Keskustelu

juristin alkuÄhtärissä päätetttiin tehdä myös "Faroconit"21.2.2018 1.53
Ähtärin kriisikunta otti mallia Juankosken laittomasta päätöksenteosta ja teki myös "Faroconit".

Kuningas Sauli ja Kiinan presidentti Xi sopivat taannoisella Xi:n Suomen vierailulla, että Kiina lainaa hyvän tahdon eleenä noin 1 000 000 USD vuotuista vuokraa vastaan Suomelle kaksi jättiläispandaa, jotka sijoitetaan Ähtärin Eläinpuistoon.

Ähtärin Eläinpuistohan on jo vuosikaudet roikkunut konkurssin partaalla, mutta nyt Ähtärin päättäjät olivat keksineet, että eläinpuiston nykyiset noin 170 000 ihmisen kävijämäärät kasvavat ainakin 100 000 kävijällä vuodessa, kun kylään saadaan kaksi jättiläispandaa Kiinasta.

Pandoille rakennettiinkin nopsasti uusi pandatalo, jonka rakennusta varten Ähtärin valtuusto antoi 8.2 milj. euron omavelkaisen takauksen.

Pari kuukautta takauspäätöksen jälkeen kaupungin 99%:sti omistama Ähtärin Eläinpuisto Oy päätti ylimääräisessä yhtiökokouksessa myöntää Ähtärin kaupungille 8.2 milj. euron vastavakuuden.

Ähtärin kaupunginjohtaja Jarmo Pienimäki on kertonut julkisuteen, että "oli tiedossa, että meillä oli prosessissa muotoepäkohta. Riittävät vastavakuudet tulivat hankkeeseen vasta jälkeenpäin".

"Näppituntumalta Pienimäki arveli, että 99% ähtäriläisistä uskoo pandojen vetovoiman pitävän huolen siitä, etteivät veronmaksajat tästä vastuuseen joudu, vaan velvoitteet hoituvat asianmukaisesti yhtiön toimesta. Minä kuulun tähän 99%.iin".

19.2.2018 KHO on kuitenkin todennut, että Ähtärin takauspäätös on laiton, koska takauspäätös KHO:n mielestä vaarantaa Ähtärin kaupungin kantokyvyn.

KHO:n antama päätös on hyvin linjassa myös Juankosken kaupungin myöntämän takauspäätöksen kanssa.

Pieni ero Ähtärin KHO-päätöksessä on kuitenkin se, että KHO ei määrännyt Ähtärin kaupunkia purkamaan heti laitonta takauspäätöstä.

Tulee kuitenkin olemaan mielenkiintoista seurata, millä tavoin pandapuiston rahoittajat suhtautuvat laittomaan takaukseen.

Ulkomaisista pandapuistoista tiedetään, että esim. Edinburgissa pandapariskunta syö bambua noin 125 000 euron edestä vuosittain ja Memphisissä USA:ssa pandat tuottavat eläinpuistolle 265 000 euron vuosittaisen tappion.

Ähtärissä pandoja pääsee katsomaan tiettävästi 30 euron pääsymaksulla. Ähtärin pääsymaksu on selvästi korkeampi kuin muilla pandapuistoilla.

Ähtärin kuntapäättäjät ovat siis selvästi tehneet ns. Faroconit eli sitoneet omavelkaisen takauksen kaupungin 99%sti omistaman Ähtärin Eläinpuisto Oy:n tulevaan kassavirtaan.

Juankoskellahan Esteri Kangasveijari sitoi 5 milj. euron kaupungin omavelkaisen takauksen Premium Board Finland Oy:n Farocon Oy:lle maksamaan 850 000 euron suuruiseen vuotuiseen kassavirtaan, jonka arvoksi Vision Huntersin konsultti Häggblom laski 10 vuoden diskonttaukselle 7.6 milj. euroa.

Juankoskella kävi niin onnettomasti, että Faroconiin ei syntynyt tuota kassavirtaa, eikä Esteri Kangasveijari muistanut tarkistaa, että takaussopimuksessa oli PBFOY:n kohdalla 30%:n ns. minimi omavaraisuuskovenantti eli ehto.

Juankoskella kyseinen sovittu PBFOY:n omavaraisuusaste ei siis koskaan toteutunut ja niinpä Farocon Oy on sittemmin mennyt jo konkkaan.

Kaupungille tästä takauksesta tuli sitten suoraan yli 5 milj. euron tappio. Kokonaisuudessaan kaupungin menetykset olivat laittomasta takauksesta noin 25.6 milj. euroa. Juankosken itsenäisyys myös meni kyseisessä laittomassa takausseikkailussa.

Ähtärin Eläinpuisto Oy on ollut konkurssin partaalla ennen pandainvestointia. Tilanne muistuttaa siis uhkaavasti Farocon Oy:tä, jonka oma pääoma ennen Juankosken kaupungin myöntämää laitonta takausta oli myös syöty.

Ähtärin Eläinpuistossa suurimmat riskitekijät ovat tietysti korkea pääsymaksu, toteutuva kävijämäärä ja pandojen varsin korkeat hoitamis- ja vuokrakustannukset.

Kun katsoo Ähtärin kaupungin konserniyhtiöitä, niin vuoden 2016 tilinpäätöksestä nähdään, että Ähtäriin on syntymässä pandoihin liittyvä iso taloudellinen riski, joka voi lopulta kaataa koko kaupungin.

Pandapuiston uusinvestointi näyttää perustuvan ainakin 8.2 milj. euron suuruiseen vieraan pääoman rahoitukseen. Mikäli lisäkävijämäärä pandapuistossa jää tasolle noin 100 000 kävijää vuodessa, niin alustavien laskelmien tarvitaan ainakin 25 euron suuruinen pääsymaksu nollatulokseen.

Liikevaihto vuonna 2016 (x 1000 euroa)
 Ähtärin Eläinpuisto Oy 2 092
 Hotelli Mesikämmen Oy 2 815
 Ähtäri Zoo Resort Oy 263
 Yhteensä 5 170

Tulos vuonna 2016 (x 1000 euroa)
 Ähtärin Eläinpuisto Oy 50
 Hotelli Mesikämmen Oy -181
 Ähtäri Zoo Resort Oy 19
 Yhteensä -112

Vieras pääoma vuonna 2016 (x 1000 euroa)
 Ähtärin Eläinpuisto Oy 3 215
 Hotelli Mesikämmen Oy 1 815
 Ähtäri Zoo Resort Oy 66
 Yhteensä 5 157

Vertailun vuoksi todettakoon, että vuonna 2016 Korkeasaaressa kävijöitä oli 479 394 kpl. Korkeasaaren pääsylipun hinta on nykyään 12 euroa ja vuosilippu 50 euroa.

Tätä taustaa vasten arvioiden voi ounastella, että Ähtärin Pandapuisto voi nousta vielä kovastikin tapetille, kun kriisikunnaksi ajautunut Ähtäri lähti tekemään selvästi poliittisen Panda-sopimuksen kiinalaisten kanssa. Tästä voi kehittyä vielä isokin kansainvälinen kärhämä, kun kiinalaiset saavat tietää, millaisiin huteriin taloudellisiin käsiin heidän arvokkaat pandat ovat Ähtärissä joutuneet.

Vaarantaako Ähtärin kunnan päättäjät Suomen ja Kiinan hyvät kauppasuhteet?

juristin alkuRe: Ähtärissä päätetttiin tehdä myös "Faroconit"11.5.2018 0.11
Ähtärin Eäinpuistossa ja Ähtärissä pää on tullut vetävien käteen aivan samalla tavalla kuin Juankoskella on käynyt Premium Boardin ja Nemea Bankin kiinteistöjen kehitysyhtiöiden kanssa.

Ähtärissä kaupungin päättäjät innostuivat, kun Kiinan presidentti Xi kävi tapaamassa Suomen Presidentti Saulia.

Tapaamisen tiimoilta Sauli ilmoitti, että maailman johtava oikeusvaltio Suomi mielellään lähtisi konsultoimaan Kiinan kehittymätöntä oikeuslaitosta.

Sauli hehkutti Kiinan ja Suomen hyviä suhteita, joita ilmentää tietysti myös poikkeuksellisen lupaava Ähtärin Pandapuisto.

Pandapuistollehan oli myönnetty jo laiton 8.2 milj. euron takaus, josta KHO oli antanut kieteisen lausuntonsa jo 19.2.2018.

Nyt Ähtärissä totuus on vähitellen alkanut paljastua myös Ähtärin päättäjille, kun Pandapuiston kassavirta on osoittautunut jo negatiiviseksi ja tilikirjojakin on jouduttu kiireellä rustaamaan uuteen uskoon.

Herää kysymys, miksi Ähtärissä ei käytetty heti Juankoskella ja Premium Boardissa hyväksi havaittuja keinoja: ensiksi tietysti tilikautta olisi pitänyt heti kättelyissä pidentää ainakin 6 kuukaudella ja sitten tilinpäätökset olisi tietysti voitu salata muutamaksi vuodeksi aivan kuten tehtiin Juankoskella "hätätilanteessa".

Pandapuisto ei siis näköjään olekaan osoittautunut kultakaivokseksi, joka pelastaa Ähtärin kaupungin.

Iltalehti kirjoittaa asiasta tänään seuraavasti:

"Ähtärin Eläinpuisto on talousvaikeuksissa. Eläinpuisto ja sen tytäryhtiöt Snowpanda Resort Ähtäri Zoo sekä Hotelli Mesikämmen ovat anoneet Ähtärin kaupungilta rahoitusjärjestelyjä viime vuoden heikon taloudellisen tuloksen vuoksi.

Lopulliset tilinpäätöstiedot valmistuvat toukokuun lopulla, mutta viime vuoden konsernitilinpäätös asettuu noin miljoonan euron verran miinukselle. Tappiosta noin 800 000 euroa on pandahankkeeseen liittyviä kuluja.

- Heinäkuussa 2017 aloittanut Eläinpuistoyhtiöiden hallitus käynnisti vuoden lopulla välittömät toimenpiteet talouden korjaamiseksi, joiden vaikutuksen ovat alkaneet näkyä vasta vuoden 2018 puolella, Ähtärin Eläinpuisto Oy.n hallituksen puheenjohtaja Mikko Savola sanoo tiedotteessa.

Eläinpuiston viime vuoden kävijämäärät jäivät merkittävästi budjetoitua pienemmiksi. Tiedotteen mukaan se johtuu siitä, että ihmiset jäivät odottamaan pandojen tuloa.

Samalla puiston palkkakustannukset nousivat pandaprojektin työllistävyyden vuoksi. Ähtärin Eläinpuisto Oy:n toimitusjohtaja Jonna Pietilän mukaan kuluva vuosi on sen sijaan lähtenyt mukavasti käyntiin: kävijöitä on ollut budjetoitua enemmän.

- Odotamme talouden oikenevan vuoden 2018 aikana kassavirran ja nyt tehtävien rahoitusjärjestelyjen ansiosta, Pietilä kertoo tiedotteessa."

Ähtärissä näkyy siis muhivan "Ähtärin Farocon", jolla voi vielä olla ikävät kansainväliset seurauksetkin.

Täytyy sanoa, että koko Suomen poliittisen järjestelmän ja oikeusvaltion uskottavuus on tämänkin töppäyksen johdosta vakavasti nyt vaarantunut.

7.5.2018 Ähtärin kaupunginhallitus on jo esittänyt, että Pandapuistolle myönnettäisiin 4. milj. euron omavelkainen takaus Kuntarahoituksen myöntämälle lainalle seuraavasti:

"ÄHTÄRIN ELÄINPUISTO OY:N LAINAN OMAVELKAINEN TAKAUS

Ähtärin Eläinpuisto Oy:n, Hotelli Mesikämmen Oy:n sekä Snowpanda Resort Ähtäri Zoo Oy:n hallitus on kokouksessaan 9.4.2018 päättänyt esittää kaupungille, että Ähtärin Eläinpuisto Oy:n Kuntarahoitus Oyj:ltä haettavalle pitkäaikaiseen neljän miljoonan (4.000.000) euron luotolle myönnetään kaupungin omavelkainen takaus.

Lainatarjouspyyntö on tehty Kuntarahoitus Oyj:lle. Luoton ensimmäinen lyhennys olisi 2019 syyskuussa ja sitten 8 vuoden aikana tasalyhennyksin vuosittain syyskuussa.

Kaupunki voi antaa Kuntarahoituksen lainalle täysimääräisen (100 %:n) omavelkaisen takauksen, kun kyse on kunnallisesta toiminnasta ja kyseessä on SGEI (services of general economic interest) hanke.

Lisäksi kyseessä on paikalliset erityisolosuhteet (palvelujen saatavuuden ja tehokkaan tuottamisen turvaamiseksi), jolloin takaus ei vääristä kilpailua.

Kuntalain 129 §:n mukaan kunnan myöntämä laina, takaus tai muu vakuus ei saa vaarantaa kunnan kykyä vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä. Kunta ei saa myöntää lainaa, takausta tai muuta vakuutta, jos siihen sisältyy merkittävä taloudellinen riski."

Kyllä tämänkin lainahakemuksen osalta voidaan todeta, että Ähtärissäkin näyttää olevan "kylmäpäisiä" päättäjiä.

Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Heikki Niemeläinen on jonkin aikaa sitten Terra Sipilän laitonta Maakunta Sotea kommentoidessaan Hesarissa todennut, että Juankosken kaupungin Premium Boardille myöntämä 5 milj. euron omavelkainen takaus oli KHO:n ja EU-oikeuden vastainen.

Eikä Kuntarahoitus voi myöntää lainvastaisia rahoituksia tai takauksia esim. suunnitteilla oleville maakunnallisille terveyskeskuksille.

Vaikuttaa siltä, että Kuntarahoitus ei voi myöntää myöskään Ähtärin Eläinpuiston tapauksessa laittomia lainoja tai takauksia.

Huomionarvoista on, että tässä Ähtärin tapauksessa näyttää vaikeuksissa olevan Ähtärin kaupunki, Pandapuisto ja myös paikallinen Mesikämmen hotelli jne.

"Ähtärin Farocon" muhii kovaa vauhtia!!!

alan kolmas miesRe: Ähtärissä päätetttiin tehdä myös "Faroconit"31.3.2020 15.17
Ähtäri on minulle hyvin tuttu pikkukaupunki monestakin syystä.

1990-luvun lamassa jouduin perehtymään paikalliseen yritystoimintaan, kun legendaarinen olutpahvia valmsitanut Vääräkosken Pahvi Oy oli joutunut vaikeuksiin, kun Finnboard sulautettiin Metsä Groupiin,eikä nappikauppa kiinnostanut enää Metsä Groupia.

Tilannehan muodostui tietysti silloin toivottomaksi, kun tehtaan omistajan rahatkin oli pitkälle menneet ja ikäkin jo alkoi painaa.

Vaikka tuolloin olin käynyt jo tutustumassa jopa Berliini eläinpuistoon, niinpä enpä Ähtärissä vielä 1990-luvulla juurikaan noteerannut paikallista eläinpuistoa.

Eläinpuistohan oli kuitenkin silloin syntynyt jo kauan ennen sitä, kun Vääräkosi ajautui vaikeuksiin.

Wikipedian mukaan ideanikkarina oli Ähtärin kunnanjohtaja Väinö Jaakola.

Ähtärin eläinpuisto avattiin 17. kesäkuuta 1973. Puiston ensimmäinen eläin oli Köpi-niminen hirvi. Pari vuotta myöhemmin saapuivat sudet ja ilvekset.

Ähtärissähän päätöksenteko muistuttaa kovasti 1.1.2017 hurmaavan kunnallisen itsemurhan tehnyttä Juankoskea, jossa myös on ollut vuosisataiset kartonginteon perinteet.

Ähtärin valtuustossa on 27 jäsentä ja tietenkin kepuloislla oli vuoden 2017 kuntavaaleissa vahva edustus eli 41.8% äänistä, vaikka takapakkia tuli jo silloin 4.5%

Kuitenkin tuttu ja turvallinen punamulta akseli takasi läpeensä korruptoituneen maan tavan jatkumisen Ähtärin valtuustossa.

Viherpiperrystä Ähtärissä ei ole vielä nähty, mutta alla oleva valtuuston paikkajakautuma kertoo, mikä on pikkukaupungissa pelin henki.

□ Kepuloiset 41.8%, 12 paikkaa
□ Demut 24.1%, 7 paikkaa
□ Kokoomus 18.0%, 5 paikkaa
□ Muut 16.2%, 3 paikkaa
□ Yhteenssä 100%, 27 paikkka

Tunnetustihan Ähtärissä katsottiin vielä 2018, että eläinpuisto on tulevaisuuden bisnes, vaikka maailma oli täydellisesti muuttunut 1970-luvulta.

Niinpä Ähtärissä keksittiin, että vuokrataan Kiinasta kaksi pandaa bambua narkuttelemaan, niin se takaa Ähtärin kunnan ruusuisen tulevasiuuden.

Kun asialle saatiin vielä maan korkeimman poliitisen johtodon tuki ja tietysti Kiinan presidentti Xinkin hyväksyntä, niin Ähtärissä päätettiin tehdä rohkeita päätöksiä.

Ei muuta kuin lapio maahan ja Panda-puistoa rakentamaan lainarahalla, joka ohjattiin Ähtärin Eläinpuisto Oy:n sekä paikallisen Hotelli Mesikämmenen rahoitukseen.

Ähtärin Think Tankkerit päättivät siis tehdä omalta osaltaan paikallisen Faroconin eli kunnallisen Hurmaavan Joukkoitsemurhan.

Päätettiin antaa kaupungin puolesta 17.3 milj. EUR:n takaus, jonka Vaasan hallinto-oikeus on todennut laittomaksi.

Tammikuussa 2020 Ähtärissä käynnistyi nyt sitten yt-neuvottelut, joista ei ilman irtisanomisia päästy.

Ja nyt Keskisuomalsien mukaan Ähtärin kaupungilta pyydetään jo kahden miljoonan pääomitusta, kun Ähtärin Eläinpuisto Oy:n oma pääoma on pakkasella jo 380 000 EUR:a.

Kaikesta voi päätellä, että Ähtärissä jatketaan sitkeästi laittomuuksien tiellä, koska vasta tulevissa kuntavaaleissa päätöksentekijät voidaan vaihtaa.

Pyryn ja Lumen pandapuisto on nyt koronan takia suljettu.

Tietysti koko ajan Pyry ja Lumi kuitenkin narskuttavat kallista bambua ja pandojen noin yhden milj. EUR:n vuokra juoksee koko ajan Kiinan silkkitietä pitkin Kiinaan.

Nyt on hyvät neuvot Ähtärissä tarpeen, mutta siellä pienen kaupungin riesana ei enää ole vanha kartonkitehdas, vaan ikuisesti lupaava tyhjä ja raskaasti tappiollinen eläinpuisto.

Tosi ikävää, että Topi Sorsakoskestakin on enää jäljellä "Muisto vain mun nuoruudestain".

Tullaanko tässä Ähtärin ja Juankosken kokemusten kautta siihen johtopäätökseen, että kartonginteko ja musiikki eivät jostain syystä sovi yhteen?

Juankosken keskustan virallinen ääniRe: Ähtärissä päätetttiin tehdä myös "Faroconit"31.3.2020 16.54
Meillä asiat ovat sikäli kunnossa, että kunnan ei tarvitse antaa lisää rahaa tehtaan pyörittämiseen. Päällystyskone taisi pyöriä tänäänkin. Työmiehet ovat nykyisellään niin tarkkoja, etteivät lähde töihin, jos edellisen ajon palkat ovat maksamatta.
Tilanne on ajoittain sellainen, että tilaaja on lähettänyt rahat pankkiin hyvissä ajoin, mutta pankit eivät korona-aikaan vedoten koske rahoihin, koska pelkäävät niiden olevan likaisia.
Eivät ne ole, vaan huhujen mukaan ovat hyvinkin puhtaita.
Me emme täällä ole sotkeutuneet kiinalaisten kanssa ja siitä pidämme huolen, ettei näin käykään.



Vastaa viestiketjuun

Otsikko:*
Viesti:*
Lähettäjä:*
Sähköpostiosoite:
Lähetä vastaukset sähköpostiini: