Keskustelu
| Eero Kekäläinen | Huono ajokeli | 12.12.2017 19.28 |
| Onhanse taas talven koittaessa jälleen nähtävissä ihmisten uusavuttomuus. Taas jälleen jukisissa medioissa toitotetaan erittäin vaarallisesta ajokelistä lumipyryn vuoksi. Minä ns. vanhan koulukunnan miehenä olen edelleen sitä mieltä, yli 40 vuoden ajokokemuksella, et myös silloin, hyvään "ennenvanhaan" 70 luvulla oli selvästi myös samanlaisia lumimyräköitä. Ei sillon tarvinnu tv ja radio toitottaa varotuksia. Jokainen tajus ja ymmärsi, et nyt tulee lunta ja on normaalia vaikeampaa autoilla. Minusta tämänpäivänenkin ajokeli on ollu, juuri kotiintulleena, ns. normaali savolainen talvinen ajokeli. Mut mitä on tämänpäivän ns. autoilijat. Vuoskymmeniä ympäri ämpäri suomea työkseni rekan ratissa, n. 3 kertaa viikossa hesassa käyneenä voin todeta sen karmean välinpitämättömyyden, mitenkä pääkallonpaikan läheisyydessä ihmiset suhtautuivat kesästä muuttuneisiin liikenneolosuhteisiin. Lukuisia kertoja jouduin hesan kehäteillä ja teollisuusalueilla paniikkijarrutuksiin, ko paikalliset painaa menemään lumipyryssä kuin konsanaan heinäkuussa. Ei mitään tolkkua. Sitten rymisee pelti, jopa 200 ajoneuvoa samassa kasassa. vrt. uutinen vuosia taapäin. Kaiken huippuna juuri hesassa ollessani pääkaupungin paikallisradiossa kolarin jälkeen radiotoimittajan haastattelussa kolariin joutuneen osapuolen lausunto. "Ajoin aivan normaalisti, koska radion aamulähetyksessä ei kerrottu, et tiellä voi olla liukasta" Vanha vitsihän on, sivistys on lähtöisin Turusta, eikä se ole sinne palannut. Tämä voidaan muotoilla myös siten, et tilannetajuinen liikennekulttuuri on rakennettu maakunnissa, mut se ei ole koskaan päässyt kehäkolmosen sisäpuolelle. On aivan järkyttävää todeta tämä nykypäivän nuorten aikuisten "uusavuttomuus" Onneksi tästäkin on syntynyt uusia työpaikkoja. Pääkaupunkiseudulla järjestetään nykyään näille uusavuttomille kymmeniä euroja maksavia luontoretkiä, jonka pääaiheena voi olla esimerkiksi nuotion sytyttäminen luonnossa ?????????? Eiköhän jo liene juutupessa tämäkin neuvottu. Palaan aiheeseen myöhemmin. Mut palataan varsinaiseen aiheeseen. On aivan käsittämätöntä kuinka suuri numero mediassa tehdään, jos vähän pöllyttää lunta. Jopa arvostettu YLEkin toitottaa, ko ilmassa on jokunen lumihiutale, ajokeli muuttuu huonoksi. Mennäpäivinä on käynnistynyt keskustelu tienpidon tasosta. Alkusysäyksen asiaan antoi parviikkoo taapäin Tuusniemen murheellinen rekkakolari, jossa kolleegani menehtyi. Kuten medioissa on jo julkituotu, kyseinen onnettomuuspaikka on erittäin, liikenneolosuhteiltaan ns. vaikea tieosuus., ja tiedän, koska on minun kotireviirillä. missä onnettomuus tapahtui. On surullista todeta seikka, aiemmin tiekunnossapidon aktiivisena toimijana, joka tänpäivänä on vallalla. Tien kunnossapito kilpailutetaan niin viimeiseen pisaraan, et kilpailun voittaneen urakoitsijan ns. tiemestari valvoo viimeiseen pisaraan saakka, milloinka kipupiste ylittyy ja annetaan lupa lähteä aurauskalusto tien päälle. Liikenne kulkee koko ajan, mut valvova mestari odottaa, milloinka aluehälytyskeskuksesta tulee jokunen hälytys, ennenkuin lähettää kaluston työhön. Siksi tiestö menee heikkoon kuntoon, koska lumisateen alettua, liikenne kulkee koko ajan, mut kunnossapito odottaa "pomon" lupaa lähteä. Kun liikenne on jo polkenut lumet ajoradalle, ei senjälkeen kaikesta säästävän urakoitsijan kannata olemattomalla taksalla laskea alusterää alemmas, koska auto alkaa syödä enemmän polttoainetta. Hipsitään vähän pintaa, et jää edes jonkinlainen merkki, olen kulkenut tästä. Tämä ei todellakaan ole sen urakoitsijan syy, vaan syyt on syvemmällä. Tienpidon hallinnon järjettömät säästötoimenpiteet. Tästä syystä on nyt vireillä jo ed. mainetsiamani Tuusniemen murhellisen onnettomuuden alullesaama Karstulalaisen golleegani JP Rissasen kansalaisaloite teitten talvikunnossapidon parantamiseksi. Jos me kaikki yhdessä voisimme parantaa, golleegoitteni liikenneturvallisuutta ja sitämyöten myös Teidän kanssaliikenteessä olevien ihmisten turvallisuutta, liittykää mukaan osoitteessa kansalaisuusaloite.fi Terveisin Eero Kekäläinen Nilsiä ex rekkakuski, eläkeläinen |
||
| Antti | Re: Huono ajokeli | 2.1.2018 21.31 |
| Helvetin huonoja kuskeja Juankoskella, kyttäsin parkkipaikalla näitten ajoa ja huomasin että joka viidenneltä pitäisi kortti ottaa pois. Ajoin myös erään huonon kuskin perässä ja ajattelin että anna nyt saamari mulle tietä, ei se tajunnut, nysväsi siinä edessä kuin etana. Kaavilla sama juttu. |
||
| teje | Re: Huono ajokeli | 2.1.2018 22.27 |
| Samaa mieltä Eeron kanssa, normaali talvikeli ja kevyttä lumisadetta niin motarilla nopeudet lasketaan kasikymppiin...ei järjen häivää. Ylen uutisoinnin lasken samaan sarjaan Koillis-Pravdan kanssa. |
||
| Kalle R. | Re: Huono ajokeli | 3.1.2018 17.35 |
| Samaa mieltä alan kolmannen miehen kanssa, Fiat Ducato ei sovellu Suomen talvikeleihin. |
||
| Jouni Kaaavilta | Re: Huono ajokeli | 3.1.2018 18.28 |
| Mitä mieltä ralliasiantuntija Eero Kekäläinen mahtaa olla Fiat Ducatosta? Kannattaako ostaa käytettynä? |
||
| alan kolmas mies | Re: Huono ajokeli | 3.1.2018 21.45 |
| Ruotsin rallissa viime vuonna se taas nähtiin, että Fiat Ducatolla ajavat ja maitoa juovat eivät pärjää. Kun lasketaan kaikkien maaottelusarjojen pisteet yhteen, niin Suomen pisteet olivat yhteensä 580.5 pistettä ja Ruotsin pisteet olivat 635.5. Kokonaisuutena Suomen pistemäärä oli 91%:a Ruotsin pisteistä. Miehillä Suomen pistemäärä oli vain 87% Ruotsin pisteistä ja naisilla ainoastaan 76%:a. Nuorissa oltiin sekä pojissa että tytöissä 14-15%:a Ruotsia parempia. Pisteet alla: Miehet o Ruo 216 Suo 188 (87%) Naiset o Ruo 232.5 Suo 177.5 (76%) Aikuiset yhteensä o Ruo 448.5 Suo 365.5 (81%) Pojat o Ruo 93 Suo 108 (116%) Tytöt o Ruo 94 Suo 107 (114%) Nuoret yhteensä o Ruo 187 Suo 215 (115%) Kaikki yhteensä o Ruo 635.5 Suo 580.5 (91%) Joku selitys täytyy olla sille, että nykyään Suomi häviää Ruotsille lähes kaikissa urheilulajeissa ja myöskin kansantalouden useimpien mittareiden mukaan. Yhdessä asiassa Suomi on kuitenkin Ruotsiin verrattuna ylivoimainen. Suomessa juodaan maitoa vielä nykyäänkin keskimäärin maailman ennätysvauhtia eli noin 135 kg/capita/vuosi. Esim. Ruotsissa vastaava luku on vain noin 85 kg/capita/vuosi. Suomen keskimääräinen maidonkulutus on siis lähes 60% korkeampi kuin Ruotsin. Suomen ennätysmäinen maidonjuonti on varmistettu sillä, että Suomen maataloustuki on nykyään kaikkinensa noin 3-4 miljardia euroa vuodessa. Tämän tuen vuosittaisella määrällä Suomessa tuotetaan ns. maailman parasta ruokaa ja juomaa, mutta vain kyläsarjan urheilijoita. Miksi me suomalaiset olemme niin hyviä tuossa ruokahuollossa, kun meillä itsenäisyyskin on vasta saavuttanut 100 vuoden iän? Minua kovasti ihmetyttää, miksi italialaiset ja kiinalaiset eivät osaa tehdä yhtä terveellistä ruokaa kuin meillä on totuttu tekemään. Minähän muistelen sitäkin, kuinka sota-aikaan pettuleipä oli meillä vielä yleistä ja kaikki mausteetkin tuotiin meille vielä ulkomailta. Kesälläkin meidän kaikkein suosituin ruokakin on vielä nykyäänkin jauhoinen grillimakkara, jonka rasvaprosentti lienee n. 50%. Onneksi Terra Sipilän hallitus ja MTK valvovat, että Suomen ruokahuolto toimii ja S-ryhmä se sen kuin vaan halpuuttaa tuotteitaan. Elintarvikkeissa markkinaosuus taitaa olla 40%:n paremmalla puolella. Vanha totuus on, että sotilas marssii vatsallaan ja ihminen on pitkälle omien elintapojensa ja tietysti geeniensä tulos. Ja tässä kehityksessä ihmisen ruoka- ja juomatavoilla on hyvin keskeinen merkitys. Kun esim. juuri käydyn maaottelun urheilijoita on haastateltu ja tuloksia on tutkittu, niin selväksi on tullut ainakin se, että Ruotsilta puuttui useita kärkiurheilijoita, joista monet asuivat esim. USA:ssa ja myös Ranskassa. Mikäli kaikki Ruotsin huippu-urheilijat olisivat olleet maaottelussa mukana, niin ruotsalaisten urheilijoiden saavuttama kokonaispistemäärä olisi saattanut olla aikuisten osalta hyvinkin ainakin 30-40% korkeampi kuin Suomen aikuisten saavuttama pistemäärä. Tämä ei kovin paljon poikkea suomalaisten ruotsalaisia korkeammasta keskimääräisestä maidon juonti tasosta. Se myös kävi ilmi, että monilla suomalaisilla urheilijoilla oli ollut paljon sairasteluja, myös loukkaantumisia ja siitäkin syystä ei sitten kulkenut oikein kunnolla. Tällaisia tapauksia oli esim. Oskari Mörö (hyytyminen loppusuoralla ja ilmeinen lonkkatulehdus) ja Hannes Hölö (kangistui 200 m:n loppusuoralla). Tänä kesänä urheilukentillä ei ole päästy iloitsemaan myöskään keihäänheitosta ehkä Tero Pitkämäkeä lukuun ottamatta. Juoksijalegenda Alisa Vainio on myös valitellut sairauksia, vaikka on ollut kova (=himo) harjoittelemaan. Puhumattakaan Antti Ruuskasen ja monien muiden keihäsmiesten monista vaivoista. Aika monella suomalaisella urheilijalla myös hiihtäjillä on todettu pitkäkestoisia mykoplasman aiheuttamia tulehdusreaktioita. Ravitsemusneuvottelukunnan jäsen prof. Mikael Fogelholm on maininnut mm. seuraavasti: "Ruotsissa suositellaan maitoa juotavaksi 2,5-5 desiä päivässä, kun Suomessa suositus on huimat 5-6 desiä. Viljatuotteiksi riittää ruotsalaiselle 2 näkkäriä ja annos pastaa, selvästi suomalaiselle suositeltavaa 6-9 vilja-annosta vähemmän. Miksi Suomalainen tarvitsee enemmän juuri maitoa ja viljaa?" Niinpä niin, miksi Suomessa pidetään maitoa terveellisenä juomana, kun kansainvälisten tutkimusten mukaan maitoon näyttää liittyvän monia terveydellisiä ongelmia, jos maidon juontia jatketaan luonnon vastaisesti imetysiän jälkeen. Muistelen, että taannoiset Karpaasihiihtäjätkin pitivät ternimaitoa erittäin hyvänä janojuomana, mutta ilmeisesti ternimaidonkin terveydellisiä vaikutuksia oli sitten vielä parannettava hemohesillä. Huolestuttavaa on myös se, että Frantz Kruger, joka myös osallistui jäähdyttelijänä Tukholmassa taas maaottelussa kiekonheittoon ja toimii nykyään valmentajana, on todennut, että monet suomalaiset urheilijat harjoittelevat liikaa. Minä vähän luulen, että Frantzilla on vähän sisäpiirin tietoa tästä asiasta. Ruotsin urheilijoita tarkasteltuani havaitsin vielä sen, että moni ruotsalainen oli selvästi geeneiltään muuta rotua kuin tyypillinen ruotsalainen. Esim. naisten pituuden ylivoimainen voittaja oli tummaihoinen Gambiasta Ruotsiin äitinsä Sutayn kanssa 7-vuotiaana muuttanut gasellimainen "Khaddi" Victoria Sagnia. Johtopäätökseni on, että yhtenä keskeisenä syynä Suomen urheilijoiden nykyiseen alamäkeen saattaa hyvinkin olla pitkäaikainen liiallinen maidon juonti ja myös muut ravitsemukselliset tekijät. Myös geeneillä näyttää olevan suuri merkitys. Käsitykseni mukaan myös nuoret urheilijat ovat jo huomanneet maitoon liittyvät monet terveydelliset vaarat ja ehkä juuri siitä syystä Suomen pojat ja tytöt alkavatkin jo tulostasossa lähennellä ruotsalaisten kilpailijoidensa tasoa. Suomi eli Kepulandia on pieni maa, jossa kepuloisilla päätöksentekijöillä on keskeinen vaikutus koko suomalaiseen elintarvikekulttuuriin mm. monopoliyhtiö Valion kautta. Tunnettu tosiasiahan on, että esim. THL johdossa olleen kepuloisten Pekka Puskan teoriat sydänsairauksien synnyistä ja kolesteroleista on jo moneen kertaan kumottu kansainvälisten huippututkijoiden toimesta. Kuitenkin THL:n saarnamiesten ja naisten on sallittu jatkuvasti syöttää kansalle ja terveyshenkilöstölle jatkuvalla syötöllä esim. varsin kyseenalaisia ravitsemusohjeita. Pohjois-Korean tapaan vranomaisia uskovassa Kepulandiassa THL:n ravitsemussuosituksia pidetään suorastaan lakiin naulittuina absoluuttisina totuuksina ja vaihtoehtoisista ravitsemustavoista puhuvia on tietysti pidetty puoskareina, kuten aikoinaan puoskarointina pidettiin meillä myös akupunktiota, vaikka akupunktiolla on vuosituhansien kokemus Kiinassa. Valitettavasti maito on ollut Kepulandian "pyhä lehmä", jonka terveydellisiä vaikutuksia aikuiseen ihmiseen ei ole Suomessa asianmukaisesti tutkittu. Joka tapauksessa nyt on jo hyvin kaikkien tiedossa, että mykoplasma on erittäin yleinen Suomen karjatiloilla. Mykoplasmaa esiintyy myös viljatuotteissa ja myös ihmisen iholla. Valion kotisivuilta havaitaan, että nykyään maidon laatu varmistetaan maidon homogenisoinnin ja erilaisten lämpökäsittelyjen avulla. Näitä ovat tavallinen lämpökäsittely eli pastörointi sekä ESL (Extended Shelf Life)-käsittely ja iskukuumennus eli UHT (Ultra High Temperature Processing). Pastöroidusta maidosta Valio kertoo lämpötilalasta seuraavasti: "Pastörointi on lievä lämpökäsittely, joka tuhoaa maidosta terveydelle haitalliset bakteerit. Pastörointi ei tee maidosta kokonaan mikrobitonta vaan tappaa tautia aiheuttavat mikrobit. Pastöroinnissa maito kuumennetaan jatkuvatoimisessa lämmönsiirtimessä nopeasti vähintään +72 ⁰C:seen 15 sekunnin ajaksi ja jäähdytetään välittömästi alle +6⁰C:seen. Pastörointi ei vaikuta haitallisesti maidon kemialliseen koostumukseen, ravintoarvoon eikä makuun." Valion mukaan ESL-käsittelyssä lämpötila on 0.5-2.0 sekunnin ajan 125-135 C astetta. UHT:ssa lämpötila nostetaan muutaman sekunnin ajaksi >135 C astetta. Mm. Amerikassa on tutkittu jo vuonna 2000 Mykoplasman eliminoimista maidosta lämpökäsittelyn avulla. Yleisesti on tiedossa, että mykoplasmoja on useampia satoja, joilla on erilaisia ominaisuuksia. Esim. Washingtonissa tutkittiin meijereiden maidoista mykoplasmoja tyypillisten mykoplasmojen osalta ja saatiin seuraavat tulokset (lämpökäsittelyn kesto, jotta mykoplasma tuhoutuu): M. Bovis o 140 F-astetta (64 C-astetta) 5 minuuttia o 158 F-astetta (70 C-astetta) 1 minuutta M. Californicum o 140 F-astetta (64 C- astetta) 10 minuuttia o 158 F-astetta (70 C-astetta) 2 minuuttia M. Canadense o 140 F-astetta (64 C-astetta) 30 minuuttia o 158 F-astetta (70 C-astetta) 3 minuuttia Kun näitä tuloksia vertaa esim. Valion mainostamaan pastöroidun maidon ilmoitettuun vain muutaman sekunnin lämpökäsittelyaikaan, niin herää kyllä kysymys, onko Valion mainostama 72 oC-asteen 15 sekunnin pituinen lämpökäsittely riittävä esim. mykoplasman hävittämiseksi. Mykoplasmahan on pieni tavallista bakteeria pienempi sitkeähenkinen pieneliö, joka kuitenkin lasketaan bakteereihin kuuluvaksi. Urheilulääkäri Pippa Laukka on todennut mm. seuraavasti: "- Urheilijoiden kannalta mykoplasma on piinallinen, koska se voi aiheuttaa jopa kuukausiksi venyvän toipumisajan. Mykoplasman aiheuttama tulehdus voi saada aikaan vähän ylikuntoa muistuttavan tilan, hermostollisen alipalautumisen, vaikka itse tulehdus olisikin lääkkeillä jo hoidettu. Miksi juuri urheilijat sairastuvat? - Alttius sairastua hengitystieinfektioon noudattaa U:n mallista käyrää, eli tulehduksia esiintyy etenkin niillä jotka urheilevat todella paljon, ja sitten niillä, jotka ovat passiivisia. Silloin kun treenataan todella kovaa, kuormittuu elimistön puolustusjärjestelmäkin. - Mykoplasmaan voi sairastua myös uudelleen, joskin vastustuskyky siihen yleensä nousee eikä se iske yhtä helposti kuin jokin muu hengitystieinfektio. Nuoret ovat kuitenkin yleisimpiä mykoplasman potijoita. Heillä ei vasta-aineita ole ehtinyt tulla ja he myös oleskelevat paljon isoissa ryhmissä niin koulussa, armeijassa kuin treenipaikoilla.? Toinen urheilulääkäri Satu Ojalainen on kirjoittanut mykoplasmasta seuraavasti: "Mykoplasmaan perehtynyt lääkäri Satu Ojalainen tekee selkoa siitä, mistä tästä monia urheilijoita vaivaavasta ikävästä kiusankappaleesta on oikein kyse ja kuinka sen kanssa tulee toimia. Olen ihmetellyt ja selvitellyt tätä asiaa itsekin reilun kymmenen vuoden ajan, kun aloin käytännön lääkärin työssäni tutkia nuorten urheilijoiden erikoisia hengitysvaikeuksia ja suorituskyvyn heikkenemisiä. Aikaa on kulunut, mutta viimeksi tälläkin viikolla työssäni sain taas kerran todeta, ettei lääkäreiden Terveysportissa oleva Mykoplasman hoitosuositus toimi urheilijoiden hoidossa. Oireet saattavat hetkellisesti talttua, mutta ryöpsähtävät jonkin ajan (kuukausien) kuluttua uudelleen. Mykoplasma vaatii muutakin hoitoa kuin antibioottikuurin, ja käsitykseni mukaan myös selvästi pidemmän antibioottikuurin ja suuremmat annokset kuin yleisesti luullaan. Lisäksi Aasiassa yleinen makrolidiresistenssi (tietyn antibiootin tehon menetys) näyttää rantautuneen meillekin. Sen vuoksi lääkevalintaan pitäisi kiinnittää erityistä huomiota. Mutta koska urheilijoilla antibioottikuuri on vain yksi osa hoitoa, niin tehokaskaan lääke ei yksin riitä. Miksi kaikki ei mene kuin Strömssössä? Sinänsä kyse on melko ongelmallisesta ja monioireisesta tartuntataudista. Etenkin kestävyysurheilussa taudin epäonnistuneesta hoidosta voi olla pitkäänkin haittaa. Hoito ei myöskään auta, jos diagnoosi ei ole oikea. Vanha Mykoplasma on hankalampi hoidettava kuin tuore, ja vasta-ainetestien tulosten ilmoittaminen ja tulkinta eivät nekään ole aina yksiselitteistä maassamme. On alueita (esim. Kainuu), joissa tulos tulee merkinnällä - , +/-, +. Osassa maata saadaan tuloksena numeroarvo, viitearvo ja lausunto (esim. Hus-piiri). On selvää, etteivät puutteelliset ja kirjavat laboratoriovastauskäytännöt ainakaan helpota Mykoplasmaan sairastuneen tilaa ja hoitavan lääkärin työtä. Jo tulosten ilmoittamiseen toivoisi kemisteiltä yhtenäistä, yksiselitteistä linjanvetoa. Ongelmalliseksi Mykoplasman tekee sen kyky lisääntyä ihmissolun sisällä, ikään kuin virukset. Näin se lymyää osin piilossa, vaurioittaen isäntäsolua, osin lääkkeiden ulottumattomissa. Sen vuoksi pelkkä lääkekuuri ei paranna tautia, vaikkakin estää Mykoplasman lisääntymistä soluissa, vaan siihen tarvitaan myös oma immunologinen paranemisreaktio, joka yleensä sitten hävittää taudin lopullisesti ajan kanssa. Mikä se sitten on? Mykoplasma pneumoniae on pienikokoinen soluseinätön bakteeri. Tauti tarttuu kuten ylähengitystieinfektiot yleensä, hengitystie-eritteiden mukana kosketus- (omat kädet) tai pisaratartuntana (yskiminen aivastelu). Itämisaika on 1 - 4 viikkoa ja se aiheuttaa yleisimmin flunssan kaltaisen taudin (nuha, yskä, kuume, kurkkukipu, päänsärky, huonovointisuus), mutta se aiheuttaa myös hitaasti alkavia keuhkokuumeita, joihin voi liittyä pitkittynyt yskä. Mykoplasma voi levitä elimistössä laajalti valkosolujen mukana ja häiritä elimistön toimintaa, aiheuttaa sairastelukierrettä, kurkunpäätulehdusta ja -kramppeja, ylirasitustilan kaltaista kehon oireilua, hengitysfunktion huononemista, hengitysvaikeuksia etenkin rasituksessa, sydämen tykytyksiä ja palautumisongelmia, ihottumaa, lihaskipuja, lämpöilyä, päänsärkyjä, infektioastmaa, tai se voi pahentaa jo olemassa olevaa astmaa. Olen omin silmin todistanut muutaman kerran urheilukisoissa tai treeneissä tulleita kurkunpääkramppeja, jotka saivat urheilijan lyyhistymään tantereelle, ja jotka osoittautuivat Mykoplasman aiheuttamiksi. Erityisesti urheilijan kannalta keskeistä on, että Mykoplasma estää elimistöä palautumasta rasituksesta, jolloin puhutaan alipalautumisesta. Riskiryhmänä urheilevat nuoret Eniten Mykoplasma näyttää runtelevan urheilua harrastavia teini-ikäisiä, nuoria ja nuoria aikuisia. Se miksi näin on, voidaan vain arvailla, mutta pääsyy on otollinen ikä saada tartunta ja oireiden paheneminen rasituksesta yhdistettyinä palautumisongelmiin. Jos on sisätiloissa viihtyvä ns. sohvaperuna, ei taudista kokemukseni mukaan ole akuutin vaiheen jälkeen juurikaan haittaa. Toki poikkeuksiakin on, kuten väsymystä ja sairasteluherkkyyttä. Vanhemmilla ihmisillä Mykoplasma ei enää aiheuta merkittävää sairastelua, johtuen mahdollisesti siitä, että kovaa (kilpaurheilu tasoista) rasitusta ei juurikaan enää ole ja tauti on sairastettu jo nuorempana jättäen pitkäaikaisia, luultavasti suojaavia vasta-aineita lievästi koholleen. Kokemukseni mukaan alle kouluikäiset paranevat parhaiten, jopa huomaamatta, mutta lapsuuden Mykoplasma voi aktivoitua uudelleen vanhempana. Mykoplasman toteaminen Itse en koskaan hoida tautia Mykoplasmana, ennen kuin oireet siihen sopivat ja vasta-ainetestien tulokset tulkintoineen niin osoittavat. Kliinisen kuvan ja tavallisten tulehdusta mittaavien laboratoriokokeiden avulla (CRP, leukosyytit) Mykoplasmaa ei voi erottaa muista bakteeri- tai virustaudista. Mykoplasman laboratoriodiagnoosi perustuu tällä hetkellä verikoevasta-ainetesteihin. Tulos tulee muutamassa päivässä. Keuhkoröntgenkuvassa tauti näkyy vain silloin, kun kyse on keuhkokuumeesta. Tosin sekin voi olla tässä tapauksessa kuumeeton. Tuore infektio voidaan diagnosoida osoittamalla IgM-luokan (= akuutin vaiheen) vasta-aineita seeruminäytteessä (yleensä positiivinen noin 1- 3 viikon kuluttua oireiden alusta) tai merkitsevä IgG-luokan (pitkäaikaisten) vasta-aineiden nousu 2 - 3 viikon välein otetuissa pariseerumeissa. IgG vasta-aineet alkavat nousta tuoreessa taudissa muutamien viikkojen - kuukauden kuluttua, jopa yli 500 tasolle (normaalisti taso <45 ). Korkein arvo, jonka olen tavannut, on ollut >500, tällä nuorella henkilöllä oli Mykoplasman aiheuttama keuhkokuume. Sinänsä arvon korkeus ei välttämättä liity pelkästään taudin vakavuuteen vaan myös henkilön omaan immunologiseen tilaan. IgM-luokan vasta-aineet voivat säilyä positiivisina 1 - 2 vuoden ajan. IgG vasta-aineet voivat hoidonkin jälkeen yhä nousta ja laskevat yleensä melko hitaasti myös onnistuneen hoidon jälkeen ja jäävät jollekin matalammalle tasolle koholle vuosikymmeniksi, mutta urheilevilla hoitotavoite on saada IgG alle <100. Jos se ei mahdollista kovin nopeasti, niin minimitavoite on saada arvo laskusuuntaiseksi ja tuntemukset elimistössä normaaliksi, ortostaattiset sykereaktiot hyvälle tasolle (optimaalinen syke- erotus <25) samoin kuin hengitystiefunktio normaaliksi. Vanha Mykoplasma voi myös uudelleen aktivoitua (=re-infektio ), jolloin oireet palaavat ja IgG taso selvästi nousee aiemmasta. Tällöin hoito annetaan samoin kuin tuoreessa Mykoplasmassa. Uusintainfektioissa IgM-vaste useimmiten puuttuu. Keskushermostoinfektioissa vasta-aineita voidaan osoittaa aivo-selkäydinnesteestä (normaalisti selkäydinnesteessä ei ole mykoplasmavasta-aineita). Tiedän kahdella kouluikäisellä lapsella olleen Mykoplasman aiheuttama keskushermostotulehdus viime vuonna. Toinen on oma potilaani ja hoidettiin Lastenklinikalla. Hän on toipunut hyvin. Mykoplasman hoito Hoito harkitaan tapauskohtaisesti, riittävän pitkä ja riittävä annos oikeanlaista antibioottia, on hoidon perusta (kuten doximysiini /klaritromysiini / telitromysiini nuorilla, aikuisilla käyvät myös fluorokinololit mutta muistettava niihin liittyvät jänneriskit ), tukihoitona tarvitaan immunologiaa vahvistavia valmisteita kuten maitohappobakteereita ja D-vitamiinia, lepoa ja monipuolista ravintoa ja mahdollisia muita tulehduslääkkeitä sekä limaneritykseen vaikuttavia lääkkeitä, etenkin keuhko-oireisilla. Penisilliinit eivät Mykoplasmaan tehoa. Miten käy treenien kanssa? On tärkeää, että urheilija malttaa levätä infektion hoidon aikana vähintään 2 viikkoa ja keventää harjoittelua senkin jälkeen riittävän pitkään (toiset 2 viikkoa), jotta puolustusjärjestelmä voi tuhota tunkeilijan lopullisesti. Jos näin ei käy, infektio voi jyllätä elimistössä matala-asteisena ja aiheuttaa urheilijalle ns. immunologisen alipalautumistilan. Oireina ovat huonontuneen palautumisen lisäksi mm. suorituskyvyn lasku, syketasojen kohoaminen, krooninen väsymys, lihasten hapottaminen ja räjähtävyyden puute eli hermolihasliitoksen toimintahäiriö. Normaaliin harjoitteluun palaaminen tapahtuu hoidon jälkeen alkuun matalilla sykkeellä (syke <120, ei saa hengästyä), kunnes tuntemukset kropassa ovat normaalit. Osalle jää tavallista runsaampaa kovan hengitystyön provosoimaa limaneritystä pitkäksikin aikaa. Uran jatko? Vaikka Mykoplasma voi kuulostaa hirvitykseltä ja "mykopaskalta", se on hankalimmillaan 1-2 vuoden hidaste aktiivi urheilijan uralla - mutta ei uran jatkon este sitkeissäkään tapauksissa. Aktiiviurheilijan olisi hyvä tutkituttaa 1-2 kertaa vuodessa muiden kokeiden ohessa Mykoplasma -testi, oli oireita tai ei, jotta mahdolliset piilemään jääneet, uudelleen aktivoituneet taudit saataisiin ajoissa kiinni. Silloin olisi helpoin estää Mykoplasmasta johtuva sairastelukierre, keuhko-ongelmat ja alipalautumiseen liittyvät murheet. Hoitamattoman Mykoplasman kanssa on vaikea päästä aivan huipulle - etenkään kestävyyslajeissa. - Satu Ojalainen LL, Yleislääketieteen erikoislääkäri Kotkan lääkäriasema Haminan toimipiste Imatran Kliininen laboratorio Kuhmon lääkäriasema Vuokatti Snowpolis Käsitykseni mukaan esim. huippu-urheilijohtaja Mika Kojonkoskella ei ole edes valelääkärin papereita, joten hän ei tietenkään voi asianmukaisella otteella tarttua Kepulandian urheilijoiden terveyden- ja ravitsemushuoltoon, koska Mikan sana ei paljon paina Terra Sipilän korvissa, kun entinen kepuloinen THL:n pääjohtaja Pekka Puska ja "Luomu Tiilikainen sekä uusi maatalousmnisteri 70 lehmän maitotilallinen ja ravimies Jari Leppä käyvät kuiskuttamssa Terra Sipilän korvaan, että suomalainen ruoka on maailman puhtainta ja suorastaan luomua, kun Valiokin kertoo jokaisen maitotökin kyljessä, että maito on parasta tänään ja huomenna. Maito vahvistaa mm. luustoa. Onneksi myös ravitsemustavat ovat pikku hiljaa muuttumassa myös Keplandiassa. MTV:ssä huomasin ensi kertaa maaottelun aikaan yksityisen kouvolalaisen Kaslink -meijerin mainoksen, jossa todettiin, että ei enää koskaan maitoa. Kaslink näyttää kehittäneen kaurapitoisen maitoa korvaavan juoman. New Stroms Oy on aikoinaan ottanut irtioton Valiosta ja näin ollen saanut aikaan käsittämättömän hyviä tuloksia erikoisvalituksillaan Keskusta pettää aina. |
||
| Pirjoooo | Re: Huono ajokeli | 4.1.2018 21.43 |
| Onko muuten säyneisessä elämää? Vastaus ei ole. Kaksi viikkoa sitten ajoi eksynyt turisti vahingossa kylälle, kierosilmäinen kampaajatäti karkoitti oudon kulkijan tiehensä. |
||
| Huuhaapelle | Re: Huono ajokeli | 8.1.2018 16.12 |
| On Säyneisessä kaikkea, Ahneita ex-kirkonmiehiä. |
||
| argghhh | Re: Huono ajokeli | 9.1.2018 7.08 |
| Onpahan taas huonoa huumoria Säyneistä kohtaan ??? Ketä meidän elämämme ärsyttää niin paljon ???? Saitte vietyä koulun eikö se teille riitä ???!!!! |
||