JuanKoskinen

JuanKoskinen

Keskustelu

« Takaisin | Vastaa viestiketjuun

Ulkopuolinen tarkkailija	KUOPION ILMASTOPOLIITTINEN OHJELMA	7.12.2018 10.28
Itsenäisyyspäivän teemaan liittyvät Kuopion tavoitteet KUOPION ILMASTOPOLIITTINEN OHJELMA 2009-2020 https://www.kuopio.fi/documents/7369547/7583060/Ilmastopoliittinen+ohjelma/24f4c884-5337-4bd5-88bc-ce0c8bb8ad33 Vertaa: Tasavallan presidentti Sauli Niinistön kansallinen puheenvuoro YK:n ilmastokokouksen valtiopäämieskokouksessa Katowicessa, Puolassa 3.12.2018 Presidentti Niinistö YK:n ilmastokokouksessa: "On tehtävä enemmän ja nopeammin" https://www.presidentti.fi/uutinen/presidentti-niinisto-ykn-ilmastokokouksessa-on-tehtava-enemman-ja-nopeammin/

maallikko	Re: KUOPION ILMASTOPOLIITTINEN OHJELMA	8.12.2018 7.51
kuopion ilmasto poliittinen ohjelma on moottorikelkka reittien rakentaminen ja kelkkailun lisääminen. kun vaan rahaa tulee niin ilmastolla ja saatstumisella ei ole mitään väliä raha ratkaisee

Kähmintäkirjeen saanut	Re: KUOPION ILMASTOPOLIITTINEN OHJELMA	8.12.2018 13.44
Mistäköhän se raha tulee muualta kuin veronmaksajien kukkarosta? Moottorikelkkailun uumoilluista tuloista ei ole näyttöä. Moottorikelkkailusta yksityisille ja yhteiskunnalle aiheutuvat kulut ja haitat ovat vieläkin suuremmat kuin moottorikelkkareittien rakentamisesta- ja ylläpidosta aiheutuvat kulut. Tuon kaltaiset Kuopion toimet vaikuttavat siltä, että millään ei ole mitään väliä.

Metsän omistaja	Re: KUOPION ILMASTOPOLIITTINEN OHJELMA	8.12.2018 17.02
Kuopion ilmastopoliittiset tavoitteet/toimet? Onko Kuopio ryhtynyt sanoista tekoihin? Kuopion tavoitteista/toimista ja presidentin evästyksistä voi yhdenmukaisuutta vaan ihmetellen etsiä. Kuopion virkamiehet ovat ymmärtäneet itsenäisyyspäivän teemaan liittyvät ympäristöasiat ja presidentin puheet pahasti väärin ja ryhtyneet kiireellä toimiin parturoidakseen metsiä moottorikelkkailun käyttöön estääkseen ilmastonmuutoksen torjuntaa. Milloinkahan EU huomaa tulleensa harhautettuna tukeneeksi ympäristörikoksiin tähdänneitä toimia miljoonilla euroilla - muka yleisen kulku- ja virkistystarpeen nimissä Kuopion ympäristöön? Kuopion kaupunki Kuulutus 2018/3324 Lähettäjä: Alueelliset ympäristönsuojelupalvelut Julkaistu: 16.11.2018 09.53 http://publish.kuopio.fi/Kuopio/cgi/DREQUEST.PHP?page=announcement&id=6367796586870966941

askoto	Re: KUOPION ILMASTOPOLIITTINEN OHJELMA	8.12.2018 22.26
Onhan se kummallista, että me suomilaiset emme osaa ajatella yhtään nenäämme pidemmälle. On vääjäämättä totta, että talvemme ovat ohimennyttä aikaa, kunnes taas muutaman sadan tuhannen vuoden päästä ne tulevat takaisin. Miksi nyt pitäisi rakentaa lumettomiin metsiin aukkoja moottorikelkkareittejä varten. Eikö nekin metsäiset pinta-alat pitäisi säästää hiilinieluja varten?

alan kolmas mies	Re: KUOPION ILMASTOPOLIITTINEN OHJELMA	9.12.2018 2.45
Moottorikelkkareittien mitoituksen perusteena on nopeusrajoitus 60 km/h (jäällä 80 km/h). Reitit voidaan luokitella vaativuuden ja geometrian perusteella kolmeen luokkaan esimerkiksi vastaavasti kuin laskettelu- ja latureitit (helppo = sininen, keskiverto = punainen, vaikea = musta). Moottorikelkkareittien suositus mitat ovat runkoreittien osalta seuraavat:  Leveys 6 m, mutta kunnossapitokaluston ja liikenneturvallisuuden vuoksi kuitenkin vähintään 5 m. Pakottavissa tapauksissa ja hiljaisilla reiteillä voidaan tyytyä kapeampaankin uraleveyteen.  Erityisen ruuhkaisilla osuuksilla reitin leveys voi olla jopa 10 m.  Vapaa korkeus 3.0 m (myös lumipeitten aikana))  Sivukaltevuus max. 5 %  Pituuskaltevuus 30% (vilkkaat reitit max 10%)  Kaarresäde maaston mukaan min. 8.5 m Kun moottorikelkkareitti usein halutaan rakentaa metsiin ja yksityisille maille jopa pakkokeinoin, niin täytyy ottaa huomioon, että moottorikelkkareiteissä ei enää nykyään ole kysymys mistään jokamiehen kinttupoluista, vaan jopa 10 m leveätä aukosta umpimetsään. Moottorikelkka innostus lähti voimallisesti käyntiin jo yli 10 vuotta sitten, jolloin poliittiset päättäjät eivät vielä olleet kuulleekaan mistään Pariisin Ilmastonsopimuksesta ja maapallon lämpenemisestä eikä myöskään metsien hiilinieluista. Tänä päivänä me emme enää mistään muusta puhukaan. On siis Liito Oravien ohella jo aika ottaa tarkastelun kohteeksi myös moottorikelkkojen aiheuttamat muutkin ympäristöongelmat, vaikka onhan ammattimaisessa moottorikelkkojen käytössä kyllä myös selviä etujakin. Kunnollisen moottorikelkkareitin rakentaminen ja ylläpitäminen vaativat kuitenkin nykyään ja varsin huomattavat kustannukset. En puutu korkeisiin kustannuksiin kuitenkaan nyt. Pohjois-Savossa rekisteröityjä moottorikelkkoja on suunnilleen 7 200 kappaletta. Jos polttomoottorikäyttöinen moottorikelkka kuluttaa polttoainetta esim. 25 l per 100 km ja kelkalla ajetaan mahdollisesti 10 000 km vuodessa, niin moottorikelkkojen pelkät CO2 päästöt ovat suuruusluokaltaan seuraavat:  7 200 kpl x 10 000 km x 0.55 kg/100 km = 3 960 tonni/vuosi  30 vuodessa CO2 päästöt = 118 800 tonnia Pohjois-ja Ylä Savossa aikaa myöten tullaan ilmeisesti kaatamaan umpimetsiä kunnon moottorikelkkareittejä varten ainakin 1 000 km. Mikäli kysymyksessä on hyvä kasvumetsä ja metsiin joudutaan aikaa myöten hakkaamaan 10 m leveät reitit, niin metsiin syntyy 1 000 hehtaarin suuruinen 10 m metriä leveä aukko. Näin hiilinielujen aikaan on sitten tarpeen myös tarkastella moottorikelkkailua myös kaadetun metsän johdosta menetetyn hiilinielun kannalta. Koska moottorikelkkareitin vuoksi sen paikalla ennen ollut metsään liittynyt hiilinielu menetetään lopullisesti, niin pelkästään Pohjois-Savolla moottorikelkkailussa aiheutetaan merkittävä ympäristövahinko suunnilleen seuraavasti:  Metsän kasvu: 1 000 ha x 2 CO2 tonnia (ekv.) x 30 vuotta = 60 000 CO2 tonnia (ekv.)  Metsän puusto: 1 000 ha x 200 k-m3 x 2 CO2 tonnia (ekv.) = 80 000 CO2 tonnia (ekv.)  Polttoaineiden päästöt = 118 800 CO2 tonnia (ekv.)  Alustava ympäristövahinko yhteensä, nettopäästöt ilmaan = 258 800 CO2 tonnia (ekv.) Yllä esitetyt luvut ovat toistaiseksi alustavia, mutta metsän kasvuun ja puustoon liittyvä alustava hiilinieluarviota tehdessä on hyödynnetty Itä-Suomen yliopiston metsätalouden suunnittelun prof. Timo Pukkalan keskimääräisiä olettamuksia. Kun moottorikelkkojen aiheuttamista ympäristöpäästöistä vallitsee tulevaisuudessa yksimielisyys siitä, että ainakin ympäristöhaitat näyttävät olevan suuremmat kuin hyödyt, niin seuraavaksi onkin sitten syytä keskittyä maatalouden ympäristöpäästöjen ja hiilinielujen laskentaan Pohjois-Savossa, jossa tunnetusti mm. maidon tappiollinen tuotanto on erittäin korkealla tasolla.

Salme	Re: KUOPION ILMASTOPOLIITTINEN OHJELMA	9.12.2018 9.48
Kuka käyttää valtaa n.s. New Stroms organisaatiossa?

veronmaksaja	Re: KUOPION ILMASTOPOLIITTINEN OHJELMA	9.12.2018 13.56
Suomi esiintyy maailmalle suunnannäyttäjänä ja esimerkkinä ilmastonmuutosten estämisessä. Euroopan komisso painotti muutama päivä sitten raportissaan hiilinielujen kasvattamisen merkitystä. Hiilinielujen kasvattamisessa on tärkeä merkitys juuri metsillä. Kuopion toimet eivät kunnioita Suomen valtion eikä kansainvälisten sopimusten linjaa. Kuopio arvostaa yhtä vähän ilmastonmuutoksen estämiseksi tehtävää työtä kuin Trump. Kuopiossa rakennetaan Finnpulppia, valtateiden levyisiä metsäautoteitä isoja metsäkoneita varten ja jopa ylileveitä moottorikelkkareittejä muutaman kelkkailijan huviksi. Tällä tavalla tuhotaan hiilinieluja eli pirstotaan metsiä. Tällä hetkellä metsistä halutaan ottaa kaikki irti. Metsiä ruvetaan teho viljelemään kuten peltoja. Kylvetään entistä enemmän lannoitteita, jotta metsä saadaan yhä nopeammin kasvamaan. Luonnonmukainen metsä ja sen eläimet tuhoutuvat. Tulevaisuudessa ei tarvitse rakentaa linnunpönttojä linnuille, kuten tässä äsken talkoilla tehtiin. Luonnontilaa heikentävistä metsien siirtämisestä muuhun käyttöön kuten rakentamiseen pitäisi määrätä suuret sanktiot, moottorikelkkailijoille verot kuten auton omistajillakin on. Kuopio pakottaa lähikunnatkin mukaan luontoa tuhoaviin hankkeisiin. Lähikuntien valtuutetutkaan eivät uskalla pistää hanttiin, koska pelkäävät mitä tulevaksi tulee, kun vastustaa Kuopion touhuja. Rahaa ei ole, mutta kelkkareitti on rakennettava, kun Kuopion herrat niin tahtoo. Sellaista on Kuopion luonto- ja ilmastopolitiikka. Ja tämä kaikki tapahtuu veronmaksajien kustannuksella. Ilmaista rahaa ei ole edes Kuopion kaupungilla! Maksuja korotetaan, että rahat saadaan elämää tuhoaviin hankkeisiin.

Että mitenkä	Re: KUOPION ILMASTOPOLIITTINEN OHJELMA	9.12.2018 20.16
Onko Kuopio ryhtynyt ilmastoasioissa sanoista tekoihin? Kuopio ei ole piitannut ympäristöasioissa ympäristöministerin ukaaseista, joita Juankosken Juice jo v. 1992 on tulkinnut "Että mitenkä" seuraavasti: "Oksila linnut ruatoina killuu, ympäristöministeri TV:ssä hilluu, meillä on kuulemma iliman pilluu hirveetä, että mitenkä?Mitäköhä tästähi elämästä tulloo - vetelöö tiälä ja sielä tuas sulloo? että mitenkä?" Juice Leskinen: "Että mitenkä" https://www.youtube.com/watch?v=FeqbKPTFjwI Kuopio on nyt kiireellä lähtenyt rakentamaan moottorikelkkareittejä vuodesta 1990 lähtien teinä yksityisen maille väkisin pyrkimyksenä edistää moottorikelkkailua tärkeänä ja eniten saastuttavana liikennemuotona (yli 1000 x henkilöauton päästöt) muka yleiseksi kulkemis-/ virkistäytymistavaksi.

alan kolmas mies	Re: KUOPION ILMASTOPOLIITTINEN OHJELMA	11.12.2018 1.24
Tosiasiat ovat taas unohtuneet suomalaisilta päättäjiltä. Terra Sipilä kehittämä sellu- ja bioenegiakiima on tarttunut lähes kaikkiin suomalaisiin Nokian öljynporauslautan sytyttyä tuleen ja upottua Atlantin aaltoihin, kun Jorma Ollila tiesi kaiken kännykkämarkkinoista, mutta unohti seurata kilpailijoita. Sellu- ja bioenergiakiimassa suomalaisilta on taas täysin unohtunut seurata, mitä maailman sellumarkkinoilla on tapahtumassa. Nyt Suomeen ollaan rakentamassa ennätysmäistä vauhtia maailman suurimpia havusellutehtaita ja tietysti kiinalaisille. Käsitykseni mukaan näitä tehtaita ei rakenneta suomalaisella rahalla vaan suurimmaksi osaksi kiinalaiselle rahalla. Päätäntävalta näissä tehtaissa vaikuttaa siis olevan kiinalaisissa käsissä. Onko tällä asialla mitään merkitystä? Minusta hankkeisiin liittyvien kansallisten riskien kannalta on hyvinkin paljon. Kysymys on globalisaatiosta ja siitä, kuinka Kiina vähääkään välittämättä kansanvälisistä säännöistä rakentaa ns. silkkitietään ja samalla ottaa haltuunsa raaka-ainelähteitä, logistiikkaa sekä Kiinan pitkän aikavälin kehittämiseen sopivia yrityksiä esim. Afrikassa, Latinalaisessa Amerikassa ja myös muualla. Tällainen maailman valloitus saattaa ensi tuntumalta vaikuttaa hyvältä, mutta pienten valtioiden kannalta tilanne voi olla hyvinkin hankala. Hyvä esim. tällaisesta maailman valloituksesta on Kiinan 98 miljardin USA taalan investoinnit konkurssitilassa olevaan kommunistiseen Venezuelaan. Kiinan vaikutusvallan kasvu kansainvälisessä taloudessa on jo herättänyt tarkkaavaisimmat taloustieteilijät. Sanomattakin on selvää, että Amerikassa presidentti Trump on ottanut tämänkin haitallisen kehityksen esille, Ruususen unessa torkkuvassa Euroopassa asialle ei ole vielä oikein korvaa lotkautettu. Mitä nyt Ranskassa kansa on ruvennut vähän kyselemään jo Kukkopoika Macronilta. Ei se Pariisin ilmastonmuutos niin vaarallinen taida ollakaan!!! Tapansa mukaan Suomi on taas tässäkin kohtaa jälkijunassa. Suomalaiset poliitikot ja virkamiehet sokaistuivat täydellisesti, kun Ähtärissä keksittiin vuokrata kaksi kiinalaista pandaa lasten ja heidän vanhempien töllisteltäväksi. Kyse oli selvästi poliittisesta hyvän tahdon eleestä Kiinalla presidentti Xi:n tultua vieraillulle Suomeen. Pandoja ei ostettu, vaan vuokrattiin ja Pandapuistoon rakennettiin sen jälkeen vielä laittomien takausten avulla kalliit oleskelutilat. Tiettävästi Pandapuisto ei ole mikään taloudellinen menestystarina - pikemminkin Moolokin kita, joka lopulta vie mennessään koko Ahtärin kaupungin samalle tutulle silkkiselle tielle, jolle mallia oli jo näytetty aimemmin Juankosken autiokylässä. Palataanpa nyt sitten taas selluun. Ensiksi on syytä ottaa tarkasteluun Suomen ja Kiinan väliset erot seuraavasti:  Kiinan asukasluku v. 2018: 1 415.0 milj. asukasta  Kiinan asukasluku v. 2048: 1 548.0 milj. asukasta  Suomen asukasluku v. 2018: 5.5 milj. asukasta  Kiinan paperin ja kartongin kulutus v. 2018: 115.2 milj. tonnia  Kiinan paperin ja kartongin kulutus v. 2048: 241.5 milj. tonnia  Kiinan havusellun tuonti v. 2018: ennuste 8.9 milj. tonnia  Kiinan lehtipuusellun tuonti v. 2018: ennuste 10.8 milj. tonnia  Kiinan paperin- ja kartongin kulutus v. 2018: ennuste 115.2 milj. tonnia  Kiinan paperin - ja kartongin kulutus v. 2018: 81.4 kg/capita  USA:n paperin - kartongin kulutus v. 2018: 229.1 kg/capita  Kiinan paperin - ja kartongin kulutus v. 2048: 241.5 milj. tonnia  Kiinan paperin ? ja kartongin kulutus v.2048: 156 kg/capita Kiina joutuu nykyään tuomaan paperi- ja kartonkituotantonsa pyörittämiseen miljoonia tonneja kierrätyskuitua ja myös neitsyt kuituja. Kierrätyskuidun tuontia on jo ruvettu radikaalista rajoittamaan, mutta selluja tuodaan nykyään ja myös tulevaisuudessa kiihtyvää tahtia. Vuonna 2018 Kiinan sellun tuonti noussee jo lähelle 20 milj. tonnia. Tästä määrästä noin 8.9 milj. tonnia on havupuusellua, jota Kiina tuntuu hamuavan myös pienestä Suomesta. Tässä tilanteessa suomalaisten olisi viisasta alkaa pohdiskella, mitä siitä voi seurata, kun Kiina on tunkeutunut laajassa mitassa Suomen metsäteollisuuden rahoittajaksi. Tänä päivänä Suomessa on periaatteessa vain neljä varteen otettavaa ostajatahoa kotimaiselle raakapuulle seuraavasti:  Metsä Group n. 23.1 milj. k-m3  UPM Biofore n. 18.0 milj. k-m3  Stora Enso n. 13.1 milj. k-m3  Muut n. 11.0 milj. k-m3  Yhteensä 65.6 milj. k-m3 On hyvinkin mahdollista, että vuonna 2048 Suomessa metsien voimakkaasti lisääntyvä kasvu mahdollistaa sen, että kotimaasta puuta korjataan tuolloin jopa noin 93 milj. k-m3. Vuoteen 2048 mennessä Kiinan havusellun tuontitarve saattaa hyvinkin nousta tasolle 18.7 milj. tonnia/a. Voi myös hyvin olla, että tästä määrästä uudet kiinalaisten rahoittamat tehtaat Suomessa tuottavat mahdollisesti jopa noin 2.5 milj. tonnia sellua, joka viedään silkkitietä pitkin Kiinaan. Kiinalaisethan ovat juuri tehneet 4.6 miljardin euron ostotarjouksen pörssiyhtiö Amerista. Tiettävästi tulevassa kaupassa on mukana myös Aasian arvokkaimpiin pörssiyhtiöihin kuuluva myös valtio-omisteinen Tencent. Tencent oli myös vuonna 2016 yrityskaupoilla Suomessa, kun ensin peliyhtiö Supercell myytiin japanilaiselle Softbankille ja japanilaiselle peliyhtiö GungHolle ja heiltä Tencent osti sitten Supercellin osake-enemmistön 6.5 miljardilla eurolla. Nykypäivänä isot kansainväliset yhtiöt alkavat olla jo niin suuria, että suuretkin suomalaiset pörssiyhtiöt ovat isoille kansainvälisille pelureille vain suupala. Amerin kohdalla kiinalaiset ovat tarjoamassa peräti 40%:n preemion Amerin nykyisille omistajille. UPM Biofore on myös suomalainen hyvin kannattava, vähävelkainen ja mielenkiintoien pörssiyhtiö, jonka markkina-arvo on tällä hetkellä vain 11.8 miljardia euroa. Kiinalaisten suurten valtionyhtiöiden taseissa ei paljon painaisi, jos siellä todettaisiin, että UPM Biofore olisi hyvä ostokohde, josta voisi tarjota vaikka 15 miljardia euroa. Tällainen hypoteettinen yrityskauppa veisi Suomen aneemisen metsä- ja hiilinielukeskustelunkin aivan uusiin sfääreihin. Yli yön meillä voisi olla käsillä tilanne, jossa viimeistään vuonna 2048 kiinalaisomisteiset yhtiöt ostavat noin 50% Suomessa hakattavissa olevista metsistä. Kun taas sitten muistaa sen, että sellun hinnoilla on ainakin historiassa ollut tapana heilahdella voimakkaasti, niin kiinalaisten hallitessa Suomen selluteollisuutta ja puuhuoltoa, voi kyyti olla metsäomistajilla kylmää. Kiinalaisten hallitessa koko paperin- ja kartonginteon arvoketjuja on selvää, että he huonossakin markkinatilanteessa huolehtivat siitä, että tavarat saadaan markkinoille (siis Kiinaan) kannattavasti. Olisiko nyt suomalaistenkin aika jo herätä globalisaation kaiken hyväksi tekevästä unestaan? Meillähän vasta nyt on herätty siihenkin, että jostain syystä suomalaiset kiinteistöt ovat pitkään kiinnostaneet venäläisiä ostajia ja yhdellekään suomalaiselle poliitikolle tai virkamiehelle ei ole tullut mieleenkään kysyä, miksi meillä lähellä strategisia kohteita olevat vapaat kiinteistöt ovat olleet erityisesti venäläisten sijoittajien suosiossa? Airiston Helmen jälkeen on hieman jo alettu heräämään ainakin puolustusvoimien piirissä. Vastaavalla tavalla vasta aivan viime aikoina on meillä alettu kyselemään myös kepuloisten suureen innostukseen myydä Suomen kaikki malmiot pilkkahintaan ulkomaisille sijoittajille. Kun malmioista kulta ja harvinaiset maametallit on louhittu pois, niin suomalaisille onkin sitten jäänyt tehtäväksi tyhjien kaivosten maisemointi. Heinävedellä ei luostarillekaan tunnuta antavan arvoa ja Kuusamossakin kaivoksia suunnitellaan muitaakseni jo Natura-alueidenkin alle. Käsittämätöntä on, että Suomessa jopa lainsäädännöllä on koko ajan pyritty rajoittamaan turpeen käyttöä energian tuotannossa, vaikka Suomen turvevarat ovat ainakin lähes yhtä suuret kuin vauraan Norjan öljyvarat. Norjassa öljyvaroja käytetään viisaasti ja sijoitetaan rahastoihin. Suomessa taas turpeen käytöstä pyritään kaikin keinoin eroon ja sen sijaan pyritään polttamaan kattiloissa kallisarvoista puuraaka-ainetta, josta nykyajattelun mukaan voitaisiin kuitenkin valmista mitä ihmeellisimpiä tuotteita. MFGA (Make Finland Great Again)!!! Kepu pettää aina?.

Kouraan ajattelija	Re: KUOPION ILMASTOPOLIITTINEN OHJELMA	11.12.2018 2.30
Akm puhuu vakavasta asiasta. Myös metsät ovat siirtymässä yhtiöille. Kaupunkilaisomistajat omistavat mieluummin numeroita kuin huolenpitoa vaativaa kasvavaa metsää. Samalla tavalla kuin kansainvälinen omistaja haalii tehtaat, siirtyvät lopulta myös metsät näille yhtiöille. Kerran siirryttyään metsät eivät enää palaakaan suomalaisille. Afrikassa tuottava maatalous on jo kiinalaisomistuksessa. Paikalliset näkevät nälkää. Suomalaisten halu ja mahdollisuudet lainsäädännöllä suitsia kehitystä on rajallista. Meillä herätään vasta sitten, kun on myöhäistä.

autoilija	Re: KUOPION ILMASTOPOLIITTINEN OHJELMA	11.12.2018 9.14
Ilmasto asiassa ratkaisee raha. Rahan tulo on kuopion herroille tärkein asia .Luonto ja ilmasto ei paina mitään asioissa jos niiden suojelemisen seurauksena on herrojen mielestä mahdollinen rahan tulon menetys Sensijaan jos ilmaston suojelulla voidaan tehdä rahaa silloin on herratkin innolla mukana

eero	Re: KUOPION ILMASTOPOLIITTINEN OHJELMA	12.12.2018 21.45
Jopahan jotakin, kuinka moottorikelkkailu herättää suuria tunteita, lausunnoista päätellen mielipiteitään esilletuovat henkilöt, jotka eivät ole koskaan hurahtaneet moiseen tyhjänpäiväisyyteen. Minäkkin, vakkainen savolaisurho hurahdin moiseen. Toisinkuin ajastaan hieman jäljessäelävä alan kolmas, aiemmin yllä olevassa lausunnossaan valistaa, et kelkkailu suuressa buumissaan alko jo runsas vuosikymmen sitten !!!??? Haloo !!! helsinki !!! haloo AKM !!! Kelkkailubuumi alkoi jo 80 luvulla. Turhaan henkseleitä rämpsyttelemättä, voin ihan silmää räpäyttämättä kertoa, et minä ja hyvä ystäväni Erkki Räsänen eikä kysymyksessä ole meidän Kaavilaisten oma tangokuninkaamme 2001 Erkki, vaan hänen nimikolleegansa, palomies Erkki, joilla vain meillä, silloin, jo 80 luvun alussa oli Kaavin kylän ensimmäiset kelkat. Jo silloin Erkin kanssa rakensimme ensimmäiset kelkkareitit Koillis-Savoon. Perustyön, elikkä lupajärjestelyt maanomistajilta hankki silloinen Kaavin kunnan liikuntasihteeri Hannu Musakka. Kiitos Hannu !! Erkin kans tehtiin reitti Kaavilta pohjois-karjalan puolelle Juukaan, jossa samaan aikaan reitistöä rakennettiin Sieltä reittimme jatkui jo silloin olemassaolevaan eräkeskus Metsäkartanoon Rautavaaralle. Ko silloin meillä oli mukava reitistö siellä valmiina, kutsuin Kuopiosta kelkkailevat ystäväni visiitille. Kuopion kaupungissa oli runsaasti kelkkailijoita, joilla ei ollu muuta reitistöä kuin kallaveden jää. He ottivat kutsuni ilomielin vastaan ja useita kertoja talven aikana kuopion kaverit vierailivat kaavilla viikonloput kelkkailuharrastuksen parissa. Siinä kimpassa oli mukana kaikki Kuopion alan liikemiehet. Sitämyötä kavereitten kanssa perustettiin sinne kelkkailuyhdistys Pohjois-Savon moottorikelkkailijat ry. jonka hallituksessa toimin useita vuosia. Sitäkautta alan harrastus alkoi edetä Pohjois-Savossa, kaikessa tässä lupaviidakossa, jossa edelleenkin monilla seutukunnilla suomessa ollaan. Tämä erittäin kallis harrastus herättää edelleen suuria tunteita. Vaikkakin olen alan harrastaja, en yleensä osallistu ko. aiheeseen liittyvään keskusteluun. Yritän pysyä ns. neutraalina. On mukaansatempaava ja mielenkiintoinen harrastus. Tänäpäivänähän nämä luontoarvot ovat in. Kelkkailu, jos mikä on vastoin näitä luontoarvoja. Lähitulevaisuudessa tähänkin löytyy, ja on jo lemassa e-kelkkailu.

autoilija	Re: KUOPION ILMASTOPOLIITTINEN OHJELMA	14.12.2018 14.43
Jonkun verran on nyt virkamiehet sekasin autoiluun suunnitellaan rajoituksia kaikin konstein päästöjen vähentämiseksi ja kuopiossa suunnitellaan kelkkareittejä pakko keinoin kelkkailun lisäämiseksi päästöistä välittämattä

korven kulkija	Re: KUOPION ILMASTOPOLIITTINEN OHJELMA	24.1.2019 10.33
Huvi kelkkailu on tarpeetonta ilman saastuttamista ja luonnon turmelemista .Tällaista toimintaa tuetaan vielä yhteiskunnan rahoituksella ja pakko keinoin

alan kolmas mies	Re: KUOPION ILMASTOPOLIITTINEN OHJELMA	24.1.2019 15.49
Lapissa iloitaan, kun kiinalaiset turistit ovat löytäneet Lapin, porot ja puhtaan luonnon. Kiinalaisella rahalla rakennetaan hotelleja Lappiin kovaa vauhtia, eikä kiinalaiset saitojen sakemannien tapaan pihistele ulkomaille päästyään rahan käytössä. Tonni tai tai viisi tonnia matkasta on kiinalaisille kuulema pikkuraha. Kyllähän puhdasta ja kaunista luontoa on myös Savonmualla, mutta kuopiolaiset haluaa vuan ajella moottorikelkoille joka miehen oikeuvella toisten metsissä tai halpaan hintaan pakkolunastetuilla kelkkareiteillä. Savonmualla voitaisiin talvisaikaan ottaa moottorikelkkojen sijaan käytöön vanhat kunnon hevosvetoiset reet. Hevonen, reki ja hirventalja suojana. Siinä on ekologinen vaihtoehto saastuttaville moottorikelkoille. Mikäli Savonmuallakin panostettaisiin alueen todellisiin vahvuustekijöihin, niin kyllä sinne tulijoita olisi Kiinastakin pilvin pimein. Kuopiossakin kaupungin kärkihankkeisiin on listattu mm. Finnpulpin sellutehdas. Kuopion poliitikot tuntuu tässäkin olevan taas jälkijunassa. Muistaakseni jo noin 10 vuotta sitten Itä-Suomen yliopiston metsäprofessori Lauri Hetemäkikin oli selvittänyt, että kiinalaiset turistit tuovat pian Suomeen rahaa yhtä paljon kuin on koko maan kantorahatulot eli vähän yli 2 miljardia euroa vuodessa. Kun Finnpulpin kiinalaisen rahoituksen löytäminen voi osoittautua vaikeaksi, niin vaihtoehtoisesti Kuopiossa ja muuallakin Savonmualla kannattaisi nyt polkaista pystyyn kunnon "Turistiprojekti", joka mielellään kattaa koko Saimaan alueeen. Se on aivan varmaa, että "Turistiprojekti" ei maksa 1400 milj. euroa, jota on julkisuudessa esitelty Finnpulpin hinnaksi. "Turistiprojekti" on siinä mielessä hyvä projekti, että se voidaan aloittaa heti vaikka seuraavan Kuopion kaupungin hallituksen kokouksessa, jonne mielellään olisi kutsuttu kuultavaksi myös edustajia Joensuusta, Mikkelistä, Savonlinnasta, Varkaudesta ja Iisalmesta sekä Lappeenrannasta. Tunnettu tosiasiahan on, että Saimaaseen ja Itä-Suomeen liittyvät positiiviset luontoarvot on meillä pitkälle unohdettu, kun kuntien omistama Saimaan Laivamatkat Oy meni konkurssiin vuonna 1981.

eskimo	Re: KUOPION ILMASTOPOLIITTINEN OHJELMA	24.1.2019 19.48
sehän vasta on hyvä ilmästopoliittinen teko, kun miljoona kiinlaista lentää rissalaan ja sieltä takaisin kiinaan

Ulkopuolinen tarkkailija	Re: KUOPION ILMASTOPOLIITTINEN OHJELMA	12.5.2019 12.50
Kuopio kyllä pyrkii tekemään parhaansa! http://maastoliikenne.fi/ http://maastoliikenne.fi/ajankoht.php?nro=130 Kuopiolainen ilmastoteko? SS 11.1.2019 http://maastoliikenne.fi/tiedostot/tied350.pdf

poliittinen tarkkailija	Re: KUOPION ILMASTOPOLIITTINEN OHJELMA	13.5.2019 0.52
Herää kysymys, onko Ulkopuolinen tarkkailija mahdollisesti mukana Suomen hiihto- tai yleisurheilumaajoukkueiden valmennustiimeissä, kun puhuu siitä, että ilmastoasioissa Kuopio "pyrkii tekemään parhaansa". Tänä talvenakin hiihtomaajaoukkue teki parhaansa ja taisi tuoda MM-kisoista vain yhden mitalin, jonka seurauksena kärkihiihtäjät Iivo ja Kristakin ovat jo tehneet johtopäätöksensä. Krista alkaa vihdoin harjoitella norjalaisten ja ruotsalaisten huippuhiihtäjien kanssa ja Iivo vaihtaa vihdoin antiikkiset hikilautansa Fisherin luistaviin suksiin. Aikoinaan Mietaatakin nöyryytettiin vuosikymmenet luistamattomilla puusuksilla, kun muut huippuhiihtäjät käytti luistavampia lasikuitusuksia. Kotisivuillaan Kuopio mainostaa kelkkasafareja seuraavasti: "Moottorikelkkareittejä on Pohjois-Savossa rakennettu Kuopion kaupunkialueelta Tervoon, Pielavedelle, Lapinlahdelle, Kaaville, Leppävirralle ja Suonenjoelle. Tahkon ympäristössä on hyvin hoidettuja reittejä. Reitit on merkitty asianmukaisesti maastoon. Moottorikelkkareitillä liikutaan kuljettajan omalla vastuulla niiden lakien ja asetusten puitteissa, joissa moottorikelkkailusta on yleisesti säädetty. Järvellä saa liikkua moottorikelkalla jokamiehenoikeudella vapaasti välttäen kuitenkin ranta-asukkaiden ja mökkiläisten häirintää." Sanojensa saatteeksi Ulkopuolinen tarkkailija on nyt esittänyt Kuopion laajaksi levinnyttä moottorikelkkavillitystä koskevaa kritiikkiä Kuopion päättäjien hyvistä töistä ja päätöksistä, joiden peusteella jopa pakkokeinot on otettu käyttöön, jotta innokkaimpien maastokelkkailijoiden huviajelu toisten mailla saataisiin edes jonkinlaiseen järjestykseen. Kansalaisten maastoliikennevalvontayhdistys ry on nyt näköjään ryhtynyt kiinnittämään huomiota tähän "hurlum hei menoon" ja on alkanut vaatia, että hiljaisuus on ihmisten perusoikeus. Ihmisille on valjennut, että Suomeen ollaan rakentamassa valtakunnallista teihin rinnastettavaa ja veronmaksajien varoilla ylläpidettävää moottorikelkkareitistöä yksityisten maanomistajien maille pakkokeinoin? Kansalaisten maastoliikennevalvonayhdistys ry ei hyväksy sitä, että moottorikelkkareittejä perustetaan vastoin maanomistajien tahtoa heidän maille, metsiin ja pihapiireihin. On erinomainen asia, että tällaisen safarityyppisen huviajelun aiheittamiin ongelmiin ja kustannuksiin on alettu puuttua. Vaikka väestö Pohjois-Savon kunnissa on laskenut voimakkaasti viime aikoina, niin ei Pohjois-Savokaan voi miksikään "villiksi länneksi" muuttua. Jatkuvasti väestöpohjaansa kasvattavan Kuopion pitäisi vähitellen alkaa myös kiinnittää huomiota, millaiseksi Kuopion ja koko Pohjois-Savon elinkeinoelämä on vuosien saatossa kehittynyt. Olisi hyvä vähitellen ruveta seuraamaan sitäkin, onko Kuopion ja Pohjois-Savon maatalous nykyään enää kestävän kehityksen edellyttämässä kunnossa. Erityisen tärkeäksi tämä näkökulma tulee juuri nyt, kun kepuloiset ovat kilvan lähdössä mukaan "Vero" ja Sammakko Antin tulipunaiseen reformihallitukseen, joka viimeistään 20 vuoden kuluttua pistää Pohjois-Savon maa- ja karjataloudenkin hiilijalanjäljettömään kuntoon. Kysymyksessä on kaikkien aikojen suurin suonenisku Pohjois-Savon maatila- ja karjatalouteen. Kuopiossa on nykyään asukkaita yhteensä 118 664 kappaletta ja Pohjois-Savossa asukkaita on nykyään vielä 245 552 kappaletta. Kuopio vastaa siis jo 48%:a Pohjois-Savon väestöstä. Ei ole yhdentekevää, mitä "Vero" ja Sammakko Antti sekä Terra Sipilä ovat suunnitelleet Kuopion ja Pohjois-Savon maatalouden alasajamiseksi. Otetaan esille muutamia Kuopion ja Pohjois-Savon maa- ja karjataloutta koskevia lohduttomia tilastotietoja: Kuopion maidon ja lihan tuotanto sekä karja yhteensä vuonna 2018: o maidon tuotanto 73 195 340 litraa o lihan tuotanto 3 171 310 kg o nautoja yhteensä 28 409 kpl o lypsylehmiä 8 624 kpl Kuopion maidon ja lihan tuotanto per 100 asukasta: o maidon tuotanto 61 683 l/100 asukasta o lihan tuotanto 2 673 kg/100 asukasta o nautoja 23.9 kpl/100 asukasta (siis Kuopiossakin lähes joka viidennellä on oma lehmä, toivottavasti ei kuitenkaan ojassa) o lypsylehmiä 7.3 kpl/100 asukas Koko maan ja alueiden tuotantotilanne x 1000 litraa vuonna 2018: o koko maan maidon tuotanto 2 285 136 - Pohjois-Savo 326 734 - Etelä-Pohjanmaa 265 702 - Pohjanmaa 270 068 - Pohjois-Pohjanmaa 386 998 o Naudanlihan tuotanto vuonna 2018: - koko maa 86.5 milj. kg - Pohjois-Savo 11.7 milj. kg - Etelä-Pohjanmaa 12.5 milj. kg - Pohjanmaa 10.7. milj. kg - Pohjois-Pohjanmaa 12.8 milj. kg o Sianlihan tuotanto vuonna 2018: - koko maa 168.9 milj. kg - Pohjois-Savon tuotanto 3.2 milj. kg Tuotanto per 100 asukasta vuonna 2018: o maidon tuotanto - koko maa 41 409 l/100 x asukas - Pohjois-Savo 61 683 l/100 x asukas - Kuopio 61 683 l/100 x asukas o naudanlihan tuotanto - koko maa 1 567 kg/100 x asukas - Pohjois-Savo 4 765 kg/100 x asukas - Kuopio 2 673 kg/100 x asukas o sianlihan tuotanto - koko maa 3 061 kg/100 x asukas - Pohjois-Savo 1 303 kg/100 x asukas - Kuopio 301 kg/100 x asukas Suomessa maataloudessa on nykyään ilmastopäästöjä kaikkiaan 6.5 milj. ekvilanenttia CO2-tonnia vuodessa, eikä maatalouden päästöt ole vuodesta 2005 muuttuneet käytännössä mihinkään vuoteen 2019 mennessä. Suomessa juodaan vielä nykyään maitoa maailman ennatystahtia eli keskimäärin noin 115 kg/hlö/vuosi. Muualla Euroopassa kulutustaso on nykyään vain keskimäärin noin 55 kg/hlö/vuosi. Tämä merkitsee sitä, että Suomessakin maidonkulutuksen täytyy laskea tulevan 20 vuoden aikana noin 48-50%:lla. Kun vielä otetaan huomioon "Vero" ja Sammakko Antin sekä viherpipertäjien ja Terra Sipilä uhkaukset hiilijalanjäljettömästä Suomesta jo parin kymmen vuoden sisään, niin voidaan todeta, että Pohjois-Savossakin on viljelijäväestöllä ja maatalousyrittäjillä edessään veret seisauttavaa kyytiä. Alkiolaisesta retkestä "Vero" ja Samakko Antin sekä viherpipertäjien kanssa tulee kepuloisille todellinen Via Dolorosa tulevan 20 vuoden sisään, koska EU:sta ei ole apua Suomeen tässä demujen ja viherpipertäjien hurmahenkisessä ilmastoretkessä tarjolla. Itse asiassa kyyti vain kylmenee koko ajan. Ei ole vaikeuksia ennustaa, että tulevan 20 vuoden aikana noin puolet Kuopion ja Pohjois-Savon maatalousyrittäjistäkin löytyy Asiakastieto Oy:n luottohäiriöisten listoilta, kun alkiolainen kenttäväki näköjään teki vaatimuksen joukkoitsemurhasta ja ilmoitti puoluejohdolle, että eduskuntavaalien rökäletappion jälkeen on nyt viisainta lyödä hynttyyt yhteen "Vero" ja Sammakko Antin sekä viherpipertäjien ja vassarien kanssa ja kääntää kurssia jyrkästi vasemmalle. Kepu pettää aina!!!!!

Vastaa viestiketjuun