Keskustelu

« Takaisin | Vastaa viestiketjuun
NasserDemarit ovat koulujen lakkauttajia23.4.2014 6.02
Luin aamun Savon sanomat ja siinähän löytyi sama poliittinen pakkotila demareilla lakkauttaa kouluja, nyt lukioita, mukamas "tasa-arvon takia"-
harventaa"

Janne Laitinen

Eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsen, mikkeliläinen kansanedustaja Pauliina Viitamies (sd.) kannattaa julkisuuteen vuotaneita kaavailuja, joiden mukaan lukio-opetus järjestettäisiin 2017 alusta vähintään 500 opiskelijan yksiköissä (SS 18.4.).

--Hyvä linjaus. Olen esittänyt, että Etelä-Savossa lukioilla ja toisen asteen ammatillisella koulutuksella voisi olla yhteinen maakunnallinen hallinto. Kun hallinto on yksissä käsissä, siitä saadaan monenlaista hyötyä.

Viitamiehen mielestä lukioverkkoa voitaisiin harventaa.

--Pienet lukiot ovat paitsi kalliita, myös opiskelijalle epätasa-arvoisia. Mitä suurempi yksikkö, sitä paremmin on saatavilla syventäviä ja soveltavia kursseja, joita tänä päivänä tarvitaan. Isoista lukioista on meillä hyviä kokemuksia esimerkiksi Tikkurilassa. Riittävät oppilashuoltopalvelut on turvattava.

Onko lukioverkko ollut eduskunnalle pyhä lehmä, johon ei saa kajota?

--Niin kauan kun kepu on ollut hallituksessa, se on ollut sitä, Viitamies täräyttää.

--Ymmärrän, että lukio-opetus on kunnille tärkeä asia. Toisaalta ammatillisessa."
koulutuksessa samanikäiset nuoret ovat aina lähteneet vähän kauemmas kotoa.

Myös Juankoskella "tasa-arvon mukaisesti pitäisi kyläkoulut lakkauttaa. Kiitos demarit sivistyksestä ja tasa-arvosta. Haisee paskalta.
ABRe: Demarit ovat koulujen lakkauttajia23.4.2014 7.28
Onpas ryhdikästä puhetta demareilta näin vaalien alla, kun reilusti puoltavat suuria lukioita. Demarithan ovat kaupunkilaispuolue ja he puolustakoot kaupunkilaisia arvoja. Kaupungeissa on riittävä asukaspohja ja sinne lukiot kuuluvat. Juankoski ei ole mikään kaupunki, se on kylä. Alle 5000 asukasta on aivan liian pieni asukaspohja kunnon lukion ylläpitämiseksi.

Nalle on tiivistänyt Suomen ongelmat kalliiseen työn hintaan. Se on erinomainen tiivistys huonosta kansainvälisestä kilpailukyvystä. Työn hinnan oleellinen osatekijä on verotus ja sitä on totisesti pienennettävä. Nalle on hiukan nähnyt maailmaa ja ymmärtää, mistä on viime kädessä kysymys. Verotusta ei voida vähentää, ellei puututa koulutukseenkin ja sen kustannuksiin.

Kyllä tämän maan hyvinvoinnin ovat rakentaneet aikoinaan suuret ikäluokat, mutta ne ovat myös asettaneet miinan lapsenlapsilleen huonolla politiikalla ja päätöksillä. Sulle-mulle-korruption lisäksi voidaan puhua sulle-mulle-politiikasta. Sitä on ollut puhtaimmillaan sateenkaarihallitus, joka on ollut kyvytön tekemään uudistuksia, kun kaikkien puolueiden on saatava äänensä kuuluviin, jopa oppositiopuolueiden.

Muistelenpa hiukan omaa lyseoaikaani Oulussa. Luokillamme oli oppilaita ympäri Oulun lääniä. Arviolta neljännes luokkatovereistani oli niin kaukaa, että asuivat kortteerissa eli alivuokralaisina perheissä koko lukioajan. Eikä koulustamme saanut ruokaa yhdelläkään luokalla koko kahdeksanvuotisena lyseon opetusaikana. Oli vain ruokatunti ja käytiin kotona syömässä tai syötiin omat eväät. Siinä olisi hiukan mallia nykykoululaisille.
eskimoRe: Demarit ovat koulujen lakkauttajia23.4.2014 11.11
eli afrikkalainen systeemi suomeenkin, jonkun pitäisi lähteä vakoilemaan miten afrikkalaiset ovat luoneet edulliset puitteet koulutukselle syrjäseuduille
ABRe: Demarit ovat koulujen lakkauttajia23.4.2014 13.32
Hyvä eskimo. Kerrankin populistinen kommentti. Nyt ei kukaan pottuile sulle, vaikka lumi on kai sulanut jo viimein Juankoskeltakin.
AKMRe: Demarit ovat koulujen lakkauttajia23.4.2014 22.54
Minä suuresti ihmettelen tuota demu Pauliina Viitamiehen tasa-arvon nimissä kerrottua lukioanalyysiä. Onneksi demujen analyysejä ei enää oteta suomalaisessa yhteiskunnassa kovin vakavasti. Demuanalyysien kannatus on nykyään vain 15%:n luokkaa.

Vain demu voi ajatella, niin että lukioiden koon kasvattaminen lisää tasa-arvoa. Tilannehan on täysin päin vastoin. Ei ihme, että tuollaiset ajatukset eivät saa kannatusta ihmisten keskuudessa.

Viitamies ei taida tajuta edes sitä, että koulumatkojen pidentyminen jo heti asettaa oppilaat eriarvoiseen asemaan. Kysymyksessä on jopa perustuslaillinen ongelma.

Miksi esim. juankoskisen lukiolaisen pitäisi matkustaa tulevaisuudessa Kuopioon lukioon? Päivittäin matkakilometrejä kertyisi Juankoskelta yhteensä jo noin 120 km, kun Kuopion laiskat opiskelijat pääsee lähilukioon kätevästi kävellen vain pari korttelin mittaa. Pitäisikö juankoskisten lukiolaisten muuttaa kotoaan 1950-60 - lukujen malliin, kun lähilukio on ehkä Kuopiossa?

AB on myöskin täysin hakoteillä, kun toteaa, että lukiot kuuluu vain kaupunkilaisille. Tässäkin ajatuksessa on suuri eriarvoisuuden siemen. Tällä samalla keskittämismallilla ja -innolla voidaan yhtä hyvin 500 opiskelijan minimitaso lukiossa nostaa 5000, jolloin lukiota olisi vain Helsingissä.

Pauliina Viitamies on siviiliammatiltaan historian ja yhteiskuntaopin opettaja (fil. maist.). Epäselväksi on jäänyt, mistä Pauliina on tempaissut nuo käsittämättömät "tasa-arvoajatuksensa".

Pauliina puhuu 500 oppilaan lukion hallintomallista jonain ihmeellisenä keksintönä. Rohkenen kuitenkin kysyä, mitä hallintotehtäviä on pienen kunnan lukiossa, jossa on vain kolme lukioluokkaa: 6, 7 ja 8. Jos oppilaita on kussakin luokassa vaikka 20 kpl, niin lukiossa on oppilaita yhteensä 60 kpl.

Millaisia hallintotehtäviä mahtaa olla tällaisen lukion hallintoviranomaisilla, rehtoreilla?

Keväisin on ainakin sellaiset tehtävät, että ylioppilaskirjoitusten kysymykset täytyy huolella säilyttää kassakaapissa ja sitten palauttaa ylioppilaskokelaiden vastaukset ja vastaanottaa tieto siitä, moniko reputti ja moniko läpäisi kirjoitukset. Rehtorin tehtävänä on myös vuosittain jakaa ylioppilaslakit ja todistukset sekä pitää ylioppilaille juhlapuhe. Minun käymässäni koulussa ei ollut erillistä lukion rehtoria. Yhteiskoulun rehtori hoiti yksinään kaikki rehtorin tehtävät ja samalla opetti lukiolaisille myös äidinkieltä.

Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että nykylukioiden kaikki muut ns. hallinnolliset tehtävät keskitetään vaikka suoraan kouluhallitukseen, niin ei sitten tarvita mitään maakunnallistakaan hallinnon himmelimallia. Lähilukiot on kuitenkin turvattava sitä haluaville.

Keskittämällä lukiot kaupunkien isoihin yksiköihin Viitamies ja AB haluavat lopettaa kansan sivistystoiminnan kokonaan maakunnissa.

Viitamiehen ajattelu edustaa 1950-lukua, jolloin lukiolla oli vielä jotenkin arvostettu asema suomalaisessa koulujärjestelmässä. Ymmärrän hyvin, että Viitamies historian opettajana haluaa palata "vanhoihin hyviin aikoihin". Silloin vain harvat ja valitut lähtivät maalta jatkamaan opintojaan lukiohin ja ylemmäksi.

Joka tapauksessahan meillä on edessä, että myös tuo kouluhomma siirtyy vähitellen nettiin, koska verokortinkin saa nykyään jo tilattua netin kautta. Tässäkään hallinnollisessa operaatiossa ei tarvita enää ihmiskätten töitä tai verovirkailijoita, koska tietokoneet hoitaa automaattisesti verokorttien käsittelyn.

Nettilukiossa hallinnolliset tehtävät ovat olemattomat ja koko toiminnan pyörittämiseen riittää yksi ilmeisesti noin 50 000 euron hintainen serveri. Serverin huoltohommat voidaan sitten kätevästi jakaa kouluhallinnon muiden "hallintotehtävien" kesken.

Tieto-yhtiössä erikoisasiantuntijana taannoin toiminut erikoisasiantuntija Jouni Backman voidaan valtuuttaa demujen puolesta pyytämään tarjous tarvittavan "hallintoserverin" hinnasta. Viitamiehellä ei selvästi ole siihen pätevyyttä.
ABRe: Demarit ovat koulujen lakkauttajia24.4.2014 9.13
Koululuokkien koon ja menestyksen korrelaatio on sellainen tabu, josta ei saisi tehdä kunnon tutkimusta. Tämähän johtuu tietenkin siitä, että OAJ haluaa pienet luokkakoot, kun ne ovat opettajille näennäisesti helpompia. OAJ on ammattiliitto siinä missä Paperiliittokin ja syöttää propagandaa. Samoin opettajat itse ja koulujen johtajat mielellään sanovat, että pieni luokkakoko on tae hyvälle menestykselle. Tosiasiassa tilanne on päinvastainen.

On kuitenkin pari julkaisua, joissa on viitteitä lukion eri tekijöiden vaikutuksesta ja jopa lukion koon ja koulumenestyksen korrelaatiosta.

http://yle.fi/uutiset/ressun_lukio_koko_2000-luvun_paras__huippulukiot_tekevat_tasaista_tulosta_pienissa_lukioissa_taso_vaihtelee/6660171

http://lukiot.tampere.fi/hatanpaa/suomenparas.html

Tuossa jälkimmäisessä lähteessä on koko 2000-luvun lukiomenestys sekä menestyksen vaihtelu. Pienessä lukiossa vaihtelu on tietenkin suurempaa kuin suuressa. Tästä taulukosta voi poimia pari lukiota eli Tuusniemen ja Juankosken.

Koko maassa oli 2000-luvulla vain 2.9 % huonompia lukioita kuin Tuusniemi, jonka tulosten vaihtelu oli 3.19. Vastaavat luvut olivat Juankoskella 17.1 % ja 2.53. Esimerkiksi 96.9 % lukioista oli huonompia kuin Kuopion Lyseon lukio, jonka vaihtelu oli vain 1.72. Suomen paras oli tietenkin Ressun lukio, jonka vaihtelu oli vain 0.8.

Jos minä asuisin Juankoskella tai etenkin Tuusniemellä, panisin lukioikäiset lapseni lukioon Kuopioon. Jos siis lukion kokoa kasvattamalla voidaan parantaa oppimistuloksia ja vähentää verotaakkaa, niin miksi sitä ei tehtäisi. Samalla saataisiin valinnan vapauksia lisää, kun ryhmäkoot valinnaisissa aineissa pysyisivät riittävän suurina.
kentiapuliRe: Demarit ovat koulujen lakkauttajia24.4.2014 10.29
Kaikki, jotka kannattivat takauksen antamista Premium Boardin puuhamiehille, ovat vastuussa koulujemme ja kunnan tilanteesta. Rahattomille puuhamiehille, jotka eivät panneet penniäkään "omaa rahaa" hankkeeseen oikeana riskirahana, lähteminen projektista oli mahdollista heti, kun lainarahat oli puhallettu. Silloin ei kouluista puhuttu, paitsi tehtiin turha 4 milj. euron remontti Juantehtaan koulussa ja lopetettiin tarpeellinen amiska.
Kepu, demarit, vasurit, kokoomuslainen ja nyttemmin persutkin ovat kaikki vastuussa. Onnettomat luottamushenkilömme ovat antaneet ja antavat vieläkin Kangasperkon huseerata jäävinä puuhamiesten etujen valvojana.
Onko puhuttu opettajien suuresta luottamushenkilövallasta? Entä tosiasiallisesta jääviydestä? Sekin selittää jotain... nöyrille annetaan paljon tunteja... miettikääpä vaikka kotitalouden opetusta.
Muuttoaalto on vasta alkamassa. Valitettavasti vain poispäin. Jäljelle jäävät kunnan "5 vuoden viranhaltijat" ja ne, jotka ovat kiinni maassaan.
Siinähän seuraatte palvelujen loppumista.
AKMRe: Demarit ovat koulujen lakkauttajia24.4.2014 14.49
AB:n lukioajatukset on heti tyrmättävä tasa-arvon - ja sivistyksen vastaisina.

AB:n hienosti pomima Tampereen lukiolinkki todistaa sen, että lukiokeskustelu on mennyt Suomessa tilastotieteelliseksi höpinäksi: vale, emävale, tilasto.

Tilastojen lukijalta edellytetään järjen käyttöä. AB on aivan oikein jossain yhteydessä maininnut, että "maalaisjärki" saattaa olla puutteellista. Juankoskellahan tämä on mitä karmeimmalla tavalla jo havaittu.

Maalaisjärjen puutehan on Suomessa hyvin yleistä esimerkiksi oikeuksissa jo vanhentuneeksi havaitun poliittisen lautamiesjärjestelmänkin vuoksi. Kepuleiden johtamassa kunnassa lautamiehiksi ei voi päästä ellei ole kepulien varma äänestäjä.

Tällainen järjestelmä jos mikä turvaa sulle-mulle rakenteellisen korruption. On itse asiassa rakenteellisen korruption luunkova ydin. Amerikoissa taas oikeuksien juryyn voidaan valita käsittääkseni kuka tahansa kadunmies tai nainen, joka ei satu olemaan esteellinen ja pystyy antamaan valan.

Ilman tilastojakin tiedetään, että Ressu on pitkällä tähtäyksellä ollut Suomen paras lukio. Se seikka, että lukio menestyy ei johdu koosta vaan siitä, että Ressussa on ilmeisesti maan parhaat opettajat ja koulun resurssit ovat myös parhaat.

Tutkimattakin on selvää, että Helsingissä jo oppilasianes tulee yleensä varakkaista ja hyvin koulutetuista kodeista. Koska yleisesti on tiedossa, että Ressu on hyvä lukio, niin sinne myös hakeutuu paras opiskelija-aines. Koko maata koskeva AB:n linkki vahvistaa tämän havainnon.

AB on nyt kuskaamassa oppilaat Juankoskelta ja Tuusniemeltä Kuopion isompaan lukioon. AB on poiminut ripeänä poikana esimerkiksi valtakunnallisesta lukiolistasta Kuopion Lyseon lukion tulokset eli pisteet 19.68 ja pisteiden vaihelu 1.72. Kyseisen lukion sijaluku valtakunnallisessa vertailussa oli hyvä 13.

Jos AB olisi vaivautunut syventymään lukiokysymyksiin ja Juankosken liitospaperihin vähän tarkemmin, niin hän olisi heti havainnut, että Kuopiossa on seitsemän kovin eri tavalla pärjävää lukiota. Minä luulen, että Juankosken syrjäkylitä ei olisi mitään asiaa esim. Kuopion Lyseon lukioon tai Kuopion Klassiseen lukioon. Kuopion Lyseon lukion sisäänpääsyssä alaraja oli 8.33 ja Klassisessa Lukiossa peräti 8.5.

Hämäläisen Kallella ei kuitenkaan ollut mitään ongelmia päästä Kuopion Klassisen Lukion urheilulinjalle, kun Kallella oli lukuainessa peruskoulun keskiarvo tasan 10 ja pikajuoksussa 16-vuotias Kalle oli saavuttanut jo ajan 11.74 satasella. Kalle oli tuolla ajallaan 16-vuotisten neljänneksi paras Suomessa.

Juankoskelta ei ole nousemassa kovia pikajuoksijoita, kun urheilukentät eivät ole kunnossa ja Muuruvedellä moukarihäkkikin kaipaa remonttia. Palloiluhallihan on myös julistettu Juankoskella Neron toimesta käyttökieltoon.

Jos AB:n toive lukioiden keskittämisestä Kuopioon toteutuu, niin on olemassa vaara, että Juankosken ja Tuusniemen tulevat lukiolaiset ohjataan Karttulan lukioon, jonka sijaluku oli valtakunnallisessa lukioveratilussa 490. Suomessa oli siis tilaston mukaan vuonna 2013 vain 12 huonompaa lukiota kuin Karttulan lukio. Juankoski ja Tuusniemi olivat parempia lukiota.

Tässä yhteydessä en kuitenkaan voi olla mainitsematta Rautalammen Lukiota, jonka 72:sta aloituspaikasta täytettiin 35 ja 27 uutta lukiolaista lähti ratsastuslinjalle. Alin hyväksytty keskiarvo oli vain 5.92, jonka mukaan lähes kaikki Juankoskenkin peruskoulun oppilaat olisivat päässeet Rautalammin lukioon ratsastusalaa oppimaan.

Ei ole ihme, että Rautalammin kunnanjohto onkin päättänyt kuusinkertaistaa kunnan asukasluvun lyhyellä aikavälillä. Rautalampi nostetaan jälleen suurkunnaksi uusin ajatuksin.

Minusta nykyään mitään alaa ei pidä tilastojen mukaan lähteä sulkemaan pois. Hevosten hoidosta ja ratsastuksesta olemme havinneet mm. sen, että sitä kautta voi valmistua jopa linsenssiaatiksi ja kuntaministeriksi. Paljon parjattu Henna Virkkunen on aivan oikein äskettäin todennut, että kuntien pakkoliitokset ovat täyttä huuhaata. Tärkeintä oli saada aikaan jonkinlainen soten raamiratkaisu. Soteenhan ne suurimmat rahat kunnissa ovat meneet, ei koulutukseen. Raha ratkaisee.

Matemaattisesti selvästi lahjakkaan AB:n huomiota kiinnittäisin vielä Lapinlahden Lukion vetovoimaan. Lapinlahden lukion 80 aloituspaikasta täytettiin valtakunnallisestikin korkea 70 alimman keskiarvon ollessa 7.0. Sen vetovoimatekijä on kuvataidelinja.

Lukiomenestys ei riipu koulun tiloista vaan opettajista ja tietysti myös oppilaiden kasvuympäristöstä. Maaseutukunnissa huomiota on kiinnitettävä entistä enemmän peruskoulun opetustason nostoon. Vanhentunut peruskoululaki korostaa liikaa tasa-arvoa, meidän tulee keskittyä entistä enemmän ihmisten moninaisten lahjakkuuksien kehittämiseen.

Maaseutukunnissa, jossa rahalliset resurssit ovat vähäisempiä kuin esim. Helsingissä ja Kuopiossakin, on syytä miettiä erikoistumismahdollisuuksia Rautalammen ja Lapinlahden Lukioiden tapaan. Tästä syystä olenkin ehdottanut jo kauan sitten, että Säyneisten koulusta pitää tehdä ?mallikyläkoulu?.
ABRe: Demarit ovat koulujen lakkauttajia24.4.2014 15.27
Minä panin hiukan, kuten sanotaan, ehdolle vallitsevia käsityksiä. Hankala keskustella, kun tällaisella palstalla ei voi kuvia lähettää. Minä tein excelillä grafiikan, jossa toisella akselilla on tuo lukion menestys pitkällä aikavälillä ja toisella akselilla menestyksen hajonta, joka korreloi koon kanssa. Tässä taulukossa Suomen huonoin lukio on Helsingin Malmin lukio. Jos joku tuntee Malmia, niin se on ymmärrettävää. Siis paras ja huonoin lukio ovat isoja lukioita Helsingissä.

Juankoskiset nyt sitten väittäisivät, ettei koolla ole väliä. Minä sen sijaan sanon, että koolla on väliä ja Big is Beautiful. Nimittäin jos tarkastellaan noita keskiarvon yläpuolella olevia menestyneitä lukioita, niin ne melkein kaikki ovat isoja kaupunkilukioita. Keskiarvon alapuolella menestyneet sen sijaan ovat molempia, sekä suuria, että pieniä. Suuri lukio ei siis ole ainoa, mutta välttämätön tae menestykselle.

Junakoskella ilmeisesti luullaan, että ylioppilastutkinto on jonkinlainen tavoite. Sehän on vain välitutkinto korkeakouluopinnoille. On paljon parempi mennä ammatilliseen koulutukseen kuin valmistua akateemiseksi työttömäksi. Turhuuden huippu on työtön tohtori. Minä tunnen monta turhantärkeää tohtoria, jotka tuskin osaavat mitään käytännössä, mutta aina korostavat, että heidän nimensä edessä pitää olla tuo tohtorin arvosana.

Minäkin olen DI, mutta kutsun itseäni aina insinööriksi, jos ammattia täytyy esittää. Joillekin turhamaisille olen teettänyt itsestäni kortteja hallituksen puheenjohtajan tittelillä ja presidentin tittelillä ja nauranut päälle.

Vertailut lukioiden välillä pitäisi siis tehdä niin, että verrataan korkeakouluopiskeluun pääsyä ja nimenomaan sitä, pääseekö ensimmäisellä kerralla. Kansakunnan kannalta on tuhlausta, että yritetään useita kertoja korkeakouluun. Pitäisi saada sakkopisteitä uudelleen yrittämisestä. No itsellenihän se oli turhan helppoa, kun alkupisteisiin laskettiin mm. geometrian, algebran, geometrian ja fysiikan arvosanojen summa ja se minulla oli 39 pistettä.

Tässäpä alkua oikeaoppisesta tutkimuksesta:

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Lukioiden+v%C3%A4lill%C3%A4+suuria+eroja+yliopisto-opintoihin+p%C3%A4%C3%A4syss%C3%A4/1135244209709
AKMRe: Demarit ovat koulujen lakkauttajia24.4.2014 18.41
AB ei valitettavasti vastannut oleellisiin väitteisiini. Joissain hommissa olen kuullut, että koolla on väliä, mutta aika usein taito kuuluu olevan tärkeämpi kuin pelkkä koko.

Ylioppilastutkinto ei tosiaankaan saa olla mikään lopullinen tavoite ja akateemisen työttömän uran ei tulisi kiinnostaa ketään.

Pidän täysin vanhanaikaisena kaikkia noita karsintakursseja yliopistoihin ja muihin oppilaitoksiin. Oppilaitosten pienistä kiintiöistä pitäisi EU:ssa ehdottomasti päästä mitä pikimmin kokonaan eroon. Unionin alueellä tavarat, palvelut ja työvoima voivat nykyään vappasti liikkua. Suomi voisi keskittyä tarjomaan hyvin koulutettua työvoimaa muihin maihin, kun poliitikkojen mielestä Suomessa ei ole enää mitään muita töitä kuin vanhusten hoito.

Suomalaiset eivät ole huomammeet edes sitä, että innokkaat ja yritteliäät virolaiset ovat jo vallanneet lähes kaikki huoltoalan hommat pääkaupunkiseudulla. On myös harvinaista nähdä enää suomalainen bussikuski ratissa. Jos sattuu näkemään, niin toivoo, että ei näkisi, kun kiinnittää huomiota siihen, miten ynsesästi suomalainen bussikuski kohtelee invalideja, vanhuksia ja vähän hidasliikesempiä ihmisiä.

On täysin järjenvastaista, että nuoret laitetaan vuosikausiksi pyrkimään suurella rahalla jonnekin muka PISA-kouluun, jonne oikeasti haluavat, mutta joutuvat uhraamaan elämästään mahdollisesti jopa viisi vuotta turhaan pyrkimiseen.

Tässäkin mielettömässä karsinnassa on kysymys pitkälti OAJ:n ja kalkkeutuneen opetusministeriön virkamiesten mielivallasta ja mielikuvituksen puutteesta. Samat nykypäivälle vieraat asenteet ovat sitten laajasti levinneet myös kuntien sisäänlämpiäviin koulutusjärkestelmiin.

Ministeriöhän ja kunnat ohjaavat opetustoimintaa tasa-arvo periaatteen mukaan ja keskeinen ohjauksen väline on koulutuskustannukset.

Edes innokkaalle Krista Kiurulle ei ole tullut mieleen, että koulutuksessakin pitäisi kustannusten ohella tarkastella myös koulutuksen myötä saatavia taloudellisia hyötyjä. Taloudellisista hyödyistä ei voida paljon puhua, jos koulutetaan Suomeen työttömiä tohtoreita.

Jenkkeihin jo kauan sitten siirtynyt Bengt Holmberg on äskettäin kiinnittänyt Hesarissa huomiota myös Suomen alkeelliseen ja heikkolaatuiseen yliopistojärjestelmään, josta hyvän esimerkin antaa mm. se, että Aalto-yliopistossakin on jo äskettäin jouduttu älyn ja rahan puutteen johdosta YT-neuvotteluihin.

Suuret taloudelliset hyödyt sen sijaan saavutetaan, jos työttömistä akateemisista päästään meillä eroon vaikka siten, että he muuttavat työskentelemään sellaisin EU maihin, joissa töitä on tarjolla.

Tälläkin hetkellä huutava pula hyvistä työtekijöistä on mm. Saksassa ja Englannissa. Norjassakin kuuluu olevan myös loistavat markkinat terveydenhuoltoalan koulutetulle työvoimalle. Aivan varmasti sama koskee myös monia muita ammatteja ja maita.

Minä vaan tässä ihmettelen sitä, että miksi Kuopion seudun tulevaa lukiouudistusta on lähdetty kehittelemään muutaman lukioluokan sijainnin ja koon perusteella. Tällainen kustannusten optimointityö ja koulutusalan puoskarointi pitäisi välittömästi kieltää lailla.

En ole yksin tässä ajattelussani. Nallekin on kysellyt tämän mielettömän pyrkimissysteemin perään. Jollain tavalla kuvitellaan, että vuosien pyrkimisellä varmistetaan se, että opinnot sujuu ja ihmiset valmistuu unelmaammatteihinsa.
Uskoisin, että harva opiskelija ihan oikeasti edes tietää, mille alalle on pyrkimässä ja mitä siellä on tarjolla.

Minusta valmiudet ammattiin kehittyy opiskellessa ja työssä, ei pyrkimisessä opiskelemaan. Jos nyt sitten sattuu joku heikkolahjainen aloittamaan opiskelun väärässä paikassa, niin kyllä sieltä sitten voidaan sellainen yksilö ohjata nopeasti hänelle paremmin sopiviin opintoihin ja töihin. Nykypäivänä ei tarvitse enää jäädä ikiteekkariksikaan.

Veikko Vennamon Pekka poika on pärjännyt elämässä kuitenkin ihan mukavasti, vaikka jäikin vain "ikiteekkariksi".

Pekkahan osasi viisaana miehenä valita oikean alan ja ryhtyi oikeaan aikaan "posteljooniksi". Sen kyllä hyvin muistan, että Pekalla oli hyvin moderneja ajatuksia postilaitoksen kehittämisestä jo 1990-luvun alussa. Itellan Heikki Malinen on sen sijaan joutunut etsimään Itellan logistiikkaan liittyvää oppia McKinseyltä, UPM:ltä ja Pöyryltä. Viisasten kivi ei ole vielä löytynyt.
ABRe: Demarit ovat koulujen lakkauttajia24.4.2014 20.24
AKM:lle kiitos asiallisista ja laaja-alaisista kommenteista. Ei ole aikaa eikä halua kaikkea kommentoida, varsinkin kun ei ole takeita, poistetaanko viesti vai ei. Halusin vain todistaa, että koulun suuri koko tai luokan suuri koko ei ole välttämättä huono asia. Ymmärrän kyllä opettajien kannan, mutta mielestäni se, onko oppilaita 15 vai 25 ei ole kovin suuri ero. Minulla on aikoinaan ollut oppilaita väliltä 4-30 kpl.

Korkeakoulussa oli kurssini niin suosittu, että piti siirtyä viimein suurimpaan auditorioon ja kun pidin tentin, tuli tenttipapereita noin 120. Niissä oli kussakin viisi kysymystä eli korjattavaa oli yhtenäkin vappuna 600 kysymystä. Vaikka olenkin hyvä laatimaan helposti korjattavat kysymykset, niin se oli jo liikaa samalla palkalla ja lopetin koko homman.

Onneksi Suomessa voi valita muunkin lukion kuin lähilukion, joten väittelymme on turhaa. Tiedoksi vaan niille, jotka haluavat varmemman pääsyn jatko-opintoihin, että panevat lapsensa Kuopion parempiin lukioihin.

Kaikista hienointa olisi mennä oppisopimuskoulutukseen esimerkiksi tavoitteena uusi sellutehdas. Saksan menestys johtuu suurelta osin oppisopimuskoulutuksesta ja hyvistä ammattikorkeakouluista. Olisi syytä ottaa oppia siitä mieluummin kuin tuijottaa PISA-tuloksiin. Me suomalaiset olemme vaan niin ylpeitä, jos pärjäämme jossakin kansainvälisesti. Tässä on entinen työtoverini Heikki Malinen osoittanut oivaa johtajuutta, kun julkaisee Tom Of Finland postimerkkejä. Pitäisi vain hoitaa, että tietotekniikka pysyy perässä, ettei mene serveri tukkoon.
ABRe: Demarit ovat koulujen lakkauttajia24.4.2014 20.47
Katselen tässä ruotsinkielistä EU-keskustelua puoluejohtajien välillä. Yksi lukiokoulutukseen liittyvä oleellinen asia on se, onko ruotsin kieli pakollinen.

Muistan hyvin, kun 1980-luvun alussa olin myymässä paperiteollisuuden koneita Ruotsissa ja Norjassa, niin oli pakko puhua ruotsia. Aluksi se oli supisuomalaisena vaikeaa, vaikka olikin ruotsissa 10 ja laudatur. Silloin varmaan ajattelin, että onpa hyvä kun ruotsi oli pakollinen ja ihailin Lipposta, kun se niin jämäkästi sanoi tämän.

Nyt kuitenkin olen muuttanut mielipiteeni ja totean, että se on kaikkien resurssien tuhlausta ja haittaa muuta opiskelua. Kaikki pohjoismaiset bisneskumppanit osaavat englantia. On kauheeta kuulla minkälaista ruotsia Räsänenkin puhuu. Onneksi Sipilä viisaana miehenä puhuu välillä suomea, ettei tee itseään naurunalaiseksi Päivin tapaan. No Päivihän ei pääse parlamenttiin, vaan kokomuus ottaa kristillisten paikan.
AKMRe: Demarit ovat koulujen lakkauttajia25.4.2014 16.55
AB näyttää nyt vanhoilla päivillään tehneen pahan virhearvion, kun on äitynyt vihaamaan "pakkoruotsia". Minusta ei ole mitään arvokkaampaa asiaa kuin "pakkoruotsi". AB:n tapaan minuakin on vaivannut työskennelllesäni paljon ruotsalaisten kanssa, että aikoinaan hyvin omaksumani ruotsi jäi englannin jalkoihin. Käyttämättömänä mikä tahansa kielitaito rapistuu nopeasti.

Minuakin onnisti ylioppilaskirjoituksissa hyvin. Nyt pääsen AB:lle vähän kehaisemaan: laudatur +. Koulun paras.

Preliminääreissä kirjoitin 5 arvoisesti ja minua puoli metriä lyhyempi mutta erittäin hyvä opettaja piti minulle vakavan puhuttelun ja totesi, että ainakaan sinä et koskaan läpäise kirjoituksia tuolla menolla. Otin moitteista nöyrästi vaarin.

Itse ajattelin, että en minä varmaan noin huono ole. Ruotsihan on itse asiassa yksi maailman helpoimpia kieliä oppia. Siinä on huomattavasti suomenkieltä helpompi kielioppi ja ennen aikaan selvisi hyvin, kun luki ulkoa Anders Collinin harjoituskirjan ja sanastot. Minä luin nämä molemmat kirjat tarkkaan ennen yo-kirjoituksia, eikä yhtään ainutta virhettä sitten tullutkaan. Lukuharrastukseen meni muistaakseni suunnilleen pari viikkoa.

Sen havaitsin, että ruotsi oli erittäin hyvä ponnahduslauta myös saksan opintoihin. Mitä enemmän kieliä luet, sitä helpompi uusia on oppia.

En kyllä ollut yhtä nopea lukija kuin Paavo I Suuri, joka luki viikonlopun aikana muistaakseni suuren osan Dostojevskin laajasta kirjallisesta tuotannosta. Epäilen, että Paavo I Suuri ei lukenut kirjoja kuitenkaan alkukielellä, vaikka taisi jo siihen aikaan olla ulkoministeri.

"Pakkoruotsista" jauhaminen on ääliömäistä keskustelua, koska esim. ruotsista voi siten kehittyä helposti "pakkopulla", koska opetusmenetelmät ovat Suomessa antiikkisia.

Tosiasiahan on se, että tavallisessa puhekielessä käytetty sanavarasto on äärimmäisen rajallinen kielistä riippumatta. Pintapuoliseen keskusteluun riittää vain noin 1000 sanaa. Vaativampiin kirjallisiin selvityksiin tarvitaan ehkä sitten jopa 10000 sanaa. Kuka tahansa suomalainen pystyy opettelemaan yhdessä illassa 20 sanaa. Kymmenessä päivässa koossa on jo 200 sanaa ja yhdessä kuukaudessa sanavarasto on jo arkielämään täysin tyydyttävä 600 sanaa.

Koreissa illallispöydissä on hyvä osata ruokiin ja juomiin liittyvä perusanasto ja tavllinen "small talk". Yleensä illallisilla tai lounailla ei rakaista ainakaan kaikkia viidennen asteen polynoomin juuria.

Sen verran liike-englantia lukeneena voin todeta, että englannin kieliset juridiset ja liiketalouteen liittyvät asiakirjat ovat äärimmäisen vaikeaselkoisia hyvän englannin kielen taitajallekin. Siksi minä hieman epäilen, että mitenkähän se on ollut noiden Jutta Urpilaisen takauspaperidenkaan kanssa, kun Jutta tuntuu puhuvan sujuvasti saksaa ja paperit on piru vieköön kirjoitettu englanniksi.

Nykyään esimerkiksi liike-elämässä täysin tyydyttävä ruotsinkielen taito opitaan erilaisilla 1-2 viikkoa (30-60 oppituntia) kestävillä intensiivikursseilla. Tällaista oppiponnitusta ei voi pitää ylivoimaisena kenellekään. Näistä menetelmistä voidaan helposti kehittää kouluihin sopivat versiot.

Se, että esim. "pakkoruotsia" opiskellaan vuositolkulla kouluissa tunti silloin tunti tällöin ei valitettavasti kehitä mitään kielitaitoa, koska lyhyt opittu uusi tietoaines ehtii jo unohtua ennen seuraavaa oppituntia. Nykyään opiskelussa lähdetään siis aina ikäänkuin alusta liikkeelle uudestaan. Kertaus on opintojen äiti.

Hyödyllisempää kuin "pakkoruotsista" jauhaminen olisi keskustelu siitä, miten Suomessa eri oppiaineissa saadaan oppi kaikkein tehokkaimmin uppoamaan oppilaisiin. Väitän, että teho-opetus tulee myös yhteiskunnalle huomattavasti nykyistä edullisemmaksi.

AB tuntuu ihannoivan englantia ja minäkin pidän sitä hyvänä bisneskielenä, mutta englanti on kielellisesti ilmeisesti maailman vaikein kieli ja sanavarasto ylittää monin verroin vaatimattoman ruotsinkielen.

Kun sitten vielä satut tapaamaan jonkun lontoolaisen murteella puhuvan liikemiehen, kuten minä tapasin kerran Venäjällä, niin totesin toiselle englantilaiselle pitkäaikaiselle liikemiesystävälleni, että minäpä en ymmärrä tuo miehen englannista mitään. Tämä toinen liikemiesystäväni, aito britti muuten, totesi minulle lohduttavasti, että älä välitä, ei hänkään ymmärrä tuon miehen puheesta mitään.

Ei Päivi Räsäsen tarvitse osata ruotsia täydellisesti ääntää tai edes muistaa kaikkia sanoja. Kun on jonkun verran seurannut noita ulkomaisia taivaskanavia, niin niissä olen huomannut, että kyllä tuo kielitaito ja ääntäminen monella muullakin kuin Päivillä näkyy olevan hieman huteralla pohjalla.

Minusta muuten englanninkieli ei lainkaan sovellu kepuloisten suuhun. En tiedä mistä asia oikein johtuu, mutta jo Ahti Karjalainen jäi historiaan kielitaidoillaan Nykin hotellissa tilatessaan "iltateetä" honeeseensa "too tii to töötituu". Kekkosenkin puhuma englanti ETYK-kokouksessa oli karmean kuuloista.

MIkkeliläisen EU:n komissaariksi päässeen varaosakauppiaan englanninkielen taitoon olen myös kinnittänyt huomiota. Tuntuu jotenkin ihmeelliseltä, että englannin kieli ei tunnu kerta kaikkiaan tarttuvan kepuloisten korvaan, vaikka opiskelee tohtoriksi Englannissa.

Mepiksi pyrkivä entinen komissaari on myös ollut vahvasti eri mieltä amerikkalaisten kansantaloustieteen nobel-professoreiden EU:n talousohjauksen kriittisistä kommenteista. MInä olen ruvennut ihan miettimään, onko kommissaarimme okeasti ymmärtänyt, mitä ansioituneet kriittiset nobelistit ovat kirjoittaneet.

Siis summa summarum: pienessä Suomessa kanattaa panostaa koko ajan kielellisten valmiuksien kehittämiseen. Pienen Suomen kansan ainoa pelastus on se, että kykenemme kommunikoimaan edes auttavasti naapurimaidemme kanssa. Tällöin olisi hyvä hallita ruotsi, englanti, saksa ja venäjä. Kaikkien näiden tulisi olla jollain tavoin pakollisia.

Suomalaisia ei yhtään auta se, vaikka kaikilla olisi laudaatturit matikassa ja fysiikassa, jos emme pysty näistä taidoistamme kommunikoimaan muuta kuin keskenämme täällä Suomessa. Kysynkin lopuksi, miksi Agrikolan annettiin aikoinaan kehittää tällainen impivaaralainen suomen kieli, jota vain 0.1% maailman väestöstä puhuu.

Tämä impivaaralaisuus on tullut ja tulee Suomelle nähtävästi vielä kalliiksi. Pahassa tapauksessa joudutaan vielä kaikenlaisiin sotiin, kun ei osata naapurimaiden kieliä.
ABRe: Demarit ovat koulujen lakkauttajia25.4.2014 18.18
AKM kertoi mielenkiintoisen ja opettavaisen tarinan ruotsin kielestä, kuinka sitä oppii helposti. Minun tarinani on aika samanlainen. Minulla oli pitkä saksa ja englanti vain lukiossa. Inhosin englantia, koska se lausuttiin niin eri tavalla kuin kirjoitettiin. Opettelin siis vain kirjoitusääntämisen ja vieläkin osaan aika virheettömästi kirjoittaa sen minkä osaan.

Joka tapauksessa, englannin opettajani oli nuori ja kaunis nainen, jota tietenkin poikalyseossa salaa rakastin. Ehkä se oli myös rakkautta, kun kapinoin ja olin hankala häntä kohtaan. Sehän oli vain minun vahingoksi. Piti mm. opetella joku runo ulkoa ja minusta se ei ollut oikea opetusmetodi. Kun minulta kysyttiin, en osannut kyseistä säkeistöä. Jäin siis jälki-istuntoon opettelemaan sitä. Päätin etten opettele. Siellä sitten istuttiin opettajajattaren kanssa pari tuntia, kun minä sanoin, etten opi. No pakkohan sen oli päästää minut viimein kotiin.

Mietin sitten, kun olin hyvä matematiikassa ja huono kielissä, että onko totta, että joillakin on kielipää ja joillakin matikkapää. Rupesin lukemaan ruotsin kieltä hullun lailla sen enkun opettajan kiusaksi. Sainkin maksimiarvosanat ruotsin kielestä (Lydia Almila oli eka oppikirja). Kuvittelin, että tämä potuttaa enkun opettajaa.

Sain enkusta kutosen ylioppilastodistukseen ja kun se oli lyhyt kieli, ei sitä tarvinnut kirjoittaa. Kaikki oli omaksi vahingoksi ja vieläkin puhun tankeroenglantia, josta kyllä monet ulkomaalaiset tykkäävät ja Aasiassahan sitä puhuvat kaikki.

Joka tapauksessa todistin itselleni ja muille, että ei ole erikseen matikka- tai kielipäitä, vaan kaikissa aineissa voi ahkeruudella menestyä. Poikkeuksena on ehkä laulu, jossa mullakin oli vain 8, mutta musiikin teoria oli 10, koska sillä ei ollut musiikin käytännön kanssa paljon tekemistä. Minähän olen tyypillinen konsultti eli osaan vain neuvoa toisia, enkä itse tee mitään. Ihän kuin kollikissa.

Nämä vaan malliksi Juankoskelle, että kannattaa yrittää ja tehdä työtä. Minä katselin tilastoista mm. korkeakoulutettujen määrää Juankoskella ja jossain muualla ja vertasin sitä lukiomenestykseen. Siinä on selvä korrelaatio, kuten Malminkin lukiosta voi päätellä.

Täällä on puhuttu johtajuudesta edestä ja mielestäni se on nimenomaan johtamista esimerkeillä. Jos nuorilla ei ole vanhemmissa tai tuttavissa esimerkkejä korkeakouluopinnoista, on sitä vaikea nuorille motivoida.

Luinpa tänään iltalehdistä hienon jutun Kärppien MIka Pyörälästä, kuinka hän on vaatimaton mies, mutta erinomainen johtaja juuri esimerkillisyytensä takia. Katsokaapa tänä iltana, onko se totta. Viimeksi tämä linkki toimi ilmaiseen katseluun:

http://cdnx.livetv.sx/webplayer.php?t=ifr&c=197566&lang=en&eid=228738&lid=197566&ci=220&si=2
AKMRe: Demarit ovat koulujen lakkauttajia25.4.2014 20.14
Minua niin naurattaa nuo AB:n tarinat, joihin voi itse hyvin samaistua. MInullakin oli lukiossa englannin opettajana nuori kaunis nainen. Vaikka en ihan häneen rakastunutkaan, mutta kyllä se vaikutti siihen, että innostuin opiskelemaan englantia oikein urakalla, enkä sitä ole koskaan katunut.

Nyt haluaisin kuitenkin siirtää keskustelun taas historiasta nykypäivään. Eilen sattui nimittäin silmiini taas huolestuttavaa tietoa Suomen peruskoulutuksen tasosta.

Kuntaliitto oli nyt peräti ensimmäisen kerran kartoittanut peruskoulujen ja lukioiden tietotekniikan hyödyntämistä opetustoimessa. Kuntaliitto sai vastaukset 152 kunnasta.

Tulos on järkyttävä: vain joka kymmenennessä koulussa (siis 10%:ssa) oppilaille on hankittu henkilökohtaisia tietokoneita.

Kuntaliiton eritysiasiantuntija Kurt Torsell kertoo tutkimuksen tuloksia selittäessään, että "jos kaikille Suomen peruskoulujen ja lukioiden oppilaille sekä opettajille hankittaisiin tietokoneet, lasku olisi yhteensä 300 miljoonaa".

Torsell vastustaa myös oppilaiden omien tietokoneiden käyttöä, koska siihen voi liittyä eriarvoisuutta. "Miten menetellään, jos toisella on todelle hienot vempaimat ja toisilla ei?"

Torsell toteaa, että "opetushenkilökunnan osaamiseen pitää kiinnittää huomiota, jotta tieto- ja viestintätekniikasta tulisi luonteva osa opetusta."

Minua ihmetyttää suuresti Torsellin esittämä 300 milj. eruon lasku. Minä luulen, että kyseinen eritysiasiantuntija ei ole koskaan kuullut mitään edullisista Pilvi-palveluista. Tässäkin kannattaisi kysyä tarjous vaikka valtion strategisena pitämästä kotimaisesta Tieto-nimisestä firmasta. Luulen, että sopivan Pilvi-palvelun hinta jää murto-osaan.

On myös hämmästyttävää, että tässäkin asiassa tasa-arvokysymykset näyttävät vaikuttavan päätöksentekoon. Siis jos yhdellä on helmitaulu, niin kaikilla pitää olla helmitaulu

Toisaalta valtiovallan tulisi kyllä kantaa kortensa kekoon tässäkin strategisessa asiassa, jota Torsell myös peräänkuuluuttaa.

Säyneisten yrittäjä Kettunen on jo luvannut varustaa kaikki Säyneisten mallikyläkoulun oppilaat tableteilla, joten kyllä selvästi havaitaan, että meillä Suomessa näyttää tässäkin asiassa taas olevan iso asennevamma.

Koulujen tietojenkäsittelytaso ei silloin ole vielä lähelläkään kansainvälistä tasoa, esim. Viron tasoa, jos meillä tietojenkäsittely on keskittynyt vain Vilman oppilaiden seurantajärjestelmään seuraavasti: "tänään sinun poikasi taas myöhästyi tunnilta".
neroRe: Demarit ovat koulujen lakkauttajia28.4.2014 22.30
kun Kuopion laiskat opiskelijat pääsee lähilukioon kätevästi kävellen vain pari korttelin mittaa. Pitäisikö juankoskisten lukiolaisten muuttaa kotoaan 1950-60 - lukujen malliin, kun lähilukio on ehkä Kuopiossa?


Hyvä AKM, tuskin Kuopiossa sen laiskempia opiskelijoita on ,kun missään muuallakaan, sun kirjoituksesta paistoi minä, minä. minä, Laiska työllään kehuu...sanonta pitää edelleen paikkansa. Tai dementia tullut nuppiin.
AKMRe: Demarit ovat koulujen lakkauttajia29.4.2014 0.10
Olisi hyvä, jos nero olisi puuttunut yllä esittämääni tosiasiaan, että tietotekniikan hyödyntämisen taso näyttää olevan Suomen kuntien peruskouluissa ja lukioissa täysin ala-arvoisella tasolla. Minä en ole sitä keksinyt vaan Kuntaliiton erityisasiantuntija huomaa asian nyt ensimmäistä kertaa.

Minua ainakin ihmetyttää, että Kuntaliitossa vasta nyt tehdään ensimmäisen kerran tällainenkin tutkimus. Sen sijaan kansainvälisillä foorumeilla jauhetaan, että Suomessa koulutusjärjestelmät on maailman huippua. Yritysmaailmassa näitä tietokoneen käyttöjuttuja selvitettiin tällä tavoin jo 1980-luvulla, kun PC:t eli henkilökohtaiset tietokoneet alkoivat yleistyä.

Joten ainakin minua ihmetyttää tämä koulujen jälkeenjääneisyys. !980-luvulta on matkaa tähän päivään jo 35 vuotta!!!!!!!

Vielä viisi vuotta sitten jauhettiin, että Suomi on Nokian ansiosta maailman huippumaa kännyköissä ja elektoniikassa. Nyt Nokian kylttikin on poistettu entisen Nokian pääkonttorin katolta ja samaan aikaan tutkimuksissa on selvitetty, että korealaisen Samsungin kännykät on maailman nopeimpia.

Impivaaralaisen neron kannattaa herätä nykyaikaan eikä puuttua epäoleellisuuksiin.

Epäilen, että nero ei edes ymmärtänyt, mitä tarkoitin "laiskoilla Kuopion lukiolaisilla".

Minusta siinä on olleellinen ero ahkeruudessa, jos juankoskinen tekee matkaa päivittäin lukioon 120 km ja kuopiolaselta lukiolaiselta menee vastaavaan koulumatkaan ehkä pari-kolme kilometriä.

Ainakaan ei voida puhua tasa-arvosta.

Silti kaikella ystävyydellä.


Vastaa viestiketjuun

Otsikko:*
Viesti:*
Lähettäjä:*
Sähköpostiosoite:
Lähetä vastaukset sähköpostiini: