Keskustelu
| Eero Kekäläinen | susi vs ihminen | 20.10.2017 21.54 |
| Viimeaikoina, metsästyskauden alettua on jälleen virinnyt vilkas keskustelu itä-suomessa ilmiöstä susi. Valtakunnan uutisissakin lähestyttiin aihetta kolmesta eri näkökulmasta. Matkailuyrittäjä vs. metsästäjä, vs, luontokuvaaja. Aihe liittyi suurelta osin Kuhmon runsastuneeseen susikantaan. Alueen riista-asioista perilläolevien henkilöitten suulla on julkituotu huolestuneisuus Kuhmossa räjöhdysmäisesti levinneestä susikannasta, aiemmin vain kunnan itä-osista jo pitkälle länteen levinneestä pysyvästä susikannasta. Asiaan on perehtynyt jopa Kuhmon kunnanhallitus, joka on lähettänyt huolestuneen ilmaisunsa mm. maa-ja metsätalousministeriölle, metsähallitukselle, sekä luonnonvarakeskukselle. Kirjelmässään Kuhmon kunnanhallitus ilmaisee huolestuneisuutensa kunnan syrjäkylien koululaisten turvallisuudesta Susi elävänä vaiko kuolleena ??? Kuhmolainen matkailuyrittäjä, Lentiiran lomakylän omistaja julkitoi huolestuneisuutensa oman matkailuyrityksensö tulevaisuudesta, koska syksyisin metsästysporukat asuttavat mökkejä runsaasti. Etelä-suomen metsästäjäporukat kyselevät koko ajan susitilanteesta, ja eivät välttämättä tulekaan tänne kuultuaan tositilanteen. Ei kukaan koiriaan rakastava metsästäjä tieten tahtoen tuo lemmikkiään suven syötäväksi. Luontoharrastaja/valokuvaaja Suomen suurimpiin luontokuvaajayrityksiin kuuluva Finnature Oy..antaa mielipiteensä. Finnfuture Oy kotipaikka Liminka Toimitusjohtaja Eeva-Kaisa Korhonen Hall. pj. Jari Peltomäki Hallituksen jäsenet Kari Engelbarth ja aiemminkin kuuluisuutta bisneksissään saavuttanut Jot automationsin perustaja Jorma Terentjeff. Yrityksen liikevaihto n. 800 th eur Julkituodussa artikkelissa Finnfuturen ääntä käyttää minulle tuntematon Kaisa Peltomäki. Koko tämän purkaukseni aihe oli, itsekkin mrtsästäjänä aivan älytön mielipide tämän Peltomäen lausahdus SUSI KUULUU SUOMEN LUONTOON, METSÄSTYSKOIRA EI KUULU SINNE. . |
||
| Eero Kekäläinen | Re: susi vs ihminen | 20.10.2017 22.04 |
| Jostakin syystä äskeisestä kommentistani katosi pätkä, jossa pitäisi kuulua paikallisen metsästysasiantuntijan mielipide. Se tulee tässä. Tilastofakta kertoo karua todellisuutta. Kuhmossa on vuodesta 2010 jälkeen tähän päivään mennessä rekisteröity virallisiin tilastoihin jo 120 suden tappamaa koiraa |
||
| alan kolmas mies | Re: susi vs ihminen | 21.10.2017 3.21 |
| Eero otti tuossa esille mielenkiintoisen ja ajankohtaisen aiheen, kun metsästyskausi on alkanut. Koska ala on minulle nykyään vähän vieras, kun nuorna miesnä lopetin tykkänään henkilökohtaisen metsästyksen. Syynä oli varmaan se, että en saanut ainuttakaan teertä alas erään ison teerisuon jahtipaikalla aikoinaan Pyhäsalmessa, vaikka täräytin haulikosta molemmat piiput yli lentäneeseen tiuhaan teeriparveen. Minä olin ottanut mallia ilmeisesti Tex Willeristä. Kaverit opasti minua, että olisi pitänyt tähdätä johonkin, mutta tuli vähän kiire. Myöhemmällä iällä olen sitten seurannut jossain määrin metsästys- ja petokeskusteluja ja olen huomannut, että aihepiiri on melko lailla tunnevoittoinen. Pikku natiaisena muistan kuitenkin hyvin, kun Puolangalla vallesmannin toimistossa oli tapana leimata muistaakseni mm. oravan ja piisamin nahkoja, joita on 1950 alussa todella mahatavia määriä. Alle olen nyt laittanut jonkinlaisen yhteenvedon Suomen keskeisistä riistaeläimistä vuosilta 2010-2016 (oikealla saalis 2010 ja vasemmalla saalis 2016 ja prosentuaalinen muutos, %) metsäjänis 159 200 118 000 -25.9% rusakko 89 000 63 400 -28.8% orava 5 300 4 800 -9.4% piisami 5 900 1 000 -83.1% kettu 52 700 49 100 -6.8% supikoira 164 200 212 500 29.4% mäyrä 14 000 17 400 24.3% hirvi 68 423 49 674 -27.4% metsäpeura 43 18 -58.1% susi 10 56 460.0% karhu 179 179 0.0% ilves 371 570 53.6% tavi & heinäs. 124 300 86 300 -30.6% sinisorsa 265 400 183 700 -30.8% telkkä 52 500 29 100 -44.6% riekko 8 400 36 000 328.6% teeri 170 600 56 500 -66.9% metso 35 100 19 400 -44.7% peltopyy 5 000 3 100 -38.0% ruokolahden leijona 1 0 -100.0% Heikosti näyttää saaliit kehittyneen. Pedoista vain susi- ja ilvessaaliit ovat kasvaneet ja turkiseäimistä supikoira, joka tuntuu olevan varsin vihattu peto. Riistalinnuissa on noin 30-45%:n lasku. Vain riekko on ollut kasvussa. Minä en oikein osaa sanoa mitään tuosta Kuhmossa käynnistyneestä susikeskustelusta, mutta äskettäin näin telkkarissa ohjelman metsäkauriista, jossa kerrottiin, kuinka sen kanta on saatu muistaakseni juuri Kuhmossa tai siellä päin virkistettyä, kun se oli ilmeisesti metsästetty jo lähelle sukupuuttoa. Siellä niitä metsäkauriitakin tulee itärajan takaa ja sinne myös aina myös poistuu vuodenaikojen mukaan. Sama hommahan se lienee myös karhujen, susien ja ilvesten kanssa. Sitä en ole koskaan kuullut, että susi olisi syönyt jonkun lapsen. Karhu on kyllä tainnut pari ihmistä tappaa, mutta ei käsittääkseni käy ihmisten kimppuun, mutta ei ole miellyttävä vieras kesämökkien tunkioilla ja muualla ihmisten ilmoilla. Kyllä minäkin sanoisin, että susi hyvinkin kuuluu luontoon. Olen suuri koirien ystävä, ja meillä lienee erilaisia koiria Suomessakin jo noin 800 000 kappaletta ja kissoja noin 600 000 kappaletta. Koirien joukossa on myös suuri joukko sekä huonosti kasvatettuja että myös luonnehäiriöisiä koiria. Tällaisesta viimeksi mainitusta minullakin on karvaita ja myös rakkaita kokemuksia. Ei ole helppo tehdä luonnehäiriöisestä noutajasta perhekoiraa. Se vaatii monen vuoden työn. Kun omaa koiraamme varten jouduimme ottamaan yhteyttä oikein ammattikouluttajaan, niin kyllä hän kertoi karmeita asioista häiriintyneistä noutajista, jotka yleensä ovat erittäin säyseitä koiria. Tässä kohtaa ei tarvitse edes mainita dobermanneja, rottweilereita ja saksan paimenkoiria ja terrierejä Minä luulen, että häiriintynyt koira voi olla vaarallisempi kuin esim. susi. Kulkukissoista en viitsi tässä enemmälti puhua, mutta kyllä kissakin on peto, joka ei karatessaan jätä pikkueläimiä varmasti rauhaan. Hirven metsästyksessä minusta suuret hirvenmetsästysjahdit eivät innosta minua, koska niissä hirvelle ei anneta tasaveroista mahdollisuutta selvitä. Minusta kysymys on lähinnä hirven lahtaamisesta, jota herraporukat mielellään harrastaa. Voi olla, että harrastuksen liittyy ainakin passissa värjöttelevällä myös erilaiset lämmittävät virvokkeet. Ainakin ennen vanhaan, kun käytiin yöllä sorsassa, niin kyllä siinä sai kyyryssä olla, kun innokkaimmat muistaakseni klo 24:00 alkoivat pimeässä tulituksen. Nyttemmin aloitusaika on sorsastuksessa muistaakseni onneksi siirretty valoisaan aikaan. Panenpa Eerolle hirvenmetsästysmusiikkia alle. Kyllähän Eero voisi ehkä minulle jouluksi lähettää pienen nokareen hirvenlihaakin ystävyytemme kunniaksi, jos ja kun kaato varmasti Eerolta onnistuu. https://www.youtube.com/watch?v=bC4xnp4AHqA |
||
| Eero Kekäläinen | Re: susi vs ihminen | 21.10.2017 8.57 |
| Vanha totuushan on, ettei kaikkien tarvii tietääkkään kaikkea. AKM tietää ja ymmärtää puun jatkojalostuksen, mut metsästysasioissa on, akm trolliin viitaten, ulkona kuin lumiukko. Tietolähdettä en tiedä, mistä etsit nuo tilastot, mut tämä ilmiö on ollut tiedostettu jo kauan. Täällä koillisessa savossa ja laajemmallakin, ainakin itä-suomen alueella on tänä syksynä havaittavissa totaalinen kato metsäkanalintukannassa. Tähän vuodenaikaan liikun luonnossa viikottain, mut esim. yhtäkään teertä en ole havainnut koko syksynä. Ainoa ilonaihe on, et metsoja olen nähnyt usein. Torstainakin rakkaan vaimoni kanssa puolukkaretkellä näimme kolme uljasta urhoa ja yhden vaatimattomassa puvussaan neitokaisen. Muistan hyvin kun nuoruudessani silloin kaavilla 60 luvulla aloin kulkemaan kalalla ja loppuvuosikymmenellä metsälläkin, riistaa oli runsaasti. Silloin ei ollut tietoakaan susista, karhuista, ilveksistä, mäyristä, villiminkeistä eikä mistään tuhoeläimistä. Silloin metsänhoitokin oli erilaista kuin nykypäivänä. Nykysuomessa luonto on tulvillaan näitä tuhoeläimiä. Kaikki nämä osatekijät ovat omalta osaltaan vaikuttaneet tämän päivän tilanteeseen riistan määrissä. Milloinka nämä ns. vihreät luonnonsuojelijat havahtuisivat suojelemaan aikojen alusta saakka suomen luontoon kuuluneita metsäkanalintuja ??? Mä kysyn vaan. Ainoa keino metsäkanalintujen, kauriiden, hirvenvasojen, metsäpeurojen,porojen säilyminen suomen luonnossa turvataan vain tuhoeläinten poistamisella. Luonnonsuojelijat huutaa naama punaisena susien puolesta, jos muutama kaatolupa myönnetään, et nyt ne kuolee sukupuuttoon. Kaivakaa internetin ihmeellisestä maailmasta tieto, kuinka paljon susia on venäjällä. Siellä valtio antaa n. viikon palkan tapporahaa jokaisesta nahkasta. Susi ei kunnioita ollenkaan tätä rajaa, vaan tulee etsimään reviiriään suomen puolelta. Sudet ei lopu ikinä suomesta, vaikka joka vuosi kaadettaisiin sata yksilöä.. Alan kolmas. kun sinä aina jaksat kaivaa internetin ihmeellisestä maailmasta erilaisia tilastofaktoja, kuopaseppa esille tilasto suomen metsästyskoirista. suomenajokoira ja suomenpystykorva. Paljonko oli 60 luvulla ja paljonko on nyt. Vaikkakin alan kolmas, syntyperältäään kainuulainen, viittasi metsäkauriskantaan, joka olisi kuhmossa runsastunut. Voi hyvä veli akm. Metsäkauriskanta on runsastunut aivan päinvastaisella puolella suomessa, lounais-suomessa. Kuhmossa on oma samaan eläinlajiin kuuluva kanta, joka on eri asia. Siellä on metsäpeura !!! Kuhmon pohjoisrajalla, kunnanrajalla vs. suomussalmi on ns. peura-aita, nykysuomeksi sanottuna rotupuhtausaita 87 km Venäjän rajalta viitostielle, lähelle Ristijärven kunnan keskustaa saakka. Tämä aita on siksi,ettei kuhmon uljaat metsäpeurauroot pääsis käymään vieraissa suomussalmen porovaatimien tykönä ja siten pääsisi sekoittumaan kaksi eri rotua. Ja sitäpaitsi hirvenmetsästys ei ole alan kolmannen mainitsemaa lahtaamista. Se on osa luonnollista ihmisrodun käyttäytymistä. Luonnosta otetaan elannoksi se mitä luonto antaa. Ja hyvin merkittävässä määrin hirvenmetsästys on osa liikenneturvallisuutta. Hirvikannan pysyttäminen kestävän kehityksen asettamissa puitteissa ehkäisee mitä suuremmissa määrin hirvikolareitten määrää. Alan kolmas antoi nokareen aiheeseen liittyvää musiikkia, johon en löydä parempaa vastinetta, mut murjasempa palautteeksi vitsin. Ameriikan turisti oli vierailulla suomessa juuri hirvenmetsästysaikaan, Kotiin jenkkilään palattuaan hän kertoi ystävilleen. "On siellä suomessa kumma tapa, Kaikki humalaiset merkitään punaisilla liiveillä ja pipolla." |
||
| alan kolmas mies | Re: susi vs ihminen | 21.10.2017 15.58 |
| En ole väittänyt olevani metsästysalan "erityisasiantuntija" ainakaan samalla tavalla kuin monet kepuloisten käyttämät sote "erityisasiantuntijat" ja THL:n alkoholitarkastajat ja etenkin YLE, jotka kuuleman mukaan "täysin rinnoin" vastustavat jostain syystä palvelusetelinkin käyttöä sote-palveluissa. Minä olen jo pitempään ihmetellyt sitäkin, mikä noissa palveluseteleissä oikein kepuloisia korpeaa = pelottaa, kuin uusi lypsäjän sankko lehmää. Minä luulen, että kepuloisillakin on jokaiselle ainakin S-ryhmän etukortti ja kiihkeimmillä varmaan myös K-kaupan plussa kortti ja kaiken maailman Visa Elektronit sun muut. Tässähän ei tarvita mitään maakuntahallintoja päättämään kenelle palveluseteli annetaan. Minusta palvelusetelin voi hyvin käydä pyytämässä mistä tahansa pankista, jossa pankkivirkailija tarkistaa vain, että henkilöpaperit ovat kunnossa. Tässä tapauksessa palveluseteliä ei voi kieltää edes luottohäiriöisiltä, vaan seteli on annetteva jokaiselle Suomen kansalaiselle tasapuolisesti. Rikkaan seteli on tiestysti yhtä arvokas kuin köyhänkin seteli. Pankkivirkailija voi sitten ohjata asikaasta ruksaamaan kaavakkeesta, millaisen setelin asiakas kulloinkin haluaa. Tietysti palvelusetelien pitää olla eri hintaisia. Tämäkin asia voidaan hoitaa nykyään jo netissä, kuten veroasioitakin nykyään hoidetaan Minä en ymmärrä ollenkaan, miksi joku maakuntahallinto pitää tähän yksinkertaiseen asiaan sotkea, koska lähes jokaisessa kylässä on nykyään jo jonkinlainen pankki. S-kaupoissakin on jo hyvä S-Pankki. Kohta Mikko Helander perustaa myös K-Pankin. Pahoittelen, että yllä olevassa tilastossa tuli kiireessä pieni sekaannus Kuhmon metsäpeuroissa. Arvasinkin, että alan mies Eero korjaa virheellisen tiedon. Yo. tiedot ovat peräisin LUKE:n tilastoista. LUKElla on paljon hyödyllisiä tilastoja, mutta noissa tilastoissa LUKElla ja monella muutta valtion virastolla on suuria puutteita mm. sen vuoksi, että tilastohenkilökuntaa on jatkuvasti vähennetty ainakin ainakin ympäristöministeriössä, jonka kanssa keskustelin eilenkin Suomen vesitilanteesta ja sademääristä, jotka meidät yllätti muutama päivä sitten. etenkin Kainuussa, Itä-Suomessa ja myös Etelä-Suomessa. Tuossa mainitsemassani LUKE-tilastossa on tiedot kyllä alueittainkin, mutta olisi ollut kova työ tutkia asiaa alueittain. Eero voi itsekin tutkailla noita alueettaisia tietoja. Minä luulen, että noissa koirissa on tapahtunut vuosikymmenien saatossa isoja muutoksia. Nykyään koirat taitaa olla pääsääntöisesti seurakoiria ja parhaat arvokkaita palvelukoiria. Koira on vuosi tuhannet ollut ihmisen paras ja luotettavin ystävä. Kun aikoinaan tuli vähän opiskeltua psykologiaa, niin sieltä tuli mieleen ns. Pavlovin koira. Pavlov tutki koiran älykkyttä ja sitä, miten koira ymmärtää puhetta. Pavlovilla oli tapana kouluttaa koiraansa tuomaan hänelle pyynnöstä tohvelit. Pavlov teki kokeen, jossa hän sanoi koiralleen: "Noh, noh veli", niin aina koira kävi nöyrästi noutamassa Pavloville tohvelit. Tästä nähdään, että kouluttamalla koira saadaan tekemään melkein mitä vaan. Tästä on tehty hyvä Columbo elokuvakin, jossa psykiatri koulutti dobermaneistaan murhaajia, jotka merkin puhelimessa kuultuaan suorittivat murhan, mutta Columbo selvitti senkin tilanteen hienosti. Riistatilannetta selvitäessä ihmettelin, mistä LUKE saa tietonsa. Olen epäillyt, että ehkä kaikki salakaadot eivät ole LUKE:n rekisterissä. Tähän viittaa se, että esim. hirvien kohdalla on kaadettu nuppilulu annettu tarkasti, muissa ryhmissä on ehkä arvioita. Kyllä minäkin huomasin yöllä Eeron mainitseman tilastossa olevan kanalintukannan jyrkän muutoksen. Tämä saattaa johtua meidän vuosikymmeniä sovelletuista metsähoito- ja metsänkäyttöperiaatteista. Testinä voisin heittää, että metsäteollisuushan on mielellään suosinut laajojakin päätehakkuita. Näistähän on tunnetuin jo edesmenneen hyvän kollegani prof. Nisse Osaran avohakkuut Lapissa. Aika isot laanit tuli ja innokkaimmat löivät Nisseä kuin vierasta sikaa, mutta nykyään Osaran aukeat pullistelee puita, joita mm. RKP:n Kalle Haglund yhdessä Terra Sipilän ja kiinalaisten kanssa hamuaa Kemin biodieslitehtaaseen, joka on tarkoitus rakentaa jälleen kerran massiivisten EU ja valtion tukien varaan. Vastalahjaksi meille tarjotaan yksi vuokrattu panda-karhupari Ähtärin eläinpuistoon valtion rahoilla ilmeisesti EU säännösten vastaisesti rakentuvaan pytinkiin, jonne koululaiset ohjaaan kuntien rahoilla ihmettelemään yhtä panda karhu pariskuntaa. Tässä tulee helposti mieleen vanhat hyvät ajat, kun meissä ihmisissäkin on kaikenlaisia ihmeellisyyksiä: kääpiöitä, jättiläisiä ja erittäin karvaisiakin ihmisiä, joita sitten erilaiset kekseliäät liikemiehet kuljettivat pitkin kyliä tavallisten meikäläisten taivasteltavina. Eero saattaa tietää minua paremmin, missä esim. kanalinnut viihtyy. Minulla on sellaista omakohtaista kokemusta tuolta Savonlinnasta tai oikeammin Säämingin saloita, jossa on tullut aika runsaasti metsissä ja vesilläkin vietettyä aikaa, että nuo isot kanalinnut viihtyy erittäin hyvin vähän vanhemmissa metsissä ja myös tiheissä ruusupuskissa. Sakeissa metsissä viihtyy myös karhut ja hirvet, jotka makoilee mielellään lahtien pohjissa, joissa on paljon nopeasti kasvavia koivikoita. Hyvillä alueillahan meillä koivu ja kuusi kasvavat lähes yhtä hyvin kuin eukalyptus, mutta meillä ei oikein ole osattu istuttaa oikeita puulajeja oikeisiin paikkoihin ja välillä on ollut myös pulaa taimista, jolloin on pakkotilanteessa isketty maahan, mitä taimia on sattunut olemaan tarjolla. Kyllähän ne hirvet taimia mielellään syövät autojen allekin juoksevat, mutta enemmän metsiä tuhoutui taannoin, kun pistiäiset pääsivät parturoimaan ainakin Itä-Suomessa laajoja aluita paljaaksi. Kepulosiahan voidaan syyttää monista metsänhoidon virheistä ja nyt tuntuu, että nuo vasemmistolaiset viherpipertäjät ovat viemässä viimeisenkin järjen metsien hoidosta. Se on ilman muuta selvää, että itärajan takana on mahtavat villieläinen laumat ja silloin tällöin niitä villieläimiä tulee tietysti myös rajan tälle puolelle, koska meillä ei vielä ole Trumpin haaveilemaa muuria itärajalla, joka saattaa nykyaikana ja lähitulevaisuudessa tulla vielä hyvinkin tarpeeseen, jos on uskomista presidentiksi pyrkivää Nils Torwaldsia, joka ainakin osittain pelasti Suomen noissa vähä-älyisissä byrokraattien hiilinielukeskusteluissa. Eerolle voin tarkentaa, että olen syntyjäni paljasjalkainen helsinkiläinen, mutta minulla on syntymästäni saakka ollut toinen jalka koko ajan Savonlinnassa ja pienenä nassikkana Puolanka tuli myös hyvin rakkaaksi. Samoin kävi myös Pyhäsalmen kohadalla, jossa vietin pitkät ajat. Suomi on hieno maa, mutta poliittinen kähmintä ja vallan tavoittelu tekee elämisen Suomessa tavallisella ihmiselle vaikeaksi ja lisää eriarvoisuutta. Eerolle kiitos hienosta vitsistä. Tuosta piposta tuli mieleen tietenkin pipopäinen Terra Sipilä ja kevennyksenä Frimanin pipo päässä pakkaselle. "Ajetaan me tandemilla": https://www.youtube.com/watch?v=r4LZjJoDm10 |
||
| eskimo | Re: susi vs ihminen | 21.10.2017 21.20 |
| no onnex nämä kanat ei viihdy soilla, joita ojittivat hurjan määrän puitten toivossa. mutta nyt toivot kaivelevat ojat umpeen riekkoin kiusax |
||
| Eero | Re: susi vs ihminen | 22.10.2017 7.38 |
| Ihminen on niin yksiaivoinen olento maailmankaikkeudessa, et hän voi luoda mielessään mielikuvia jopa kielellisistä ilmaisuista. Minkin, tyhmä, lukeneena tämän palstan alan kolmannen mielipiteitä, olen luonut mielikuvan, et alan kolmas on, omissa kirjoituksissaan antanut ymmärtää olevansa syntyperältään kainuulainen Puolangalta. Kiitos AKM oikaisusta. |
||