Keskustelu
| Trumppi | Keskusta mukana Venäjäkytköksissä | 26.12.2018 18.41 |
| Iltalehti: Vahvasti valtion tukemaan biojalostamoon on haettu ?varapuskuria? salaperäiseltä veroparatiisiyhtiöltä ? Rahoittajalla liikesuhteita Kremliä avustavan pankin omistajaan 19.12.2018 klo 5:56 Lieksan suunnitellun biojalostamon rahoitukseen osallistuu kyproslainen yhtiö. Yhtiön omistaja kytkeytyy ?Putin-listalla? olevan venäläisoligarkin bisneksiin. Valtio antaa hankkeelle miljoonatuet. Green Fuel Nordicin pääomistaja ja toimitusjohtaja Timo Saarelainen korostaa, että lainasopimus on ainoastaan varapuskuri, jota muut rahoittajat ovat edellyttäneet.Green Fuel Nordicin pääomistaja ja toimitusjohtaja Timo Saarelainen korostaa, että lainasopimus on ainoastaan varapuskuri, jota muut rahoittajat ovat edellyttäneet. Green Fuel Nordicin pääomistaja ja toimitusjohtaja Timo Saarelainen korostaa, että lainasopimus on ainoastaan varapuskuri, jota muut rahoittajat ovat edellyttäneet. KUVAKAAPPAUS SOPIMUKSESTA / MOSTPHOTOS Lieksaan ensi vuonna rakennettavaksi tarkoitetun biojalostamon rahoitusratkaisu herättää kysymyksiä. Jalostamoa puuhaava Green Fuel Nordic Oy on sopinut miljoonan euron kustannusylitysrahastosta kyproslaisen yhtiön kanssa. Lainasopimuksen mukaan kyproslainen Emilisame Investment Ltd. saa biojalostamon emoyhtiöstä seitsemän prosentin osuuden, mikäli lainan takaisinmaksuaikataulussa ei pysytä. Green Fuel Nordicin pääomistaja ja toimitusjohtaja Timo Saarelainen korostaa, että lainasopimus on ainoastaan varapuskuri, jota muut rahoittajat ovat edellyttäneet. ?Pitää olla erillinen korvamerkitty varapuskuri, mihin ei ole tarkoitus koskea millään tavalla sen projektin aikana. Silloin kun asia menee niinkuin on suunniteltu menevän, niin tällaista rahaa ei tulla käyttämään ikinä, ei tulla nostamaan ikinä, eikä sitä siinä mielessä voi ikinä muuttaa sitten osakkeiksikaan, Saarelainen sanoo. Lainaehtojen mukaan kyproslainen Emilisame ?vaihto-oikeuden haltijana on asetettava samanlaiseen asemaan kuin osakkeenomistaja mahdollisessa osakeannissa?. Saarelaisen mukaan tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että arvoituksellinen kyproslainen yhtiö saisi osallistua yhtiön osakeanteihin osakkaiden tavoin. Hän ei vastannut Iltalehden jatkokysymyksiin siitä, mihin näkemys perustuu. Salassapitoehdot Kypros on tunnettu veroparatiisi, joka palvelee etenkin entisen Neuvostoliiton maita. Muun muassa entinen talouskomissaari Olli Rehn (kesk) vaati 2013 Kyprokselta ponnekkaampia toimia rahanpesun kitkemiseksi. Vuosi sitten 17 europarlamentaarikkoa kirjoitti Kyproksen presidentille pettyneenä maan puuttumattomuudesta rahanpesuun. Timo Saarelainen ei suostu kertomaan mitään Emilisame-yhtiön taustoista tai siitä, mitä kautta kyproslainen yhtiö kiinnostui rahoittamaan lieksalaista biojalostamoa. ?Minä en voi yhtään lähteä sitä avaamaan. Meillä rahoituksessa on salassapitoehdot kaikkien osapuolten kesken. Se mitä on kaupparekisteriinkin laitettu, tämä yhtiön nimi ja tämä lainan periaate minkä sinullekin kerroin, niin tämä on julkista tietoa, sanoo Saarelainen. Emilisamen omistaja Iltalehti selvitti yhtiön taustoja muun muassa Itä-Euroopassa ja Kaukasuksella toimivan tutkivan journalismin järjestö OCCRP:n (Organized Crime and Corruption Reporting Project) toimittajien avustuksella. Lieksalaisen biojalostamon rahoittajaksi lähteneen Emilisamen omistajaksi on merkitty Sergei Korol -niminen mies. Korolin muut yritysyhteydet Kyproksella liittyvät Sova-yhtiöihin, joissa hän toimii Nikolai Katorzhnov -nimisen miehen kanssa. Katorzhnov on noin kymmenen prosentin osuudella vähemmistöomistaja venäläismiljardööri Roman Avdeevin 90-prosenttisesti omistamassa Rossium-konsernissa, joka on suuromistaja muun muassa Moscow Credit Bankissa. Rossium osti viime vuonna noin 400 miljoonan euron hinnalla venäläisen Otkritie-pankin investointipankkitoiminnot. Otrkitie-yhtiöiden nimet muutettiin kaupan jälkeen Sova-yhtiöiksi. Iltalehti ja OCCRP eivät kyenneet selvittämään, ovatko Korolin ja Katorzhnovin kyproslaiset yhtiöt juridisesti osa Avdeevin bisnesimperiumia. ?Putin-listalla? Avdeevin Moscow Central Bankin on kerrottu auttaneen muun muassa Venäjän valtion öljy-yhtiö Rosneftiä kiertämään länsimaiden asettamia pakotteita rahoituksen hankkimisessa. Avdeev itse listattiin Yhdysvaltain hallinnon tammikuussa julkaisemalla ?Putin-listalla?. Putin-lista ei ole pakotelista, vaan sisältää yli 200 henkilön nimet, joiden yhdysvaltalaisviranomaiset katsovat olevan lähellä Putinin hallintoa. Tiedotusvälineissä on arvioitu, että listalla olevat henkilöt voivat jatkossa joutua Yhdysvaltojen pakotteiden kohteeksi. Emilisame-yhtiölle ei ole yhteystietoja Kyproksen kaupparekisterissä. Korolin ja Katorzhnovin Sova-yhtiöiden puhelinnumerosta ei vastattu useista soitoista huolimatta. Putin-lista ei ole pakotelista, vaan sisältää yli 200 henkilön nimet, joiden yhdysvaltalaisviranomaiset katsovat olevan lähellä Putinin hallintoa.Putin-lista ei ole pakotelista, vaan sisältää yli 200 henkilön nimet, joiden yhdysvaltalaisviranomaiset katsovat olevan lähellä Putinin hallintoa. Putin-lista ei ole pakotelista, vaan sisältää yli 200 henkilön nimet, joiden yhdysvaltalaisviranomaiset katsovat olevan lähellä Putinin hallintoa. EPA/AOP Turboruuvia Lieksan jalostamohankkeen kannattavuus lepää paljolti valtion harteilla. Investointitukien lisäksi olennaista on sääntely, jolla luodaan kysyntää jalostamon tuotteille. Verkkosivuillaan Green Fuel Nordic korostaa yhtenä menestyksen avaimena pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksen energia- ja ilmastostrategiaa vuoteen 2030, josta päätettiin marraskuussa 2016. Siinä linjataan muun muassa kotimaisten uusiutuvan energian käytön ja Suomen energiaomavaraisuuden lisäämisestä. Lieksan jalostamohanke sai vauhtia keväällä 2017, kun elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) kertoi ministeriönsä ?kääntäneen turboruuvia? hankkeen edistämiseksi. ?Kun maa sulaa, kuokkaa saadaan alkaa virittää, Lintilä lupaili sanomalehti Karjalaisen haastattelussa 4.4.2017. Muistutettakoon, että toimitusjohtaja Saarelaisen vaimo on Sipilän "oikea käsi", entinen EU-parlamentaarikko Riikka, keskustalainen politiikko ja Sipilän avustaja. |
||
| Trumppi | Re: Keskusta mukana Venäjäkytköksissä | 26.12.2018 18.54 |
| Ylläoleva Iltalehden artikkeli jatkuu: Tarvittavasta 24 miljoonan euron kokonaisrahoituksesta kymmenen miljoonaa euroa tulee lainana, jonka ovat järjestelleet Finnvera, Euroopan Investointipankki ja Pohjois-Karjalan Osuuspankki. Yksityiset sijoittajat Loput seitsemän miljoonaa euroa rahoituksesta on tarkoitus saada yksityisiltä sijoittajilta. Heistä suurimpia on liikemies Kyösti Kakkonen. Kakkonen sanoo, että mikäli kyproslaiseen yhtiöön liittyy jotain hämärää, tulee hän vaatimaan oman sijoituksensa ehtona, että Kyprokselta tarjottuun rahaan ei kosketa. ?Mehän ei olla sitä pääinvestointia vielä tehty eli rahaa ei ole vielä liikkunut, Kakkonen kertoo. Hänen mukaansa hankkeen toteutuminen on vielä muutenkin epävarmaa. Kakkonen kertoo, että hänen noin 3 miljoonan euron sijoitussitoumuksensa on ehdollinen. Edellytyksenä lopulliselle sijoitukselle on muun muassa sitovat sopimukset biojalostamon tuotteiden myymisestä. Pohjois-Karjalan ELY-keskus päätti tammikuussa 2018 myöntää biojalostamohankkeeseen seitsemän miljoonaa euroa valtionavustusta. Pohjois-Karjalan ELY-keskus päätti tammikuussa 2018 myöntää biojalostamohankkeeseen seitsemän miljoonaa euroa valtionavustusta. Pohjois-Karjalan ELY-keskus päätti tammikuussa 2018 myöntää biojalostamohankkeeseen seitsemän miljoonaa euroa valtionavustusta. MOSTPHOTOS Toimitussopimus Green Fuel Nordic tiedotti lokakuussa 2018 toimitussopimuksesta Savon Voiman kanssa. Erikoista kyllä Savon Voima ilmoitti tasan vuotta aikaisemmin lopettavansa vuodesta 2015 jatkuneet kokeilut Fortumin bioöljyllä, koska Iisalmen lämpökeskusta ei saatu toimimaan kustannustehokkaasti pyrolyysiöljyllä. Nyt samaa tuotetta on kuitenkin määrä ostaa samassa paikassa poltettavaksi. Savon Voiman kaukolämmön tuotannosta vastaava tuotantopäällikkö Kari Anttonen ei halua kommentoida sitä, miksi pyrolyysiöljyn käyttöä aloitetaan nyt uudelleen ja juuri Green Fuel Nordicin kanssa? ?En lähde kommentoimaan sen tarkemmin. Löydettiin sellainen hyvä yhteistyömalli, missä molemmat pääsee hyötymään, niin sillä sitten lähdetään viemään asiaa eteenpäin, Anttonen sanoo. Anttonen kertoo, että bioöljyä käytetään kevyen polttoöljyn korvaajaksi. Sitä tarvitaan vain kovimmilla pakkasilla ja päätuotantolaitosten häiriöiden aikana. Anttonen ei kommentoi bioöljyn hintaa polttoöljyyn verrattuna. ?En lähde niistä hinnoistakaan kyllä kommentoimaan. Se on Green Fuel Nordic, joka niistä kertoo, jos haluaa, sanoo Anttonen. Yhtiön ja yhtiön asiakkaiden kannalta yhteistyömalli on kuitenkin edullinen, Anttonen vakuuttaa. ? On ihan ehdottoman edukasta. Eihän me asiakkaan kustannuksella tehdä. Savon Voiman kaukolämmön tuotannosta vastaava tuotantopäällikkö Kari Anttonen kertoo, että bioöljyä käytetään kevyen polttoöljyn korvaajaksi.Savon Voiman kaukolämmön tuotannosta vastaava tuotantopäällikkö Kari Anttonen kertoo, että bioöljyä käytetään kevyen polttoöljyn korvaajaksi. Savon Voiman kaukolämmön tuotannosta vastaava tuotantopäällikkö Kari Anttonen kertoo, että bioöljyä käytetään kevyen polttoöljyn korvaajaksi. MOSTPHOTOS Kakkonen uskoo Savon Voima ostaa tarvitsee bioöljyä arviolta 400?1000 tonnia vuodessa. Se on vähän jalostamolle kaavailtuun 24 000 tonnin vuosituotantoon nähden. Kyösti Kakkonen uskoo kuitenkin yhtiön tuotteiden tekevän kauppansa, kun poliittiset päätökset luovat sille kysyntää. ?Niitä käyttäjiä minun käsittääkseni tulee helpommin jo pelkästään sitä kautta, että nyt tämä lainsäädäntö on muuttunut ja kehittynyt velvoittavaksi. Nyt sitten ruvetaan sotkemaan biopolttoainetta tähän normaalibensiinin joukkoon, niin se varmasti kyllä tukee tätä asiaa hyvinkin vahvasti. Lieksaan suunniteltu biojalostamo tuottaa lähinnä polttoöljyä korvaavaa bioöljyä, jonka jatkojalostaminen liikennepolttoaineeksi on vasta kehittelyasteella. ?Noinhan se menee, mutta sitä voi esimerkiksi lämpölaitokset käyttää. Siinä on myös ulkomaisia toimijoita, jotka ovat kiinnostuneita näistä tuotteista. Tämähän on eurooppalainen asia, Kakkonen sanoo. Sipilä puolestapuhujana Green Fuel Nordicin toinen perustaja ja toimitusjohtaja Timo Saarelainen on naimisissa keskustan entisen europarlamentaarikon ja pääministeri Juha Sipilän EU-asioiden erityisavustaja Riikka Pakarisen äidin kanssa. Edellisessä avioliitossaan Riikka Manner -nimellä tunnettu Pakarinen toimi europarlamentaarikkona kaudella 2009?2014. Keskustan nykyinen puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen oli hänen avustajansa parlamentissa. Vuonna 2012 Pakarinen valittiin keskustan varapuheenjohtajaksi tuolloin puolueen johtoon nousseen Juha Sipilän tuella. Keskusta on Sipilän hallituksessa pyrkinyt voimakkaasti edistämään biotaloutta. Biotalousyrityksiin aikanaan miljoonia sijoittanut Sipilä on ollut voimakas biotalouden ja sen tukemisen puolestapuhuja myös politiikassa. Green Fuel Nordicin Timo Saarelainen sanoo, että ei ole ollut tytärpuolensa Riikka Pakarisen kanssa millään tavoin tekemisissä biojalostamohankkeeseensa liittyen. Riikka Pakarinen vastasi Iltalehden haastattelupyyntöihin ainoastaan tekstiviestillä: ?Minulla ei ole minkäänlaista tekemistä ko. yrityksen kanssa, erityisavustaja Pakarinen viestitti. JARNO LISKI Nythän on todettu, että biopolttoaine on luontoa erittäin paljon saastuttavaa. Joten missä Sipilän ja avustaja Riikan intressit lepäävät. |
||
| poliittinen tarkkailija | Re: Keskusta mukana Venäjäkytköksissä | 30.12.2018 20.01 |
| Green Fuel Nordic Oy (GFN) on poikkeuksellisen sinnikäs yritys. Patentti- ja rekisterihallituksen tietojen mukaan yritys merkittiin kaupparekisteriin 14.10.2011 eli siis jo 7 vuotta ja lähes kolme kuukautta sitten. Yhtiön toimitusjohtjaksi tuli entinen Honeywellin pomo ja visionääri Timo Saarelainen. GFN on kiitettävän avoimesti kertonut julkisuuteen GFN:n tavoitteista ja visioista. Alle olen koonnut pienen kollaasin yhtiön tärkeimmistä tiedotteista: 05.10.2011 Timo Saarelainen kutsuttu toimitusjohtajaksi 13.10.2011 Green Fuel Nordic Oy investoi 150 M EUR biojalostamoihin Suomessa 23.02.2012 Green Fuel Nordic Oy:n kahden biojalostamon potentiaaliset sijoituspaikkakunnat varmistuivat 11.10.2012 Green Fuel Nordic mukana Suomesta bioöljyn suurvalta - seminaarissa 30.11.2012 Green Fuel Nordic Oy:n ensimmäinen biojalostamo Iisalmen Soinlahteen 04.12.2012 Green Fuel Nordic mukana Suomen biotalousstrategian valmistelussa 17.12.2012 Joulu on jo ovella 12.07.2013 Iisalmen biojalostamo sai rakennusluvan 08.11.2013 Lieksan biojalostamohanke sai positiivisen vastaanoton 23.12.2013 Green Fuel Nordic toivottaa hyvää ja rauhallista joulua! 22.12.2015 Green Fuel Nordic toivottaa hyvää ja rauhallista Joulua! 15.01.2016 Lieksan biojalostamo ja bioterminaali sai ympäristöluvan 30.06.2016 Lieksan biojalostamoinvestoinnille rakennetaan maakunnallinen joukkorahoitusmalli 22.12.2016 Green Fuel Nordic toivottaa hyvää ja rauhallista Joulua! 15.02.2017 Lieksan bioöljytehtaan osakeanti käynnistyy 19.12.2017 Green Fuel Nordic toivottaa hyvää ja rauhallista Joulua! 29.01.2018 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on myöntänyt 7 000 000 euroa yrityksen kehittämisavustusta Green Fuel Nordic Oy:n Lieksan bioöljyjalostamon investointia varten 28.02.2018 Green Fuel Nordic on tehnyt 10 MEUR rahoitussopimuksen Pohjois-Karjalan Osuuspankin ja Finnveran kanssa 16.10.2018 Green Fuel Nordic ja Savon Voima sopimukseen GFN bioöljyn toimituksesta 20.12.2018 Green Fuel Nordic toivottaa hyvää ja rauhallista Joulua! GFN on siis ainakin kuusi kertaa toivottanut kotisivunsa tarkastelijoille "Rauhallista ja Hyvää Joulua!". Noin 7 vuotta sitten GFN ilmoitti rakentavansa Suomeen aluksi kolme pyrolyysiöljylaitosta, joiden sijaintipaikoiksi Saarelainen ilmoitti Iisalmen, Savonlinnan ja Lieksan. Kyseisiin paikkoihin on haettu ympäristölupia ja rahoitusta mm. maakunnallisten rahoitusmallien perusteella. Hankkeiden rahoitus ei kuitenkaan ole edennyt toivotuilla tavoilla. GFN:n Iisalmen Soinlahden hanke näyttää epäonnistuneen jokseenkin täysin ja samoin näyttää käyneen myös Savonlinnan Pääskylahden hankkeen. GFN:n Lieksan pyrolyysilaitosta varten rakennettu rahoitusmalli alla olevan hypoteesin pohjalta: GFN 7 Milj. euroa EAKR tuki 7 milj. euroa Pankkilaina 10 milj. euroa Yhteensä 24 milj. euroa Joukkorahoitus (enintään 2.5 milj. euroa, pienin sijoitus 310 euroa) GFN:n Lieksan pyrolyysilaitoksen rakennushanke sai kaivattua buustia, kun kepuloisten elinkeinoministeri Mika Lintilä ilmoitti Karjalainen lehdessä, että hänen ministeriössään on käännetty hankkeen osalta "turboruuvia" seuraavasti: "Lieksan jalostamohanke sai vauhtia keväällä 2017, kun elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) kertoi ministeriönsä ?kääntäneen turboruuvia? hankkeen edistämiseksi. - Kun maa sulaa, kuokkaa saadaan alkaa virittää, Lintilä lupaili sanomalehti Karjalaisen haastattelussa 4.4.2017." Kepuloisten Lintilähän on tullut tunnetuksi siitä, että hän paremmin kuin kukaan muu pystyy ennustamaan miten Suomenkin talous kehityy. Tietysti Lintilä silloin pystyy myös luotettavasti selvittämään, mitkä teolliset hankkeet Suomessa ovat kannattavia ja mitkä eivät ole. Valitettavsti Lintilä ei kuitenkaan tunnu olevan kovin hyvin perillä siitä, että kannattavalla yrityksellä täytyy olla ensinnäkin uskottava liiketoimintasuunnitelma ja toisekseen yrikyksen myyntitulojen täytyy olla selvästi suurempia kuin tuotteiden valmistuskustannukset. Lintilähän on todennut mm. Terrafamen osalta, että hänen "sormiharjoitustensa" perusteella Terrafame on erittäin arvokas ja hyvin kannattava kaivos- ja akkualan yritys. Huolimatta Lintilän turboruuvin väännöstä GFN:n joukkorahoitusmalli ei kuitenkaan ole kiinnostanut tällä kertaa Pohjois-Karjalan sijoittajia, vaikka minimi-investointi oli sijoitusmuistiossakin vuonna 2017 vain 310 euroa. Joukkorahoitusmallista jouduttiinkin luopumaan jo 30.6.2017, kun kiinnostusta ei ollut vaikka tarjolla oli seuraavat lennokkaat lupaukset: "Investointiin ja käyttöpääomaan tarvittava rahoitus toteutetaan siten, että Green Fuel Nordic Oy sijoittaa yhtiöön 7 miljoonaa euroa. Rahoitussuunnitelmassa sijoitusten lisäksi on varauduttu 7 miljoonan euron julkiseen investointitukeen ja 10 miljoonan euron lainaosuuteen ja noin 1 miljoonan euron tuotannonaikaiseen käyttöpääomalainaan. Tällä alkurahoituksella tavoitteena on rakentaa ensi vaiheessa kapasiteetiltaan vain 24 000 t/a oleva oleva pyrolyysiöljylaitos. Joukkorahoituksella oli tarkoitus kerätä enimmillään noin 2.5 miljoonaa euroa, joka voi vähentää otettavan lainan määrää. Sijoitetun pääoman tuottoprosentti on keskimäärin 12%, projektin nykyarvoksi saadaan noin 35 miljoonaa euroa, sisäinen korko (IRR) on noin 16%, projektin takaisinmaksuaika on noin 8 vuotta. Projektin lainanhoitokyky (DSCR kerroin) pysyy vakaana - yli 2.3 - koko lainan maksu-ohjelman ajan. GFN Lieksan tuotantokapasiteettia on suunniteltu laajennettavan kahden vuoden välein siten, että vuonna 2025 saavutetaan noin 100 000 tonnin vuosituotanto. Laajennuksen jälkeen GFN Lieksa Oy:n nykyarvo on noin 157 miljoonaa euroa ja koko projektin IRR 21,2 %, sijoitetun pääoman keskimääräinen tuottoprosentti on 31% ja projektin takaisinmaksuaika noin 9 vuotta." Iltalehden selvitysten mukaan GFN:n rahoituksen varmistamiseksi onkin nyt jouduttu hakemaan apua tiettävästi venäläisiltä Kyproksen kautta toimivilta "rahamiehiltä", joiden osalta ainakin liikemies Kyösti Kakkonen näyttää osoittavan varovaisuutta. Timo Saarelaisen, Sitran ja kepuloisten intouduttua bioenergiaan on helppo esittää laskelmia erilaisista bioenergiavaihtoehdoista, joilla voidaan tukevien tukimiljoonien avulla korvata perinteisiä kaupallisia energiavaihtoehtoja, vaikka sellaiseen ei ole muuta tarvetta kuin erittäin epävarmalle pohjalle rakenettu poliittinen agenda. Tämän hurmoshenkisen poliittisen agendan vuoksi eri vaihtoehtoihin liittyvät taloudellisia parametrejä ei käsitellä vertailuissa objektiivisesti. Saarelaisen GFN on kertonut kotisivuillaan mm. sen, että GFN:n valmistaman lämmitystarkoituksiin tarkoitetun pyrolyysiöljyn ASTM D240 koemenetelmän mukaan mitattu ylempi lämpöarvo on 18.2 MJ/kg. Vastaavan perinteisen kevyen vähärikkisen polttoöljyn lämpöarvo on 42.6 MJ/kg. Perinteisen kevyen polttoöljyn lämpösisältö on siis aivan eri luokassa kuin pyrolyysiöljyllä. Jos pyrolyysiöljyllä halutaan siis lämmittää joku lämmitettävä kohde, niin öljyä on kuskattava kohteeseen noin 2.3 kertainen määrä perinteiseen polttoaineeseen verrattuna. Pyrolyysiöljy on myös erittäin hapanta pH 2.6, josta seuraa se, että pyrolyysiöljy aiheutaa korroosiota ja lähes kaikki pyrolyysiöljyn kanssa tekemisissä olevat putket, säiliöt jne. on rakennettava kalliista korroosionkestävistä materiaaleista kuten esim. haponkestävästä teräksestä jne. Pyrolyysiöljy ei myöskään ole perinteisten fossiilisten öljyjen tapaan stabiili eikä myöskään homogeeninen tuote. Tuote syttyy heikosti ja sen palaminen on erilaista perinteisiin polttoaineisiin verrattuna mm. pyrolyysiöljyn korkean vesipitoisuuden vuoksi. Pyrolyysiöljyn emissiot voivat myös olla korkeita. Todennäköisesti em. syyt ovatkin johtaneet siihen, että esim. edes keputaistainen Savon Voima ei ole suurella innolla lähtenyt korvamaan lämpövoimaloissaan perinteisiä polttoaneitaan muuta kuin huippusuhdanteissa Iisalmen Kivirannassa. Lintilän väännettyä GFN Lieksan kohdalla "turboruuvia" Savon Voima näytää kuitenkin sitoutuneen ostamaan GFN:ltä pyrolyysiöljyä Iisalmen Kivirannan 12.5 MW varakaukolämpövoimalaan. Kivirannassahan Savon Voima oli jo ehtinyt pettyä karvaasti Fortumin Joensuun uuden laitoksen toimittaman pyrolyysiöljyn kanssa vuonna 2016, kun pyrolyysivoimalaa ei saatukaan käynnistettyä tarpeen esiintyessä. Kivirannan varavoimalan kannalta GFN Lieksan mahdollisilla toimituksilla ei ole kuitenkaan mitään käytännön merkitystä, koska parhaimmassakin tapauksessa pyrolyysiöljy tulisi vastaamaan ehkä vain noin 10% Kivirannan varavoimalan polttoaineiden tarpeesta, joka voi taas tulla eteen Iisalmen kaukoläpöverkon häiriötilanteissa ja erittäin kovilla pakkasilla. Savon Voiman kannalta GFN Lieksan mahdollisten pyrolyysiöljyn toimituksilla ei siis ole käytännössä mitään merkittävää taloudellista vaikutusta. Minä en lainkaan ihmettele sitä, että pyrolyysivoimaloissa voi olla käynnistysvaikeuksia, kun VTT:kin on todennut, että pyrolyysiöljyn vesipitoisuus on jopa 30%, eikä lämpöarvo ole lähelläkään kevyen polttoöljyn lämpöarvoa. Tuon saman ilmiön minä olen aina havainnut myös saunaa märillä klabeilla lämmitettäessä. Vatii melkoista fakiiria, jotta illaksi pääsee saunaan, jos hyvätkin koivuklapit on jätetty sateeseen. Se täytyy kuitenkin sanoa, että on kyllä mukava aina katsoa, kun saunassa märkiä puita poltettaessa niihin imeytynyt vesi näyttää mukavasti tirisevan hissukseen ulos klapien päistä. Ilmeisesti tämä sama ilmiö tulee aina eteen, kun yrittää sytyttää pyrolyysiöljykaminaa. Ilmiö on sitä pahempi, mitä isommasta kaminasta on kysymys. Minulla on myös sellainen vakaa käsitys, että vesi on palamaton neste ja vettä yleisesti käytetään tulipalojen sammutukseen, ei sytytykseen. Minusta on vähän outoa, että kepuloisten kaivoshankkeissa "sormiharjoitteluja" ja bioenergia hankkeissa "turboruuvia" vääntävä elinkeinoministeri Mika Lintilä saa ilman minkäänlaista epäorgaanisen- tai orgaanisen kemian koulutusta osallistua muiden kepuloisten puuhamiesten vetämiin kaivos- ja bioenergiahankkeisiin yhteisillä verovaroilla. Minusta veroja saa Suomessa kerätä ja käyttää vain yhteisesti hyväksyttyihin tarpeisiin kuten vähävaraisten ihmisten eläkkeisiin ja sosiaaliturvaan, ei kepuloisten kannattamattomiin kaivos- ja bioenergiahankkeisiin. Iltalehti on arvioinut, että Iisalmen Kivirannan voimalan pyrolyysiöljyn tarve oli vuosittain vain 400-1000 tonnia, joka näyttää edustavan vain 2-4% suunnitellun Lieksan pyrolyysi laitoksen ensimmäisen vaiheen vuotuisesta 24 000 tonnin tuotannosta. Jotta Lieksaan suunnitellun laitoksen vuotuinen kokonaiskapasiteetti tulisi täytetyksi, niin GFN:llä pitäisi olla ensimmäisen investtointivaiheen turvana asiakkaana pahimmassa tapauksessa jopa 60 vastaavaa asiakasta, joiden pyrolyysiölyn poltto-olosuhteiden ja laitteiden tulisi olla hyvin pitkälle samat kuin Iisalmen Kivirannan enimmän aikaa seisovassa Savon Voiman vara- ja huippuvoimalassa. Näin ei kuitenkaan ole asianlaita käytännössä missään suomalaisessa lämpö- ja/tai sähkövoimalaitoksissa. Pyrolyysiöljyn ruurin riski onkin siis ilmeisesti tuotteen asiakkaiden taholla. Pyrolyysiöljyn käyttö edellyttääkin parhaimmasakin tapauksessa merkittäviä investointeja öljyn käyttäjien taholla. Ainakin laitoksia käynnistettäessä myös apupolttoaineet kuten metanoli tuntuvat olevan tarpeen jne. Varastoitaessa pyrolyysiöljyn ominaisuudet myös muuttuvat, mikä ei lisää sen käytettävyyttä esim. happamuuden suhteen neutraaliin ja hyvin säilyvään kevyeeseen polttoöljyyn verrattuna. Kun toisaalta ainakaan Suomessa ehkä Fortumia lukuun ottamatta kukaan ei vielä ole uskaltanut perustaa lämmön- ja sähkön tuotantoaan pelkän pyrolyysiölyn varaan, niin GFN:n pyrolyysilaitoksen kehittelijöiden täytyy olla kohtalaisen suuria optimisteja, jotta nuo ehkä 60 pyrolyysiöljyaktivistia ja riskinottajaa löytyvät ja toimitussopimukset on GFN Lieksan osalta allekirjoitettu esim. vuoden 2019 aikana. Maakunnallista rahoitusmallia mainostettaessa vuonna 2017 kerrottiin, että 24 000 tonnia pyrolyysiöljyä tuottava laitos olisi täydessä tuotannossa jo vuonna 2019 ja vuonna 2025 neljännen investointivaiheen jälkeen Lieksan laitos tuottaisi pyrolyysiöljyä jo 100 000 tonnia vuodessa. GFN Lieksa Oy:n maakunnallisen rahoitusmallin kaaduttua GFN:n keskeinen promoottori toimitusjohtaja Kari Hartikainen on eronnut ja uuden toimitusjohtajan etsintä on tiettävästi käynnissä. Elinkeinoministeri Mika Lintilän tehdessä ministeriössään "sormiharjoitteluja" ja vääntäessään "turboruuveja" valtion rahoituksen osalta vähemmälle huomiolle on jäänyt Green Fuel Nordic Oy:n omat taloudelliset resurssit. Niinpä on hyvä tarkistaa tämäkin puoli asiasta ennen kuin taas laitetaan Lieksassa lapiot heilumaan ja käynnistetään laajat infrahankkeet samaan kepuloiseen tyyliin, mitä tehtiin jo aiemmin Talvivaaran ja Terrafamen kohdalla. Green Fuel Nordic Oy:n taloudellinen suorite vv. 2014-2017 on alla (liikevaihto ja tulos): 2014 LV 18 000 euroa Tulos -215 000 euroa 2015 LV 112 000 euroa Tulos -145 000 euroa 2016 LV 0 euroa Tulos -159 000 euroa 2017 LV 0 euroa Tulos -149 000 euroa Yhteensä LV 130 000 euroa Tulos - 665 000 euroa GFN:n kepuloiset puuhamiehet ovat maakunnallisen rahoitusmallin kaaduttua saaneet Kyösti Kakkosen lupautumaan ehdollisesti 3 milj. euron investointiin hankkeessa, jos suunnitellun laitoksen pyrolyysiöljyn asiakkaista on saatu sitovat ostosopimukset. Kakkonen on myös edellyttänyt, että hankkeen rahoituksessa ei käytetä hankkeen keskeisten kepuloisten puuhamiesten ehdottamia kyproslaisia "hämärärahoja". Kakkonen onkin kaukaa viisas liikemies, eikä nähtävästi halua sotkeutua edes Finnveran rinnalla hankkeisiin, joissa voi olla epäilys rahanpesusta. Kukaan ei enää vakavissaan tee sellaisia ennusteita, että raakaölyn hinta nousee lähivuosina tasolle 300 USD/barreli, jota muuan entinen kaupunginjohtaja kaavaili vielä vuonna 2011. Kalliin biomateriaalin polttaminen joudutaan vielä ottamaan tarkempaan syyniin tulevien vuosikymmenien aikana, koska polttamiselle on paljon viisampia vaihtoehtoja olemassa. Halkojen polttamisestahan meillä päästiin eroon jo 1950-60 luvuilla melko täydellisesti. Miksi me nyt sitten aletaan taas polttaa puita ja muuta biomateriaalia ja sitä ennen vielä muutetaan se joksikin huonosti palavaksi litkuksi. Olisikohan aika jo valita elinkeinoministeri muista kuin keskustapuolueen "asiantuntijoista"? Kepu pettää aina. |
||