Keskustelu
| Kouraan ajattelija | Kuplahalleja romahtelee | 13.1.2018 8.04 |
| Ei kuitenkaan Juankoskella. Lunta ei ole pudotettu koskaan, mutta halli vain seisoo. Kaupunginhallitus päätti pari vuosikymmentä sitten, että halli romahtaa. Ei ole romahtanut. Sensijaan tuolloisten päättäjien kaupunki on romahtanut ja useat kuplahalleja nuoremmat rakennukset odottavat purkamista. |
||
| Salibändinainen | Re: Kuplahalleja romahtelee | 13.1.2018 11.03 |
| Tekstitv:n uutinen on otsikoitu "lumi painaa kuplahalleja". Tämä on yleisin tällaisia halleja uhkaava vaara. Muita vaaroja ovat muurahaiset ja home. Joskus myös "vastuuntontoiset" luottamusmiehet saattavat painaa kuplahalleja. Juankoskella hallia painoi tämä viimeksi mainittu vitsaus. Nyt, kun tämä luottamusmies paino on poistunut, voitaisiin halli palauttaa alkuperäiseen käyttöönsä. Voisiko kyläraati ryhtyä hoitamaan asiaa, vai onko tämä on perustuslain mukaan mahdollista. |
||
| PV | Re: Kuplahalleja romahtelee | 13.1.2018 11.07 |
| Moro, Pohjolaisen Masa tarjosi hallista riihikuivaa ihan mukavasti ja lupasi pistää sen urheilijoiden käyttöön vuonna 2009, mutta Erika Suominen, Koillispravdan tuottaja kaupungille palveluja myyvä kaupunginhallituksen pj ei suostunut eikä siten valtaryhmittymä. Nyt halli olisi juankoskelaisten kovassa käytössä lentopalloijoille, jalkapalloilijoille, sählypelaajille ym. Ja tietenkin tennispelaajille, mutta kepudemarivasemmistoliittokokoomusryhmittymää halusi, että juankoskelaiset eivät harrasta sisäliikuntaa. Silloinhan väitettiin, että muurahaiset ovat tuhonneet hallin kantavat palkit. Kyse oli aivan muista seijkoista, sillä samaan aikaan haviteltiin uutta liikuntahallia, mutta asia jäi silleensä. Uuden halliselvityksen takana oli tietenkin keskustapuolueenn jäsen. Että sekin silleen. Patiksen miehille toivotan hyvää juhannusta ja paljon märkiä unia. |
||
| potiipotii98 | Re: Kuplahalleja romahtelee | 18.1.2018 20.23 |
| kyllä juankosken kuplahalli kestää vielä kovemmat lumipainot. eikä muurahaiset sitä tämmösillä ilmoilla enää tuhoa,ne on lomalla |
||
| Kouraan ajattelija | Re: Kuplahalleja romahtelee | 14.3.2018 0.23 |
| Molemmat purettavaksi tuomitut kerrostalot ja Paasikoskentien rivitalot on rakennettu myöhemmin kuin pallohalli. Pressukatto on osoittautunut paremmaksi kuin oli luvattukaan. Saattaa jopa käydä niin, että koko kylä puretaan ennen kuin pallohalli. Luulen, että siinä vaiheessa pallohalli puretaan ja pystytetään uudelleen Kuopion keskustaan. Siinä yhteydessä pressukatto on paras vaihtaa, koska se rikkoontuu purkutyöt sä varmasti. |
||
| PV | Re: Kuplahalleja romahtelee | 14.3.2018 10.16 |
| Moro, muistan, kun olin teknisen lautakunnan mukana tutkimassa ja katsomassa kuplahallin kuntoa, kun Kepu alkoi ajaa sen purkamista erään oman edustajansa urheiluhallihankkeen tieltä. Kuplahalli oli juuri kunnostettu sisältä ja siellä oli mahtava uusi parkettilaminaatti pelialustana. Todella erittäin hyväkuntoinen. Ja kuplahallin tutki taas kerran Juankosken ilman taaskaan minkäänlaista kilpailutusta, kaupunginjohytajan lemmikki rakennussuunnitelutoimisto. Toimiston mielestä halli on romahdusvaarassa, kantavissa rakenteissa muurahaisia ja pressu ei kestä minkäänlaista painolastia. No tutkimus oli tietenkin tilaustyö ja maksoi veronmaksajille sata tuhatta euroa. Ja siten Erika Suominen silloisena kaupunginhallituksen puheenjohtajana sulki ovet lukolla ja käski lämmöt pois hallista ja hallin toiminnan lakkautettavaksi. Martti Pohjolainen lupasi ostaa hallin ja teki hallista hyvän tarjouksen, mutta kaupunginhallitus ei halunnut myydä sitä ja siten kilpailua tulevalle urheiluhallille. No tulevaa urheiluhallia ei tullut, kuplahalli pidettiin lukossa ja se on edelleen pystyssä ja tietääkseni kestää seuraavat sata vuotta. Mutta katsokaa nyt taas kerran kepun nuorisosäätiön tapausta. Ei ihmekään. |
||
| AKM, se ainoa oikea | Re: Kuplahalleja romahtelee | 14.3.2018 19.42 |
| Kepu pettää aina. Ei löydy sellaista kunnallista tai muutakaan päätöstä, jossa kepu ei pelaisi vähintään kaksilla korteilla. Hyvä esimerkki tästä on Kake "Koplaaja" Juhantalo. Kakehan koplasi ministerinä ollessaan aikonaan oman konkurssin partaalla roikkuvan yrityksen, SKOPin ja Tampellan rahoitukseen ja sai tuomion. Kake on kyllä syntinsä sovittanut ja istuu parhaillaan taas eduskunnassa. Porukalla kepuloiset kuitenkin koplaa parhaillaan eduskunnassa taas 1001 Yön Satukirjan Maakuntasotea. Maakunnissa tulevan 20 vuoden aikana peräti 312.6 miljardin euron soterahoja on päästävä koplaamaan kepuloisten nuottien (= maakuntavaalit) mukaan "omille ja lähipiirien yrityksille". Tällaiselle kepuloiselle Kärkihankkeelle on kuitenkin pantava päätepiste. Tuoreessa muistissa on vielä katkera taistelu Juakosken Biolämpö Oy:tä. Biolämpöhän rakensi vuosina 2014-2016 JBOY:n uuden noin 9 milj. euroa maksaneen biovoimalan heikossa hapessa olleelle Römssylle. Römssy maksoi JBOY:stä vain 20 000 euron osakepääoman ja 350 000 euron suuruisen osakaslainan. Kyseisen lämpövoimalaitoksen kokonaisinvestointikustannukset olivat lähes 9 milj. Laitosta perustettaessa oli sovittu, että kyseinen laitos rahoitetaan pääasiassa Pohjois-Savon kuntien omistaman Savon Voima OyJ:n ja Juankosken kaupungin toimesta. Osakassopimuksissa oli myös sovittu, että Juankosken Kaupunki ja Savon Voima OyJ rahoittavat hanketta 50/50% tasaosuuksin yhteensä 880 000 euron suuruisin pääomalainoin. Osakassopimuksessa oli lisäksi sovittu, että osakkaat rahoittavat hankettaosakepääoman lisäksi enintään 2 milj. eurolla pääoma- ja osakaslainoja. Valtion myöntämä tuki investointiin oli 847 000 euroa eli noin 10%:a investointikustannuksista. Sopimusten mukaisesti Juankosken kaupunki ja kunnallinen Savon Voima OyJ sijoittivat hankkeeseen pääomalainaa molemmat siis 440 000 euroa. Osakaslainoja Juankosken kaupunki ja Savon Voima OyJ molemmat myönsivät alun perin kumpikin 550 000 euroa. Römssyn mentyä konkurssiin Esteri Kangasveijari keksi, että Römssy saadaan uudestaan tulille, kun seisomaan jäänyt uusi biovoimala lahjoitetaan ukrainalaiselle bioenergian huippuasiantuntijan Val Sedän Premium Board-pahviyhtiölle. NS katsoi, että Esteri ja hänen tukenaan olleet kepuloiset ja demut näyttävät antavan miljoonien eurojen laittoman valtiontuen Val Sedän rahanpesukoneelle. NS tekikin biolämpökähminnästä kuitenkin kunnallisvalituksen, jonka NS voitti jo 13.12.2012 Kuopion hallinto-oikeudessa. HAO määräsi Juankosken kaupungin purkamaan laittomat biovoimalapäätökset. Esteri ja kepuloiset eivät tästä tietenkään välittäneet mitään, vaan tekivät asian tiimoilta kaikkiaan vielä kolme saman sisältöistä päätöstä aina KHO:ta ja jopa EU:n komissiota myöten. Juankosken kaupungin hallituksen kokouksessa 11.2.2013 hallintojohtaja Kaisu Matinniemi esitteli pikaisesti salatun FCG "erityisasiantuntija" Riitta Ekurin laatiman JBOY:n yrityksen arvoa koskevan asiakirjan. "Eritysasiantuntija" käytti arviokirjassaan JBOY:n vapaasen kassavirtaan perustuvaa arviointimenetelmää, joka perustuu diskonttauslaskuun. Salatussa lausunnossaan "erityisasiantuntija" päätyi siihen, että lähes 9 milj. euroa maksaneen biovoimalan arvo on nolla. Lopultahan Esterin johdolla JBOY:n laitoksen osake-enemmistö myytiinkin Premium sisaryritys Primary Energy Finland Oy:lle (PEFOY) vain 13 200 eurolla, jonka PEFOY maksoi Juankosken kaupungille ostettuaan 11% JBOY:n osakkeista. Tämän laittoman kaupan Juankosken kaupunki ja PEFOY kuitenkin joutuivat myöhemmin kunnallisvalitusten johdosta perumaan. KHO on kuitenkin todennut kaikki Juankosken päätökset laittomiksi ja määrännyt kaupungin tekemät laittomat päätökset yksiselitteisesti purettaviksi. Juankosken kaupunki on siis vain pieneltä osin (osakekaupat) noudattanut KHO:n antamia lopullisia päätöksiä, koska Juankosken kaupungin toimesta on myönnetty JBOY:lle (ja siis Premium Board Finland-yritysryhmälle) laittomissa päätöksissä kiellettyä valtiontukea ainakin 1-2 milj. euron arvosta. Koska Premium Board Finlandin rahanpesukone ei koskaan saanut Römssyä kunnolla käyntiin, niin myös JBOY:n biovoimala ajautui ensin yrityssaneeraukseen ja myöhemmin konkurssiin vuonna. 14.9.2017 JBOY:n konkurssipesän hoitaja sitten myi seisovan biolämpövoimalan Milini Holding Ltd:lle. Tällä konkurssilla ja kaupalla varmistettiin sitten se, että Juankosken kaupungin 30%:n omistusosuus uudessa biovoimalassa oli menetetty ja saatavat JBOY:n konkurssipesästä olivat sulaneet lähes nollan euron arvoiseksi. Esterin ja kepuloisten alkuperäinen tavoite lahjoittaa uusi biovoimala ulkomaisille rahanpesuyhtiöille oli siis saatu vietyä loppuun. Olen jo aiemmin todennut keskustan viralliselle äänellekin, että kepuloisten ei pidä lähteä leikkimään diskonttolaskulla, koska tunnetusti kepuloiset eivät hallitse kyseistä aivan keskeistä lähes jokaiseen talouspäätökseen liittyvää asiaa. Juankoskellahan Esteri Kangasveijari erehtyi pahasti myös Premium Board Finland Oy:n kaupungin 5 milj. euron takauksen kohdalla. Esteri palkkasi Vision Huntersin "erityisasiantuntijat ja luottokonsultit" määrittämään Farocon Oy:n Hangossa olevan peltisen varastohallin vastavakuusarvon Farocon Oy:n vapaasta kassavirrasta. Esteri ja Vision Hunters totesivat, että peltihallin vastavakuusarvo on peräti 7.6 milj. euroa. Kysymys on siis turvaavasta vastavakuudesta. NS teki tästäkin laskuharjoituksesta kunnallisvalituksen ja totesi, että älkää hyvät miehet ja naiset tehkö tällaista liikettä, koska erittäin suurella takauksella ei ole mitään vastavakuusarvoa ja ilmeisten riskien toteutuessa koko kaupunki tuhoutuu. Tietenkään pienen ja ketterän NS:n hyväntahtoisia varoituksia kepuloiset härkäpäät eivät halunneet uskoa, eikä ottaa kuuleviin korviinsa. Lopputulos on tuonkin epäonnisuneen diskonttolaskun osalta kuitenkin nyt se, että Juankosken kaupungin itsenäisyys meni ja pahvitehdas on taas seissyt pakkasessa jo yli viisi vuotta putkeen. "Hiljainen on kylätie": Reijo Taipale: "Hiljainen Kylätie" https://www.youtube.com/watch?v=WsEt7NEF0Dw Olisi ehdottomasti lähdettävä siitä, että kepuloisia ei pidä päästää mihinkään sellaisiin tehtäviin, joihin liittyy vähänkään taloudellista päätöksentekoa. Perinteisesti monet kepuloiset ovat kyllä hyvin varakkaita, mutta kepuloisilla on sellainen vika, että he eivät osaa käyttää rahaa oikein. Tämä johtuu taas siitä, että kepuloisten taloudellinen ajattelu on aina perustunut vastikkeettoman julkisen rahan jakamiseen ja vielä hyvin mielellään toiselle kepuloiselle. On selvää, että tällainen mulle-sulle-mulle ajatusmalli ei voi kasvattaa minkään kunnan, maakunnan tai koko Suomen hyvinvointia ja taloudellista kakkua. |
||
| Jari Koskela | Re: Kuplahalleja romahtelee | 15.3.2018 7.37 |
| Milloin New Stroms Oy käynnistää tehtaan? |
||
| mualainen | Re: Kuplahalleja romahtelee | 15.3.2018 15.06 |
| Kylläse tulloo usseita kertoja mieleen tälläkkii sivulla kirjottajien mielenjuoksu ja asijoitten asettaminen oikeeseen ruotuun. Nytkin tämä osio pohdiskellee, romahtaako kuplahallit elikkä ei. Juur äsken nimim. Koskela, liekkö tuntemattoman sotillaan, jo tementoitunut värnikki, loihtinut asiaa koskeneen kommentin, onko NS käynnistänny tehtaan. Onhan siinä täysin tementoitunneen mielipite, joka yhistää nämäkkii kaks asijaa. |
||
| Kouraan ajattelija | Re: Kuplahalleja romahtelee | 15.3.2018 15.49 |
| Mitähän tämä Koskela sanoisi, jos tulisin ja käynnistäisin hänen autonsa. |
||
| Elon Sipilä | Re: Kuplahalleja romahtelee | 15.3.2018 16.46 |
| Muista Kouraan ajattelija ottaa käynnistyskaapelit mukaan, kun menet Koskelan autoa käyynnistämään. Römssyn Mersussa ei auta enää käynnistyskaapelitkaan. Tarvitaan vähintään uusi kierrätysakku tai Terrafamen tulevasta akkutehtaasta moderni nikkeli & koboltti akku. |
||
| jäävesi on hyvää | Re: Kuplahalleja romahtelee | 15.3.2018 20.15 |
| juankosken kuplahalli ei romahda vaikka siihen sataisi metri paskaa. -te kateelliset vaan koko ajan odotatte että se romahtaa.sais jotain puheenaihetta. |
||
| alan kolmas mies | Re: Kuplahalleja romahtelee | 15.3.2018 21.03 |
| Ähtärin kriisikunta otti mallia Juankosken laittomasta päätöksenteosta ja teki myös "Faroconit". Kuningas Sauli ja Kiinan presidentti Xi sopivat taannoisella Xi:n Suomen vierailulla, että Kiina lainaa hyvän tahdon eleenä noin 1 000 000 USD vuotuista vuokraa vastaan Suomelle kaksi jättiläispandaa, jotka sijoitetaan Ähtärin Eläinpuistoon. Ähtärin Eläinpuistohan on jo vuosikaudet roikkunut konkurssin partaalla, mutta nyt Ähtärin päättäjät olivat keksineet, että eläinpuiston nykyiset noin 170 000 ihmisen kävijämäärät kasvavat ainakin 100 000 kävijällä vuodessa, kun kylään saadaan kaksi jättiläispandaa Kiinasta. Pandoille rakennettiinkin nopsasti uusi pandatalo, jonka rakennusta varten Ähtärin valtuusto antoi 8.2 milj. euron omavelkaisen takauksen. Pari kuukautta takauspäätöksen jälkeen kaupungin 99%:sti omistama Ähtärin Eläinpuisto Oy päätti ylimääräisessä yhtiökokouksessa myöntää Ähtärin kaupungille 8.2 milj. euron vastavakuuden. Ähtärin kaupunginjohtaja Jarmo Pienimäki on kertonut julkisuteen, että "oli tiedossa, että meillä oli prosessissa muotoepäkohta. Riittävät vastavakuudet tulivat hankkeeseen vasta jälkeenpäin". "Näppituntumalta Pienimäki arveli, että 99% ähtäriläisistä uskoo pandojen vetovoiman pitävän huolen siitä, etteivät veronmaksajat tästä vastuuseen joudu, vaan velvoitteet hoituvat asianmukaisesti yhtiön toimesta. Minä kuulun tähän 99%.iin". 19.2.2018 KHO on kuitenkin todennut, että Ähtärin takauspäätös on laiton, koska takauspäätös KHO:n mielestä vaarantaa Ähtärin kaupungin kantokyvyn. KHO:n antama päätös on hyvin linjassa myös Juankosken kaupungin myöntämän takauspäätöksen kanssa. Pieni ero Ähtärin KHO-päätöksessä on kuitenkin se, että KHO ei määrännyt Ähtärin kaupunkia purkamaan heti laitonta takauspäätöstä. Tulee kuitenkin olemaan mielenkiintoista seurata, millä tavoin pandapuiston rahoittajat suhtautuvat laittomaan takaukseen. Ulkomaisista pandapuistoista tiedetään, että esim. Edinburgissa pandapariskunta syö bambua noin 125 000 euron edestä vuosittain ja Memphisissä USA:ssa pandat tuottavat eläinpuistolle 265 000 euron vuosittaisen tappion. Ähtärissä pandoja pääsee katsomaan tiettävästi 30 euron pääsymaksulla. Ähtärin pääsymaksu on selvästi korkeampi kuin muilla pandapuistoilla. Ähtärin kuntapäättäjät ovat siis selvästi tehneet ns. Faroconit eli sitoneet omavelkaisen takauksen kaupungin 99%sti omistaman Ähtärin Eläinpuisto Oy:n tulevaan kassavirtaan. Juankoskellahan Esteri Kangasveijari sitoi 5 milj. euron kaupungin omavelkaisen takauksen Premium Board Finland Oy:n Farocon Oy:lle maksamaan 850 000 euron suuruiseen vuotuiseen kassavirtaan, jonka arvoksi Vision Huntersin konsultti Häggblom laski 10 vuoden diskonttaukselle 7.6 milj. euroa. Juankoskella kävi niin onnettomasti, että Faroconiin ei syntynyt tuota kassavirtaa, eikä Esteri Kangasveijari muistanut tarkistaa, että takaussopimuksessa oli PBFOY:n kohdalla 30%:n ns. minimi omavaraisuuskovenantti eli ehto. Juankoskella kyseinen sovittu PBFOY:n omavaraisuusaste ei siis koskaan toteutunut ja niinpä Farocon Oy on sittemmin mennyt jo konkkaan. Kaupungille tästä takauksesta tuli sitten suoraan yli 5 milj. euron tappio. Kokonaisuudessaan kaupungin menetykset olivat laittomasta takauksesta noin 25.6 milj. euroa. Juankosken itsenäisyys myös meni kyseisessä laittomassa takausseikkailussa. Ähtärin Eläinpuisto Oy on ollut konkurssin partaalla ennen pandainvestointia. Tilanne muistuttaa siis uhkaavasti Farocon Oy:tä, jonka oma pääoma ennen Juankosken kaupungin myöntämää laitonta takausta oli myös syöty. Ähtärin Eläinpuistossa suurimmat riskitekijät ovat tietysti korkea pääsymaksu, toteutuva kävijämäärä ja pandojen varsin korkeat hoitamis- ja vuokrakustannukset. Kun katsoo Ähtärin kaupungin konserniyhtiöitä, niin vuoden 2016 tilinpäätöksestä nähdään, että Ähtäriin on syntymässä pandoihin liittyvä iso taloudellinen riski, joka voi lopulta kaataa koko kaupungin. Pandapuiston uusinvestointi näyttää perustuvan ainakin 8.2 milj. euron suuruiseen vieraan pääoman rahoitukseen. Mikäli lisäkävijämäärä pandapuistossa jää tasolle noin 100 000 kävijää vuodessa, niin alustavien laskelmien tarvitaan ainakin 25 euron suuruinen pääsymaksu nollatulokseen. Liikevaihto vuonna 2016 (x 1000 euroa) Ähtärin Eläinpuisto Oy 2 092 Hotelli Mesikämmen Oy 2 815 Ähtäri Zoo Resort Oy 263 Yhteensä 5 170 Tulos vuonna 2016 (x 1000 euroa) Ähtärin Eläinpuisto Oy 50 Hotelli Mesikämmen Oy -181 Ähtäri Zoo Resort Oy 19 Yhteensä -112 Vieras pääoma vuonna 2016 (x 1000 euroa) Ähtärin Eläinpuisto Oy 3 215 Hotelli Mesikämmen Oy 1 815 Ähtäri Zoo Resort Oy 66 Yhteensä 5 157 Vertailun vuoksi todettakoon, että vuonna 2016 Korkeasaaressa kävijöitä oli 479 394 kpl. Korkeasaaren pääsylipun hinta on nykyään 12 euroa ja vuosilippu 50 euroa. Tätä taustaa vasten arvioiden voi ounastella, että Ähtärin Pandapuisto voi nousta vielä kovastikin tapetille, kun kriisikunnaksi ajautunut Ähtäri lähti tekemään selvästi poliittisen Panda-sopimuksen kiinalaisten kanssa. Tästä voi kehittyä vielä isokin kansainvälinen kärhämä, kun kiinalaiset saavat tietää, millaisiin huteriin taloudellisiin käsiin heidän arvokkaat pandat ovat Ähtärissä joutuneet. Vaarantaako Ähtärin kunnan päättäjät Suomen ja Kiinan hyvät kupplasuhteet? |
||
| juristin alku | Re: Kuplahalleja romahtelee | 15.3.2018 23.35 |
| Panda-puistoon menevän tien varteen asennetusta videokamerasta on voitu havaita, että Ähtärissäkin Panda-puiston kylätiellä oli runsaasti vieraita kahtena päivänä Pandojen saapumisen jälkeen. Se jälkeen on voitu laskea, että kävijöitä on ollut päivittäin vain noin 100 kpl, kun puiston puuhamiehet haaveilivat 500 kävijästä päivittäin. Panda-puiston ja Ähtärin kylätie on siis muuttunut hiljaiseksi, kun Ähtärissä myönnettiin 8.2 milj. euron laiton takaus Panda-puistolle. Reijo Taipale: Hiljainen kylätie https://www.youtube.co/watch?v=WsEt7NEF0Dw Näyttää pahasti siltä, että kirous seuraa laittomia valtiontukia ja laitonta kunnallista päätöksentekoa. Juankoskella sotkeuduttiin takausasiassa rahanpesuun venäläisten, ukrainalaisten ja armenialaisten kanssa. Asia on tutkinnassa. Ähtärissä on muhimassa paha poliittinen kriisi Suomen ja Kiinan valtioiden välillä. Asia ei ole vielä tutkinnassa. |
||