Keskustelu

Aikuinen miesTeiden kunto14.1.2018 14.51
On aika outoa tämä nykyinen ELY keskuksen teitten kunnossa pidon rahoitus. Joitakin vuosia sitten tehtiin suunnitelma muuttaa vanhat asfaltti osuudet sorateiksi koska niitten hoito on halvempaa. Kuinka ollakkaan niin rahoitusta ei ole edes vilkkaammille teille joilla raskas liikenne on suuri. Nämä sora osuudet alkaa olla lopun edellä, veden syövyttämät montut on syvimmillään jopa 80mm ja iskarit tiukoilla kun on monttua toisen jälkeen. Aletaan olla kuin Venäjällä missä millään ei ole väliä kunhan isoilla kaupungeilla on väylät kunnossa. Ennen oli TVH ja TVL jotka piti tiet kunnossa, silloin tiet ajettiin KARHULLA useimmin kun nykyisin traktori vetoisella lanalla 3-4 kertaa kesässä. Ne montut ei katoa ajamalla lisää soraa niihin vaan ne pitää lanata tai kaivaa pois montun pohjaa myöten. Nyky ajattelu näyttä olevan kun soitat kunnossa pitäjille niin antavat avun mut hetkellisen joka katoaa seuraava sateen jälkeen ojaan eikä syy ole heidän vaan kun ei ole rahaa budjetoitu näille meidän pienille sora teille joita näyttä vielä kuitenkin löytyvän yllättävän paljon Ruotsiin ja Norjaan nähden. Uskon jotta nämä teiden kunnossa pitäjät tekee kaikkensa mut rahaa ei vaan löydy, niin paskalla ei Taavettikaan linkkuveitseä osta!

eskimoRe: Teiden kunto14.1.2018 15.59
elä hättäile, ennee puuttuu muutama kuoppa , niin tie on tasaineen kun ee mahu tiehen uusia monttuja

alan kolmas miesRe: Teiden kunto14.1.2018 18.10
Teiden kunnossapitokustannukset ovat olleet seuraavat:

 31.5.2011: nolla euroa
 31.5.2012: - 11 062.8 k?
 31.5.2013: - 10 010.7 k?
 31.5.2014: + 11 279.3 k? (sisältäen yrityssaneerauksesta johtuvia satunnaisia eri yht. 14 077.5 k?)
 31.5.2014: - 2 798.2 k? (ilman satunnaisia eriä)
 31.5.2015: - 1 424.8 k?
 31.5.2016: - 1 802.9 k?
 31.5.2017: - 1 826.9 k?
 31.5.2011 -31.5.2017: yhteensä - 28 926.2 k?

Kyllä kepuloistenkin pitäisi jo uskoa, että teiden kuntoei enää entisillä lääkkeillä paranee.

Alkaisi olla jo korkea aika ruveta kysymään neuvoja pieneltä ja ketterältä New Stroms Oy:ltä, mitä pitäisi tehdä.

Keväällä 2011 NS arvioi ja varotti Esteri Kangasveijaria, että teiden maisemointikustannukset voivat hyvinkin olla 8.3 milj. euron luokkaa.

Nyt on teiden kunnossapidossa tappiota tehty jo yhteensä lähes 30 milj. euroa. Lisäksi 10 milj. euron biovoimalakin on lyöty jo lihoiksi.

Kyllä täytyy todeta, että kepuloiset ovat tosi itsepäistä porukkaa, kun NS kertoi jo keväällä 2011, miten kunnostus pannaan pyörimään ilman kaupungin laitonta takausta ja muita hämäriä rahoittajia.

Keskusta pettää aina

Patiksen miehetRe: Teiden kunto14.1.2018 19.28
Erinomaista, että alan kolmas mies on nyt vihdoin ruvennut kiinnittämään huomiota teiden huonoon kuntoon.

Patiksen miehetRe: Teiden kunto14.1.2018 19.28
Erinomaista, että alan kolmas mies on nyt vihdoin ruvennut kiinnittämään huomiota teiden huonoon kuntoon.

alan kolmas miesRe: Teiden kunto15.1.2018 2.25
Ei se ole mikään kumma, että Suomen tietkin ovat päässeet rapistumaan, koska minäkin olin viimeksi TVH:lla nelostien öljysoraushommissa jo 57 vuotta sitten.

Sen jälkeenhän alfattiyhtiöt ovat saaneet rauhassa mellastaa omissa asfalttikartelleissaan. Jäivät kuitenkin lopulta kiinni pari vuotta sitten ja heille mäjäytettiin muhkeat sakot.

Ei siis ole mikään ihme, että valtion rahat on tienpitoon olleet tiukoilla jo vuosikausia.

Sama koskee myös monopoliyhtiö VR:ää, jonka hoitamia junaratoja on ruvettu laittamaan rullalle.

Ja nykyään enää muutama harva juna jytkyttää tyhjillään päivittäin keskimäärin 80 km/h vauhtia Helsingistä Kontiomäen kautta Ouluun ja vissiin Rovanimelle asti ja tietysti myös takaisin.

Kyllähän tästä pitäisi nähdä, mitä valtiojohtoiset kartellit ja monopolit ovat Suomelle aiheuttaneet.

Ihmiset ovat paenneet maaseudulta kaupunkeihin, koska maaseudulla ei enää päästä liikumaan paikasta toiseen okein millään julkisella kulkuneuvolla tai linja-autolla, joiden vuoroistakin päättää viime kädessä käsittääkseni joko AVI tai kepuloisvetoiset ELY-keskukset.

Ainoat luotettavat kulkuneuvot maaseudulla ovat nykyään maitoautot, joissa lukee tietysti vielä kartelliyhtiö Valion mainos.

Terra Sipilän moderni liikenneministeri Anne Berner (kepuloiset) on puolestaan panostamassa voimallisesti pääkaupunkiseudulla sähköautoihin ja sähköpolkupyöriin sekä tietysti Finnairiin ja Finnaviationin lentokentään.

Onkin erittäin tärkeätä, että Finnairin bisnekset ja Vantaan lentokenttä ovat kunnossa, koska nykyäänhän meille on syntynyt edestakainen lentoliikenne, jossa Suomeen eksyneitä pakolaisia kuskataan tuhat määrin Finnairin koneelle ensin Suomesta pois ja sitten taas Suomeen takaisin.

Ei ole mikään ihme, että Finnairin ja Finnaviationin taloudetkin ovat kohentuneet viime aikoina, kun meillä on valtion rahalla saatu pystyyn noinkin makoisa päivittäinen kansainvälinen lentoliikenne.

Hyvä olisi kyllä selvittää myös, millainen lentoliikenne on saatu aikaiseksi Helsingin ja Brysselin välille, kun tuntuu siltä, että lähes päivittäin mepit sun muut ministerit ja korkeat virkamiehet reisaavat verovaroin kaikenlaisiin hätäkokouksiin Brysseliin ja takaisin.

Minä luulen, että piispa Laajasalon muutamat matkat Kallion seurakunnan luottokortilla Israeliin ja Savonlinnan oopperajuhlille kalpenevat meidän korkearvoisten poliitikkojen matkailubudjettien rinnalla.

Ainoa ero on se, että Teemu Laajasalon noin 2 000 euron rötösten perään on jo saatu rikospoliisitkin, kun kymmenien ellei satojen korkea-arvoisten virkamiesten ja poliitikkojen toimia ei meillä valvo oikein kukaan.

Hyvä esimerkki tästä on kansanedustajien satojen tuhansien elinikäiset sopeutumiseläkkeet ja hyvä veli toimeksiannot (mm. Maria Kaisa Aulan (kepu)) sekä kultaakin kalliimmat neuvot ja palvelut kepuloisille virkamiehille.

Viimeisimpänä logistisena villityksenä näyttää olevan tunneliyhteyden rakentaminen Helsingistä Tallinnaan, johon on tulossa ilmeisesti jo kaksikin tunnelia.

Myös Helsingin ja Tampereen uudet pormestarit ovat ottaneet entisiltä tiemestareilta tahtipuikot käsiinsä ja ovat jo kovaa vauhtia rakentamassa uusia junayhteyksiä Helsingin ja Tampereenkin välille.

Minusta olisi oleellinen asia tietää, mille nopeudelle nuo uudet rautatielinjat on suunniteltu.

Euroopan muissa maissahan liikutaan rautateilläkin nykyään jo 200-300 km/h nopeuksilla, niin miksi meillä esim. Kalakukossa körötellään vielä melkein samaa vauhtia kuin Juhani Ahon vuonna 1884 ilmestyneessä Rautatie romaanissa

Tietysti pääkaupungin ympäri täytyy rakentaa myös ns. Pisararata ja nythän on saatu juuri Länsimetrokin liikennöitävään kuntoon.

Pisararatakin saatiin rakennusohjelmaan, kun kepuloisten Luomu Tiilikainen siirtyi asumaan Ruokolahdelta Helsinkiin ja siirsi omasta budjetistaan kätevästi Pisararataan tarvittavat varat, vaikka Risararadan rakentamisen piti olla käsittääkseni Anne Bernerin rootelissa.

Pääkaupunkiseudulla ainoaksi ongelmaksi on jäänyt Länsimetron Espoon sisäinen syöttöliikenne, jossa metron rakentelijat ovat kokonaan unohtaneet sen, että Espoo on laaja kaupunki.

On aika huono ehtiä kävellen tai sähköpyörällä metroon, kun busseilla tapahtuva metron syöttöliikenne päätettiin lähes tyystin lakkauttaa, kun ensimmäinen metro lähetettiin Isosta Omenasta kohti Kamppia.

Kyllähän tässä kaikessa on meneilään sellainen kepuloinen taivaanrannan maalaus, että ei paremmasta väliä.

Kaikesta näkee, että Terra Sipilä näyttää keskittäneen kaikki voimansa Soten maakuntamalliin, jossa keskeisenä suunnittelun ohjenuorana on se, että maaseudulla on riittävät valmiudet hupenevien maatalosuyrittäjien lomituspalveluihin ja maitoautojen reittien ylläpitoon.

Ei ole ihme, että Savossa on alettu jo liikkua luistimilla jäisillä teillä.

Juankosken keskustan virallinen ääniRe: Teiden kunto15.1.2018 7.14
Me olemme ottamassa juuri digiloikkaa eli siirrymme sähköpostilla paikasta toiseen.
Auto- ja lentoliikenne ovat vanhanaikainen ja hidas tapa käydä Juankoskelta Helsingissä.
Matkustamisen tarve on vähentynyt.
Puhelimella käydään lääkärissä ja asioistaan pankissa.
Silloin harvoin, kun käyn Nilsiässä voin varata reissuun kokonaisen päivän. Vapaa-aika on jokaisella yllin kyllin.
Tänään olen päättänyt käydä Juankoskella katsomassa Apteekin talon loppurysäystä.
Tulee siihenkin hyvä parkkipaikka eikä tarvitse enää mennä navetan taakse asti kuselle.

Juankosken keskustan virallinen ääniRe: Teiden kunto15.1.2018 15.43
Nyt on Juankoskella käyty. Hyvä parkkipaikka tulee talon tilalle. Nyt on Juankoskella parkkipaikkoja, mistä valita eikä ole pysäköintirajoituksia.

Jatkoin matkaani kaupungintalolle ja ajattelin pistäytyä kaupunginjohtajan puheilla. Huoneessa ei ollutkaan entistä kaupunginjohtajaa, vaan mahottoman pitkäpartainen mies. En uskaltanut astua sisään.
Kaupungintalon parkkipaikat tien toisella puolella on todella hyvät.
Sanoisin, että Juankoskella on Suomen parhaat parkkipaikat. Ei ovet murjo naapuriautoa. Ei ainakaan tila ole esteenä.
Ensi kesän kanavajuhlille on aivan loistavat olosuhteet. Ei tarvitse muualta tulleiden kävellä pitkiä matkoja satamaan.
Juankoskelle lähdin oikeastaan ostamaan tulostuspaperia, mutta ei sellaista löytynyt. Kävin S-kaupassa, rautakaupassa, sähköliikkeessä, putkiliikkeessä, plakkarissa ja timanttikaupassa. Ei löutynyt eikä löytynyt tulostimeen mustetta.

Ei haitannut hukkareissu mitään. Nyt on hyvä syy mennä huomenna Nilsiään. Nilsiässä parkkipaikat ovat paljon huonommat kuin Juankoskella.

alan kolmas miesRe: Teiden kunto15.1.2018 23.16
Keskustan virallinen ääni on kiteyttänyt 100 vuotiaan Digi-Suomen kurjuuskehityksen tarkkailemalla autioituvan Juankosken ennen niin hienon Apteekin talon loppurysäytystä parkkipaikaksi, jossa on hyvä käydä kusella, kun tulee asiaa Juankosken ennen niin vilkkaaseen Juankosken keskustaan.

Minun käsittääkseni kepuloiset ovat työnään rakentaneet näitä julkisia kusilaaneja ympäri Suomen niemen sinä aikana, kun ovat olleet vallan kahvassa.

Kepuloisten työkalupakissa keskeiset työkalut ovat olleet tässä tihutyössä seuraavat tulonsiirrot ja tulonsiirtäjät:

 Maataloustuki (kotimainen ja EU tuki) nykyään n. 3 miljardia vuodessa

 Valtion avut kunnille n. 8.4 miljardia euroa vuodessa

Kun sitten tarkastellaan esim. vuoden 2018 valtion budjetin määrärahoja, niin saadaan seuraavat luvut:

 Kaikki määrärahat yhteensä 55.8 miljardia euroa

 Valtiovarainministeriön menot yhteensä 17.2 miljardia euroa

 Sosiaali- ja terveysministeriön menot yhteensä 15.0 miljardia euroa

 Liikenne- ja viestintäministeriön menot yhteensä 3.4 miljardia euroa

 Maa- ja metsätalousministeriön menot yhteensä 2.6 miljardia euroa

Koska virallinen ääni nosti keskusteluun nuo kepuloisten moniulotteisen rahanjakopolitiikan kautta syntyvät aitiokylien kusilaanit, niin on syytä tarkastella myös sitä, mitä kepuloiseen digi-aikaan on tapahtunut ihmisten elämässä.

Muistelen, että hyvä ystäväni ja entinen inttikaverini Hannes Manninenkin (kepu) kyllästyi eduskunnassa kepuloisten kusitolppana olemiseen.

Ihmetyttääkin, miksi kepuloisten kanssa aina joutuu jonkinlaisen kuseen tai lannan luontiin. Tunnetusti näistä touhuista ei seuraa mitään muuta kuin taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia.

Jaakko Tepostakin Hilma otti pesäeron ja lähti Kylän Ravatti Sonni Onni Laukkasen völjyyn, kun Hilma joutui yksinään lapioimaan navetasta lietettä luukun läpi lantalaan:

https://www.youtube.com/watch?v=5oL4uyiGHWo

Kuten virallinen äänikin yllä esittää, digi-ajan ihmisillä ei ole enää mitään tarvetta liikkua. Riittää täysin, kun makuullaan pelaa tietokonepelejä kotonaan sängyssä ja yrittää olla rahavaikeuksissaan digi-yhteyksissä verottajaan, pankkeihin, KELAan, TE toimistoimistoihin ja tietenkin kuntien sossujen luukuille.

Juankoskellahan on asiat virallisen äänen mukaan viety jo niin pitkälle, että kylältä ei näköjään saa enää edes paperia puhumattakaan tulosimen musteesta.

Tähänkään vaivaan ei ole mitään parannusta odotettavissa, vaikka Juankoskellekin on kaivettu maahan moderni Laajakaista Kaikille.

Digi-aika on romahduttanut Suomen ennen niin menestyksekkään urheilunkin. Nykyään keihäässäkin digi-heittäjät saavat vaivoin virtuaalisen keihäänkin lentämään enää 80 metrin viivan yli.

Ei varmaan Esteri Kangasveijari arvannut keväällä 2011, kun hän valitsi väärän hevosen Römssyn lunastukseen, että kaupungin laiton 5 milj. euron takaus, jolla piti käynnistää Römssy, menikin lopulta Apteekin talon parkkipaikan eli Juankosken Kusilaanin rakentamiseen.

Pysähtyneelle digi-kansalle käy samalla tavoin kuin hapettomassa sammakkolammessa käy suurimmalle osalle sammakon pojista. Kuolevat hapen puutteeseen.

Paikalleen jymähtäneestä kepuloisesta digi-ajasta seuraa, että kaikki valtion ja kuntien rahat joudutaan käyttämään sosiaali-a ja terveysministeriön menoihin.

Onhan se täysin käsittämätöntä, että Suomen kaltaisessa pienessä ja nuoressa maassa peräti 26.9% valtionkin menoista on suoria sosiaali- ja terveysmenoja.

Kun vielä huomioidaan se, että valtion 8.4 miljardin euron tuesta kunnille suuri osa kohdistuu sosiaali- ja terveyshuoltoon, jonne rahaa on jaettu täysin avokätisesti joidenkin laskennallisten jo kauan sitten aikansa eläneiden kepuloiskriteerien perusteella, niin eipä tarvitse ihmetellä Suomen hidasta nousua kurjuuden suosta.

Tässä rahanjaossa kepuloisvetoinen eduskunta on tietysti koko ajan 24h/7 tahdilla säätänyt erilaisia lakeja ja säännöksiä, joilla kuntien tehtävät ovat tulleet käytännössä mahdottomiksi hoitaa inhimillisin kustannuksin.

Nytkin kohta joudutaan miettimään, miten hoidetaan Terra Sipilän Maakuntamallissa noin 200 000 kuntatyöntekijöiden tulevaisuus, kun mielekästä työtä ei enää ole digi-kuntasektorillakaan.

Digi-aikana ei voi enää puolustella töitään silläkään, että päivittäin siirtelee paperipinoja pöydänkulmalta toiselle silloin kuin ei ole kahvitunnilla tai koulutuksessa. Digi-aikanahan ei enää mitään paperipinoja ole.

Kyllä kuntaliitossakin hyvin tiedetään, kuinka heikosti meillä on noita sote-asioitakin hoidettu vuosikymmenet kepuloisessa julkisessa komennossa.

Teiden kunnosta ja yhteiskunnan liikkumattomuudesta keskustellessa voidaankin heti ihmetellä sitä, miksi Suomessa, joka on yksi Euroopan harvaan asutuimmista maista, maanteiden ja rautateiden kehittäminen sekä ylläpito on jätetty vuosikymmeniksi täysin hunningolle.

Onhan se merkillistä, että Liikenne- ja viestintäministeriön määrärahatkin vuodelle 2018 ovat siis vain 3.4 miljardia euroa eli 6.1% valtion budjetin määrärahojen kokonaissummasta.

Määrärahojen jakautuma on seuraava:

 01 Hallinto 495 milj. euroa
 10 Liikenneverkko 2 002 milj. euroa
 20 Viranomaispalvelut 56 milj. euroa
 30 Liikenteen tukeminen 209 milj. euroa
 40 Viestintäpalvelut, verkot 521 milj. euroa
 50 Sää-, meri ja ilmastop. 46 milj. euroa
 Kaikki yhteensä 3 328 milj. euroa

Autoliitto on koonnut seuraavan aikasarjan liikenteen valtion vuosittaisista menoista:

 2010 1 582.3 milj. euroa
 2011 1 651.5 milj. euroa
 2012 1 744.7 milj. euroa
 2013 1 850.3 milj. euroa
 2014 1 789.7 milj. euroa
 2015 1 746.1 milj. euroa

Vuonna 2015 valtion liikennemenot olivat liikennemuodoittain seuraavat:

 Tieverkko 873.10 milj. euroa
 Rataverkko 508.10 milj. euroa
 Vesiväylät 75.00 milj. euroa
 Joukkoliikennep. 117.80 milj. euroa
 Hallintomenot 172.10 milj. euroa
 Yhteensä 1 746.1 milj. euroa

Kuntaliiton mukaan kuntien liikennemenot ovat valtion menojen lisäksi olleet 2010-luvulla yhteensä noin 1.4 miljardia euroa

Autoliiton sivuilta löytyy liikenteen valtiolle maksamista veroista seuraava vuosittainen yhteenveto:

 2009 5 992.0 milj. euroa
 2010 6 619.9 milj. euroa
 2011 7 350.6 milj. euroa
 2012 7 602,3 milj. euroa
 2013 7 715.9 milj. euroa
 2014 7 821.7 milj. euroa
 2015 7 767.0 milj. euroa
 2016 8 029.6 milj. euroa

Vuoden 2016 osalta valtion liikenteen verokertymä on seuraava:
 Autovero 963.50 milj. euroa
 Ajoneuvovero 1 083.00 milj. euroa
 Polttoainevero 2 821.90 milj. euroa
 Polttoaineiden ALV 1 167.40 milj. euroa
 Autojen ALV 824.50 milj. euroa
 Korj. ja varaosa ALV 785.40 milj. euroa
 Vakuutusmaksuverot 384.0 milj. euroa
 Verotulot yhteensä 8 029.60 milj. euroa

Kun näitä liikenteeseen liittyviä lukuja tarkastelee, niin ei voi olla kysymättä, mitä mahtaa liikkua Terra Sipilällä ja Äiti Annikalla mielessä maakunnallisten Sote-palvelujen hallintohimmeleitä rakennettaessa, kun digi-Suomessa kaikki verorahat näköjään systemaattisesti ohjataan täysin kannattamattoman maatalouden ylituotannon ylläpitoon ja maakuntien pohjattomiin sote-palveluihin.

Näyttää siltä, että samaan aikaan koko muu yhteiskunta rapistuu ja normaaleista maanteistäkin tehdään vain harrastelijoiden ja moottorikelkkailijoiden luistinratoja ja ralliteitä, mutta oikeille autoilijoille, jotka maksavat kaikki viulut, tarjotaan enää kivisiä ja jäisiä sorateitä ja kepuloisten rakastamia kusilaaneja keskellä ennen niin hyvin voineita maaseutukeskuksia.

Tästä syystä 1-2%:n Matin tie presidenttikisassakin on jo noussut pystyyn.

Kansan syvät rivit eivät yksinkertaisesti halua enää kuulla kepuloisten digi-valheita. Kansan syvien rivien mitta on tullut täyteen!!!!

Patiksessa kuultuaRe: Teiden kunto16.1.2018 7.33
Onko Heikki J.W. Salonen ostanut tiekarhun Eero Kekäläiseltä?

Eero KekäläinenRe: Teiden kunto17.1.2018 0.05
Tännään ko. sattumoisin sain luettavaksi Mullikkabladetin tänpäiväsen paperilehen,
sattu silimään jonkun sanasepon pilapiirros Vieremän Kauppilanmäen isäntien hauskanpidosta teitten luistosta.
Sillonku minäkin työkseni sieltä siilin Yaralta jakelin niitä lannotteita ympäri maakuntia, niin tuli tutuksi nämäkii Vieremän isännät.
Joku sanaseppo ol piirtännä mullikkabladetin paperilehteen hauskan huumorikutsun Vieremän jäätanssiin.

Kauppilanmäen huvipaikalla viihdyttää
iceponssebänd, väliaikaviihdykettä tarjoo kauppilanmäen ice dance
young ladys.
Ja Kauppilanmäen rouvat ovat leiponet jo viikon icemuffins, tarjolla kera icetea.
Takahuoneessa kauppilanmäen isännät tarjoo yksityistilaisuudessa
icebondeckt, harvoille ja valituille.

Tilaisuuden pääsponsori, jäätävästä kylmäpäisyydestään tunnettu, teitten kunnossapidon tilanteeseen jo täysin kyllästynyt Ponssen hallituksen puheenjohtaja Vidgrenin Jussi pitää tietenkin jäätävän puheen,
osoitettuna suoraan, vaikkakin tilaisuuden toisten sponsoreitten
Pohjois-Savon ELY keskuksen liikenne ja instraksftruutista vastaavalle
Tommi Huttuselle ja paikkakunnan tienkunnassapidosta vastaavalle Destian Hannu Lukkarille, välittämättä siitä, et voiphanne valtion herrat vähä ottaa nokkiinsa, mut paskatko se siitä, myö tehhään mehtäkonneita olpa tiet liukkaita elikkä ei. Ja sama siitä, mitä herrat ajattelloo, niinhäse sano jo isä Einarkii.
Puheessaan Vidgren viittaa jäätävästi siihen, et, hoitakaatte te pojat työnne, niinkuin me veronmaksajat teemme ja toivomme. minun ja yhtiömme satojen työntekijöitten maksamilla verorahoilla tekin teette työnne, et Vieremällä tiet olisi todella hyvässä kunnossa, aina aurattuna ja hiekoitettu.

Welcome to party.

alan kolmas miesRe: Teiden kunto17.1.2018 17.13
Digimaailmaan höyrähtänyt Terra Sipilä on jo äänensä antanut pressan vaaleissa ja ääni tiettävästi meni 1-2%:n Matin vihreään muoviseen löylyvesisankkoon. Siis pohjattomaan kaivoon.

Viime eduskuntavaaleista lähtien Terra Sipilää on kepuloisten taholta kehuttu suureksi liikemieheksi, joka laittaa valtion omaisuuden tuottamaan.

Toistaiseksi valtion omaisuuden tuotoista ei ole mitään todistusaineistoa.

Terrafame jauhaa tappiota, Chempolis ei ole muodostunut kultakaivokseksi ja Fortuminkin Uniper kauppa jäänee kalliiksi vähemmistöosakkuudeksi.

Maanteistä puhuttaessa Terra Sipilän liikenneministeri Anne Berner (kepuloiset) on myös lähtenyt rakentamaan maateiden rakentamista digi-pohjalta ja kysynyt neuvoa Nokian aikoinaan umpikujaan ja palavaksi öljynporauslautaksi ajaneelta Jorma Ollilalta.

Anne Bernerillä ei kuitenkaan ole minkäänlaista osaamista maanteiden ylläpidosta, siksi kepulosissa visioissa on voitu innostua digi-tekniikan autuaaksi tekevään voimaan.

Minulla on taas ihan käytännön kokemusta tien pidosta ja uusien teiden rakentamisesta jo lähes 60 vuoden takaa, joten kyllä tässä asioita on seurattu ja on vähän kuulosteltu myös Merja Kylläsenkin (vas) taanoisia toimia liikenneministerinä.

Muistaakseni Alex Tsupukkakin (kok) antoi hyvät pisteet "Mertsille", kun hän oli suhtautunut vähän kriittisesti liikenneministeriön virkamiesten omavaltaiseen puuhasteluun.

Savonlinnassakin sopii ihmetellä Matti Vanhasen ja silloisen liikenneministeri ja nykyisen Kunta- ja kehitysministeri "minä ajattelisin" Anu Vehviläisen torsoksi jääneitä Laitaatsillan hankkeita, jossa päätettiin keskeyttää siltatyömaa ja laittaa koko Pieksämäki-Savonlinna ratakin rullalle.

Tästäkin kepuloisesta virityksestä tuli veronmaksajille 42 milj. euron lasku.

Tässäkin asiassa oli kannattanut vain odottaa sitäkin asiaa, että olisi purettu tuo VR:n rata- ja liikennemonoli.

Kyllähän Savonlinnassa jos missä tullaan tulevaisuudessa tarvitsemaan myös monipuolista rautatieliikennettä. Eihän Savonlinnastakaan pidä rakentaa mitään liikenteen kepuloista umpisuolta.

Nythän tilanne on se, että Suomen tieverkoston arvo on tiettävästi noin 15 miljardia euroa ja jo aiemmin kerroin, että valtio käytti tieverkon ylläpitoon vuonna 2015 vain 873.10 milj. euroa.

Samaan aikaan valtio sai tieveroja teiden käyttäjiltä eri muodoissaan vuonna 2016 yhteensä 8.0 miljardia euroa.

Valtio siis ohjasi tieverkon käyttäjiltä yli 7 miljardia euroa pääasiassa kuntien sotu-menojen rahoitukseen.

Tässähän ei ole mitään järkeä.

Nykyisellä menolla Suomen tiestö siis rapistuu samalla tavalla kuin on käynyt Venäjällä.

Tarvitaan siis täysin uutta ajattelua.

Kun olen tässä seurannut ystäväni Eero Kekäläisen esiin ottamia huolia Suomen tieston rappeutumisesta, niin olenpa tässä hieman kehitellyt ajatuksia siitä, miten nykyinen surkea Suomen tieverkon tila saadaan nopeasti korjattua.

NS voisikin perustaa tytäryrityksen New Sroms Roads Oy:n, joka ostaisi valtiolta kaikki julkiset tiet ja ottaisi vastuulleen teiden ylläpidon ja uusien teidenkin rakentamisen.

Silloin varmistettaisiin sekin asia, että uusia siltojakaan ei anneta kartelliyhtiöiden rakentaa siihen malliin, että sillatkin joudutaan uusimaan parin kymmenen vuoden välein, kun edes betonivaluja ei ole osattu valvoa asiallisesti.

Pitkällä aikavälillä ei kuitenkaan voi olla mitään kannattavampaa toimintaa kuin infrarakentaminen.

Nyt on juuri oikea hetki toimia, kun rahan hinta on alkainen vielä pitkään.

Siis NS Roards voisi ostaa valtiolta kaikki julkiset tiet arviotuun hintaan noin 15 miljardia euroa, ehkä hieman vähemmän, koska moni tie ja useimmat sillatkin voivat olla jo romutuskunnossa ja niistä olisi tehtävä isot alaskirjaukset.

Osittain EU:n rahoituksella ja valtion takauksen turvin NS Roads voisi ottaa 14.9 miljardin euron pitkäaikaisen lainan ja yhtiö keräisi suomalaisilta teiden käyttäjiltä 100 milj. euron osakepääoman.

Tietenkin NS Roadsin hallituksen tarvitaan sellaisia henkilöitä, joilla on kokemusta teistä ja liikennöinnistä.

Uskoisin, että Eero Kekäläinenkin tulisi mielelellään mukaan hallitustyöskentelyyn ja varmasti myöskin osakkaaksi uuteen yhtiöön.

Koska NS Roads varmasti saisi helposti valtion takauksen turvin vierasta pääomaa esim. 1.2%:n vuotuisella korolla, niin NS Roads korkomenot olisivat vuodessa 178.8 milj. euroa. 40 vuoden pitojalla poistot olisivat taas noin 375 milj. euroa vuodessa.

Valtio saisi maksaa NS Roardille vuosittain esim. noin 1 000 milj. euron korvauksen teiden ylläpidosta, jolloin NS Roadsin alustava tuloslaskelma olisi seuraava:

- Tulot 1000 milj. euroa
- Poistot 375 milj. euroa
- Korot 178.8 milj. euroa
- muut kulut n 350 milj. euroa
- voitto 96.2 milj. euroa eli 9.6% liikevaihdosta

Kysymyksessä olisi siis normaali hyvin kannattava infrayhtiö, joka tietysti jakaisi osinkoja omistajilleen normaaliin tapaan.

Suomessahan ei toistaiseksi juuri ole mitään infrayhtiöitä muuta kuin julkisella puolella ja siellähän ei yhtiöistä pidetä mitään huolta, koska kysymyksessä on lähinnä yhtiöiden käyttäjien rahastus (esim. mallia monopoli kaukolämpöyhtiöt).

Jos NS Roards ei saa heti hankittua kaikkia julkisia teitä, niin ainahan voidaan aloittaa vaikka maakunnallisesti esim. Savosta, jonne valtiolta ei ole viime aikoina euroja herunut teiden ylläpitoon ja tästä syystä teitä on jouduttu jo nykyään jäädyttämään retkiluistelijoiden käyttöön.



Vastaa viestiketjuun

Otsikko:*
Viesti:*
Lähettäjä:*
Sähköpostiosoite:
Lähetä vastaukset sähköpostiini: