo sai kahvitarjoilusta lahjussyytteen, mutta syyte kaatui käräjäoikeudessa koska kysymyksessä oli pieni lahjus, eikä lahjus ollut tahallista.

Kangasperkon suunnittelema lahjusehdotus ei ole mikään pieni lahjus ja lisäksi sen olivat vielä valmistelleet suurella rahalla Kangasperko ja luottokonsultit sekä laittomasti käytetyt yksityiset asianajotoimistot.

Rikoslain 40 luvussa määritellään mm. 3 §:ssä lahjusrikkomus seuraavasti:

"Lahjusrikkomus
Jos virkamies itselleen tai toiselle
1) pyytää lahjan tai muun oikeudettoman edun taikka tekee muutoin aloitteen sellaisen edun saamiseksi taikka
2) ottaa vastaan tai hyväksyy lahjan tai muun edun taikka hyväksyy sitä koskevan lupauksen tai tarjouksen"

Juankosken kaupunginhallitksessa on syytä pohtia, mistä on kysymys, kun kaupunginjohtaja Kangasperko oli vakavissaan ehdottanut, että ukrainalaiselle epämääräiselle liikemiehelle annettaisiin 3.6 milj. euron lahja.

Kangasperko on Aprilli-pila kirjoituksessaan siinä oikeassa, että nämä Premium Board-sotkut on annettu Itä-Suomen poliisille tutkittavaksi kokonaisuudessaan.

Onneksi kaupunginhallitus tuli vihdoin järkiinsä ja äänin 7-2 hyväksyi vasemmiston Kari Hartikaisen vastaehdotuksen ja hallituksen päätökseksi tuli Faroconin hallin nopeutettu realisointi ulosoton kautta.

Vainoharhainen kaupunginjohtaja Kangasperko on Sanonpahan vuan keskustelupalstalla esittänyt jälleen yhden täysin totuudenvastaisen väitteensä siitä, että Pentti O Tolvanen olisi yhdessä New Stroms Oy:n kanssa valmistellut kunnallisvalitusta kaupungin myöntämästä 5 milj. euron takauksesta. Tieto on täysin perätön.

Kangasperkon esittämistä muista New Stromsin tekemistä valituksista todettakoon totuuden nimessä muut kaksi: kunnallisvalitus Säyneisten koulun lakkauttamisesta ja Juankosken järjettömiä uusia pelisääntöjä koskeva valitus.

NS valitti Säyneisen koulun lakkauttamisesta, koska päätös oli valittajan mielestä ristiriidassa perustuslain säädösten kanssa ja päätöksen perustelu oli virheellinen. Asian esittelijä oli myös esteellinen.

Nyttemmin on tullut jo myös esille sellaisiakin asioita, että lakkautetusta Säyneisen koulusta ollaankin kuskaamassa lapsia keskustan homekouluihin. Homesaasteiden johdosta kunta joutuu näköjään tekemään keskustan kouluissa useiden miljoonien investoinnit. Vaikuttaa siltä, että NS Säyneisen kyläkoulua koskeva valitus on myös ollut hyvin aiheellinen.

NS on hävinnyt uusia pelisääntöjä koskevan valituksen Itä-Suomen hallinto-oikeudessa, koska asia oli taas naamioitu vain asian valmisteluksi, vaikka valittajan mielestä uusilla pelisäännöillä pyritiin rajoittamaan yksityisten kuntalaisten perustuslaillista sananvapautta.

Hyvin voidaan kysyä Kangasperkolta, kenen asialla hän ihan oikeasti liikkuu. Ainakaan Juankosken veronmaksajien etu ei näytä valitettavasti merkitsevän hänelle yktikäs mitään.

Vanha totuus on, että johdossa on vika, kun sähkö ei kulje. Ja keskusta pettää aina.

Pro Pekka VRe: Kahinat2.9.2017 0.51
Heikiltä voidaan kysyä, kenen asialla hän ihan oikeasti liikkuu. Ainakaan Juankosken veronmaksajien etu ei näytä valitettavasti merkitsevän hänelle yhtikäs mitään.

Heikkiä ei tietenkään ole koskaan hyväksytty mihinkään johtoon, saatika johdoksi.

Heikki ei myöskään ole tullut valituksi missään vaaleissa, yhtään mihinkään.

Helppo huudella puskista. Vahinko vaan, kun pilaa järkevien ihmisten mahdollisuudet.

Harmittaa, kun Pekka V on profiloitunut Heikin kannattajaksi lukuisine kunnallisvalituksineen. Onneksi moni muu ei ole mennyt samaan lankaan.

AKM, se ainoa oikeaRe: Kahinat2.9.2017 3.27
On taas huvittavaa, kun aletaan puhua asiaa, niin eikös vain joku kateellinen Juankosken trulli lähde heti kirjoittelemaan pelkää P..skaa AKM:n nimissä ja mielellään vielä niin, että pyritään loukkaamaan Heikin lisäksi muitakin täysin viattomia ihmisiä.

Juankoskella näyttää olevan Very bad people! Very sad!

Minusta on kuitenkin erittäin mukava, että VAPAAlla on kuitenkin nykyään ihan oma kirjeenvaihtaja Venäjän Karjalassa. Eerolta voimme varmasti saada tietoa, miltä elämä juuri nyt näyttää Kostamuksessa ja laajemminkin Karjalassa.

Minua kiinnostaisi juuri nyt kuulla, mitä mahtaa maksaa 1.5 litran pullo lähdevettä Kostamuksen marketeissa ja sitten myös mikä mahtaa olla samoissa marketeissa maitolitran hinta tavallisesta kulutusmaidosta. Ei tarvitse olla mitään hyla-maitoa. Bensan hinta olisi myös hyvä kuulla.

Meillähän on tietysti jo olemassa YLE:llä omat Venäjän uutiset, mikä on hyvä ja sitten on myös Johan Bäckmanin Venäjän viralliset uutislähetykset, mutta minä en oikein niitä kovin vakavasti jaksa seurata.

Musiikista puheen kiinnitin äskettäin huomiota muistaakseni Hesarissa olleeseen juttuun, jossa esiteltiin joku soittolistojen laatija. Taisi olla Spotifyn Jussi Mäntysaari, joka kertoili myös YLE:n tarinassa seuraavasti:

"Suomen Spotifyn tämän hetken Top20-listalla lähes kaikki kappaleet ovat suomalaisten artistien esittämiä. Erityisen vahvasti on esillä suomenkielinen rap.

- Suomalaiset tykkäävät suomalaisesta musiikista. Meillä on aika vähän englanniksi laulavia isoja artisteja ja meidän lahjakkaimmat tyyppimme ovat halunneet tehdä suomeksi, koska se toimii.

Mäntysaari kuitenkin muistuttaa, että Spotify on laajan ihmisjoukon musiikkimedia. Kuulijoista löytyy niin vankkumattomia metallifaneja kuin vanhan iskelmän ystäviä."

Jussi Mäntysaari on valokuvan perusteella korkeintaan 35 vuotias aika vahvasti tatuoitu pitkätukka.

Minä vähän ihmettelen sitä, millä helkkarin algoritmeilla tällainen ns. musiikkieditori oikein musiikkinsa valitsee. Nyt täytyy muistaa myös se, että musiikin kuuntelijat myös maksavat näiden musiikkieditorien palkan, joka ei taatusti ole 10 euroa tunnissa, joka suunnilleen maksetaan McDonald?s ystävälliselle ja tatuoimattomalle naismyyjälle.

Jostain kumman syystä nämä soittolistojen laatijat pakottavat kaikki kuuntelijat kuuntelemaan joko ikinen päivä muutamaan kertaan seuraavia esittäjiä:
 Eppu Normaali: reppurallatus
 Dingo: nahkatakkinen tyttö
 Pave Maijanen: lähtisitkö, pidä huolta
 Pate Mustajärvi: puukkojunkkari
 Siltsu: sinä ansaitset kultaa
 Late: Morsian, sinä olet minun (tämä on kyllä Laten paras mielestäni)
 Räppäreitä ja Pete Parkkosia en viitsi tässä listassa mainita

Viimeinen villitys noilla nykyisillä Tangokuningattarilla ja muillakin kuningattarilla kuten esim. Erika Wikmanilla ja Saara Aallolla näyttää olevan laulaminen uimapuvuissa ja jopa rikkinäisissä sukkahousuissa. Kuitenkaan yhtään kuunneltavaa levyä ei ole vielä ilmestynyt, vaikka taitoa kuuluu olevan vaikka muille jakaa.

Nyt Erika Wikman on ilmeisesti Dannyn ohjauksessa päättänyt räjäyttää laulajan uransa ihan maan kiertoradalle. Olen ollut panevani merkille, että tulevassa TV-sarjassa Erika aikoo esiintyä ihan alasti. Siitä ei ole vielä kerrottu mediassa, aikooko Erika laulaa metsässä vai studiossa alasti muurahaispesän päällä istuen.

Näiden musiikkieditorien olisi hyvä tiedostaa se, että Suomessa on nykyään noin 5.5 milj. asukasta. Heistä eläkeläisiä on jo yhteensä n. 1.5 milj. henkilöä.

Musiikkieditorien tulisi tietää se, että kovin harva eläkeläinen Suomessa kuuntelee esim. rapia, jota tuntuu nykyään tulevan kaikista Suomen tuuteista.

Jos katsotaan Suomen väestön ikäprofiilia ja mietitään, että musiikin aktiivinen kuuntelu alkaa noin 14 vuoden iässä, niin tämän perusteella voidaan tehdä jonkinlainen arvio Suomen musiikin kuuntelijaprofiilista.

Kun tämän perusteella katsoo, minä vuonna julkaistua musiikkia eri ikäluokat alkavat kuunnella, niin saadaan alla oleva karkea kuuntelijoiden kuunteluprofiili:

 0-14 vuotiaita n. 350 000 kpl (nykyistä rap-musiikkia)

 15-24 vuotiaita n. 550 330 kpl (2016 vuoden musiikkia)

 25-44 vuotiaita n. 1 430 860 kpl (2006 vuoden musiikkia)

 45-64 vuotiaita n. 1 430 860 kpl (1986 vuoden musiikkia)

 64 + vuotiaita n. 1 375 820 kpl (1966 vuoden ja 1950-luvun musiikkia)

Tästäkin vielä alkeellisesta markkinatutkimuksesta havaitaan, että esim. tatuoidun pitkätukka Jussi Mäntysaaren soittolistat eivät valitettavasti oikein puhuttele muuta kuin vain hyvin pientä osaa musiikin kuuntelijoista.

YLE:llä on kuitenkin nyt aika mukava Marko Maunukselan ohjelma, jossa hän soittelee mukavasti musiikkia eri aikakausilta ja tuntee levyjen taustojakin hyvin. Jake Nyman on myös tietävä YLE:n musiikkitoimittaja, mutta on kovasti rokkimiehiä.

Telkkarissa Harju & Pöntinen soittelee myös mielestäni hyvin kansaan menevää kotimaista musiikkia, joka lähes kokonaan puuttuu YLE:ltä ja kaupallisilta kanavilta.

Siinä suhteessa olen Eeron kanssa täysin samaa mieltä, että nykypäivänä kaiken maailman syntikka porukat eivät minusta luo musiikkia vaan jotain kone soitantaa, jota pystyy kuka tahansa soittamaan esim. nykyisillä sähköuruilla, kun painaa napin päälle.

Minä kävin pari vuotta sitten kahvilla Kaivopuiston Ursula kuppilassa ja kahvia juodessani kuuntelin pianon pimputusta. Kun sitten sain kahvit juotua ja poistuessani kävelin pianon lähelle, niin panin merkille, että pianon ääressä ei ollut pianistia lainkaan, mutta piano veteli itsekseen ns. tunnelmamusiikkia.

En ole sen koomin enää käynyt siinä kuppilassa, koska myös hinnat oli minusta kohtuuttoman korkeat.

Ei ole ihme, että ajatushautomo Liberan toimitusjohtaja Heikki Pursiainen julkaisi tänään Suomen poliitikoista kriittisen kirjansa Suomi on paska maa.

Ainakin musiikkitarjonnassa on runsaasti parantamiselle tilaa ja tilausta. Täytyy muistaa, mikä voima musiikilla on.

Virossa kauniin laulannan avulla hankittiin maalle itsenäisyys. Ei tarvittu aseita. Laulettiin porukalla Viron miehittäjä suohon, kuten aikoinaan taisi Suomessa tehdä vakaa vanha Väinämöinen, joka lauloi nuoren ja laihan Lapin tietäjä Joukahaisen myös suohon.

suom. huom.Re: Kahinat2.9.2017 9.59
Heikillä ei ole vara käydä edes kahvilla Ursulassa.

eero kekalainenRe: Kahinat2.9.2017 10.14
Aloitan taman tiedotukseni eri nimimerkeille jarjestyksessa / alle arvosteluasteikon/ huomioitavat/asialliset,

Paskat puheet suohon:

En ole koskaan vahatellyt
Amin ja naapurini Topin osuutta Kaavin Kaiun ja sitakautta Iloharjun menestykseen,
He olivat merkittavia toimijoita siihen aikaan, ennen minun mukaantuloani.
Yleensa olen puhunut Iloharjusta vain siita ajasta kun olin toiminnassa mukana v.76 alkaen.

.Pro Pekka V

Tiedan, et tama nimimerkki ei ole naturaali Sayneisen PV.
Kirjoituksesi ei liity ollenkaan edellaoleviin asioihin.

AKM se ainoa oikea

Tilanne ja talouskatsaus Venajan Karjalasta Kostamuksesta 02.09.2017 klo 9.50

Yleiskatsaus.

Edelleen taalla karjalassa on tilanne rauhallinen. Eilenkin illalla kaikki venajan naiset olivat kauniita. Rakas vaimonikin oli samaa mielta kanssani.
Tanaankin aamulla kaikki venalaiset naiset jotka olivat nakoetaisyydella olivat edelleenkin kauniita.
akm on myos huomioinut seikan, et joiltakin paikalliradioitten kanavilta kuulee humattavasti enemman sita aitoa kotimaista iskelmaa, jota ei ylella juurikaan kuule. esim. jarviradio, radio kajaus, radio sandels. Esimerkkeja kanavista, joita kuulee minun asuinreviirilla.

Talous

Tamanpaivan rublan kurssi 0,7 eur

Maitolitra 60 rubl
bensa 42 rubl
diesel 40 rbl
Arvo Tuomisen lanseeraama aanisen raikasvesi tarvii muuttaa kontokijarven raikas vedeksi 800 rubl/ltr [40 celsius]

Terveisin Kostamuksesta Eero

alan kolmas miesRe: Kahinat2.9.2017 10.56
Eero Kekäläinen on nähtävästi valuuttakursseissakin ulkona kuin lumiukko:

Venäjä rupla RUB 68.1643 -1.00% 0.0147 01.09. 23:59

Sitä paitsi Eerolle tiedoksi: Moro Pekka ei käytä valtaa New Stromsin organisaatiossa.

New Stroms tekee kuitenkin mielellään yhteistyötä Moro Pekan kanssa. Moro Pekkahan on tunnetusti yritteliäs ja oikeuden miehiä. Tuntee myös valuuttakurssit.

Moro Pekka on tietävästi miettinyt jopa Kaaville muuttamista, kun Juankoskella yrittäminen oli tehty Esteri Kangasveijarin toimesta mahdottomksi.

Juankoskellahan ei millään yrityksellä ole ollut toimintaedellytyksiä, ellei Esteriä ollut valittu vähintään yrityksen hallitukseen (Stromsdal Oyj, Juankosken Biolämpö Oy ja Koillis-Savon Ympäristöhuolto Oy).

Poikkeuksen ovat muodostaneet itsenäisen Pohjolaisen Masan Teekki-konserni ja tietysti Metso Fabricsin viiratehdas.

Esterin tuki Metso Fabricsille on ollut kuitenkin turvattu, kun Juankosken kaupungin hallituksen puheenjohtajana oli Esterin luottomies demujen Veijo Tirkkonen.

Veijohan saattaisi vieläkin antaa vaikka 2 milj. euron kielletyn takauksen, jotta konkkaan mennyt JBOY saataisiiin taas tulille. Lieneekö Veijo tehnyt tällaista aloitetta jo Kuopion valtuustossa?

Nythän nuo Juankosken yhtiöt, joissa Esteri oli hallituksessa ovat siis Koillis-Savon Ympäristöhuolto Oy:tä lukuun ottamatta ajautuneet konkurssiin.

Kaavihan on yritysystävällinen ja itsenäinen kunta. Sellaisessa kunnassa on hyvä asua ja yrittää. New Stroms Oy harkitsee pääkonttorinsa muuttamista Kaaville.

New Stroms ei petä koskaan, keskusta pettää aina.

SalmeRe: Kahinat3.9.2017 10.39
Minusta Moro Pekka on ainakin ollut vallankäyttäjä New Stroms organisaatiossa.

Eero KekäläinenRe: Kahinat3.9.2017 17.40
Eero ei oo valuuttakursseista ulkona. Matkustelemme rakkaan vaimoni kanssa usein ulkomailla, elikkä venäjällä. Matkustelemme myös muuallakin euroopassa, jolloin ei tarvii seurata kursseja.
Mut kun minä en tarkoittanut pilkun nu....mista, et se juuri tarkoittaa senhetken virallista kurssia. Kurssi silloin ed.pvä oli jotain 69....
Suurusluokka + - 10 % minulle riittää.
Mut alan kolmannen trolli haluaa koko ajan haastaa riitaa.

NS tiedotusRe: Kahinat3.9.2017 17.48
Salmelle tarkennus.

New Stromsissä valta on osakkeenomistajilla. Moro Pekka ei ole vielä hankkinut NS:n osakkeita. Mutta aina hyviä osakkeita kannattaa ostaa.

Pohjois-Savossa alkaa kohta isot investointi- ja lastentekotalkoot.

Yksi uusi lapsi Pohjois-Savossa 10 000 eurolla lisää Pohjois-Savon BKT:n kertymää aina vähintään 2 milj. eurolla.

Eläköityneessä Pohjois-Savossa tarvitaan tulevaisuudessa runsaasti hoitavia käsiä. Vanhuksia ja sairaita ei voida jättää robottien ja maakuntahallinnon käsiin.

Tietysti hoitaville käsille on oltava myös homeettomat ja puoluepolitiikasta vapaat lähikoulut.

KyläläinenRe: Kahinat4.9.2017 20.42
Olen Eeron kanssa samaa mieltä, "alan kolmas mies" trolli on riidankylvääjä.

kuntalainenRe: Kahinat5.9.2017 16.10
Kaaville tarvitaan uudet päivähoitotilat ja luokkatilat yläasteelle. Kaikki tarvittavat muut tilat on ala-asteella Saadaan yhtenäiskoulu, päästään kehittämään meidän koululaitosta. Mikä järki on siinnä, että opetus yläasteella on naapurikunnassa ja naapuri hoitaa yläasteen valtiolta saatavalla kotikuntakorvauksella, eikö rahat ja työpaikat kelpaa Kaaville. Jorma kyllä hoitaa, ettei mitään yhteistyötä ole jatkossa naapureiden kanssa. Ainoa yhteistyö joka toimii on Koillis - Savon ympäristöhuolto Oy jonka hallituksen pitkäaikainen jäsen on Jorma Räsänen. Laitos lienee hoidettu hyvin, mutta jäteveden hinta on erittäin korkea? Laitoksella ei liene mitään korjaustarpeita??

Eino on popRe: Kahinat7.9.2017 19.58
Järki näytti olleen mukana kaavin hallitusen kokouksessa kun eivat lahjoittaneet kepuli Saariolle puistoo Luikonlahdesta. Eikohän se oo kupannu kuntoo iha tarpeeksi. Hyvä Miettis Eino, elä anna kepulaisten kusettoo.

ei kepulainenRe: Kahinat11.9.2017 10.04
Lahjat on tarkoitettu tarkkaan valituille nykyjohdon kannattajille. Kaavin vanhanaikainen poliittinen johto ajattelee olevansa kaikkien kuntalaisten ( kepulaisten ) asialla näillä päätöksillä. Puhutaan kunnan luomista työpaikoista kaikille kaavin työttömille, unohtaen yrittäjät. Onko Kaavilla töissä vain Kaavilla asuvat?? Yrityksissä syntyy työpaikat ja yritykset ottavat työntekijät yli kuntarajojen Jormaa kuuntelematta. Julkisella puolella työpaikat vähenee näillä alueilla. Mikä on Jorman elinkeinopolitikka ( politikka )????

ekkRe: Kahinat13.9.2017 19.17
totuuksia tukityöllistämisestä . kaavilla ei työllistetä kuin vakituisessa työ suhteessa olevien ystäviä ja kavereita jotka on vuodesta toiseen työssä kunnan palkkalistoilla tekniseellä puolella missä tasa-arvoinen kohtelu työttömien suhteen ???

kehittäjäRe: Kahinat14.9.2017 9.42
Kaavin kuhinat oli kesällä, josta rahojen lasku on vielä kesken. Seuraavat trojektit työllistäminen, sitten vaikkojoki, unohtuiko maarianvaara. Ajatellaan työtä syntyvän rojekteja käynnistämällä, näyttää kyllä tehokkaalta. Jokaiseen tarvitaan vetäjä joka työllistyy varmasti. Elinkeinotoimikunta on perustettava, saa Jorma tutustua kaavilaisiin yrityksiin, toivottavasti tarjoavat kahvit? Milloin tästä toiminnasta saadaan raportit, mitä verorahoilla saadaan.

ei kepulainenRe: Kahinat16.9.2017 8.43
Kaavin väistökehitys 1980 - 2015
Vuosi Asukkaita
1980 4763
1985 4391
1990 4230
1995 4085
2000 3776
2005 3596
2010 3377
2015 3215
Väistö vähentynyt 1548 asukkaalla. Tilasto kertoo keskustan elinkeinopolitiikasta, jota korostetaan ja kunnan kehittämisestä keskustan keinoin.
Kaavi tarvitsee lisää asukkaita jotta palvelut säilyy edes välttävällä tasolla. Purkamalla asuntoja, kuntaan ei tule uusia kuntalaisia. Pelko keskustalla on päätösvallan menettäminen joka on menetetty. Miettikää keskusta miten tämä asia hoidetaan, muiden puolueiden mielipideitä ette tarvitse, teillä 6 valtuutettua 17 valtuutetusta, olette vallan huipulla.

Ex persuRe: Kahinat16.9.2017 13.33
No eikö ota pattiin kun ei ole valtaa. 2012-2017 olit vallassa mutta mitään et saanut aikaiseksi, paitsi kaksi koulua kiinni ja järjettömän velan.

sex-eskimoRe: Kahinat16.9.2017 18.27
kyllä kuopio lopulta maksaa velat

kehittäjäRe: Kahinat20.9.2017 9.51
Väistökehitys on surkea Kaavilla, mitään ei ole uuta. Rautavaara tekee uusia avauksia, nyt Unton asunnot. Kaaville Arin tai Jorman asunnot joita markkinoitaan uusille kuntalaisille. Vauvaraha, vuokrat kohtuulliseksi ja muuttokorvaus Kaaville muuttajille jotka kuntalaisia vähintään vuoden. Tässä muutamia esityksiä, kunnan kehittämiseksi, näiden jälkeen voidaan järjestää kuhinat ja kahinat.

kuntalainenRe: Kahinat25.9.2017 9.54
Määrääkö Jorma; mitä näillä sivuilla voi kirjoittaa???

eskimoRe: Kahinat25.9.2017 13.39
kaavin jarru-eino on saanut kunnon keskustelun aikaiseksi. jormakin jököttää jäykkäna kaikesta vidduilusta suivaantuneena

EMRe: Kahinat25.9.2017 20.12
Kaavi tarvitsee elinkeinotoimikunnan, Jorma saa puheenjohtajan paikan. Vaikkojoen kehittäminen pikaisesti käyntiin, savusauna lämpimäksi ja palaveri kokoon. Sitten kuntaan tulee työpaikkoja, Kaavi kehittyy ja Jorma vierailee yrityksissä luomassa uusia työpaikkoja. Toiminta on samanlaista kuin 30 vuotta sitten, mitä sitä hyvää käytäntöä muuttamaan.

kuntalainenRe: Kahinat30.9.2017 14.49
Mitä kuuluu maarianvaaran rinteille, milloin lasketellaan?? Valokuitu Kaaville Ja milloin kelkkareitit valmiina, oliko käyttöoikeus rasitteina maanomistajien kiusaamista??? Johtavat politikot ja kunnanjohtaja astukaa esiin, tiedottakaa kuntalaisia. Olitte voimakkaasti näitä puolustamassa ja Kaavia kehittämässä näillä toimilla.

emRe: Kahinat3.10.2017 18.28
Kaavilla paniikki, päätetään henkilövalinnoista perutaan seuraavassa kokouksessa ja valitaan toiset henkilöt. Päätetään ja perutaan asioita. Palvelutaloa johon liittyy kaavamuutos viedään paniikissa eteenpäin. Ei valmistella huolella, kunnallinen päätöksenteko vie oman ajan. Kaikki kuntalaiset ovat asianosaisi, joilla valitusoikeus. Keskusta, vaatikaa hyvä valmistelu ja tiedottakaa avoimesti. Ei yhteiset kuntalaisia koskevat asiat ole salaisia.

sääliRe: Kahinat4.10.2017 22.41
Taitaa kainalossa olla tohtoria ja urheilijjoo ,iha sm tasolta

ei kepulainenRe: Kahinat6.10.2017 10.32
Jorman johtama keskusta panikoi. Valtuusto päätti teknisen johtajan pätevyydestä äänestäen. Seuraavaksi valitsi teknisen johtajan. Hallitus laittoi päätökset täytäntöön. Valtuuston päätöksestä valitettiin hallinto-oikeuteen ja pyydettiin, että kumoaa valtuuston päätöksen. Hallinto-oikeus pyysi kunnalta lausuntoa, kunnanhallitus lausunnossaan pyysi hallinto-oikeus kumoaa valtuuston tekemän päätöksen, jonka totesi aikaisemmin lailliseksi. Miten paljon takit on kääntyneet tätä asiaa käsiteltäessä, minkälainen päätöksenteko Jorman ja keskustan johtamassa kunnassa Kaavi. Voiko enää paremmin pitkäaikainen luottamushenkilö johtaa päätöksentekoa ja paikallista keskustaa???

PVRe: Kahinat6.10.2017 17.41
Moro,
Kaavi on itsenäinen kunta ja siitä kiitos Jormalle ja Einolle ja muille aktiivisille kuntapolitiikoille. Olkaa joskus kiitollisia heillekin.

Ja muistakaa, että jos panettelette jotain poliitikkoa, esittäkää tosiasioita, ei kotioloja tai henkilöön kohdistuvia solvauksia.

alan kolmas miesRe: Kahinat7.10.2017 22.15
Lopeta Moro Pekka tyhjän jauhaminen.

Tarjouksen tekeminen ei ole uskon asia. Käytäntöhän on, että tarjous joko hyväksytään tai ei. Pesänhoitaja oli ilmoittanut NS:lle, millä hinnalla pesä voidaan lunastaa. Näin on Pekka.

Ei kukaan huvikseen tarjoudu ostamaan jotain tehdasta 4 milj. eurolla, kun oli tutkinut ostokohdetta monelta kantilta jo yli 5 vuotta, kun sitova tarjous tehtiin.

New Stroms Oy:n taustavoimilla oli riittävät rahavarat ostaa Römssyn koko pesä milloin vain, eikä mitään kaupungin takauksia olisi tietenkään tarvittu.

Moro Pekan pitäisi tietää, että taustavoimien rahavaroista lähetettiin jopa kaupungin hallitukselle pankin referenssitodistus. Kyllä Kangasperkolla on kaikki paperit mapissaan, mutta ei ole nähtävästi uskaltanut niitä esittää julkisuuteen.

NS:n tarjous olisikin pitänyt esittää Juankosken valtuustolle vaihtoehtona, mutta tätä Kangasperko ei jostain henkilökohtaisesta syystä kuitenkaan tehnyt, koska kaupunginhallitus oli antanut Kangasperkolle periaatteessa vapaat kädet junailla kaupungin puolesta pesän realisointi.

Kaupunginjohtaja siis hylkäsi NS:n paremman tarjouksen Moro Pekan myötävaikutuksella ja toiminnallaan aiheutti taloudellista vahinkoa myös Römssyn konkurssipesälle.

Hallituksen puh.johtaja Lösönen antoi pesän lunastuksen jälkeen Kohti Nousua seminaarissa 16.6.2011 erityiskiitokset Kangasperkolle sitkeästä työstä ja totesi, että pesän realisointi oli tullut haasteelliseksi jo syksyllä 2010, jolloin kaupunki oli päättänyt avittaa Krister Björkqvistin 2500 eurolla 28.12.2010 ostamaa Hansaro Oy:tä (myöhemmin Premium Board Finland Oy) 5 milj. euron laittomalla kaupungin takauksella, jotta PB pystyy lunastamaan pesän.

Takaus oli sovittu hallituksessa ns. vihreän veran alla ja virallinen valtuustopäätös asiasta tehtiin sitten vasta pikavauhdilla 4.3.2011, koska muussa tapauksessa pesänhoitaja olisi joutunut myymään pesän NS:n 25.2.2011 tekemän paremman tarjouksen perusteella.

Kangasperkohan oli esteellinen asiassa, kun takauksesta päätettiin virallisesti ensimmäisen kerran 4.3 2011.

Ei New Stroms Oy niin tyhmä ole, että jauhaa potaskaa tekemänsä vakavan tarjouksen osalta. Kyllä kaikki tarjouspaperit on tallessa.

Premium Boardin veroeurojen kuppaus ja muut rötökset olisivat menneet sukkana läpi Juankosken puuhamiesten nuottien mukaan, ellei NS olisi katsonut oikeuksiaan loukatun pesän lunastuskilpailussa.

Juankosken Neron junailemaa kuppausta ei mikään voima Suomessa olisi voinut pysäyttää, ellei KHO olisi antanut takauksesta ja biolämmön järjestelyistä sellaisia päätöksiä, joita NS oli perustuslaillisissa kunnallisvalituksissaan vaatinut.

NS:ä ihmetyttääkin, miksi KHO antoi Juankosken kaupungin jatkaa takauksen vatulointia kesästä 2011 lähtien aina 22.5.2015 saakka, kun asiassa oli tullut jo heti NS:n tekemän kunnallisvalituksen osalta ilmi, että takaus oli myönnetty SEUT sopimuksen 3 kodan mukaan virheellisessä järjestyksessä. Kysymys oli kielletystä valtiontuesta.

Mitä taas tulee NS:n tarjoamaan 4 milj. euron hintaan, niin NS oli katsonut, että se on sopiva hinta. Se oli pesänhoitajan NS:lle ilmoittama hinta ja pesästä oli käyty luottamuksellisia neuvotteluja pesänhoitajan kanssa jo vuoden 2009 keväästä lähtien. Kysymys oli koko ajan ollut rahoituksen varmistamisesta ja NS sai varmistuksen joulukuussa 2010.

Tiedossa oli, että pesänhoitaja ei tingi hinnasta ja toisaalta haluttiin käynnistää tehdas.

Ei NS niin taukki ole, että silloin tekee pesänhoitajalle esim. 3 milj. tarjouksen, kun pesänhoitaja oli ilmoittanut, että joku toinenkin on kiinnostunut tehtaasta ja on käynyt neuvotteluja pesän lunastuksesta.

Nythän se on paljastanut, että tämä kiinnostunut taho oli käytännössä varaton Premium Board, joka ei olisi koskaan pystynyt lunastamaan pesää ja vielä käynnistämään tehdasta ilman kaupungin myöntämää 5 milj. euron laitonta takausta.

Lunastettuaan pesän Premium Boartdilla oli lainarahaa jäljellä voin noin 2 milj. euroa, jolla tehdasta ei voinut käynnistää. Koska käyttöpääomaan tarvittiin noin 8.5 milj. euroa. Tuossa vaiheessa Premium Board tarjosi osakkeitaan NS:lle 20 milj. euron hinnasta. NS ei kuitenkaan ollut kiinnostunut maksamaan tuollaista hintaa.

PB, Moro Pekka ja hankkeen muut puuhamiehet olivat siis kesällä 2011 pakkotilanteessa, jossa kaikkia mahdollisia ja myös erittäin kyseenalaisa keinoja oli käytettävä, jotta laiton takaus pantiin 12.11.2011 täytäntöön kuntalain vastaisesti.

Takauksen avulla PB nosti sitten Handelsbankenin ja Finnveran lainoja 12.5 milj. euroa, jotka nähtävästi hujahti Maltalle jo jouluun 2011 mennessä.

Moro Pekka voisikin nyt alkaa selvittämään, minne ne veronmaksajien rahat oikein hujahti noin puolessa vuodessa?

Nyt on vihdoin tullut se hetki, että takaukseen liittyvät laittomuudet ja Moro Pekan osuutta selvitetään.

Moro Pekka voi puolestaan kylissä jauhaa omaa postaskaansa, kuinka huvittaa, mutta ei voi enää jauhamisellaan tai uskomuksillaan muuttaa tosiasioita miksikään.

Keskusta pettää aina.

AKM, se ainoa oikeaRe: Kahinat7.10.2017 22.22
Trolli näkyy taas taitavasti sotkevan
AKM:n tekstiin omia höpinöitään.

Very sad. Very bad people!!

Kepu pettää aina!!!!

MFGA (Make Finland Great Again)!!!

Eero KekäläinenRe: Kahinat10.10.2017 18.28
Olikohan tällä palstalla aiemmin mainintaa Kaavin veden kalleudesta.

Tänään on synnyinkuntani Kaavi jälleen saavuttanut valtakunnantason uutisissa mainittua kunniaa, minusta kyseenalaista.

Lähde : Yle 10.10.2017 klo 15.12

Kunnallisten vesilaitosten vesimaksut.

Omakotiasujan maksut. Sis.vesi+jätevesi.

Edullisin kunta Suomessa terrasipilän kotikunta Kempele

Kempele 3,55 eur/ m3

Kaavi 8,30 -"-

Keskihinta suomi 5,38 eur /m3
Tilasto: Kaavi kallein sijalla 7

Kerostaloasujat.

Edullisin kunta

Kempele 2,64 eur/m3
Kaavi 7,24 -"-

keskiarvo suomessa 4,68 eur/m3

Tilasto. Kallein suomessa sijalla 4

Oliskohan jorman ja muiden kepuloisten johdolla kysyttävä kolleega sipilältä, millä selityksillä kuntalaisille, menettämättä kasvojamme, voisimme alentaa vesikustannuksia kunnassamme.

AKM, se ainoa oikeaRe: Kahinat10.10.2017 21.00
Eero Kekäläinen on tehdasasioissa ulkona kuin lumiukko, vaikka oikeassa Kaavin veden hinnan suhteen. Moro Pekkakin on ehtinyt ihmetellä tätä samaa asiaa.

Pitäisiköhän kaupunginjohtajalta käydä kysymässä, minne kaikkien Kaavin veronmaksajien rahat ovat häipyneet vuoden 2011 kevään surullisesta Römssyn pesän lunatuksesta lähtien.

Siteeraan sanatarkasti alla Jouko Lösosen kohti nousua seminaarissa pitämää puhetta 16.6.2011, kun Premium Board Finland Oy oli onnistunut lunastamaan laittoman takauksen avulla Römssyn konkurssipesän vain 3.125 milj. eurolla, kun NS oli tarjonnut pesästä huomattavasti korkeamman hinnan eli 4 milj. euroa, mutta NS:n 25.2.2011 tekemä tarjous ei kelvannut Juankosken kaupunginjohtajalle.

Seminaarissa Jouko Lösönen totesi mm. seuraavasti:

"Syyskuussa 2010 saatiin kontaktiverkoston kautta tieto, että hollantilainen Val Samoriz saattaisi olla kiinnostunut tehtaan ostamiseen ja toiminnan jatkamisesta. Kaupunginjohtaja tapasikin Samorizin syyskuussa 2010, josta ajankohdasta käynnistyivät tiiviit neuvottelut. Tämä vaikutti myös Kaavin palvelumaksuihin.

Kun lopullinen ratkaisu oli viivästynyt ja noin kaksi vuotta kulunut konkurssista, alkoivat Handelsbanken ja konkurssipesä olla jo levottomia tehtaan mittavien lämmityskulujen vuoksi. Pahimpina talvikuukausina tehtaan lämmitys maksoi jopa n. 100 000 euroa kuukaudessa. Kaavin kunta joutui maksamaan oman osuutensa tästäkin.

Sen vuoksi alkoi pesää jo kiinnostaa yhä enemmän koneiden erillismyynti. Kun neuvottelut olivat kuitenkin vielä vakavasti otettavia, suostui Kaavin kunta tässä tilanteessa syksyn osalta kolmen kuukauden ja alkuvuoden 2011 kahden kuukauden osalta osallistumaan tehtaan lämmityskuluihin pesän ja pankin ohella 1/3 osuudella.

Syksyn ja talven aikaan käytiin lukuisia neuvotteluja Samorizin, potentiaalisten vieraanpääoman rahoittajien ja konkurssipesän kanssa. Kaavin vesimaksut nousivat seurauksena tästä.

Kävi ilmi, että yli kaksi vuotta suljettuna olleen tehtaan käynnistämistä kohtaan koettiin rahoittajien taholla voimakasta epäluuloa. Tämä siitä huolimatta, että kartonkimarkkinat vetivät erittäin voimakkaasti ja kartongin hinnat kohosivat useassa otteessa merkittävästi.

Finnvera OyJ:n lisäksi tarvittiin yksityinen pankki, jonka mukaan saaminen näytti haasteelliselta. Tässä tilanteessa kaupunki ja Kaavin kunta päättivät edistää ratkaisun syntymistä tekemällä 5 miljoonan euron takauspäätöksen yksityiseltä pankilta (Handelsbanken) haettavasta investointilainasta.

Helmikuussa 2011 neuvottelut johtivat Samorizin perustaman Premium Board Finland Oy:n ja konkurssipesän solmimaan aiesopimukseen ja aiesopimuksen mukaiseen lopulliseen kauppaan 31.3.2011. Ja kuten tiedämme, toiminta tehtaalla on juuri käynnistymässä. Tästä asiasta Krister Björkqvist varmaan kertoo sitten omassa puheenvuorossaan tarkemmin.

Nyt on aika kiitää kaikkia yhteisiin ponnisteluihin osallistuneita: Työ- ja elinkeinoministeriötä ja johtaja Anssi Paasivirtaa, jolta saimme apua erityisesti silloin kun neuvottelimme Gastor Plus-yhtiön ja espanjalaisten kanssa, Pohjois-Savon Ely-keskusta, jonka tuki johtaja Kari Virrannan myötävaikutuksella on ollut merkittävä, Koillis-Savon Kehitys Oy:tä ja Kohti Nousua-hanketta sekä työ- ja elinkeinotoimistoa, jotka kaikki ovat tehneet kovasti työtä uusien työpaikkojen löytämiseksi ja työnsä menettäneiden auttamiseksi.

Kiitoksen ansaitsee myös konkurssipesän hoitaja Jarmo Makkonen hyvästä yhteistyöstä kuten kaupunkia avustanut asiantuntija Vision Huntersin Rainer Häggblom.

Ilman kaupunginjohtaja Petri Kangasperkon sitkeyttä ja periksiantamattomuutta ja ilman Premium Board Finland Oy:n neuvottelijoiden taitavuutta olisimme olleet vaikeuksissa.

Ei ole vaikeuksia todeta, ketä on syyttäminen, kun Juankosken kaupungin ja Kaavin kunnan veronamaksajien rahat ovat menneet kuin Kankkulan kaivoon.

Koska täysin epäonnistuneen ja lain vastaisen Premium Board Finland-hankeen puuhamiehet on Jouko Lösösen ilmoituksella tunnistettu, niin kaupungin veronmaksajien rahat petollisella toiminnalla kähveltäneet puuhamiehet on saatettava edesvastuuseen tekosistaan.

Yo. puheen pitänyt Jouko Lösönen tuntee näköjään asian yksityiskohtaisesti, joten häntäkin on syytä tutkijoiden haastattaa asiassa. Kaupungin taholta Petri Kangasperkon sitkeydestä ei ole epäilystä, koska Lösönenkin on kiittänyt Kangasperkoa hänen sitkeydestään.

Kaupunginjohtajan sitkeys ja yksisilmäisyys ovat aiheuttaneet Juankosken kaupungille ainakin 10-15 milj. euron taloudelliset vahingot.

NS on myös menettänyt kaupunginjohtajan yksisilmäisen ja puolueellisen toiminnan kautta kymmenien miljoonien eurojen liiketoimintapotentiaalin Juankoskella. Mitään hyötyä vesimaksujen noususta ei ole tullut New Stroms yhtiölle. Entisestä hyvästä kartonkitehtaasta on tullut Kangasperkon typerän toiminnan kautta maisemoitava romukasa.

Premium Board Finlandin ilmeisen konkurssin viivyttämisestä voidaan ensi kädessä kiittää myös sitkeätä Juankosken kaupunginjohtajaa ja voidaan myös kysyä, mitä kaupunginjohtaja on halunnut peittää Premium Board Finlandin ja myös biolämmön ilmeisten konkurssien viivyttämisen avulla.

Eduskunnan oikeusasiamieskin on todennut, että meneillään oleva Premium Board Finlandin ja JBOY:n yrityssaneerauspäätökset Pohjois-Savon kärjäoikeudessa ovat syntyneet vastoin EU SEUT-sopimuksen säädöksiä. Näissäkin ilmeisen laittomissa päätöksissä Juankosken esteellinen ja "sitkeä" kaupunginjohtaja on toiminut Juankosken kaupunginhallituksen valitsemana edusmiehenä.

Juankosken veronmaksajien on vaadittava kunnan tilien osalta erityistilintarkastusta, koska nyt on jo tullut selville, että kaupunginjohtaja on ilman mitään valtuuksia omissa nimissään tilannut kilpailuttamatta mm. yksityisiltä asianajotoimistoilta palveluja jopa yli 400 000 euron edestä.

Mitä muita palveluja kaupunginjohtaja on tilannut mm. konsulteilta kilpailuttamatta?

Ei Vision Hunterskaan ilmaiseksi ole vuosikaupalla tehnyt kaupunginjohtajalle tilattuja selvityksiä, joiden ainoa tarkoitus on ollut vain pimittää Premiun Board Finlandin, Primary Energy Finlandin, Biolämmön ja Farocon Oy:n väliset epämääräiset keskinäiset rahojen siirrot ja nollan arvoiset takauskuviot.

Vesimaksujen korottaja istuisi tällaisista järjestelyistä ehdotonta kakkua ainakin 2-4 vuotta.

alan kolmas miesRe: Kahinat11.10.2017 1.44
Trolli lähti taas yllä höpisemään omiaan AKM:n, sen ainoan oikean tekstin vääristelyillä.

Tietääkö Moro Pekka keinoa, jolla tuo trolli saadaan hiljaiseksi?

Eero on yllä esittänyt asiallisen kysymyksen Kaavin vesimaksuista. Asia kaipaa asiallisen vastauksen. Uskoisin, että asiallista vastausta ei kuitenkaan saa Terra Sipilältä.

Vesimaksuista puhuttaessa täytyy muistaa, että Kaavi hankkii kotitalousveden Koillis-Savon Vesi Oy:ltä (KSVOY).

KSVOY omistavat seuraavat kunnat:
 Tuusniemi 40%
 Kaavi 35%
 Juankoski (Kuopio) 25%

KSVOY:n vuoden 2016 taloudelliset tiedot olivat seuraavat:
 Liikevaihto 262 611 ?
 Ulkopuoliset palvelut -110 810 ?
 Tulos 7 170 ?
 Taseen loppusumma 1 956 259 ?
 Velat 1 755 325 ?
 Oma pääoma 201 935 ?
 Vesitoimitukset yhteensä 392 293 m3
 Vesitoimitukset Kaavi 121 219 m3
 Liikevaihto per toimitettu vesi 0.67 ?/m3

Mikäli kunta velottaa vesilaskussa, jotain tämän päälle, sopii kysyä kunnalta, mitä ovat nuo ylimääräiset erät. Jos KSVOY olisi yksityinen yhtiö, niin ei varmaan mikään yksityinen yhtiö ilkeäisi velottaa vedestä aivan 7.24-8.30 ?/m3, jonka tiedon Eero on kaivanut jostain kunnallisten vesilaitosten tilastosta.

KSVOY:n taholla veden kustannuksia voi pudottaa oikeastaan vain puuttumalla ulkopuolisiin palveluihin. Kunnan veloitusta täytyy sitten kysyä kunnan kamreerilta. Kyllä marginaali näyttää olevan Kaavillakin korkea. Tokko kaikki selittyy veden toimitukseen liittyvillä kustannuksilla?

Kun tuli nuo vesiasiat puheeksi, niin yksillä tulilla kannattaa katsastaa myös viemäri - ja jätevesimaksuja.

Tällä sarallahan Pohjois-Savossa on myös ollut vahva yhteistyön tekemisen meininki. Ja erityisen vahvaa on ollut Juankosken ja Kaavin puuhastelu myös ikuisesti lupaavan Premium Board Finlandin kanssa, jonka Juankosken Esteri Kangasveijari polkaisi pystyyn laittomien takausten voimin vuonna 2011 ja nyt tehdas seisoo epätoivoisessa saneerauksessa.

Esterin sinnikkäitä toimia avusti Vision Huntersin nerokkaat takauskonsultit, jotka yhdessä kansainvälistä mainetta niittäneen bioenergia-alan gurun eli tuttavallisesti Vallu Samorizin kanssa käynnistivät pitkään seisoneen pahvitehtaan.

Esterihän järjesti Vallu Sedälle laittoman 5 milj. euron takauksenkin ja vielä lainvastaisesti lahjoitti lähes 10 milj. euron arvoisen uuden biovoimalankin Vallu Sedän käyttöön.

Valitettavasti nyt tuo biovoimalakin on luiskahtanut vahingossa konkkaan. Onneksi Esteri ehti hypätä ajoissa pois biovoimalan hallituksesta

Esterin Juankosken "pelastusoperaatioidenhan" ei tietenkään olisi pitänyt mitenkään vaikuttaa Kaaviin, koska tärkeimmät kiistakysymykset Kaavin ja Juankosken kesken olivat aina olleet vain röntgeniin ja kouluihin liittyneitä erimielisyyksiä.

Jätevesipuolella ei vielä ole ollut suurempia ongelmia, koska silläkin saralla on piikit olleet koko ajan auki. Eikä nähtävästi ainakaan Kaavilla ole ollut minkäänlaista tietoa, missä mennään.

Tilannehan on niin, että silloin kun vielä ajat olivat hyviä, niin muistaakseni vuonna 1995 tehtiin historiallinen päätös, että Stromsdal OyJ:n tytäryritys Juantehtaan Ympäristö Oy:n tontille päätettiin rakentaa Koillis-Savon Ympäristöhuolto Oy:n (KSYHOY) toimesta ns. jäteveden yhteispuhdistamo, jonka omistukseksi tuli seuraava:

 Stromsdal OyJ 45%
 Juankoski 35%
 Kaavi 25%

Stromsdal OyJ:n mentyä konkkaan joulukuussa 2008 Stromsdal OyJ:n konkurssipesä myi Stromsdal OyJ:n puhdistamo-osuuden siten, että laitoksen omistus jakautui seuraavasti:

 Juankoski 64%
 Kaavi 36%

Omistuksen siirtäminen Stromsdalin konkkapeältä oli tarpeen siksi, että jätevesilaitokseen voitiin saada edullista EU-rahaa.

Premium Boardin lunastettua Stromsdalin konkurssipesän ja myös biovoimalan, yhteispuhdistamo on huolehtinut sekä osakkaina olevien kuntien ja myös ns. Premium Board-yritysryhmän jätevesien puhdistuksesta, kuitenkin siten, että esim. vuonna 2012 jätevesilaitos aiheutti merkittävän ympäristövahingon, jossa Akonvesi pilattiin suurelta alueelta pitkäksi aikaa.

KSYHOY:n taloudelliset tiedot vuodelta 2016 ovat seuraavat:

 Liikevaihto 631 916 ?
 Ulkopuoliset palvelut -359 484 ?
 Tulos -24 903 ?
 Taseen loppusumma 1 874 801 ?
 Velat 1 122 621 ?
 Oma pääoma 752 180 ?
 Jäteveden käsittely yhteensä n. 535 092 m3
 Kaavin osuus jätevedestä n. 127 020 m3
 Liikevaihto per kuutio 1.18 ?/m3

Juankosken kaupungillahan on selvä majoriteetti KSYHOY:n asioissa ja iso rivi Juankosken päättäjiä on koko ajan istunut KSYHOY:n hallituksessa.

Kun PRH:n tietokannasta ja myös Juankosken kaupungin tilinpäätöksistä selvittää KSYHOY:n tilinpäätöstietoja, niin voi todeta, että tiedottaminen on ollut hämmästyttävän niukkaa ja jostain kumman syystä myös käsiteltyyn jätevesimäärään liittyvät luvut ovat etenkin Juankosken tilinpäätöksissä vaihdelleet kohtalaisen runsaasti.

Erittäin mielenkiintoista kuitenkin on, että Esteri Kangasveijarin spronsoroiman Premium Boardin ? fantasiatehtaan käynnistyttyä esim. myös Kaavin kunnasta yhteiseen jätevesilaitokseen tuotu ja siellä käsitelty kunnallinen jätevesimäärä nousi merkittävästi sinä aikana, kun fantasiatehdas vielä kävi.

Tämä selviää alta, jossa on vasemmalla KSYHOY:n käsittelemä jäteveden kokonaismäärä ja oikealla Kaavin kunnallisen jäteveden käsitelty määrä:

 2010 352 697 m3 130 696 m3
 2011 1 128 512 m3 132 522 m3
 2012 2 055 357 m3 174 920 m3
 2013 572 216 m3 147 586 m3
 2014 512 491 m3 127 022 m3
 2015 535 092 m3 127 020 m3
 2016 535 092 m3 127 020 m3

Yllä olevan jätevesitilaston osalta on todettava, että KSYHOY ei ole raportoinut enää yhtiön käsittelemää jätevesimäärää perinteiseen tapaan vuosina 2015-2016, joten AKM on joutunut ne arvioimaan liikevaihdon perusteella.

Kuitenkin näyttää selvältä, että ainakin vuonna 2011 ja erityisesti vuonna 2012 Kaavin kunnan käsitellyn jäteveden määrä kasvoi vuoden 2010 normaalista tasosta noin 34%:lla.

Fysiikan lakien mukaan tällainen ei mielestäni ole mitenkään. mahdollista.

Kyllä tällaisilla asioilla aivan varmasti on myös omat taloudelliset vaikutuksensa Kaavin kunnan taseisiin ja jätevesimaksuihin.

KSYHOY:n kohdalla on huomattava myös, että tämänkin yhtiön kustannuksista pääosa koostuu ulkopuolisista palveluista.

KSYHOY:n oma pääoma näyttää olevan selvästi suurempi kuin on KSVOY:n kohdalla, vaikka taseen loppusummien kohdalla ei ole kovin merkittävää eroa. Vaikka KSYHOY:n liikevaihto näyttää olevan peräti 2.4-kertainen KSVOY:n liikevaihtoon verrattuna, niin KSYHOY on onnistunut tekemään vuonna 2016 24 903 ?:n suuruisen tappion.

Kyllä asianlaita on niin, että Kaavilla alkaa olla korkea aika alkaa kyselellä entisten röntgenjupakoiden lisäksi, mitä se Kuopion muutosjohtaja Esteri Kangasveijari oikein tekee KSHYOY:n hallituksessa. Ainakaan hän ei näy ajavan Kaavin kunnan etuja.

Huomattava on myös, että Kuopion kaupunki tuli tietenkin kuntaliitoksen johdosta 1.1.2017 lähtien myös osakkaaksi sekä KSVOY:öön ja myös KSYHOY:öön!!

kuntalainenRe: Kahinat11.10.2017 16.00
Kaavin veronmaksajat ja vedenkuluttajat on maksajana ympäristöhuolto oy:ssä. Miksi Jorma, kunnanjohtaja ja tekninen johtaja,( pitkään hallituksessa ) eivät valvo kaavilaisten etuja. Heidät valittu kaavilaisten puolustajaksi. Voiko enää nostaa vesimaksuja, kun Jorman johtamassa ensimmäisessä valtuustossa siirrettiin vesilaitokselta 28000 ? rakennuspuolelle ( Kaavilla voi ). Kaavilaisten edustajien olisi syytä jättää eroanomus Koillis - Savon ympäristöhuolto Oy hallituksesta. Ei tarvitsisi esittää jäteveden hinnankorotuksia, kun istuvat hallituksessa ja puolustella hienosti hoidettua yhtiötä.

ei kepulainenRe: Kahinat15.10.2017 9.44
Asiointikuljetukset järjestetään sosiaalihuoltolain 23 §:n perusteella Kaavilla. Sosiaalijohtaja tekee päätöksen lääkärinlausunnon perusteella. Jokainen kuntalainen, joilla ei autoa tarvitsee käytä kaupalla ja asioilla, ei linja-autot kulje. Me vanhemmat ihmiset olemme oppineet syömään joka päivä ilman lääkärin määräystä. Kaavilla keskusta kiemurtelee ja sotkee vammaispalvelulain ja asiointikuljetukset, näin keskusta kurittaa kylillä asuvia kuntalaisia. Ketä kuritetaan niitä rakastetaan, ainakin vaalien aikaan.

kuntalainenRe: Kahinat19.10.2017 15.54
Kaaville perustettiin elinkeinotoimikunta kehittämään sirkushuveja ja jakamaan avustuksia. Tapahtumien järjestämisellä Kaavi nousuun. Jorma neuvoo yrittäjiä suurella yrittäjäkokemuksella ja työpaikkoja tulee ja verotus kevenee ( harva tähän uskoo ). Kuntalaisille tulee kovia vyönkiristyksiä ,kun tilinpäätös valmistuu ja vuoden 2018 talousarviosta päätetään. Kuntalaisia ei voi veronkorotuksilla ja maksuja korottamalla kurittaa, on tehtävä rakenteita ja toimintoja muuttamalla pitempiaikaisia ratkaisuja. Elinkeinotoimikunta ei tähän pysty ( ei mitään päätösvaltaa ). Palkkiot toimikunnilta pois??

miksiRe: Kahinat22.10.2017 12.13
Kaavilla panostetaan elinkeinojen kehittämiseen. Kunnanjohtajalla elinkeinoasiamiehen kokemus pitkältä ajalta, Jorma huippu elinkeinojen kehittäjänä ja toiset kepulaiset kulkee johtajansa perässä. Tulokset puuttuvat, ei yläastetta, huonot päivähoitotilat ja talous ei ole hyvä, vaikka näistä perusasioista on säästetty. Kaavi on monissa asioissa kalleimpia kuntia asua ja palvelut vaan huononevat. Miten käy terveyskeskuksen, onko 15-20 km välein terveyskeskusta ??? Kaavilla haaveillaan uudesta palvelutalosta, joka pitäisi rakentaa pikaisesti, miten on mahdollista, kun poliitikot riitelee keskenään? Haaveilla voi ja pitääkin, mutta tosiasiat on otettava kepulaisten huomioon.

eino miettinenRe: Kahinat25.10.2017 16.26
Kunnanjohtaja arvosteli 24.10.2017 valtuustossa kuntalaisen tekemää valitusta. Valitus estänyt teknisenjohtajan valinnan ja aiheuttanut ruuhkaa lupien myöntämisessä. Kunnan jäsenellä on valitusoikeus, pitääkö Kaavilla kysyä lupa kunnanjohtajalta tai kepulta kuka saa tehdä valituksen? Kaavilla kaikilla asioilla on kiire, yleinen toimintatapa. Kunnallinen päätöksenteko vaatii oman ajan ja sallii valituksien teon. Asiat pitää valmistella avoimesti ja huolella, niin päätöksenteko nopeutuu ( virkahenkilöiden tehtävä ). Kunnanjohtajan tehtävä on esittelijänä kunnanhallitukselle varmistaa, että esitykset on laillisia, esittelijä voi myös jättää eriävän mielipiteen. Virkahenkilön on toimittava luottamushenkilöitä ja kuntalaisia kohtaan tasapuolisesti, vaikka Kaavilla erittäin vaikeaa kepun tiukassa ohjauksessa.

ekRe: Kahinat27.10.2017 20.26
niin kaavilla tapahtuu luottamuspaikoille valittiin sellaset henkilöt jotka ei vastusta esityksiä ja keksittiin milloin mitäkin sääntöjä jonka mukaan valinnat toteutetaan ja vastustajat jätettiin rannalle ei tasapuolisuus kaavilla ainakaan toteudu

nii'iRe: Kahinat27.10.2017 23.19
Mutta vesimaksut pitää maksaa

SalmeRe: Kahinat28.10.2017 22.40
Onko Heikki J.W. Salonen konkurssissa?

keskusrikospoliisiRe: Kahinat28.10.2017 23.49
Onko Salme päästetty Niuvanniemeltä viikonloppulomalle, vai onko kysymyksessä pako suljetulta osastolta?

Salmen kaltaiset vaikeat psykopaatit pyritään sijoittamaan Niuvanniemen mielisairaalaan. Alla vähän tietoa Niuvanniemen sairaalasta Wikipediasta:

"Niuvanniemen sairaala on Kuopion Niuvan kaupunginosassa sijaitseva psykiatrinen sairaala.

Se on toinen valtion oikeuspsykiatrisista sairaaloista, joista toinen on Vanhan Vaasan sairaala.

Niuvaniemen potilaista enemmistö on oikeuspsykiatrisia potilaita ja kaikki ovat tahdosta riippumattomaan hoitoon määrättyjä.

Oikeuspsykiatrisella potilaalla tarkoitetaan rikokseen syyllistynyttä henkilöä, joka on jätetty yleensä kaksi kuukautta kestävässä mielentilatutkimuksessa ilmenneen mielisairauden vuoksi syyntakeettomina oikeudessa tuomitsematta.

Vähemmistö potilaista on tahdosta riippumattomassa hoidossa sairaalassa oman sairaanhoitopiirinsä hakemuksella, vaikeahoitoisen potilaan statuksella.

Sairaalassa on 12 osastoa, joista yksi on avo-osasto ja yksi nuoriso-osasto. Paikkoja sairaalassa on 296. Henkilökuntaa on noin 440.

Osastoista seitsemän on miesosastoja, kolme sekaosastoa, yksi naisosasto ja yksi alaikäisten osasto (os. 20, NEVA).

Hoitoajat sairaalassa ovat yleensä pitkiä, oikeuspsykiatrisilla potilailla keskimäärin yli kahdeksan vuotta, ja vaikeahoitoisilla potilailla yli viisi vuotta.

Tunnettuja Salmen kaltaisia Niuvanniemen potilaita ovat mm. seuraavat:

- Jean Boldt, teosofi ja anarkisti

- Kaarlo Kramsu, runoilija. Oli hoidossa 1800-luvun lopulla, kuoli sairaalassa

- Sanna Sillanpää, murhaaja

- Jammu Siltavuori, murhaaja

Jos Salme tavataan kuljeskelemassa Juankoskella, niin ihmisiä kehotetaan varovaisuuteen. Salme voi olla vaarallinen ja äkkiarvaamaton käytökseltään.

Mikäli Salme tavataan raitilta hourailemassa tai levittelemässä asiattomia tietoja muista ihmisistä, niin kehotamme ilmoittamaan asiasta välittömästi lähimmälle poliisille tai suoraan Niuvannimen sairaalan päivystysnumeroon.

ei kepulainenRe: Kahinat30.10.2017 13.16
Päättäjät tekee kohta päätöksen kunnallisverosta, kiinteistöverosta ja palvelumaksuista. Usein sanotaan, meillä tuotetaan vain lakisääteiset palvelut. Perustelut olleet samat jo kymmeniä vuosia, jos korotetaan veroja tai maksuja. Kaavin kesätapahtuma on mielenkiintoinen, järjestääkö elinkeinolautakunta tapahtuman, kestääkö viikon vai kaksi ja mikä nimeksi? Kuhinat on olleet menestys ( ainakin pienelle porukalle ), ei perinnettä voi lopettaa. Sirkushuvit poistaa murheet ja on järjestetty yläluokalle (onko Kaavilla ). Kaikki kuntalaiset pääsee osallistumaan tapahtumaan maksajina, olemme samassa veneessä ( meneekö rahat lakisääteiseen palveluun ) emme mieti sitä, tuo hyvinvointia ja olemme iloisia.

kuntalainenRe: Kahinat2.11.2017 16.54
Kaavilla esitetään veroprosentin korotusta 22.00 prosenttiin ja kiinteistöveron korotusta. Varmasti muitakin kiristyksiä on tulossa. Kaavi on kohta Suomen kalleimpia kuntia asua, on jo vesitaksat kymmenen korkeimman kunnan joukossa. Harkitaan ulkoistamista palvelutalon ja terveyskeskuksen. Kepulaiset toimii tehokkaasti, vaikka Jorma on hiljaa, ei varmasti kannata näitä ikäviä asioita, jotka ei vaalilupauksia. Jääkö Kaaville muita palveluja, kun ala-aste?

Kouraan ajattelijaRe: Kahinat2.11.2017 17.45
Muuttakaa Juankoskelle ja saatte käyttöönne 2000 euroa/ työssä käyvä henkilö.
Me muutimme vuosi sitten Kuopioon ja käymme verosäästöillä kaksi kertaa vuodessa etelän auringossa.

Kouraan ajattelijaRe: Kahinat2.11.2017 21.45
Tarkennan hieman. Liitoksesta aiheutuva tilojen lisäys on 2000 euroa/ työssäkäyvä/ vuosi. Summa koostuu pienentyneestä kunnallisveroa ja pienemmistä maksuista.
Jotkut alan miehet eivät tätä ymmärtäneet vuosi sitten.

markasilmaRe: Kahinat3.11.2017 15.56
Kaavilla joutuvat nyt maksaamaan vuoden 2012-2017 kunnanhallituksen puheenjohtajan toppayksia. Silloinen pj ei ymmartanyt johtaa kuntaa eika osannutkaan. Pisti uuteen kouluun 10 000 000 ? kymmenen miljoonaa euroa. Kepuli, kokoomus pelle ja demarit pissivat ringissa silmaan.

huihaiRe: Kahinat3.11.2017 21.24
Pasi pelle seipäällä Penttiä pelotteli,Jormaa jynkytteli ,antti autuas monttua suositteli, eino liiviänsä levitteli.
Siinä kunnan varat kaivoon hupeni,kun luikon kepuli omiaan ajeli.Siit kaavin kansa maksaa saa kun äänensä hukkaan huusi 2012.

miksiRe: Kahinat4.11.2017 14.59
Kaavi on löytänyt syyllisen ( entinen hallituksen puheenjohtaja ) huonoon talouteen ja palvelujen karkaamiseen muualle. Ellen väärin muista valtuusto teki päätöksen koulun rakentamisesta ja rahoituksesta. Ilmeisesti Kaavilla ei hallituksen jäsenet ja valtuusto Kanna vastuuta tekemistään päätöksistä, on hienoa että hallituksen puheenjohtaja pystyy olemaan tekemiensä päätösten takana. Olkaa ylpeitä uudesta koulusta ja syyttäkää vain hallituksen puheenjohtajaa.

alan kolmas miesRe: Kahinat5.11.2017 2.41
Kaavilla ei kannata vielä syyllisiä etsiä.

Viime vuonna tilinpäätös osoitti tappiota vain 108 000 euro ja kertynyttä ylijäämää oli taseessa 370 000 euroa.

Kaavilla oli asukkaita vain 3154. Työttömyysaste oli 2016 suhteellisen korkea eli 17.6%

Kuinka sitten on mahdollista, että muutaman kilometrin päässä Kaavilta olevassa Kuopion uudessa liitoskunnassa eli Juankoskella saatiin samaan aikaan tappiota peräti 2 574 893.97 euroa?

Juankosken asukasmäärä oli vain nirkosesti isompi kuin Kaavilla eli 4 727. Juankoskella työttömyysastekin oli jopa pienempi kuin Kaavilla eli 16.0%.

Juankosken taseissa kertynyt alijäämä oli vuonna 2016 jo peräti -13 020 000 euroa.

Mikä voi selittää näin järkyttävän eron pienten naapurikuntien kesken?

Ensiksi pitää ihmetellä kunnan virkailijoiden määrää naapurikunnissa. Virkailijoiden määrät vuonna 2016 olivat seuraavat:

 Juankoski 271 hlöä
 Kaavi 163 hlöä

Hallintokulut vuonna 2016 olivat seuraavat:

 Juankoski 3 702 000 euroa
 Kaavi 2 387 000 euroa

Sote-menot vuonna 2016 olivat seuraavat:

 Juankoski 24 940 000 euroa
 Kaavi 16 891 000 euroa

Taseen loppusumma vuonna 2016 oli seuraava:

 Juankoski 34 516 000 euroa
 Kaavi 19 732 000 euroa

Juankosken kriittiset luvut per asukas vuonna 2016:

 Hallintokulut 783 euroa/hlö
 Sote 5 276 euroa/hlö
 Pääoma 7 302 euroa/hlö

Kaavin kriittiset luvut per asukas vuonna 2016:

 Hallintokulut 766 euroa/hlö
 Sote 5 355 euroa/hlö
 Pääoma 6 256 euroa/hlö

Kun tarkastelee naapurikuntien kriittisiä tunnuslukuja, niin voidaan todeta ensiksi se, että Kaavin hallinto on ollut kustannuksiltaan selvästi tehokkaampaa kuin Juankoskella.

Mikäli Juankosken hallintotehokkuus oli ollut Kaavin tasolla, niin hallintohenkilöstöä olisi pitänyt vähentää suunnilleen 271-244 = 27 henkilöllä. Vuositasolla tämä olisi merkinnyt noin 379 000 euron säästöä. Vuodesta 2008 lähtien säästö olisi siis ollut kumulatiivisesti ainakin suuruusluokkaa noin lähes 4 milj. euroa.

Sote-menoissa Juankoski näyttää olleen jonkin verran tehokkaampi kuin Kaavi, mutta merkittävää eroa ei ole, koska molemmat kunnat ovat käyttäneet käsittääkseni mm. Kysterin palveluksia. Eri asia on sitten se, onko Kysterin palvelukset tehokkaita.

Pääoman käytössä on selvä ero Kaavin hyväksi, vaikka Kaavi rakensi äskettäin uuden kalliin koulun käsittääkseni taserahoituksella.

Juankosken kaupungin katastrofi selittyykin lähinnä täysin järjettömällä pääoman käytöllä, kun Römssyn konkurssin jälkeen aloitettiin mieletön investointiohjelma.

Nettoinvestoinnit vuosina 2009-2016 olivat seuraavat:
 2009 3 513 000 euro
 2010 11 524 000 euroa
 2011 2 366 000 euroa
 2012 402 000 euroa
 2013 784 000 euroa
 2014 1 622 000 euroa
 2015 1 080 000 euroa
 2016 1 655 400 euroa

Lainakannan kehitys vuosina 2009-2016
 2009 8 907 000 euroa
 2010 22 302 000 euroa
 2011 20 355 000 euroa
 2012 17 873 000 euroa
 2013 21 977 000 euroa
 2014 23 432 000 euroa
 2015 24 486 000 euroa
 2016 25 165 000 euroa

Juankosken investoinnithan eivät tietenkään ole tapahtuneet itsestään, vaan ne on toteutettu kunnallisen päätöksenteon pohjalta.

Vuosi 2010 näyttää olleen se vuosi, jolloin Juankoskella päätettiin tehdä "joukkoitsemurha" ja tappaa tietoisesti pieni kaupunki. Lopullisen niitti Juankosken kaupungin "joukkoitsemurhalle" laitettiin 15.4.2011, kun Juankosken kaupunki myönsi 5 milj. euron omavelkaisen takauksen Premium Board Finland Oy:lle ja myi JBOY:n yhdessä Savon Voiman kanssa Primary Energy Finland Oy:lle eli ns. Pehami B.V. konsernille.

Kaikki nämä keskeiset päätökset valmisteli ja esitteli hallitukselle ja valtuustolla esteellinen pitkäaikainen kaupunginjohtaja Esteri Kangasveijari.

Hallituksessa vuonna 2010-2011 oli 7 jäsentä jakaantuen seuraavasti:
 Kepuloiset 5 jäsentä
 Demut 2 jäsentä
 Vasurit 1 jäsen
 Persut 1 jäsen
 Hallituksen pj. Jouko Jösönen (kepuloiset)
 Hallituksen vpj. Leena Partanen (demut)

Valtuustossa vuonna 2010 oli 27 jäsentä jakaantuen seuraavasti:
 Kepuloiset 15 jäsentä
 Demut 5 jäsentä
 Vapaa Juankoski 4 jäsentä
 Vasurit 1 jäsen
 Persut 1 jäsen
 Kokoomus 1 jäsen
 Valtuuston pj. Rauno Kettunen (kepuloiset)
 Valtuuston 1. vpj. Jukka Suhonen (demut)
 Valtuuston 2. vpj. Raimo Hakkarainen (kepuloiset)

Jos Juankosken "joukkoitsemurhan" tekovuotena pidetään vuotta 2010, niin yo. päättäjien listasta voidaan sitten lähteä kyselemään vastuuhenkilöitä Juankosken kaupungin tuhoamisen osalta. Tietysti lopullinen kaupungin kuolinisku annettiin sitten vuonna 2014.

Silloinkin "joukkoitsemurhan" esittelijänä toimi jälleen Esteri Kangasveijari ja yksimielisen päätöksen liittymistä Kuopioon tehtiin alla olevalla kokoonpanolla.

Hallituksen kokoonpano vuonna 2013-2014
 Kepuloiset 4 jäsentä
 Demut 2 jäsentä
 Vasurit 1 jäsen
 Persut 2 jäsen
 Hallituksen pj. Veijo Tirkkonen (demut)
 Hallituksen vpj. Matti Romppanen (kepuloiset)

Valtuustossa vuonna 2014 oli 27 jäsentä jakaantuen seuraavasti:
 Kepuloiset 12 jäsentä
 Demut 5 jäsentä
 Vasurit 2 jäsen
 Persut 5 jäsen
 KD 2 jäsentä
 Kokoomus 1 jäsen
 Valtuuston pj. Heimo Kontinen (persut)
 Valtuuston 1. vpj. Jouko Lösönen (kepuloiset)
 Valtuuston 2. vpj. Pekka Vartianen (KD)

Suomen perustuslain 121 §:ssä todetaan seuraavasti:

"Kunnallinen ja muu alueellinen itsehallinto

Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon.

Kuntien hallinnon yleisistä perusteista ja kunnille annettavista tehtävistä säädetään lailla.

Kunnilla on verotusoikeus. Lailla säädetään verovelvollisuuden ja veron määräytymisen perusteista sekä verovelvollisen oikeusturvasta.

Itsehallinnosta kuntia suuremmilla hallintoalueilla säädetään lailla. Saamelaisilla on saamelaisten kotiseutualueella kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto sen mukaan kuin lailla säädetään."

Juankoskella kaupunki käytti siis perustuslaillista oikeuttaan ja päätti yksimielisesti tehdä "joukkoitsemurhan".

Toivottavasti kaavilaiset ovat viisaampia ja säilyttävät itsenäisyytensä ja mm. kiinteistöjensä arvon. Minä luulen, että kouraan ajattelijan halvat etelän matkat saattaa melko pian ruveta tympimään, kun lähipalvelut ei kotikunnassa enää pelaa.

Minusta Suomessakin kaikkein tärkein asia on se, että Suomi on saanut olla ainakin lähes itsenäinen jo kohta 100 vuotta.

Itsenäisyyteen kuuluu itsenäinen päätöksenteko. Kaavilla onkin syytä katsoa, mitä kaikkia mahdollisuuksia itsenäinen päätöksenteko voi tuoda tullessaan, jos halutaan turvata korkeatasoiset lähipalvelut ja samalla pitää kustannuskehitys ja verotus aisoissa.

Kouraan ajattelijaRe: Kahinat5.11.2017 6.42
Hallintoon olemme nyt tyytyväisempiä kuin vuosiin. Tiesimme, että jokainen muutos entiseen verrattuna merkitsee muutosta parempaan.
Päiväkoti näyttää kohta valmistuvan. Tikantien remontti ylitti kustannusarvion, mutta sekin on valmistumassa. Ensi vuonna rakennetaan Paasikosk entie uusiksi.
Talonpurkutyöt työllistävät lähivuosina, kun Kuopio purkaa tyhjät rakennukset. Työtä riittää.
Tehtaalla päällystyskone käynnistyy taas maanantaina kahdessa vuorossa ja ajot kestävät monta päivää. Kartonkikoneen käynnistyksestä puhutaan.
Verot ja maksut ovat laskeneet ja politiikasta ei väännetä kättä. Elo on jokseenkin tasaista.
Entiset kunnan virkamiehet ovat hävinneet katukuvasta luottamusmiesten tavoin. En ole kenenkään kuullut pahoittelevan asiaa.
Totta kai etelän auringossa makoilu väsyttää pitkän päälle, mutta välillä voi harrastaa lähilomailua. Nyt Tahko on omassa kunnassa. Toisen tulonlisäystonnin voi käyttää siellä. Voi lasketella, uida kylpylässä tai Golgatan kesällä.
Ei tarvitse lähteä Singaporeen, ei edes Helsinkiin.
Tule akm tänne. Ei tarvitse siellä loskassa harmitella suomenkielen katoamista. Täällä puhutaan pelkästään suomea.

alan kolmas miesRe: Kahinat5.11.2017 16.01
Kiitän kouraan ajattelijaa ystävällisestä kommentista ja kutsusta saapua Juankoskelle.

Täytyy huolellisesti harkita, voinko vielä harkita myöntävästi kouraan ajattelijan kutsuun.

Tällaisia ajatuksia minulla oli jo yli 10 vuotta sitten, kun ajattelin, että Römssy pitäisi pelastaa.

Esteri kuitenkin katsoi, että en ollut sovelias ajattelemaan Juankosken parasta, vaikka sukujuureni ovat syvällä Itä-Savon korvissa ja laulumailla.

Esterin mielestä Ukrainasta ja Armeniasta kotoisin olevat "kaupungin rahojen puhaltajat ja rahanpesijät" ovat tietysti luotettavimpia.

On erinomainen asia, että Juankosken umpikiero ja täysin korruptoitunut virkakoneisto ja poliittinen klikki, joka on muuten Kittilääkin pahempi, on hävinnyt Juankosken katukuvasta.

Tavallisten ihmisten asioita ei hoideta politikoimalla. Ne hoidetaan yhteistyöllä ja avoimella yhteisöllisellä päätöksenteolla. Naapuria ei jätetä.

On kyllä selvää, että Juankosken "poliittisen apparaatin" romahdus on luonut "tyhjiön" ja uuden alun mahdollisuuden alueelle. Tulevaisuus näyttää, mihin se johtaa.

Venäjälläkään ei ole vielä päästy uuteen lentoon, vaikka "poliittinen apparaatti" romahti siellä jo 1990-luvun alussa.

Juankoskella tarvitaan kokonaan uusi polvi, että vanhoista tavoista päästään eroon. Tämä uusi polvi voi kuitenkin olla lähempänä kuin luullaankaan.

Oman käsitykseni mukaan uusi polvi syntyy, kun Suomessa tajutaan, mihin suohon tehoton työttömyys- ja maataloustuki ja sekä nykyinen valtionosuusjärjestelmä ovat Suomen
vieneet sitten tammikuun kihlauksen 23.1.1940. Pitkä kihlaus ei johtanut epäpyhään avioliittoon.

On uskomatonta, että vuosittain Suomessa jaetaan maataloustukea kaikkinensa noin 3 miljardia euroa ja sen päälle vielä lähes 9 miljardia euroa valtiontukia maaseutukunnille, mutta siitä huolimatta maaseutu autioituu.

Kyllä jokaisen poliitikon, myös kepuloisten, pitäisi tajuta, ettei tässä hommassa ole enää pitkään aikaan ollut mitään järkeä.

Kyllä viljelijän ja maitotilallisenkin pitäisi vähitellen tajuta, ettei kannettu vesi pysy kaivossa.

Nyt tarvitaan nopea kihlaus ja sen perään koko elämän kestävä avioliitto.

Uuden avioliiton ytimessä on oltava se, että ammattiyhdistysliike tai viranomainen ei voi omistaa yhdenkään suomalaisen ominta, eli oikeutta elää ja tehdä haluamaansa ja osaamansa työtä.

Tuolla työllä täytyy pystyä elämään ja asumaan ympäri Suomen niemen.

Jos palkka ei riitä, niin on helppo luoda sellainen tukijärjestelmä päälle, että eläminen tulee joka kolkassa Suomessa mahdolliseksi.

On mukava kuulla, että koutteri käy taas kahdessa vuorossa vähän aikaa. Koutterin tulisi kuitenkin käydä koko ajan kolmessa vuorossa.

Koutterista ei ole mitään apua biolämmölle eikä paljon myöskään jätevesilaitokselle puhumattakaan kartonkikoneesta ja puunkäsittelystä ja hiomosta.

Kartonginteon kannalta siis aika iso osa teollisesta lego-talosta puuttuu. Puuttuva rahamäärä lienee kaikkineensa lähes 50 milj. euroa.

Kun katsoo, mitä on tapahtumassa esim. Kotka Millsin tapauksessa, niin rohkenen epäillä, ettei Ristoferi Kultasormella ja armenian pojilla ole sellaista osaamista, että Römssy lähtisi enää "entiselle lentoradalleen".

Tarvitaan uusia ajatuksia.

Kun joskus tulen Juankoskelle, niin olisi oikein mukava tavata silläkin reissulla kouraan ajattelija.

Minä en enemmälti pidä turismojen "etelän matkoista", mutta olen kyllä tietoinen siitä, että matkailu avartaa, etenkin työperäinen matkailu.

Alle pieni tuore vinkki pienestä Eskolan kylästä, jossa asiat on otettu omiin käsiin, kun virkamiehet eivät ole siihen pystyneet. Tästähän huomautin joku aika sitten.

Juankoskella ei kuitenkaan tartuttu toimeen, kun NS teki kunnallisvalituksenkin Säyneisen kyläkoulun sulkemispäätksen vuoksi.

https://www.is.fi/taloussanomat/yrittaja/art-2000005435439.html

"Kun palveluita ei ole, ne tehdään itse. Niin päätettiin Eskolan kylässä Keski-Pohjanmaalla ja perustettiin muun muassa koulua ja päiväkotia pyörittävä osakeyhtiö.

Vuonna 2013 keskipohjalaisessa Eskolan kylässä oli monelle maaseutupaikkakunnalle tuttu synkkä tilanne: koulu ja päiväkoti päätettiin lakkauttaa.

Kylä kuului Kannukseen, jonka mielestä runsaan 400 asukkaan kylässä ei kannattanut pitää enää yllä näitä palveluja.

Eskolassa ei annettu periksi.

? Meidän piti alkaa täällä miettiä asioita uusiksi, listata mitä meillä täällä kylällä on ja mitä haluamme täällä olevan, Eskolan kyläaktiivi, Jaakko Hautamäki kertoo.

Niin tehtiin. Päätettiin perustaa osakeyhtiö. Ensin yhtiö alkoi pyörittää päivähoitoa ja puoli vuotta myöhemmin, syksystä 2013 myös koulua. Koulurakennus ostettiin kaupungilta euron nimelliseen kauppahintaan."

Hyvää Pyhän Päivän jatkoa kouraan ajattelijalle!!

kuntalainenRe: Kahinat7.11.2017 10.43
Maailma muuttuu, mutta me emme muutu. Puolustetaan omia ja pienten ryhmien etua, mutta kustannuksista vaietaan. Veron maksajat maksaa kaiken ja kuntalaisia kiristetään maksuja korottamalla, palveluja vähentämällä. Hyväksymme jos toiset päättävät meidän puolesta ( on pakko hyväksyä ), itse emme halua päättää omista asioistamme, silloin kun vielä voimme. Tämmöinen on menneisyyden kunta.

SalmeRe: Kahinat7.11.2017 13.47
Onko Heikki ollut kukkarossa?

ei kepulainenRe: Kahinat12.11.2017 14.52
Hallinto-oikeus antoi päätöksen teknisenjohtajan valinnasta ja kumosi valinnan. Hallitus laittoi valtuuston päätöksen täytäntöön, mutta vastineessaan hallinto-oikeuteen totesi päätöksen syntyneen väärässä järjestyksessä ja olevan lainvastainen. Keskusta joutui nöyrtymään, vaikka Jorma johtaa keskustaa kymmenien vuosien kokemuksella, mutta menneitä muistellen. Opposition oltava tarkkana ja valitettava, kun asiat epäilyttävät ( kuntalaisten etu ), vähenee pienten ryhmien etujen ajaminen ( laittomin päätöksin ) ja kuntalaiset ovat tasavertaisemmassa asemassa.

miksiRe: Kahinat14.11.2017 12.40
Kaaville oltiin valitsemassa tie- ja vesirakennuksen opintosuunnalta suorittama opintotasoinen rakennusinsinöörin tutkinnon suorittanut henkilö, teknisenjohtajan virkaan. Hallinto-oikeus kumosi valtuuston tekemän valinnan. Oliko kysymyksessä poliittinen valinta, vai onko kunnassa paljon tie- ja vesirakentamista. Ei veneenlaskupaikan loiventamiseen tarvita erillistä johtajaa, kun yksityistieavustuksiakin ollaan karsimassa. Miten tekninen johtaja olisi esimiehenä rakennustarkastajalle jolla olisi korkeampi koulutus? Oliko suuniteltu, että valtuuston puheenjohtaja toimisi neuvonantajana, yhdessä he pystyisivät johtamaan teknistä osastoa ja koko kuntaa.

kortteisenvesimiesRe: Kahinat17.11.2017 20.02
Onnittelut Eino Miettiselle hyvästä työstä

kysymysRe: Kahinat18.11.2017 13.33
Miksi Kaavin talous meni alijäämäiseksi puolessa vuodessa. Ylijäämä muuttuu alijäämäksi jo vuonna 2017, uusi valtuusto aloitti kesäkuussa. Vesilaitokselta siirrettiin 28000 euroa rakennuspuolelle, silloin meni hyvin ympäristö - huollolla, (Jorma hallituksessa ollut pitkään ). Vedenhinta päätetään joulukuun valtuustossa, miten käy nouseeko vai? Kaavilla ei kukaan seuraa taloutta, mitä tekee virkahenkilöt ja kunnanjohtaja, kaikki tulee yllätyksenä ( salataanko päättäjiltä )???

kehittäjäRe: Kahinat22.11.2017 12.51
Onnittelut Jormalle valinnasta elinkeinotoimikunnan puheenjohtajaksi. Kaavilla elinkeinotoimesta vastaa kunnanjohtaja, nyt esittelijä toimikunnalle, jolla ei mitään päätösvaltaa. Veroja ei korotettu turhaan, toimikunta esittää Kaaville Kuavin Kuhinat vuodelle 2018. Riittääkö veronkorotukset ja ulkoistukset, onko muita maksuja korotettava ja palveluja karsittava. Kaavilla järjestetään huveja verovaroin, joihin on kaikkien kuntalaisten osallistuttava ainakin maksajina. Esitetään menoja, vastustetaan säästöjä, syytellään toisia, keskustalain toiminta Kaavilla.

ei kepulainenRe: Kahinat25.11.2017 17.18
Kaavilla asuminen on erittäin kallista, muuttotappio kasvaa, vaikka työpaikkoja on. Kunnallisvero, kiinteistövero, vuokrat ja vesimaksut ovat kalleimpien kuntien joukossa. Palveluja, ei pankkia, yläaste puuttuu, terveyskeskusta ja tehostettua palveluasumisen yksikköä ollaan yksityistämässä, paniikissa. Terveyskeskuksen ja palvelutalojen kiinteistöt ovat elinkaarensa loppupäässä ja ovat vanhanaikaisia, joissa ei pysty kustannustehokkaasti toimimaan. Keinot joilla saadaan Kaaville muuttamaa lapsiperheitä ja uusia kuntalaisia ovat aika vähissä. Kunnassa pitää olla kuntalaisia jos kunta on olemassa?

kysymysRe: Kahinat29.11.2017 13.49
Kaavilla kepulaiset panttaavat vuoden 2018 talousarviota. päätökset tehdään varmaan jouluviikolla ja pukki tuo päätökset jokaiseen kotiin. Riittääkö veronkorotukset, tuleeko uusia yllätyksiä. Kaksi suljettua kyläkoulua pidetään lämpimänä vievät lähes kaikki yksityistieavustukset, jää vai matkailutielle ( vaikkojoki ) annettava avustus. kunnan talous ei korjaannu yhtään. Elämme mielenkiintoisia aikoja ( kaavi kuntoon ) keskusta tekee sen.

eeroRe: Kahinat30.11.2017 4.34
Lieneeköhän tämä Einon alullesaapa aihe jo tän paöstan ennätys. Jo 125 kommenttia. En ainaskaan muista muita aiempia juttuja.
Moropekka voinee trkistaa arkistot.

Juankosken keskustan virallinen ääniRe: Kahinat30.11.2017 20.31
Olen sanonut, että Kaavi on ollut tehtaallemme hyvä ja hyödyllinen kumppani, joka on antanut tukensa meille Ympäristö Oy:n kautta. Tästä tuesta olemme olleet kiitollisia.
Et voi mitenkään osoittaa sanomaani vääräksi.
Annan Kaavin kunnasta hyvän ja kiitettävän todistuksen.
Miten sinulla voi olla tähän kommentoitavaa?
Yhtiössä on aina ollut keskustalainen edustaja myös Kaavilta. Hän on ymmärtänyt, että tehtaan hyvinvointi on myös Kaavin hyvinvointia.

alan kolmas miesRe: Kahinat1.12.2017 1.32
Kyllä virallinen ääni on oikeassa.

Ilman Juankosken kaupungin ja Kaavin tukea Tratta PBF olisi kaatunut konkkaan jo viimeistään 3.11.2012.

Juankosken kaupunki ja Kaavi ovat "miehekkäästi" tukeneet Tratta PBF:n kivikkoista tietä, jolta esteellinen päätöksenteko ja kielletyn valtiontuen kanavointi ei ole puuttunut.

Se ei ole kuitenkaan auttanut, vaan Juankoskesta on tullut ns. autiokylä, jossa kunnantalokin menee myyntiin ja tietysti kaikki koulut suljetaan.

Urheilukenttä ehkä jää. Ei ole varmuutta, onko sielläkään asiallista moukarihäkkiä.

Minä tykkään kovasti hyvästä kevyestä musiikista.

Tätä kommenttia kirjoittaessani tuli heti mieleen Lea Lavenin laulama erinomainen Kriminal Tango.

Teostolla ja Youtubella on ollut rahariitoja, joten Teosto on rajoittanut Youtuben musiikin tarjontaa ja havaitsin, että Lea Lavenin aito Kriminal Tango oli blokattu.

Kuitenkin vierestä löytyi vielä Katri Helenan, Paula Koivunimen, Marionin ja Lea Lavenin konserttitallenne.

Onneksi siltä voi fiilistellä vielä kohdasta 5:15 alkaen myös Lea Lavenin erinomaista Kriminal Tangoa, jota sopii aina soittaa taustamusiikkina, kun Juankoskella tehdään päätöksiä veronmaksajien pään menoksi.

Oikeaan Kriminal Tango tunnelmaan pääsee kuitenkin, kun pyöräyttää soimaan saksalaisen Peter Alexanderin levytyksen vuodelta 1960.

Se sopii erinomaisesti myös kaikkiin salaisiin päätöksentekotilaisuuksiin, joita voidaan järjestää Muutosjohtajan ja raitapaitaisen pankkiiri Mikan johdolla Patruunanmäen kartanossa, kun Muutosjohtaja esittelee Juankosken kaupungin, JBOY:n, Farocon Oy ja Tratta PBF:n ja Revestor Oy:n tuoreimmat tilinpäätöstiedot.

Lea Laven:
https://www.youtube.com/watch?v=B-fdbl_YmIo

Peter Alexander:
https://www.youtube.com/watch?v=x6EEz6p9WMk

Laittoman päätöksenteon seurauksia voidaan sitten vielä fiilistellä suositun Kärttynä yhtyeen Vitutuslaulua kuunnellessa.

Kärttynä:
https://www.youtube.com/watch?v=nNiJ6Pp7NtE

Stadin kurkoRe: Kahinat1.12.2017 11.20
Alan kolmas mieshän puhuu asiaa, vieläpä viihdyttävällä tavalla. Antaa trollauksen jatkua.

alan kolmas miesRe: Kahinat1.12.2017 18.06
Viime sunnuntaina avasin Hesarin aamulla ja selailin sivuja. Uutissivuilla oli peräti kolme kokonaista sivua täyttänyt artikkeli otsikolla "Kohti uusia ennätyksiä".

Minulle tuli heti se kuuluisa Déjà vu tunne. Eli olen nähnyt tämän ennenkin.

Hetken mietittyäni muistinkin, että sehän oli muutama vuosi sitten, kun Koillis-Pravda kirjoitti Teekin lunastuksesta ja myöhemmin useampaan kertaan uusista ennätyksistä ja kakkukahveista Juankoskella.

Nyt Hesari haastatteli Terrafamen toimitusjohtaja Joni Lukkaroista, geologi David Garcia-Balbuenaa ja toimihenkilöiden pääluottamusmies Tero Pulkkista. Kesätyömies Arttu Toivanen oli kuvattu ison maansiirtokoneen ohjaamossa jalat rennosti ohjauspaneelin päällä. Maansiirtokoneella rakennetaan bioliuotuskasoja, nyt kaikki neljä bioliuotuskasaa on rakennettu valmiiksi, kertoi Lukkaroinen.

Arttu Toivasen varmat ja rennot otteet maansiirtokoneen ratissa muistuttivat minua siitä, kun Römssyn entinen pääluottamusmies istui Tratta PBF:n uudelleen käynnistyttyä jalat pöydällä tyytyväinen ilme kasvoillaan ja katseli valvontahuoneen seinällä olevaa tyttökalenteria.

Terrafamen pääluottamusmiehen mukaan Kainuun Ihmeen taustalla on se, että nykyisin tavoitteet ja päämäärät ovat selkeitä, eikä kaivoksella enää puhuta kahvipöydässä epävarmuudesta.

Valtion lähdettyä rahoittamaan hanketta tavoitteena oli, että kaivos on kannattava jo vuonna 2018. Nyt nikkelin hinnat ovat laskeneet ja varastot ovat nousseet, joten "viime vuonnakaan ei ihan päästy" tavoitteisiin.

Toimitusjohtaja Lukkaroinen totesi haastattelussa, että asiat pitää hoitaa systemaattisesti ja mietitysti eikä hosumalla. Hänen mukaansa bioliuotus on kemiallinen prosessi, jonka "tulokset nähdään vasta noin puolentoista vuoden päästä".

Lukkaroinen ei ole havainnut happipitoisuuden muutoksia Nuasjärvessä, eikä puhu mitään myöskään pohjavesiin valuneista päästöistä, jotka ainakin Pöyryn toimiston tekemän vesikatselmuksen mukaan ovat monisatakertaiset päästölupiin verrattuna.

Haastattelussa käy ilmi, että toimitusjohtajaa on ohjeistettu tulevien kakkukahvien osalta siten, että tarjolla pitää olla "kainuulaista lakkakakkua".

Toimitusjohtaja Lukkaroinen vahvistaa haastattelussa vielä kainuulaisten uskoa hankkeeseen ja toteaa haastattelun lopuksi: "Sen jälkeen, kun rahoitus alkuvuonna varmistui, paikallinen pankinjohtaja kertoi, että ihmiset ovat uskaltaneet ottaa taas lainoja".

Valitettavasti Lukkaroinen ei ole antanut haastattelussa työntekijöille eikä Hesarin lukijoillekaan rehellistä kuvaa Terrafamen tilasta.

Mahtaakohan Lukkaroinen tai Terra Sipilä ottaa vastuun, jos nikkelin tuotanto, nikkelin maailman markkinahinnat tai ympäristöongelmat eivät jostain tuntemattomasta tai tunnetusta syystä kehity odotetulla tavalla ja paikallinen pankki sanookin irti työntekijöiden luottavaisina ottamat asuntolainatkin.

Todellisuudessahan kaikki merkit viittaavat kuitenkin siihen, että Terrafamen taival ei muodostu pitkäksi. Tällä hetkellä maailman taloudessa on suuria epävarmuustekijöitä, jotka näyttävät kohdistuvan Kiinan hidastuvaan talouskehitykseen ja korkeaan velkaantumiseen. Johtavista kansainvälisistä luottoluokittajista Moody?s laski kolme päivää sitten jo Kiinan luokituksen negatiiviseksi luokkaan A1.

Tämähän ei tietystikään ole viimeinen lasku, koska ei Kiinan talouden pitkäaikainen kurssi mihinkään voi nousta lyhyessä ajassa. Kiinan ongelma on valtio-omisteisten yhtiöiden suuri velkaantuminen ja velan avulla ei ole välttämättä rakennettu kannattavaa tuotantoa.

Valtion rahat ovat siis menneet suurelta osalta Kiinassakin Kankkulan kaivoon.

Vuonna 2016 Terrafamen liikevaihto ja EBTDA (käyttökate) olivat seuraavat:

- Liikevaihto 100.8 milj. euroa
- EBITDA -120.4 milj. euroa

Vuonna Q1/2017 tilanne oli seuraava
- Liikevaihto 41.3 milj. euroa (vuositasolla 165.2 milj.)
- EBITDA -18.4 milj. euroa (vuositasolla -73.6 milj.)

Realistista on olettaa, että metallien reaalihinnat pysyvät suunnilleen nykyisellä tasollaan. Tästä seuraa se, että Terrafamen käyttökate voi jäädä negatiiviseksi. Rahoituskustannusten ja investointien kasvaessa näyttää siltä, että yhtiön kassavirta tulee jäämään negatiiviseksi. Realistinen negatiivinen kassavirta voi olla luokassa -70-80 milj. euroa vuodessa. Pitemmän aikavälin käyttökateprosentti voi siis jäädä tasolle -35-40%:ia liikevaihdosta.

Terrafame, mukaan lukien myös Talvivaaran investoinnit, on jo investoinut vuoden 2016 loppuun mennessä yhteensä 1 405.8 milj. euroa. Kun tähän lisätään tuleva 10 vuoden ajalta ilmeisen negatiivinen kassavista ehkä noin -800 milj. euroa (ilman todennäköisiä erittäin korkeita ympäristön kunnostusinvestointeja), niin Terra Sipilän Kainuun Ihmeen noin 1000 ihmisen työllistämislasku tulevan 10 vuoden aikana noussee siis vähintään 2 200 milj. euroon. Eikä näitä vero ja muita varoja nähtävästi koskaan saada takaisin.

Vertailun vuoksi on hyvä ottaa nyt esille Metsä Groupin kesällä käynnistyvä uusi Äänekosken biotuotetehdas (=sellutehdas). Tehdas valmistuu budjetin mukaisesti ja tulee maksamaan noin 1 200 milj. euroa. Tehtaan tuotantokapasiteetti on noin 1 300 000 t/a sellua (pääasiassa pitkäkuituista).

Veikkaukseni on, että sellun reaalinen tehdashinta asettunee tasolle noin 550 EUR/tonni ja käyttökate on luokassa noin 35%:a. Täydellä kapasiteetilla ajettaessa käyttökatetta kertynee silloin 200-230 milj. euroa vuodessa.

Tällöin Metsä Groupin suurinvestointi tulee maksetuksi suunnilleen 5-6 vuodessa. Metsä Group on ilmoittanut, että heidän tehtaansa työllistää 270 henkilöä tehtaalla ja 2 500 henkilöä koko arvoketjussa.

Vertaamalla näitä kahta ajankohtaista suomalaista suurinvestointia keskenään havaitaan, että investointeja ei pidä tehdä pelkästään poliittisista tai aluepoliittisista syistä.

Pistipä tässä eilenkin silmään Suomen Kuvalehden lyhyt artikkeli "Kaivos tuli kalliiksi".

Kysymyksessähän on tietysti Outokummun vuonna 1970 käynnistämä Nivalan surullisen kuuluisa (moneen kertaan suljettu ja konkurssin tehnyt) Hituran nikkeli- ja kobolttikaivos, jonka Outokumpu myi vuonna 2008 kanadalaiselle Belvedere Resources Inc:lle.

Hituran kaivoshan ajautui kuitenkin konkurssiin jo toisen kerran vuonna 2015. Nyt kuitenkin suureksi kaivosalan visionääriksikin ryhtynyt Terra Sipilä ja tietenkin uusi teollisuusministeri Juha Lintilä ovat jo vaivihkaa laittaneet lisätalousarvioon yli 5 milj. euroa Hituran kaivoksen ympäristövahinkojen estämiseen.

Ympäristöministeriön Hannele Pokka on jo puolestaan kuitenkin todennut, että myönnetyt rahat eivät tule riittämään.

Suomen Kuvalehden mukaan Hituran kaivoksesta aiheutuu suuri riski pohjavedelle ja Kalajoen vesistölle.

Konkurssiin ajautunut Belvedere Mining Oy osti kannattamattoman kaivoksen vuonna 2007 yhdellä eurolla Outokumpu Oy:ltä ja suunnitteli louhivansa malmia 650 000 vuositonnin vauhdilla. Malmiossa oli todettu olevan nikkeliä 0.50% ja kuparia 0.10%. Suunniteltu nikkelituotanto oli 2 200-3 000 t/a.

Terrafamen osalta on todettava, että sen malmion nikkelipitoisuus on selvästi Hituraa alempi eli vain 0.22% ja kuparipitoisuus 0.13% sekä heikkoarvoisen sinkin pitoisuus 0.50%.

Köyhän malmion vuoksi Terrafamessa joudutaan käyttämään massiiviset määrät mm. vettä, rikkihappoa ja muita rikastus- ja puhdistuskemikaaleja, joiden on jo todettu aiheuttaneen merkittävät ympäristö- ja pohjavesiongelmat.

Louhittu sivukivi on todettu TUKESin toimesta myrkylliseksi ja sivukiveä joudutaan kaivoksen toiminnan aikana varastoimaan turvallisesti jopa 540-900 milj. tonnia riippuen siitä aikovatko kepuloiset rahoittaa Kainuun Kankkulan kaivoaan joko 30 tai 50 vuotta.

Näitä turvallisen varastoinnin kustannuksia kukaan ei ole vielä uskaltanut lähteä edes arvioimaan.

Jonkun mielikuvan odotettavissa olevasta Terrafame katastrofista saa, kun ajattelee sitä, että Kainuun Ihmettä pyörittää noin 1000 ihmistä ulkoistetut palvelut mukaan lukien ja esim. vuonna 2016 tällä porukalla syntyi nikkeliä vain 9 554 tonnia ja lähes arvotonta sinkkiä 22 575 t. Toimintahan oli tietysti raskaasti tappiollista, kuten yllä käy ilmi.

Myrkyllistä raakkua syntyi tällä porukalla samaan aikaan peräti noin 14.2 milj. tonnia.

Konkurssiin vuonna 2015 menneessä Hituran pienemmässä nikkelikaivoksessa oli noin 100 henkeä hommissa ja malmia louhittiin vain noin 600 000 tonnia, mutta arvokasta nikkeliä saatiin kuitenkin lähes 3 000 tonnia eli noin kolmannes Terrafamen modernista suurkaivoksesta.

Kuitenkin myös Hiturassa onnistuttiin pilaamaan pohjavesi ja kaikesta päättäen Kalajoki ja myös Kalajoen hiekkarannatkin tuntuvat olevan uhan alla.

Kun Oulujoen ja Saimaan vesistöt pohjavesineen on Terrafamen toimesta pilattu, niin eiköhän siinä vaiheessa voida jo todeta, että taannoinen kepuloisten ajama yli 2 000 milj. euroa maksanut paskalaki on ollut vasta alkusoittoa kepuloisten ns. kärkihankkeista.

sairaspitäjäRe: Kahinat1.12.2017 19.30
Kysyjälle vastaus;
Ei riitä mikkään korotus ja leikkaus Kaavilla talouden kohentamiseen ,niin huonosti on taloutta hoidettu naapurissa viimeiset 8 vuotta.

miksiRe: Kahinat7.12.2017 18.06
Miksi Kaavilla yksi mies sotkee kunnan? Valokuitukaapeli, ajoi innokkaasti ja on hallituksessa, ympäristöhuolta, hallituksessa, kysteri, Kaavin edustaja, kelkkareittien innokas puolustaja, äänesti kahden kyläkoulun lakkauttamisen puolesta ja sivukyliltä kerätään vain verot jatkossa, Vaikkojokea, kehittänyt 40 vuotta, tulokset voi jokainen arvioita? Keskusta on polvistunut hänen eteensä ja toisille tarjoaa pieniä karkkeja, pystyy hallitsemaan pelolla ja karkeilla. Sitä saa mitä tilaa??? Onnittelen Kaavia.

MaallikkopsykiatriRe: Kahinat7.12.2017 19.37
Onko kuvaamasi mies pienikokoinen? Ajaako hän tuloihinsa nähden kalliilla autolla, ehkäpä Mersulla?
Onko hänen käyttäytymisessään itsetehostamisen piirteitä?
Jos jokaiseen kysymykseen voi vastata myönteisesti, kyseessä on Napoleon
kompleksi.
Tällaiset henkilöt hakeutuvat usein politiikkaan. He eivät pysty pätemään tavanomaisissa arkisissa toimissa. Tila on sukua narsismille. Valitettavaa kunnan kannalta.

kysymysRe: Kahinat18.12.2017 19.07
Kepun valta Kaaville tuonut mielenkiintoisen ilmiön. Hallituksen ja lautakuntien kokouksissa on salassa pidettäviä ja ei julkisia asioita. Mitä salataan ja miten kuntalaiset tietävät asioista ja onko päätökset syntyneet laillisesti, miten voi tehdä oikaisuvaatimuksen näistä päätöksistä ( jos tarvetta ). Miten asioihin voi vaikuttaa valtuutena ja hallituksen jäsenenä jos on yksin. Onko tietoa?

alan kolmas miesRe: Kahinat18.12.2017 23.58
Paras tapa vaikuttaa asioihin on tuoda pöytäkirjat ja päätökset julkisiksi esim. VAPAAssa.

Kunnassa on käytännössä hyvin vähän sellaisia asiakirjoja, jotka lain mukaan voidaan salata.

Juankoskella hallintokäytäntö on perustunut iät ajat siihen, että asiakirjat ja päätökset on salattu. Päätöksistä ei ole aidosti julkisesti keskusteltu.

Tulos on tiedossa.

Nykyään Juankoski on autioituva Kuopion syrjäkylä ilman mitään toivoa paremmasta huomisesta.

Nyt vain odotetaan viimeistä naulaa ennen niin vauraan kylän arkkuun.

Mukava olisi kuulla, mitä viiratehtaallekin kuuluu tänään.

Lähes tarkalleen vuosi sitten viiratehtaallakin oli 2 viikon lomautukset, jotka koskivat lähes koko tehtaan 200 henkilöstöä.

Nyt olisi mukava kuulla Veijo Tirkkosen tilannekatsaus viiratehtaan nykynäkymistä.

Suomen Pankin Erkki Liikanen kertoi juuri televisiossa, että nyt Suomen vienti vetää, mutta ei vedä enää vuoden päästä niinkään hyvin.

BKT:kin kasvaa tänä vuonna jopa yli 3%:n vauhdilla, mutta työttömyys ei vaan hellitä.

Syvästä kuopasta ollaan vasta nousemassa ja ensi vuonna jo alkaa alamäki taas, kun EKP joutuu vähitellen kiristämään 0-korkoisen rahan jakoansa.

Tänäänkin euro oli jo 18% kalliimpi kuin USAn taala. Kun euro kallistuu vielä 5% taalaan verrattuna, niin meillä voidaan aloittaa taas lahkeeseen laskeminen. Eiköhän siinä olla jo keväthankien aikaan.

Kohta on peukalo suussa, kun Premium Board vain saneeraa ja saneeraa, kun pitäisi jo vähitellen keskeyttää lähes 5 vuotta kestänyt "huoltoseisokki" ja aloittaa viimein myös pahvin tuotanto.

Milinin pojat eivät taida olla kovin ripeitä pahvin tekijöitä. Muistelen, että Vallu Setä oli sentään toimen mies.

Silloin kun Vallu Setä tehtaan lunasti 31.3.2011, niin ei kestänyt kuin 29.6.2011 asti, kun Mersu oli jo tulilla ja tehtaan entinen luottamusmies istui valvomossa jalat pöydällä ja tyytyväisenä tutkaili valvomon seinällä ollutta tyttökalenteria.

Oi niitä aikoja, oi niitä aikoja!!!!

Päivi Paunu: Oi niitä aikoja;
https://www.youtube.com/watch?v=QNSJyPOrnh4

Jarkko & Laura: Kuin silloin ennen;
https://www.youtube.com/watch?v=-wXJGlSmquQ

Jouko & Kosti: Muisto vain jää;
https://www.youtube.com/watch?v=-cuuS96gLj4

Kuitenkin hyvää joulun odotusta kaikille työttömille ja työtä tekeville tasapuolisesti!

eino miettinenRe: Kahinat22.12.2017 19.50
Kiitos Kaavin keskustalle kuluneesta vuodesta. Olette antaneet aiheet joista ollut helppo kirjoitella. Toivon yhteistyön jatkuvan myös 2018 vuotena. Tehkää aiheet ( joista ei varmasti tule puute ), me annamme tietoa, miten Kaavilla menee. HYVÄÄ JA RAUHALLISTA JOULUA, MENESTYSTÄ VUODELLE 2018.

Yrjö LehtoRe: Kahinat24.12.2017 17.28
Ville Luostarinen kertoi että ketterä New Stroms teki tarjouksen konkurssipesälle vuonna 2011. Tarkistin Wikipediasta, mutta siellä ei ole mainintaa New Stromsin tarjouksesta, ainoastaan Castor Plusin tarjouksesta kerrotaan. Miten tämä mahdollista?

ota hoitoonRe: Kahinat24.12.2017 18.12
kylla olet oikeassa maallikopsykiatri, mies joka ajaa mersulla ja han asuu muuruvedellä. Olet oikeassa.

eskimoRe: Kahinat24.12.2017 21.54
ketterällä ei ollut oravannahkoja, oli vaan suuret puheet ja tuulen huuhtomat perseet, ei pankit olisi hyväksyneet pienintä tarjousta konkurssiin kaatuneesta paskaläjästä

sama miesRe: Kahinat24.12.2017 22.02
Ei aja mersulla, ei mennyt romu läpi katsastuksesta Juankoskella.



Vastaa viestiketjuun

Otsikko:*
Viesti:*
Lähettäjä:*
Sähköpostiosoite:
Lähetä vastaukset sähköpostiini: