Keskustelu

« Takaisin | Vastaa viestiketjuun
Hummeriveljesten tulosKuopio hakee valtiolta apua kriisikunnan liitokseen16.4.2014 6.43
Kuopion kehittämisjohtaja Heikki Helve sanoo, että valtion on osallistuttava Juankosken ja Kuopion liitokseen avustuksella.


Kriisikunta Juankoskella tulee olemaan kuntaliitoshetkellä toistakymmentä miljoonaa euroa kattamatonta alijäämää sopeuttamisohjelmasta huolimatta. Se on Kuopionkin kokoiselle kaupungille liian suuri pala.

Kyse on kriisiperustein tehtävästä pakkoliitoksesta kuntalaisten palvelujen turvaamiseksi, joten valtion tulee nyt reagoida tilanteeseen etenkin kun liitosavustus jää lähes olemattomaksi, sanoo Kuopion kehittämisjohtaja Heikki Helve.

Kuopion kaupunki aikoo lähestyä asiassa valtiovarainministeriön kuntaosastoa.

Menemme sinne faktojen kanssa. Harkinnanvaraista tai mitä tahansa avustusta, mutta valtion on tähän osallistuttava.

Kriisin taustalla ovat Juankoskella sijaitsevan Premium Boardin tehtaaseen liittyvät takaukset ja ylisuuret investoinnit.

Lainaa asukasta kohti on jo 4 400 euroa, eli lähes tuplaten kuopiolaisten vajaaseen 2 400 euroon verrattuna. Juankoskella toimintakulut ovat asukasta kohti viisi prosenttia Kuopiota suuremmat.

Sen sijaan Tuusniemi on hoitanut taloutensa mallioppilaan lailla.

Siellä myös sopeutetaan jo toimintaa tulevia kuntatalouden haasteita varten, kehuu Helve.

Tuusniemen viime vuoden tilinpäätös oli lähes miljoona euroa ylijäämäinen eli Kuopion tasolla. Lainaa asukasta kohti on vain vajaat 1 900 euroa eli reilusti vähemmän kuin Kuopiossa.

Tuusniemellä on myös taseessa kumulatiivista ylijäämää reilut viisi miljoonaa euroa kun Kuopiolla sitä on vajaat kahdeksan miljoonaa. Kuopio saa siis pienestä Tuusniemestä hyvän kumppanin.

Kunnanjohtaja Toni Auvisen mukaan nykytilanteella on kuitenkaan turha ilakoida.

Talousennusteiden perusteella Tuusniemen talous kääntyy muutamassa vuodessa nopeasti huonompaan suuntaan heikentyvän huoltosuhteen myötä.



Molempien liitoskandidaattien tuloveroprosentti on nyt suurempi kuin Kuopion 20,5. Juankoskella prosentti on 21,5 ja Tuusniemellä 21.

Mikäli Kuopion ei kiristä verotustaan, saavat liitoskuntalaiset tältä osin pientä huojennusta.
ABRe: Kuopio hakee valtiolta apua kriisikunnan liitokseen16.4.2014 7.22
Näin se menee. Heikki Helve on parhaiten perillä Juankosken tulevaisuudesta. Kepumafian kädet ovat jo nyt sidotut. Kun päätös liitoksesta tehdään elokuun loppuun mennessä ja välissä on kesäloma, niin Juankoski on jo käytännössä Kuopion vallassa. Liitossopimuksessa määritellään, ettei Juankoski enää sopimuksen allekirjoituksen jälkeen saa tehdä mitään isompia ratkaisuja ilman Kuopion hyväksymistä.
Totuus tullut esiin.Re: Kuopio hakee valtiolta apua kriisikunnan liitokseen16.4.2014 7.56
EI olisi pitänyt pistää keskustapuolueen täysin kokemattomia henkilöitä johtamaan Juankoskea.
Nämä hummeriveljekset upottivat Juankosken yhden valtuustokauden aikana niin syvälle, että ei sieltä omin avuin nousta.
Olisi ollut hyvä jos keskustapuolue olisi ensin kouluttanut nämä hummeriveljekset ja pitäneet heidät opissa muutaman valtuustokauden. Kunnan johdossa olisi kepun pitänyt pitää Västinniemen miehen eikä antaa näiden poikien sotkea hyvää kuntaa turmiontielle.
yksi maksajistaRe: Kuopio hakee valtiolta apua kriisikunnan liitokseen16.4.2014 8.15
Kun Ranella ja Jokella alkoi näyttää pahalta heti aluksi, mitä he tekivät?
Vastaus: Lisäsivät investointeja ja jättivät kunnan talouden korjaamatta. Mitä kepu ja puuhahenkilöt hyötyivät henkilökohtaisesti näistä miljoonien hukkaamisista? Se on aihetta selvittää perusteellisesti. Kukaan ei usko, että 20 milj. euroa veronmaksajien rahaa hävitetään aivan pelkkää hölmöyttään. Kyllä siinä tarkoitus ja hyötyjät ovat olleet nähtävissä.
Juankoskella on mahdollisuus parantaa asemaansa ja pienentää vahinkoja, mutta Heimo ja Veijo ovat samaa B-laatua kuin edeltäjänsä. Kalliita miehiä meille veronmaksajille.
Paljonko luulette Kuopion investoivan Juankoskelle? Vastatkaa Heimo ja Veijo.
Pena T.Re: Kuopio hakee valtiolta apua kriisikunnan liitokseen16.4.2014 17.09
Nyt, jos koskaan, Heimon ja Veijon kannanottoja tarvitaan kuntalaiskeskusteluun. Ryhdistäytykää ja toimikaa avoimesti.
Jos ette tiedä, mitä se tarkoittaa, kysykää Vapaan Juankosken osaajilta.
Pekka VRe: Kuopio hakee valtiolta apua kriisikunnan liitokseen16.4.2014 17.24
Moro,
ja silmään pistää se, että Kuopio hakee avustusta liitokseen. Ja syyksi on kirjattu ylisuuret investoinnit ja PB:n takaus.
Voin sanoa suoraan, että hyvä kun nyt uskalletaan puhua siitä, mistä me jo vuonna 2008 puhuimme , väittelimme ja esitimme vaihtoehtoisia esityksiä ja toimenpiteitä. Silloin SDP:n puheenjohtaja Vatanen sanoi, että persuilla ja sitten myöhemmin vapaa Juankoski-ryhmän jäsenillä ei ole taitoa, kykyä hoitaa yhteisiä asioita. Oliko asia näin, vain olisko ollut syynä Vatasen asennevamma. Kyllä minä pistän syyn enemmän demareiden piikkiin, kun kepun.
Mutta nyt on nyt ja pitää hoitaa asioita niin hyvin kuin voidaan: Lukio lakkautetaan, perusterveydenhuollosta ei ole tietoa ja sivistystoimi on kokonaan aivan sekaisin, kun Kaavin kanssa ei saada sopimusta. Ja mitä pe....tä tehdään keskuskeittiöllä, joka tuottaa persnettoa joka päivä verrattuna toimivaan ruokahuoltoon. Onneksi on sentään rohkeita ja perusduunareita siivous- ja ruokahuollossa.
asiat selkiytyvätRe: Kuopio hakee valtiolta apua kriisikunnan liitokseen16.4.2014 18.19
On totta, että itsenäinen lukio lakkaa mahdollisesti jo elokuussa 2017, mutta lukio-opetus jatkuu kyllä tämänkin jälkeen yksisarjaisena ja siten hyvinkin kustannustehokkaansa sivutoimipisteenä.

Kaavilaisten kanssa saadaan kyllä sopimus aikaan. Kyseessä on kolmivuotinen sopimus, joka on monella tapaa samankaltainen kuin nykyinenkin sopimus. Tuusniemi ei lähtenyt tarjouskilpaan mukaan, vaan tyytyi käytännössä nykyisenkaltaiseen tilanteeseen, jossa n. 20-30 kaavilaisoppilasta lähinnä Luikonlahdelta suorittaa yläkouluopintonsa Tuusniemellä. Asiaan vaikuttivat tietysti käynnissä olleet kuntaliitosneuvottelut, joissa Kuopio on varsin merkittävä taustavaikuttaja.
JuuhanRe: Kuopio hakee valtiolta apua kriisikunnan liitokseen16.4.2014 18.32
vai onko saatu Kaavin kanssa sopimus aikaan. Hienoa, kun se kerrotaan vapaa- sivuilla.
YLE:n uutisissa kerrottiin , että lukiokoulutus säilyy Tuusniemellä ja sinne on kehittynyt uusi yhtenäisyyskoulu. Jos yläasteen oppilas saa opetuksen valtionosuudella Tuusniemellä, ja silloin maksu on n. 6500 euroa vuodessa, niin paljonko maksaa oppilas Juankoskella. Viimeksi se maksoi n. 10500 euroa. Kaaville/oppilas. Onko Juankoski tehnyt paremman tarjouksen.
Taitaa olla parasta kertoa totuus, eikä jauhaa törkyä.
kyrsiintynyt veronmaksajaRe: Kuopio hakee valtiolta apua kriisikunnan liitokseen16.4.2014 18.35
Moro Pekka on huomannut yhdistysmiselvitysraporteista saman kuin minäkin.
Juankosken nykyisten taloudellisten vaiheuksien yksinomainen syy on ylisuuret mielettömät investoinnit ja Tratta PBF:n kalliiksi tullut Neron ja hänen klaaninsa kehittämä pahviseikkailu.

Valtiota tai Kuopiota ei voida velvoittaa maksamaan näitä yksittäisten virkamiesten jäävinä ja vielä perustuslain vastaisesti tekemiä töppäyksiä.

Kaiken järjen mukaan nämä Juankosken kaupungin talouden tuhonneet seikkailut tulee ratkaista oikeuslaitosten kautta. Laittomat toimet eivät sovi kuntaliitoksia koskeviin neuvottelupöytiin. Neron tulisi myös tämä tiedostaa.
ABRe: Kuopio hakee valtiolta apua kriisikunnan liitokseen16.4.2014 19.20
Ratkaisu oikeuslaitoksen kautta kestää vielä lähes vuosikymmenen. Ei ole aikaa odottaa sitä, kun kuntaliitoksesta puhutaan. Kuntaliitosratkaisu tehdään kesällä, ennen lomia tai heti jälkeen.

Sitäpaitsi Neron aiheuttamat välilliset vahingot ovat vähintään yhtä suuret kuin välittömät. Välillisiä vahinkoja ei missään tapauksessa kukaan joudu korvaamaan. Se että Nerolle tuomittavat korvaukset ratkaisisivat kunnan talouden, on täyttä toiveajattelua.
kyrsiintynyt veronmaksajaRe: Kuopio hakee valtiolta apua kriisikunnan liitokseen16.4.2014 22.29
Kukaan ei kuvittele sitä, että Nero pystyy koko elämnsä aikana korvaamaan sen vahingon, jonka hän on klaaninsa kanssa laittomalla toiminnallaan Juankosken vilpittömille veromaksajille aiheuttanut.

Tulipa kuntaliitosratkaisu tai ei, niin Nero ja hänen lakeijansa eivät voi toimia edes kohtuullisen liitossopimuksen neuvottelijoina saati sitten mahdollisten liitossopimusten hyväksyjinä.

Luulenpa, että liitosopimuksestakin tulee vielä melkoiset käräjät, jos siellä Neron aiheuttamia laittomuuksia aiotaan hiljaisesti laittaa veronmaksajien piikkiin.
JJRe: Kuopio hakee valtiolta apua kriisikunnan liitokseen17.4.2014 13.29
Tämän päivän Savon sanomissa:"
Juankosken ja Tuusniemen Kuopion kanssa tekemät yhdistymisselvitykset julkistettiin tiistaina. Tavoitteena on, että vuoden 2017 alussa Juankoski ja Tuusniemi liittyvät Kuopion kaupunkiin.

Yhdistymisselvityksissä puhutaan kauniisti lähidemokratiasta. Kuopion on tarkoitus kehittää oma lähivaikuttamisen malli yhdessä kaikkien siihen liittyneiden alueiden edustajien kanssa.

Erityisen Kuopio-mallin on määrä valmistua kahden vuoden sisällä. Selvitys lupaa, että malli ottaa huomioon liitosalueiden erityispiirteet ja vahvistaa lähidemokratiaa.

Toistaiseksi kukaan ei vielä tiedä, millainen mallista tulee. Vaihtoehtoisia esimerkkejä löytyy muun muassa Rovaniemeltä ja Hämeenlinnasta.

Rovaniemellä keskustaa ympäröivät alueet on jaettu kuuteen palvelukylään, joilla jokaisella on oma aluelautakuntansa. Ne toimivat tilaajan valtuuksilla ja saavat järjestää kylien lähipalvelut sen mukaan kuin asukkaat itse parhaaksi näkevät.

Hämeenlinnassa lähidemokratian kanavaksi on perustettu kansalaisraateja, jotka toimivat lautakuntajaon mukaisesti. Lisäksi päätöksenteon tukena käytetään alueellisia, avoimia vaikuttajaraateja.

Kansalaisvaikuttaminen toimii hyvin, jos niin halutaan. Halua pitää löytyä sekä kunnan virallisilta päätöksentekijöiltä että alueiden asukkailta itseltään.

Nykyinen lainsäädäntö perustuu edustukselliseen demokratiaan. Kuntavaaleissa edustus ratkaistaan kansalainen ja ääni -periaatteella.

Koska pinta-alalla ei ole äänioikeutta, suurten kuntien harvaan asutuilla laidoilla ei ole välttämättä paljoa sanottavaa tulevan Kuopion kokoisen kaupungin päätöksiin. Se, minkä verran Juankosken, Tuusniemen tai Maaningan asukkaiden ääni lopulta kuuluu, riippuu kaupunginvaltuuston hyväntahtoisuudesta. Valtuusto voi antaa aluelautakunnille tai muille paikallisille elimille sen verran rahaa ja valtaa kuin haluaa.

Keskushallinnon kannalta on selvää, että keskittämisen tavoite saavutetaan ainoastaan keskittämällä. Monipolvinen kansalaisvaikuttaminen hajottaa virtaviivaisuuden ideologiaa, joten kaikki eivät lähidemokratiasta pidä.

Kuopio-mallin valmistelijoiden on päätettävä, millaisia alueellisia toimielimiä kaupungin uusille kylille halutaan. Ovatko ne vain lähivaikuttamisen kulisseja, vai otetaanko niiden kanta huomioon päätöksenteossa? Ymmärretäänkö paikallinen asiantuntemus yhteiseksi voimavaraksi, jonka avulla suurikin kunta voi tuntua omalta kotikunnalta?

Rovaniemen kokemus on, että kun ihmisille annetaan oikeus päättää itseään ja lähiympäristöään koskevista asioista, kaikki voittavat. Kylät aktivoituvat, uusia ratkaisuja löytyy, ja keskushallinto pääsee vähemmällä.

Suureen kaupunkiin liittyminen vaatii laita-alueiden asukkailta aivan uutta toimeliaisuutta. Parhaimmillaan se näkyy kylissä muutenkin kuin kunnallisena edunvalvontana. Hiipumisen henki voi vaihtua kehittymisen tahdoksi"
ABRe: Kuopio hakee valtiolta apua kriisikunnan liitokseen17.4.2014 20.52
Jalasjärven kunnanjohtaja esittää Seinäjokeen liittymistä nyt melkein välittömästi selvitysten valmistuttua. Jalasjärvihän on se toinen kriisikunta, joka on töpännyt ja viekkaudella ja vääryydellä hankkinut valtion apuja.

Näinköhän Nerokin kohta tekee esityksen ja nimenomaan noilla sanoilla. Ei tarvitse edes miettiä lausuntoaan, kunhan vaihtaa kaupunkien nimet.

http://www.ilkka.fi/uutiset/maakunta/juha-luukko-esittaa-jalasjarvelle-seinajokeen-liittymista-1.1594992


Vastaa viestiketjuun

Otsikko:*
Viesti:*
Lähettäjä:*
Sähköpostiosoite:
Lähetä vastaukset sähköpostiini: