Keskustelu

alan miesDatakeskukset20.7.2014 22.46
Keskustelu Suomeen tulevista datakeskuksista käy nyt kuumana. Microsoftkin sanoo käynnistävänsä uuden Suomen keskuksensa jo elokuussa. Sijaintia ei kerrota turvallisuussyistä.

Hyvinhän joku voisi perustaa keskuksen myös Juankoskelle kartonkitehtaan tiloihin. Kai se Nemea-pankkiirikin on tämän havainnut ja hankkinut tehtaan itselleen. Siksihän kauppojakin salaillaan ja on toimittu muutenkin omapäisesti. Saattaa siis olla Juankosken etu olla asioista ihan hiljaa.

Juristin alku on toisaalla ihmetellyt, miten kukaan järkevä ihminen voi ostaa tuollaiset kiinteistöt itselleen, joiden lämmityskustannukset jo kohoavat huomattaviksi. Paitsi jos ei tarvita lämpöä, vaan päinvastoin jäähdytystä, sateen suojaa ja estetty vieraiden pääsy alueelle.

Valtakunnan virallinen saattohoitaja ja satusetä H.C. Andersen lienee ollut mukana kuvioissa. Onhan hän jo suositellut samanlaista keskusta yhtä pienelle lakkautetulle tehtaalle Tanskassa ja siellä on jo osuva nimikin eli HC Andersen Business Park. Kuopion läheisyys, halvat asuntojen hinnat, koulutettu työvoima, turvallinen sijainti etc. ovat minusta parempia etuja kuin Odensessa. Ja lisäksi se taatusti kylmempi ilmasto.


http://www.investindk.com/Why-Denmark/Data-Center-Sites/Available-Sites/~/media/Images/Data%20centers/HC%20Andersen%20Business%20Park.ashx

P.S. Pekka V, tämä on tekninen kysymys eli rohkene olemaan kommentoimatta.

opettajan koiraRe: Datakeskukset21.7.2014 10.43
Datakeskusta kaavailtiin tehtaan tiloihin jo 2008 jälkeen, mutta kaikkitietävällä paikallisella Nerolla oli kielteinen kanta, eli kepumafialle saneltiin tällainen kanta. Nyt kun ulkopuoliset voivat tehdä tehtaalla lisäbisnestä, tilanne on muuttunut. Markat eivät kolise Juankosken laariin, ja olletikin bonuksia on taas tiedossa.
Saataisiinko hallitukseen esitys hankkeen tukemisesta 800.000,- eurolla Juankosken veronmaksajien piikkiin otettavalla lainalla?
Suljetaan terveyskeskus niin pitkäksi ajaksi, että saadaan 800.000,- laskennallinen säästö. Konsultti selvittää tällaisen käden käänteessä 40.000,- eurolla.

alan kolmas miesRe: Datakeskukset21.7.2014 11.42
Alan mieheltä taas erinomainen linkki. Kiitokset siitä.

Juristin alku jo ehtikin ihmettelemään ja pohtimaan Nemea Bankin tekemän kiinteistöinvestoinnin mielekkyyttä.

Juristin alku oli huomannut, että kysymyksessä ei nähtävästi olekaan normaali sale and lease back kiinteistökauppa, koska edes Senaattikiinteistöt eivät pysty samaan 1 milj. euron sijoituksesta vuokratuottoja kuin korkeintaan 3% vuodessa. Tuollainen vuokratuottohan on vain 30 000 euroa vuodessa, kun pelkät Tratta PBF:n kiinteistöjen vuotuiset lämmityskulutkin ovat jo suuruusluokkaa 150 000 euroa.Tällä menolla kiinteistösijoitus on syöty muutamassa vuodessa.

Martti Pohjolainen olikin kaupungin hallituksessa aivan oikein kysellyt muistaakseni jo vuonna 2010, miksi Juankosken kaupunki vuodesta toiseen lämmittää noita Römssyn konkurssipesän hallussa olleita problemaattisia ja purku-uhan alla olevia kiinteistöjä.

Petri Kangsasperkonhan tulisi tietää nämä kiinteistöasiat suhteellisen hyvin, vaikka onkin tehnyt merkittävimmän elämäntyönsä energia-alalla Savon Energiaholding Oy:n hallituksessa ja toimitusjohtajana sekä Koillis-Savon Ympäristöhuolto Oy:n, kunnallisen pahviyhtiö-Römssyn ja Juankosken Biolämpö Oy:n hallituksissa, koska Senaattikiinteistöt omistaa yhdessä kaupungin kanssa 50/50% periaatteella mm. Juankosken kohta tyhjäksi jäävän kaupungintalonkin

Petri Kangasperkon hallitustyöskentelyä ei kuitenkaan objektiivisesti ajatellen voida pitää täysin moitteettomana, koska Römssy mennä hurahti konkurssiin ja siinä sivussa Juankosken Kehitysmasuuni Oy meni myös konkurssiin.

Lisäksi vain vaatimattomalla 60 000 euron omalla pääomalla sekä suurelta osin kunnan rahoilla rakennettu teknisesti epäonnistunut (laitosta ei jostain syystä rakennettu lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitokseksi) lähes 9 milj. euroa maksanut biolämpö oli niin ikään ajautunut konkurssitilaan jo heti käynnistyttyään vuonna 2006 ja siis selvästi jo ennen Römssyn konkurssia.

Ikävä tahra Petri Kangasperkon hallitustyöskenteluun on myös tullut tuosta Koillis-Savon Ympäristöhuolto Oy:n tekemästä laajasta ympäristökatastroofista.

Ympäristökatastroofissahan yhdessä Ympäristöhuolto ja Tratta PBF pilasivat Akonveden luonnonkauniit järvialueet ja rantakiinteistöt Muuruvettä myöten. Asia on pysynyt vielä varsin vähäisellä huomiolla, koska Petri Kangasperko on ilmeisesti soittanut hyville ystävilleen paikallisessa ELY-keskuksessa ja todennut, että kysmyksessä oli silkka vahinko.

Sitäpaitsi kysymyksessähän oli selvästi myös lähes samanlainen hätätilanne kuin Lokapojilla Vantaalla, koska Tratta PBF:n kaupungin takauksen avulla nostamat 12.5 milj. euron lainat oli jo ehditty siirtää Maltalle Nemea Bankin tileille ja Tratta PBF oli ajautunut sen johdosta maksukyvyttömään tilaan.

Eihän tällaisessa tilanteessa tietenkään Ympäristöhuollon hallitusjäsen voi tehdä mitään muuta kuin sanoa kunnan rahoilla pyöritetyn pahvitehtaan johtaja Koivuvitsille, että "Laske vaan menemään jätteet puhdistamatta Akonveteen. Toivotaan, että kukaan ei huomaa sitä, kun talvikin on kohta tulollaan."

Siis ainoa selitys Tratta PBF:n kiinteistökaupoille täytyy löytyä kiinteistöjen arvonnousuun perustuvista tuotto-odotuksista, koska konkurssitilassa olevat seisovat Tratta PBF ja biolämpö eivät tietystikään voi maksaa minkkäänlaista vuokraa Revestor Oy:lle.

Koska kiinteistökauppa tehtiin Tratta PBF:n ollessa selvästi maksukyvytön ja kaupungin maksellessa Tratta PBF:n vesi - ja jätevesimaksuja ja pidättäytyessä viimeistelyhallin vuokrien perinnästä, niin kiinteistökaupassa on selvästi loukattu Tratta PBF:n velkojien oikeuksia. Petri Kangasperko on ollut tiiviisti mukana tässä operaatiossa.

Kaupunginjohtaja Petri Kangasperko on siis tässäkin asiassa syöttänyt julkisuuteen ja kaupungin päättäjille täyttä palturia ja tämä selittyy sillä, että hallituksen ja valtuuston puheenjohtajat Vexi ja Hemppa ovat joko olleet selvästi mukana tässä sumutuksessa tai sitten hekin tyhminä sivusta seuraten hyväksyneet Petri Kangasperkon harjoittaman Monopolin peluun valtakunnan virallisen saattohoitajan ja satusetä H.C. Andersen kanssa.

Aika vähillä ansioilla VH:n satusetä "H.C. Andersen" on muuten päässyt hoitelemaan noita datasentteriasioita! Satusetä RH:lla näyttää olevan IT-alan kokemusta pelkästään suomalaisesta RH-Forest Finance Ltd:stä, jossa satusetä RH on toiminut kuitenkin hallituksen puheenjohtajana.

Satusedän jo ainakin Tanskaan asti kasvanut datasentterikonsultointi on alkanut muistuttaa samaa yksisilmäistä konsultointikaavaa, jossa Satusetä ennen ryhtymistään itsenäiseksi VH:n satuilijaksi suositteli lähes jokaisessa projektissaan Suomeenkin LWC-koneen rakentamista.

Nyttemin noita LWC koneitakin on enimmäkseen suljettu Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.

Microsoft on myös aloittanut kehityskeskusten alasajot Suomessa ja tuskin Googlekaan enää enemmälti rakentelee Suomeen datasenttereitä ehdoin tahdoin Itä-rajamme tuntumaan ennen kuin Suomi on Naton jäsen.

Alexikin piti äskettäin France 24 haastatelussaan pahana virheenä sitä, että Suomi ei liittynyt Natoon jo vuonna 1995.

Jos muuta Alexista puhutaankin, niin minä annan Alexille kuitenkin sujuvasta enkun kielestä ja hienosta esiintymisestä täydet 10 pistettä ja laitan vielä plussan perään. Ajat ovat muuttuneet Ahti Karjalaisen "too tii tu tööti tuu"-vuosista.

Juankoskellakin kepumafian olisi syytä herätä ja uudistua.

Lähes kaikki Juankosken Neron hankkeet Juankoskella ovat tulleet todella kalliiksi Juankosken vilpittömille veronmaksajille.

alan miesRe: Datakeskukset24.7.2014 0.46
Tulevaisuus on erilainen kuin Juankoskella pystytään kuvittelemaan. Vielä haikaillaan huonoa tiestöä ja ollaan kiinni Pekkarisen siltarumpupolitiikassa. Tulevaisuudessa datayhteydet ovat tärkeämpiä kuin tieyhteydet.

Datakeskusten sijoituspaikkoihin vaikuttaa se, millaiset valokuitukaapeliyhteydet seudulla on. Poliitikot ovat haaveilleet, että Microsoft sijoittaisi datakeskuksensa Ouluun, mutta siellä ei Juha Sipilä näytä edes tietävän, ettei se tule Ouluun. Sehän starttaa muutaman viikon päästä eräässä pienemmässä kaupungissa, jossa on suljettu paperitehdas. Mutta enpä kerro enempää, kun toimittajatkaan eivät kerro.

Joka tapauksessa datakeskuksesta täytyy olla hyvät valokaapeliyhteydet joka suuntaan. Sivustolla on arvosteltu valokaapelihanketta, mutta yritysten kannalta se on erinomainen, se vaan meinataan maksattaa yksityisillä. Petri varmasti tämän ylevän tavoitteen tietää, mutta ei kerro enempää.

Suunnitelmissa on nimittäin todella iso tietoliikenneyhteys Euroopasta Aasiaan. Aika luontainen reitti olisi Kuopion ja Kajaanin seuduilta pohjoiseen ja tänne näyttääkin sijoittuvan seuraavat datakeskukset. Suunnitteilla oleva tietoliikennekaapeli Saksasta Suomeen ja Koillisväylän kautta Aasiaan asettaa Suomen tulevaisuudessa maailman datayhteyksien solmukohtaan.

http://www.tem.fi/files/39890/Finlandiatalo_esitys_II_(2).pdf

alan kolmas miesRe: Datakeskukset24.7.2014 3.38
Merkit on sellaiset, että Suomeen ei kannata rakennella mitään Saksan ja Koillisväylän kautta kulkevia tietoverkkoja kansainväliseen käyttöön ennen kuin Suomi on Naton täysiverinen jäsen.

Sauli tuntuu pitävän pahana tuota 1300 km mittaista Itä-rajaa ja Venäjän jäämistä sumppuun, jos Suoimi on Natossa.

Suomen datasentterit jäänee näin ollen kahteen.

Toisaalta mikäs siinä. Olihan se Nokiakin aikoinaan puunjalostusyhtiö, mutta sitten joku innostui kumisaappaisiin, kaapelitehtailuun ja kännyköiden rakentamiseen, minkä taas joku toinen on jo todennut Suomessa hullun hommaksi.

Älä sinä alan mies ainakaan lähde datasentteriä rakentamaan rahattoman Savon Kuituverkko Oy:n valokaapelien varaan, vaikka Juankosken Nero kuinka yllyttää.

Noissa kunnanisien hankkeissa ei ole kuitenkaan koskaan ollut jalat tukevästi maan pinnalla.

Pyhäsalmen kaivoksen uumeniinkin piti tulla satojen miljoonien eurojen hiukkaskiihdytin, mutta nyt näyttää iäisyyshanke lässähtäneen ikävästi.
Pyhäjärvikin on kepujohtoinen ja valitettavasti kuihtuva kaupunki ison järven rannalla.

alan miesRe: Datakeskukset24.7.2014 8.43
Suomessa on jo useita datakeskuksia. Minäkin tiedän neljä isoa. Ja hankkeita on lukemattomia. Niistä ei vain kovin paljon huudella enää, koska jotkut, kuten Microsoft, haluavat pitää niistä vähemmän ääntä. Googlaapa kunnolla alan kolmas mies.

alan kolmas miesRe: Datakeskukset24.7.2014 12.25
Kiitos vain tiedosta alan mies.

En taida ruveta googlaamaan kuitenkaan.

Olen kyllä jonkin verran seurannut tuota IT-alaa ja ensimmäinen muisto on noista datasenttereista, kun Lauttasaaressa Vattuniemessä oli se valtion ensimmäinen datasentteri, jonne laitettiin kuuluisa UNIVAC merkkinen härveli.

Varmaan sinäkin muistat ne hyvät osituskäyttöajat, kun eräänäkin yönä klo 03:20 olin taas juuttunut ohjelmointiongelmiin, eikä meinannut tulla valmista. Kun pidin sitten pienen mietintätauon, niin operaattori kyseli päätteeltä, että "vieläkö sitä ollaan hereillä". Vastasin, että älähän hätäile, kyllä tässä ihan täydessä terässä vielä ollaan."

Kyllähän nuo isommat firmat mielellään noita IT-operaatioitaan sitten siirtelee kaiken maailman datasenttereihin. Kerran piipahdin tarkistamaan oikein henkilökohtaisesti Finnpapin datasentterin, joka siihen aikaan oli muistaakseni jossain Lönkan varrella. Se taisi siihen aikaan taisi olla peräti suurin Suomessa yksityisellä puolella. Tämän IT-alan muuten aloitti metsäteollisuudessa hyvä ystäväni tri Pena Sierilä Kutsetilla Kaukopäässä. Penan ansiosta Suomen metsäteollisuus on näissä asioissa aina ollut maailman kärjessä.

Että kyllä tässä metsäteoliisuudessa on meillä Suomessa ollut pitkät perinteet ja täytyy sekin vielä todeta, että ilman metsäteollisuuden perusteollisuutta Suomessa ei oikeastaan olisi muuta kuin köyhiä torppareita, kartanon herroja, virkamiehiä, pappeja ja upseereita.

Tätäkin taustaa ajatellen on ollut karmeata seurata, kuinka ahkera siltarumpu Pekkarinenkin ja monet muut lyhytnäköiset greenpiisit ovat porukalla olleet ajamassa alas vuosikymmeniä teollisuutemme selkärankaa eli monipuolista metsäteollisuutta. Nyt on sitten muka herätty biotalouteen, kun alan kolmaskin mies on puhunyt näistä asioista jo yli 40 vuotta.

Nuo datasentterit on siinä mielessä erittäin vaarallisia laitoksia, koska olen kuullut, että taitavat hakkerit pystyy ujuttautumaan vaikka millaiseen datasentteriin. Tässä milessä on erittäin huolestuttavaa, jos kaikki Suomen datat talletetaan jonkin Itä-suomalaisen vanhan paperitehtaan kellariin ja sitten Pietarin hakkerit lamaannuttaa kaikki Suomen pankki-, eläke-, kuljetus-, tietoliikenne- , terveydenhuolto- ja sähköjärjestelmät.

Muun muassa tästä syystä minä vastustan jyrkästi kaikkea yksisilmäistä urbanisoitumista ja asioiden keskittämistä yhteen pisteeseen. Tällainen kehitys on hyväksi havaitun termodynamiikan toisen säännön vastainen.

Olen aivan varma, että alan mies tekniikan taitajana ja viisaana ajattelijana on kuullut, että em. toisen termodynamiikan säännöstä, jossa todetaan, että systeemeissa entropia eli hajaannus pyrkii koko ajan lisääntymään.

Tästä syystä kepujen, demujen ja sekoomuksen edustajien, Putinin ja myös EU-haihattelijoiden ei kannata pitemmän päälle potkia tutkainta vastaan ja pyrkiä viemään kehitystä täysin luonnottomaan suuntaan.

alan kolmas miesRe: Datakeskukset27.7.2014 16.27
alan mies on ansiokkaasti ottanut keskusteluun ns. datasentterit, joita Juankosken Neron valitsema Tratta PBF:n saattohoitaja ja luottokunsultti on lähtenyt innokkaasti ajamaan Suomen alasajettuihin paperitehtaisiin. Nämä nerokkaat konsultit ovat jo rynnänneet ainakin Tanskaan saakka samalla datasentteri-konseptillaan.

alan mies on myös lähtenyt rakentelemaan näihin datasenttereihin liittyvää IT-Suomea, josta tietoverkkoyhteydet johtaa Kuopion kautta Koillisväylää pitkin kaus Aasiaan saakka. Valtion virkamiehetkin ovat nähneet tämän kehityksen yhtä lupaavana kuin aikoinaan Soneran kauppaseikkailut taannoin Saksassa.

Alan mies on myös epäillyt, että valtakunnan virallinen saattohoitaja olisi jo yhdessä Juankosken Neron ja Nemea Pankin Lehdon kanssa suunnittelemassa datasentteriä Tratta PBF:n kohta jälkeensä jättämiin museohalleihin.

Itse olen suhtautunut varovammin tähän kehitykseen ja olen pitänyt parempana sitä, että Suomessa harjoitettaisiiin paperi- ja kartonkitehtaissa sitkeästi vain paperin- ja kartongin valmistusta, koska tällainen toiminta tuo Suomeen huomattavasti enemman kansantuloa, joka taas heijastuu myös kauas tahdaspaikoista. Sitä en ole vielä julkisuuteen sanonut, millaisia papereita tai kartonkeja Suomessa pitäisi tuottaa.

Hyvin voin kyllä yhtyä Karvisen taannoiseen yleishavaintoon, että tehtaiden aitojen sisäpuolella meillä Suomessa on lähes kaikki voitava jo tehty henkilöstömäärien osalta.

Ratkaisematta on kuitenkin yhä edelleen Nallenkin havaitsema suomalaisen työn kalleus. Suomalaisten kannattaisi myös entistä enemmän syventyä ns. supply chainin saloihin, jolloin ratkaisua ei haeta tehtaan aitojen sisäpuolelta.

Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan datasentterien työllistävä vaikutus on lähes olematon, mutta laitokset käyttävät runsaasti sähköä ja datasenttereille onkin luotu edullinen sähkön verokohtelu, jolla laitoksia on houkuteltu Suomeen muka kansantaloudellisesti positiivisina hankkeina.

Nyt kuitenkin Hesarissa tänään espoolainen tekniikan tri ja emeritus professori Timo Korpela näyttää asettuneen samoille linjoille, kun olen itsekin aiemmin esittänyt.

Korpela toteaa HS:n Mielipidepalstalla seuraavasti:

"Palvelukeskuksia Suomeen houkutteleva verokohtelu kääntyy maamme taloudelliseksi vahingoksi. Sitä suurempi vahinko on, mitä enemmän EU kasaa jäsenmailleen ilmastosodan kustannuksia sähkönkäytön mukaan jyvitettynä".

Tässä jyvitystyössä ja kalliin rikkidirektiivin kehittelyssä vihreiden sähköinsinööri Satu Hassi onkin osoittanut Brysselissa harvinaislaatuista aktivisuutta.

Korpela kirjoittaa vielä seuraavasti:
"Tietotekniikan sokea ihastelu tai sähköintensiivisen tuotannon houkuttelu maahan ei ole harkintaa vaan intoilua.

EU:n ilmastopolittiikan takia palvelukeskusten muutamat työpaikat ja suuri sähkönkulutus voivat käydä kalliiksi Suomen kansantaloudelle ja veronmaksajille."

Prosesori näyttää kiteyttäneen taitavasti datasenttereihin liittyvän kansantaloudellisen mahdottomuuden.

alan miesRe: Datakeskukset29.7.2014 10.19
Nykyiset Suomen sähkönkulutusennusteet ovat täysin pielessä. Ennusteissa useimmiten sähkön kulutus kasvaa tai pysyy ennallaan. Niissä on esimerkiksi mekaanista massaa sisältävien painopapereiden valmistus pidetty Suomessa ennallaan, kun se on jo pudonnut radikaalisti ja putoaa jatkossakin.

Mekaaninen massa kuluttaa sähköä valmistettavaa massatonnia kohti 1000-3000 kWh riippuen sen hienoudesta. Kartonkiin menevä mekaaninen massa hiukan lisääntyy, mutta se on juuri tuon sähkön kulutuksen minimitasolla.
Paperikoneiden sulkemiset pudottavat koko kulutusta radikaalisti ja lisääntyvä sellukapasiteetti lisää sähkön tuotantoa. Todellinen ennuste varsinkin, jos kaikki ydinvoima toteutuu, on sellainen, että Suomeen tulee valtava sähkön ylitarjonta ja hinta putoaa. Oheinen uutinen on oikeaan osunut.

http://www.kauppalehti.fi/etusivu/konkarianalyytikko+suomi+hukkuu+liikasahkoon/201401596857

Kun Suomessa työn kilpailukyky on onneton, niin pitää investoida siihen, missä työtä tarvitaan vähän. Datakeskukset ovat juuri sellaisia. Tämä on ministeritasolla oivallettu, mutta sielläkään ei olla ajan tasalla, kun Ihalainen puhuu vieläkin Microsoftin datakeskusta Ouluun ja se jo avataan aivan muussa kaupungissa ihan lähiviikkoina.

17.7.2014 16.00
Työministeri Ihalainen: Microsoftilla on yhteiskuntavastuun näytön paikka. Suomen valtio on tehnyt lujasti töitä varmistaakseen, että Suomi on jatkossakin johtava datakeskusten sijaintipaikka Euroopassa. Suomessa nähdään datakeskukset modernin ajan teollisuutena sekä ICT-infran ja digitaalisten sisämarkkinoiden edistäjinä. Olemme Suomessa soveltamassa teollisuuden sähköverokantaa myös datakeskuksiin. Ponnistelemme sen eteen, että Suomi pärjää sijoituspaikkaa koskevissa valinnoissa.

? Toivon, että Microsoft tekee mahdollisimman pian päätöksen sijoittaa suuren mittaluokan Data Centerin Suomeen. Se osoittaisi myös, että Microsoftin strategiassa Suomella on jatkossakin keskeinen sija.

Datakeskukset ovat oiva investointi sähkön kulutuksen kannalta. Suomessahan ongelma on se, että sähkön kulutus kasvaa pakkaskuukausina niin paljon, että joudutaan käyttämään kalleinta sähköä. Datacenterit tarvitsevat sähköä juuri päinvastoin eli eniten kesäkuumalla ja vähiten pakkaskaudella.

Emeritusprofessorit antavat kommenttejaan vastoin parempaa tietoa. Ministeriöllä on paremmat neuvonantajat.

alan kolmas miesRe: Datakeskukset29.7.2014 19.49
Alan mies ei suostu hevillä myöntämään, että hänen, erehtymättömien virkamiesten ja polittikkojen ajamat datasentterit ovat tuhoisia Suomen koko kansantalouden kannalta.

Alan mies on näköjään käynyt kuuntelemassa greenpiisien maailmanlopun luentoja, jossa kirkasotsaiset nuoret luennoistijat esittelevät power point kalvoilla, kuinka maailman ekosysteemi jo 10 vuoden päästä tukehtuu ympäristöpäästöihin.

Noilta luennoilta alan mies on havainnut mm. sen, että Suomen sähkönkulutus on sakannut ja muutamia mekaanista massaa käyttäviä kannattamattomia paperitehtaita on jouduttu sulkemaan.

Peruskoulunopettaja Jutta Urpilainenkin havaitsi melko tarkkaan vuosi sitten kesälomallaan, että koko Suomen kansantalous on sakannut ja jäänyt vuoden 2007-tasolle. Tällöin ei ole mikään ihme, että sähkönkulutus ei myöskään nouse, koska se on aina seurannut melko hyvin BKT:n nousuvauhtia.

Alan mies on esittänyt mekaanisen massan sähkön ominaiskulutuksen vaihteluväliksi 1000-3000 kWt/tonni. Tässä vaihteluvälissä alan mies ei ole ilmeisesti seurannut alan kehitystä, koska on mennyt ennustamaan, että metsäteollisuuden sähkönkulutus laskee jyrkästi nykyisestään, kun mekaanista massa käyttäviä paperikoneita suljetaan ja yksi uusi sellutehdas mahdollisesti tulee ja korvaa entisen.

Tässä ennusteessaan alan mies on lukenut huolella tutkijoiden Metlan Hetemäen ja Hännisen synkkiä ennusteita, joissa metsissä vaeltavista turisteista syntyy Suomeen vähintään yhtä suuri kansantaloudellinen hyöty kuin vähän yli 2 miljardin euron vuotuisista kantorahatuloista.

Alan mies on unohtanut senkin tosiasian, jonka ruotsalaiset ovat jo kauan sitten havainneet, että ilmojen lämmetessä metsä kasvaa itsestään ja meilläkin on 30 vuoden päästä lähes 30% enemmän puuta metsissä hyödynnettäväksi.

Minusta VTT:kin on esittänyt fiksumman metsäteollisuuden ennusteen sähkönkulutukselle vuoteen 2030 mennessä kuin alan mies.. Tiedossahan on, että mekaanisen massan valmistuksessa voidaan modernissa laitoksessa alentaa ominaissähkönkulutusta jopa 30%:lla.

Tällä tavoin ennustaen VTT onkin päätynyt siihen, että esim. Suomen paperiteollisuus kuluttaa vuonna 2030 sähköä 28-30 TWh, joka on likipitäen nykyinen kulutustaso. Tästä huolimatta paperi- ja kartonkituotanto voi nousta muutamia miljoonia tonneja nykyisestä noin 17 milj. tonniiin vuonna 2030. Jos energaitehokkuus ei nouse, niin sähköenergiaa tarvitaan peräti 7 TWh/a lisää.

Greenpiisit eivät ole koskaan pystyneet tekemään kunnollisia sähkökulutuksen ennusteita. Tässä yhteydessä tulee mieleeni eräskin silloinen Suomen suurinta valtionyhtiötä koskeva konsultointitilaisuus, jossa satuin olemaan projektijohtajan ominaisuudessa paikalla, mutta en tietenkään voinut sellaiseen tärkeään tilaisuuteen lähteä yksin.

Meidän joukkuettamme vahvistamassa oli silloin mukana myös jo aiemmin mainitsemani prof. Niilo Ryti, joka Imatran hienolla kerholla selosti kuulijoille mm. Imatran kosken valjastamiseen liittyviä vaiheita.

Suomen Pankin johtaja ja Presdentti Risto Ryti oli ollut voimakkaasti edistämässä hanketta. Epäilevät Tuomaat kirjoittelivat silloin lehtiin, että ei Suomessa koskaan tarvita niin paljon sähköä, että pitää ihan Imatran koski valjastaa.

Alan mies on todennut lehtileikkeiden avulla, että sähkön hinta tulee olemaan Suomessa halpaa ja sitä syntyy Suomeen suuria ylijäämiä, kun Olkiluoto 3 pärähtää käyntiin ja tulee ehkä yksi uusi suuri sellutehdas vuoteen 2030 menessä.

Se on totta, että tällä hetkellä Suomen teollisuudessa sähkönhinta on kansainvälisen vertailun perusteella kohtalaisen edullista, mutta tilanne tulee kuitenkin muuttumaan jatkossa. Mutta on huomattva, etä kaikki sähkö ei suinkaan ole Suomessa edullista esim. Ruotsiin verrattuna.

Olkiluoto 3 maksaa suunnilleen 10 miljardia euroa ja sen kapasiteetti on 1600 MW. Pintapuolisesti laskin, että 25 vuoden pitoajalla myydyn sähköenergia MWh-hinta asettuu suunnilleen 90 euroon. Alan mies voi tarkistaa tämän arvion.

Kun siihen lisätään siirtomaksut veroineen kaikkineen, niin ollaan jo hyvin äkkiä 100 eurossa. Nykyään teollisuuden sähkön hinta lienee jossain 75 euron tuntumassa per MWh. Kotitalouksille hinta on sitten huomattavasti suurempi.

Tyynen sään tuulienergiasta en viitsi puhua mitään, vaikka Jari Sillanpää ja Mauri Pekkarinen siihen uskovat kuin pässi sarviinsa.

Koska Keski-Euroopassa sähkön hinta on helposti korkeampi kuin meillä on perinteisesti ollut ja erittäin kallista tuuli- ja aurinkovoimaa rakennetaan koko ajan lisää, niin kyllä meidän viisaat sähköinsinöörit tajuaa sen, että rakennetaan kunnon piuhat Keski-Eurooppaan ja aletaan myymään ylijäämäsähköä ns. markkinahintaan.

Tästä seuraa se, että datasentterit pysyy pystyssä ainoastaan verosubvention avulla, jos edes sittenkään.

Jos TVO:n sähköinsinöörit ovat vähänkään viisaita, niin ainakaan he eivät lähde rakentamaan nykyistä parempia siirtolinjoja Ruotsiin ja Norjaan, jossa sähkö on vielä halvempaa kuin Suomessa.

Kansantaloudellisestihan noiden sentterien rakentaminen vaikuttaa melkein hölmöläisen puuhalta, koska työpaikkoja ei synny niiden avulla ja niistä saatu vientitulo jää lähes nollaksi.

En ihmettele lainkaan, että Ihalainen ei ole oikein selvillä, minne noita senttereitä pitäisi rakentaa.

Timo Korpelan sunnuntaina Hesarissa esittämmän datasentteriarvioon on hyvä yhtyä.

Tratta PBF:n tapauksessa ministeri Pekkarisella oli myös erinomaiset neuvojat.

alan miesRe: Datakeskukset29.7.2014 20.27
No en viitsi väitellä perusteista sen enmpää, kun näyttää taas olevan niin arka aihe.
Mutta totuus on se, että senttereitä tullee lähes jokaiseen lopetettuun paperitehtaaseen. Stora Enso houkuttelee kovasti niitä Varkauteen ja Kajaanissa on jo Suomen suurin keskittymä. Tiedon varastoinnin kysyntä tuskin taantuu niinkuin painetun sanan.

Jonnekinhan ne on sijoitettava ja jos Suomi ja Ruotsi ovat maailman parhaita paikkoja, niin miksi ei tänne. Tanska on näihin verrattuna tosi surkea luonnonoloiltaan.

alan kolmas miesRe: Datakeskukset29.7.2014 22.44
Alan miehelle vain terveisiä.

Yllä sinä kerrot juuri sen, mitä tavallaan halusinkin kuulla.

1980-luvulla Suomen metsäteollisuudessa piti aina rakentaa ns. "LWC-kone", kun piti tehdä uutta tai parantaa kannattavuutta.

Esim. Ruotsin SCA:ssa, jonka päätöksentekoa olen jonkun verran myös seurannut, ei näin ajatelu. Tästä syystä SCA kannattaa hyvin ja on pikkuhiljaa hivuttautunut hygienituotteissa maailman kärkeen, kuten on tehnyt viisaasti myös Kimberly Clark ja Georgia-Pacific (Koch).

Kun 1994 ehdotin Kutseitin miehille, että rakentakaa hyvät miehet kunnon kartonkikone, niin minulta kysyttiin, miksi ehdotat kartonkikonetta ja vielä väärään paikkaan?

Jos olisin ehdottanut LWC-konetta Varkauteen silloisilla ehdoilla, niin lapio olisi pantu maahan siltä istumalta.

Nyt ollaan siinä vaiheessa, että nuo "LWC-koneet" suljetaan ja myydään Aasiaan muutamalla milj. eurolla per kappale, jos joku ostaa. Ja tilalle pystyteään paperikonehalleihin muutama kalliimpi severi, joita hoitaa 20-40 ukkoa ja akkaa. Ilmeisesti servereidenkin hoitovastuu siirtyy vähitellen ISS:lle tai Lassila & Tikanojalle.

Eikö sinustakin alan mies tämä touhu kuulosta hölmöläisten matonjatkohommalta.

Kaikesta huolimatta voin hyvin silti hyväksyä, jos Suomeen tulee pari kappaletta datasenttereitä sellaisiin suljettuihin paperitehtaisiin, joissa on jo valmiiksi kylmät kellarit.

Noista uusista bisneksistä tuli mieleeni, kun eilen jouduin pysäyttämään omassa pihassa Alepan nettinauton perään. Perässä luki: S-kortilla kotiin kuljetus 6.90 euroa, ilman kortti 9.90 euroa.

Tuon ihmeen nähtyäni muistelin, kun noin vuosi sitten taisteltiin S-ryhmän sulkeman kaupan puolesta Säyneisissä. Ehdotin silloin osuustoiminnallista nettikauppa-maalia, mutta onneksi kauppaan saatiin uusi yrittäjä. Nyt en ole seurannut, onko nettikauppa jo ollut vilkasta?

Nykypäivänä kaikki entiset rakenteet näyttää muuttuvan ja K-ryhmäkin sulkee kovaa vauhtia Anttiloitaan. Sama kehitys on kaikkialla, rakennustarvikeliikkeet menee nettiin jne.

IKEA:n Kamrad oli jo kauan sitten viisas, kun huomasi, että tulee ylivoimainen kustannuskilpailukykyetu, kun antaa asiakkaiden hoitaa itse kirajahyllyn asennuksen ja logistiikan. Tällöin tavara käy kaupaksi, vaikka maassa olisi korkeatkin työvoimakustannukset, kuten Suomessa on.

Tuo nettikauppa-periaate kannattaa ulottaa myös terveydenhoitopalveluihin. Jo nykyään ensimmäisen asteen diagnoosin saa jo tehtyä netistä itse. Minäkin olen tämän tehnyt jo pari kertaa ja olen havainnut, että diagnoosini on ollut parempi kuin terveyskeskus- tai jopa sairaalalääkärillä.

Tätä konseptia kannattaisi lähteä kehittämään maalaislääkäri Kiminkisen kanssa, jolloin ennen pitkää vapauduttaisiin noista kalliista terveyskeskuksiatkin.

Sitäpaitsi minä en ymmärrä ollenkaan sitä, että kalliita terveyskeskuksia ja julkisia palveluja ajetaan vain yhdessä vuorossa. Hyviä sahojakin ajetaan kolmessa vuorossa.

Sitä paisti ihmisethän sairastaa varmaan tasaiseen tahtiin ympäri vuorokauden. Tästä ajatusmallista tullaan hyvin äkkiä sellaiseen ajatukseen, että julkisella puolella meillä on periaatteessa kapsiteetista käytössä vain yksi kolmas osa. Kyllä tällainen toimintamalli tulee suomalaisille pirun kalliiksi.

Kaupoissahan ja muissa palveluelinkeinossa tämän huomaa rajoitetuissa aukioloajoissa ja esim. kassoilla. Jos vilkkaassa kaupassa on vain yksi kassa, niin helposti kassalle syntyy jono. Joskus Amerikassa huomasin, että siellä on useampia kassoja rinnakkain ja näppärät pakkaajat tavaroille. Sellaisessa systeemissä ei voi syntyä jonoja.

Alan miehen kannattaa tutustua myös Kuopion kaupungin konserniyhtiöiden toimintaan, niin huomaa, miten leväperäistä ja kallista on kepulaisten johtamassa kaupungissa yhteisten palvelujen hoitaminen.

Ainakin Juankoskella on syytä siirtyä kunnallisten palvelujen järjestämisessä nykyaikkaan ja siksi kaupunkiin tarvitaankin muutosta johtamaan ulkopuolinen Pormestari.

alan miesRe: Datakeskukset29.7.2014 23.09
Mitä me olisimme ilman Nokiaa ja LWC-paperia. Aikansa kutakin, mutta aikanaan ne kannattivat pirun hyvin. Mitä olisi UPM ilman Kaukasta ja sen LWC-koneita. Kyllä suomalainen metsäteollisuus on pärjännyt aika hyvin, jos jätettäisiin ulkomaan seikkailut pois. Ja on muistettava, että supistuvillakin aloilla jotkut kannattavat.

Teräpäällystyksen kehitys Haarlasta- Äänekoskelta-Veitsiluodosta aina Kaukaalle saakka on auttanut myös koko päällystysalaa ja sen nykyistä huippua monikerroskartonkien monikerrosteräpäällystystä. Koneita uusitaan ja uusia rakennetaan. Ei 1970-luvun LWC-koneet enää pärjäisi, vaan ne on uusittu moneen kertaan ja lopetetut koneet kokonaan kuoletettu.

Casse muuten teki SCA:n kanssa sopimuksen, etteivät he investoi päällystettyyn ja kun viimein sopimuksen aika meni ohi, he investoivat nimensä mukaiseen surkeaan koneeseen Susiluotoon, joka on lopetettu. Kaukaan molemmat koneet sentään käyvät vieläkin.

Niilon suurimpia opetuksia oli kattava tehdasintegraatti ja hyvä logistiikka. Kaukas on siinä suhteessa hyvä esimerkki, mutta vielä parempi on parjaamasi Oulu. Siellä on jopa kemikaalit integroitu samalle alueelle. ja tehdas on satamassa.

alan kolmas miesRe: Datakeskukset30.7.2014 1.30
alan miehelle toteaisin, että et tainnut oikein ymmärtää tuota "LWC-vuodatustani".

Kyllähän siinä tietty vitsi on ollut, mutta väitän ja olen siitä aivan varmakin, kun Pöyryllä luotiin 1977 eräänlainen putkiajattelu, joka johti Suomessa tiettyyn teolliseen stereotypiaan. Tässä ajattelussa keskeinen ja lähes ainoa teollisuuden kehittämisen kriteeri oli kustannuskilpailukyky, jolla ei välttämättä ole tekemistä kannattavuuden kanssa.

Pöyryllä ei ollut aluksi kuin kolme toisinajatelijaa, joista minä satuin olemaan yksi. Ei kukaan sinänsä vastustanut LWC paperia, mutta asioita katsottiin myös muista vinkkeleistä jo sen aikaisessa maailmassa.

Oleellinen asiahan oli, että metsäfirmoja ja projekteja alettiin katselemaan ennen kaikkea kannattavuuden ja myös rahoituksen näkövinkkelistä. Tuohon aikaan suomalaisille metsäinsinööreille oli jotain uutta, että Suomen metsäfirmat olivat esim. kansainvälisessä vertailussa kaikkein velkaisimpia.

Kirjotettiin muuten paksu bumagakin, joka annettiin Jaakolle vietäväksi päättäjille tiedoksi. Ei uskaltanut viedä, koska niin moni asia olisi Suomeessa muuttunut metsähoitoa myöten.

Enempää en viitsi asiasta kertoa, mutta se johti aikamoiseen kärhämään, kun ajatukset vuoti sitten lehdistöön, mutta ei minun kauttani. Innokkaimmat oli ajamassa sitten kaikenlaista, mutta Niilo Ryti totesi, että ompas kavereilla viisaita ajatuksia.

Minun täytyy sinulle nyt tunnustaa, että olen minä ollut Cassellekin LWC kapasiteettia ostamassa, kauppoja ei tosin tullut vaikka niin toivoin. Ei riitänyt rohkeus.

Silloin huomasin, että kyllä sitä osataan LWC paperia tehdä muuallakin kuin Suomeessa. Olivat muuten tehneet muistaakseni ensimmäisenä Euroopassa 40 gsm paperia. Sitä ennen muistaakseni jenkit oli myös tehneet vastaavaa. Olisiko ollut St. Regis? Kevyt pintapaino oli lentorahtien kannalta oleellinen juttu

Niilo toisaan myös rakasti integrattiajatelua ja teoriassahan se on tietyyn mittaan ihan hyvä.

Käytännössä se voi kuitenkin johtaa pahoihin kannattavuusongelmiin, koska erilaiset tuotantolnjat elävät mm. erilaisissa suhdanne vaiheissa jne.

Siirtohinnoittelu on silloin mielestäni erittäin tärkeä ja sitä ei monessa paikassa Suomessa ole valitettavasti hallittu. Siksi on tehty usein virheellisiä johtopäätökisä ja lähdetty nostamaan esim. vanhan sellutehtaan kannattavuutta uudella integroidulla paperikoneella

Minun ei tarvitse mainita missä meikäläisissä integraateissa tällaista on tapahtunut, mutta voin sanoa, että monessa.

Minä muuten en vihaa millään tavalla Oulun tehdasta. Minusta se on nykyään loistava tehdas ja tulipa jo Oulu Oy:n aikana tehtyä sellutehtaalle ensimmäisiä integrointisuunnitelmiakin, kun firman varatoimitusjohtajana oli edesmennyt teollisuusneuvos mukava Kauko Seppälä.

Hienopaperikoneet Ouluun sitten tuli CTS:n suunnittelemina ja siinä yhteydessä päällystetyn hienopaperikoneen modulikoko kasvoi ratkaisevasti. Läheltä pääsin tätäkin ihmettä seuraamaan.

Se aiemmin mainitsemasi euca voi vielä osoittautua hankalaksi myös Oulun kannalta. En ole tutkinut käytetäänkö Oulussa eucaa? Mutta kyllä SE on senkin asian selvittänyt monilla tehtaillaan jo kauan sitten.

Kannattaa tarkkaan seurata, mitä Sappikin tekee. Sehän on pitkään vannonut päällystetyn hienopaperin nimiin, mutta muistaakseni muutamia tehtaita on jo suljettu amerikoissa ja taisi äskettäin olla tieto myös Hollannin Nijmegenin tehtaasta. Sappi näköjään myi Nijmegenin ja tehtaan tuotantosuunta muutetaan erikoispapereille.

Maailma näkyy muuttuvan kovaa vauhtia.

alan miesRe: Datakeskukset3.8.2014 14.04
Onko vapaa Juankoski kaikkea vastaan, kun ei edes datasentterit kelpaa. Jopa pääkaupunkiseudun vihreille datasentteri kelpaa, mutta ei Kuopion seudulle. Kas kun Kuopion seudulla ollaan kaikesta niin paljon jäljessä:

"Roihupeltoon Itä-Helsinkiin rakennettaisiin jopa 100 000 kerrosneliömetrin verran konesali- ja muita tiloja. Kaupunginhallituksen jäsenen Hannu Oskalan (vihr.) mukaan "miljardiluokan hankkeesta" on vaikea keksiä negatiivista sanottavaa."

Ikkunapöydän miehetRe: Datakeskukset3.8.2014 15.01
Olimme kannattamassa tehtaan kiinteistön hyödyntämistä ja työpaikkojen luomista. Datakeskus oli erittäin kannatettava hanke. Ainoa, mitä emme kannattaneet, oli takauksen antaminen selkeille huijareille ja kepun korruptioporukalle. Kangasperko taas halusi pelata kuntalaisten rahoilla, mieluiten tietysti verhon takana. Kepumafia antoi hyväksynnän... mikä mahtoi olla korvaus?
Emme ole milloinkaan kannattaneet lainvastaisia taloustoimia. Yritykset saisivat sulkea ovensa Kangasperkon tapaisilta "teollisuusmiehiltä", joiden kompetenssi on sosiaalityöntekijän tyyppistä ja moraali Stasilta. Ei ole hyvä yritykselle hankkia mainetta Premium Boardin tavalla, mutta sillä porukallahan ei ollut mitään hävittävää, koska he eivät riskeeranneet penniäkään omia varojaan tai omaisuuttaan.
Kepumafia oli datakeskusta vastaan.

PVRe: Datakeskukset3.8.2014 15.32
Moro,

ja taas alan mies aloittaa sekoilun ja vollotuksen.
Alkaa taas kyllästyttämään toi sama itkuvirsi. Olet haukkunut meitä, kirjoittanut meistä eri nimimerkeillä ja sitten aina myös omalla nimimerkilläsi.
Vapaa Juankoski-ryhmä kannattaa yksityistä yrittämistä, elinkelpoista elinkeinopolitiikkaa ja vapaata kilpailua. Me emme kannata kuntien tai valtion tukiaisia, kun ne rikkovat vapaan kilpailuhengen. Kuntien ja valtion tehtävä on luoda puitteet ja todellisen vero/rahapolitiikan, jolla saadaan aikaan elinkelpoista ja todellista yrittämistä ja yksityistä elinkeinoa. Datakeskukset lisäävät työllisyyttä, verotuloja ja yksityistä elinkeinoa. Kannatamme sitä.
Alan miehen pitää yrittää saada päähänsä se totuus, että sivuillamme kirjoittaa satoja ja tuhansia ihmisiä, joilla saattaa löytyä eri mielipiteitä, onneksi. Ja se mitä kirjoitetaan, ei ole suhteessa siihen, mitä me ryhmänä ajattelemme.

alan kolmas miesRe: Datakeskukset3.8.2014 16.49
Kun minä aikoinaan innolla opiskelin tietoteknikkaa, niin ainakin alkuvaiheessa tuli noita ohjelmointivirheitä ja tietokone tuppasi jäämään ns. luuppiin.

1970-luvulla minulle oli erityisen vaikeata löytää sopivaa algoritmia, jolla olisi saanut ratkaistua sisäisen koron oikean juuren. Matemaatikkona alan mies tietää nämä ongelmat, kun lähtee etsimään vaikka 15-asteen polynoomista oikeata juurta. Juuren etsintä voi äkkiä karata ja silloin menee isommassakin senterissä tuhottomasti aikaa.

Tuohon aikaan noita juuria etsiskelin Vattuniemessä datasentterissä olleen tietokonerohjon avulla. Nyttemmin nuo juuret löytyy helpommin pc:llä excelin avulla, eikä juuret koskaan karkaa.

Minusta alan mies on nyt jäänyt jollain tavoin luuppiin noiden datasentteriensä kanssa. Kyllä niitä varmaan muutama meilläkin tarvitaan, mutta ei niitä ehkä joka kylään kannata lähteä rakentamaan.

Minä en ollenkaan ihmettele, että vihreiden Hannu Oksala on innostunut "miljardiluokan hankkeista" Roihuvuoreen. Griinpiisit ovat tyypillisesti ihmisiä, joilla jalat on tukevasti ilmassa ja pää täynnä haaveita paremmasta elämästä keskellä humisevaa metsää.

Ihmettelen, miten Oksala on voinut lähteä tukemaan valtavasti sähköä kuluttavaa miljardisentteriä, jonka sähkönkulutusta ei voida tyydyttää tyynen ilman tuulivoimaloillakaan.

Nyt alan mies koittaa kiihottaa kaikkia datasenttereiden rakenteluun Kuopion seudulla ja Juankoskella, vaikka tällaisiin hankkeisiin ei voi saada edes kiellettyä kunnan takaustakaan, koska sentterit eivät työllistä ketään muita kuin rakennusaikaiset miehet, jotka nekin tulee Suomeen pääsääntöisesti nykyään Virosta.

Mitä taas meillä tulee tuohon tietotekniseen osaamiseen, jota politiikot ja tietotekniikan opetushenkilöstö ovat niin voimallisesti meillä kehuskellut, niin otan nyt esimerkiksi nuo valtion ja kuntien tietojärjestelmät, joita on Suomessa rakennettu kuin Iisakin kirkkoa miljardeilla ja miljardeilla, mutta siitä huolimatta järjestelmät eivät tunnu toimivan, eivätkä kskustele keskenään.

Miten tällainen on mahdollista nykypäivän maailmassa?

Asiallahan näissä meillä on ollut mm. suuret ja kalliit kansainväliset tietotekniikan erityisasiantuntijaorganisaatiot, jotka ovat soluttautuneet lähes jokaiselle elämänalueelle, jossa lukuja ja asiakirjoja pyöritetään luukulta toiselle.

Tavallisella valtion- tai kunnan virkamiehellähän ei voi olla minkäänlaista mahdollisuutta tarkistaa, mitä nämä tietotekniikan osaajat ovat itse asiassa tekemässsä.

Minäkin havaitsin taannoin 3 tuntia kestävässä passijonossa vierelläni tietokonenörtin, joka selvästi oli koodaamassa jotain valtion- tai kunnan tietojärjestelmää ja ainakaan minä en ymmärtänyt siitä yhtään mitään, vaikka kuinka koitin syrjäsilmin aina välillä vilkuilla, että mitä se nuori mies siinä oikein näplää.

Sitä paisti on erittäin huolestuttavaa, että esim. yrityksissä tietotekniikka nykyään halutaan uisein modernisti ulkoistaa, jolloin on olemassa vaara, että samalla häviää yrityksistä itsenäinen asiaan liittyvä osaaminen.

Epäonnistuneista tietoteknisistä ulkoistuksista on meillä Suomessakin hyviä esimerkkejä. Organisaatioissa voidaan jäädä myös tietotekniikan orjiksi.

Tästäkin on ihan omakohtaista kokemusta, että isoissakin yrityksissä esim. johtamisfunktio voi epäonnistua, kun tietojärjestelmissä on varsin vaatimaton moka. Usein tietojärjestelmien korjaus on myös hyvin hidasta.

Virossa kaikki julkisten alojen järjestelmät toimivat moitteetta ja on rakennettu muutamassa vuodessa murto-osalla siitä hinnasta, joka Suomessa on tarvittu vastavaan. Nykyään suomalaiset tietojärjestelmien rakentelijat ovatkin jo käynneet Tallinnassa lauttamatkalla tutustumassa paikallisiin toimiviin ja edullisiin järjestelmiin.

Minusta olisi erittäin tärkeätä, että ennen kuin alan mies ja vihreiden Oksala ryhtyvät rakentelemaan noita miljardisentteritään ympäri Suomea, he esittäisivät itselleen kysymyksen: mitä varten me tällainen miljardisentteri rakennetaan?

Monessa tapauksessa tietoteknistä ongelmaa ei ole lainkaan, vaan ollaankin hoitamassa vain tietoteknisen taudin oiretta. Parasta olisikin tunnistaa, mistä tietoteknisestä taudista kunkin datasentterin kohdalla on kysymys.

Vapaassa ei vastusteta mitään kehitystä, mutta veromaksajien rahoja ja omaisuutta ei pidä laittomasti hassata kaiken maailman huijareille.

alan miesRe: Datakeskukset3.8.2014 19.26
Alan kolmas mies hyvin tietää, että noissa tietoteknisissä jutuissa on kova tavara ja pehmeä tavara aivan kuten monissa muissakin elämän asioissa. Jos ei nyt suomalaiset sitten osaa tuota pehmeää puolta, niin parempi keskittyä kovaan eli datasenttereihin.

alan miesRe: Datakeskukset3.8.2014 20.52
Varkaus varmaankin vie Savon isoimman datakeskuksen, mutta Kuopion seudulle sopisi pienempikin, koska on tarvetta kaiken kokoisista. Varkaus on jo ajat sitten tehnyt esitteet datakeskuksista, mutta Kuopion seudulta en löydä mitään. Taitaa se tieto valua kartallakin alaspäin. No hyvä sentään, että tullee keskus edes Savoon.

http://www.navitaskehitys.fi/kehitys/projektit/datacenter/eng

alan kolmas miesRe: Datakeskukset4.8.2014 1.18
Kiitokset vaan taas alan miehelle Navitas-linkistä. Varkaus on siitä mukava paikka, että siellä on monenlaisia hankkeita ollut vireillä.

On ollut Hesarin paino suoraan paperikoneen perässä, LWC-hankkeita, bioenergiaa, pellettejä ja nyt näyttää olevan tuo Navitas sentterikin, josta on brosyyrit jo venäjänkin kielisenä, vaikka Putin on todennut, että kaikki Venäjän sentterit siirtyy Venäjän rajojen sisäpuolelle turvallisuussyistä.

Nythän venäläiset sotilaatkaan eivät saa enää lähetellä selfietäkään länsimaisten kaupallisten satelliittien kautta, kun saattaa jäädä kiinni vaikka siitä, että on sattunut kuvaamaan tapahtumia aivan Berliinin Valtiopäivätalon kupeessa.

Tuo Navitas brosyyri näyttää olevan hieman ajastaan jäljessä, koska Karvinen ehtikin jo pysäyttää Varkauden tehtaan sulkemishankkeet. Teki täyskäännöksen ja lähtikin tekemään Varkauteen lainerikoneita ja sellua.

Kyllä tulee paljon halvemmaksi tehdä lainerikoneella laineria, kun muuttaa sellainen tietosentteriksi. Arkkitehti näyttääkin piirtäneen tietosentterille komean miljardiluokan talonkin, mutta voipi jäädä sentteri haaveeksi.

Varkaudessahan puuhakkaat Stora Enson entiset energiamiehet ovat innostuneet myös jätteenpolttoon ja ovat polkaisseet käyntiin Riikinevan jättiläismäisen jätteenpolttolaitoksen rakentamishankkeeenkin. Siinäkin hankkeessa taitaa vaan tie nousta pystyyn, kun lähdettiin soitellen sotaan pienten ja rahattomien kuntien kanssa.

Minä olen aina luottanut maanlähesiiin hankkeisiin ja siksi minusta kaikkein sopivin kehityshanke Varkaudessa on ollut Carelia Caviar Oy:n sammenviljelylaitos, jonka pääomistaja taitaa olla Huutokosken Arvokala Oy.

Siinä se taas nähdään, että hyvät liikeideat ovat yksinkertaisia, eivätkä yleensä maksa miljardeja kuten griinpiisien ajamat äärettömän kalliit tietosentterit.

Minua vähän ihmetyttää, että alan mies on niin innostunut näistä kalliista tietosenttereistä. On alkanut vähän tuntumaan siltä, että onko alan miehen ote herpaantumassa modernista yhteiskunnan kehittämisestä.

Minusta tällaiset kalahankkeet ovat huomattavasti halvempia ja saattavat hyvin äkkiä levitä peräti maailman laajuisiksi brandeiksi, joiksi ei noilla griinpiisien miljardi tietosenttereillä koskaan päästä.

Tänäänkin oli taas vakavaa keskustelua ulkomaisessa TV:ssä noista elintarvikkeiden brändeista, kun nyt on havaittu EU:ssakin, että näitä elintarvikebrändeja täytyy erityisesti lähteä suojaamaan ja kehittelemään.

Haastattelussa oli eräs italialainen ravintoloitsija, joka oli kehittänyt taas muistaakseni jonkun Beccione-nimisen herkun, jolla tuntui olevan rajattomat markkinat ympäri maailmaa. Herkkua rinnastettiin jo Normandian Camenbert-juustoihin sekä Coca Colan ja Nestlen brandeihin.

Minulle kunnon savolaisena tuli mieleeni tuosta haastattelusta heti, kuinka Tartsa meni sössimään Bunga Bunga Berlusconin kanssa sen elintarvikevirastonkin Italiaan.

Suomalaisille jäi käteen vain ?myrkkykemiaalien virasto?.

Samalla todettiin, että Kalakukkohan on mitä vaarallisin ruokalaji ihmiselle.

Savossa pitäsi nyt äkkiä lopettaa nuo kannattamattomat tietosentteripuuhastelut ja keskittyä hyödyntämään niitä luontasia vahvuuksia, joita alueelle selvästi on. Minä ottaisin ihan ensimmäisenä syyniin nuo mittaamattomat kalavedet ja vaikka vihatun särjenkin jalostamisen syötäväksi tuotteeksi.

On vähintään kummallista, että suomalaisen täytyy kalatkin nykyään tuoda Norjasta ja Aasiasta asti, jotta niitä nirso suomalainen pystyy syömään.

Minä en ole koskaan ymmärtänyt, miksi suomalainen syö niin suurelle innolla HK:n sinistä, mutta hyvä haukifile tai särkipatee ei suomalaiselle millään maistu.

Hyvin valmistetun särkipateen kilohintakin voi helposti nousta 50 euroon, joten aika äkkiä on laskettavissa millaiset aarteet uiskentee täysin vapaana Saimaankin aaltojen alla.

Äänekoskelle Kinnusen Hannukin olisi nyt miljonääri saatuaan äskettäin katiskansa pohjasta kattoon täyteen särkiä. Tuostakin voi päätellä, että särki on vielä erittäin helppo kala pytää. Hannulla särjet taisi mennä kompostiin.

Särjen kokonaiskalansaaliit lienevät nykyään noin 5 milj. kiloa vuodessa, kun särkeä vihataan nykypäivänä meillä kuin ruttoa ruokakalana.

Tästä voidaan päätellä, että Saimaastakin voitaisiin pytää särkeä helposti 10 milj. kiloa vuodessa. Kun sitten kerrotaan pateen keskihinnalla saalismäärä, niin Savossa voitaisiin pelkästään särjestä kehittää 500 milj. euron vuotuinen liikevaihto.

Kyllä tällaiset maanläheiset hankkeet selvästi kalliit tietosentterihankket voittaa.

alan miesRe: Datakeskukset4.8.2014 8.53
Varkaudessa oli aikoinaan neljä paperikonetta ja yksi kartonkikone. Jos nyt jää yksi kone käyntiin, niin on siellä valtavat tilat vaikka mihin.

Niilo Ryti aikoinaan painotti sanaa integraatio. Datasentteri lämmittää puhtaan kylmän veden likaamatta lämpimämmäksi. Kalat kasvavat lämmitetyssä vedessä nopeammin. Datasentteri ja kalanviljelys sopivat erittäin hyvin yhteen.

Varkaudessa on monenlaisia ideoita vaikeasta teollisesta tilanteesta huolimatta. Varkaus on elävä kaupunki, mutta siellä ei olekaan kuin yksi kepuloinen yhdestätoista kaupunginhallituksen jäsenestä. Savo tiivistyy kolmen kaupungin ympärille: Iisalmi, Kuopio ja Varkaus. Minäkin sain kutsun Sampea ja Samppanjaa Festivaaliin:

http://www.sampeajasamppanjaa.fi/etusivu

alan miesRe: Datakeskukset4.8.2014 9.56
Greenpeace pitää muuten Googlen Haminan datasentteriä parhaana energian käytön suhteen. Ainahan GP painostaa yrityksiä vihreämpään suuntaan. Siinä mielessä Savon Voima on tosi surkea yritys. Eikö johto tajua, että vihreys on markkinointikeino. Katsokaapa Greenpiecen rankingia eri energiayhtiöistä:

http://www.greenpeace.org/finland/Global/finland/Energia/2013/how_green_internet_report2.pdf

alan kolmas miesRe: Datakeskukset4.8.2014 13.25
Minua harmittaa tuo, että alan miehelle on tullut kutsu Sampea ja Samppanjaa Festivaaliin, mutta minun kutsu näyttää jääneen jostain syystä postiin. Johtuukohan se siitä, että olen ollut liian kriittinen tietosenttereitä kohtaan?

Onko sinun kutsu muuten lasten vai aikuisten Festivaaliin? Olisi ollut hyvä tavata ja keskustella noista tietosenttereistä ja muutenkin maailman menosta.

Minulla on tässä Varkauden osalta vähän sellainen hytinä, että Varkaus ei tule jäämään yhden lainerikoneen tehtaaksi. Miksi jäisi?

Tyhjiä tehdashalleja on vaikka muille jakaa. Muualla maailmassahan on jo vuosikymmeniä sitten huomattu, että kaikki Newsprint koneet ja vastaavat muutetaan kartongille.

Eikä nuo muutos- ja rakennustyöt niin vaikeita ole, kuin nuo isot konsultti- ja suunnittelutoimistot yrittää aina selittää.

Minullekin kerrottiin aikoinaan, miten Kaukopäästä Enso teki Euroopan isoimman laineritehtaan. Beloitin koneitahan laitettiin neljä rinnakkain. Kun tuli investointiaika, niin Pentti Halle tilasi aina uuden lainerikoneen Belotilta.

Tilaus oli aina lyhyt ja ytimekäs: 1 kpl lainerikoneita Kaukopäähän toimitettuna, kapasiteetti 100 000 t/a.

Silloin, kun asiat hallitaan hyvin, niin ei tarvitse jahkailla kaiken maailman koeponnistusten kanssa, joihin alaa tuntematon Kristoffer ja Juankosken Nero ovat näköjään sotkeutuneet tuossa epätoivoisessa Tecta-hankkeessaan.

Tratta PBF:n tontille, siis Nemea Pankin tontille, ei kahtakaan kartonkikonetta saada millään mahtumaan ja Kristoffer on jo Neron kanssa myrkyttänyt Akonveden siihen malliin, että arvokalat ei tada enää kanavassakaan viihtyä.

Kunnon tietosentteri on miljardihanke, joten Neron on turha sellaisestakaan haaveilla. Olisihan se jo ennen kuulumatonta, jos Nero ehdottasi valtuustossa kepulaislle, että nyt äkkiä päättämään kaupungin takauksesta. tietosentteriin.

Luotettava tietosentteriyrittäjä on ottanut yhteyttä Ukrainasta ja tietosentterin yhden miljardin euron budjetista täytyy turvata 30%:a eli 330 milj. euroa kaupungin takauksella. Mikään kaupallinen pankki ei ole toistaiseksi suostunut muuten hanketta rahoittamaan.

Rautalammella on muistaakseni vuosittain Muikkufestivaalit, vaikka taitaa muikkusaaliit olla siellä päin pieniä verrattuna Pihlaja- ja Puruveteen.

Kun noita luontaisia kalalajeja sitten tarkastelee, niin kuinka ollakaan Juankoskelle voisi tässä valikoitua luontevasti Särki.

Mikä olisikaan hienompaa, jos Särestä tehtäisiin Pohjois-Savon Maakuntakala ja Juankoskella olisi joka vuosi Särkifestivaalit? Epäilen pahasti, että niillä Festivaaleilla kansaa kyllä riittäisi.

Varkaudessa on jouduttu kutsumaan Festivaaleille rokkaamaan Pihtiputaan Pete Parkkonen, mutta Petehän on aloittelija Juiceen verrattuna. Juice on taattua laatua ja vielä entinen Römssyn työtekijä. Eikä "Viidestoista yö" koskaan unohdu.

Särki Pateen kautta me vielä löydämme ratkaisun myös problemaatiiseen Keskustan Keittiöön. Kyllä Särki Patee aina sitkeän lampaanviulun voittaa.

alan miesRe: Datakeskukset4.8.2014 14.05
Minä olen muuten opiskeluaikoina saanut parhaan krapularuoan ikinä. Setäni asui Otsolahden rannalla Tapiolassa ja kävin siellä usein, kun asuin samassa talossa. Sedällä oli vain soutuvene ja sillä kierreltiin Tapiolan edustan kalapaikat.

Parhaita nautintoja olivat riimuverkoilla talvella kalastetut takassa savustetut lahnat, mutta mikään ei voittanut setäni suolaamia ruodottomia särkifileitä. Niitä kun pani ruisleivän päälle ja veteli teekkarin krapulaan, niin taas oli pirteänä seuraaviin jäyniin.

Suomalaiset eivät arvosta eivätkä osaa käsitellä kaloja. Parhaat kala-ateriat olen saanut Tokion kalaravintoloissa. Ja japsit todella arvostavat esimerkiksi ahventa. En tiedä niin särjestä, mutta sitähän on vaikea edes saada Japanissa.

Muuten Finnairin lentorahdista Kiinaan on aika suuri osa kalaa, pääasiassa norjalaista lohta. Sashimi Kiinan ravintoloissa on ihan hyvää.

Jälleen vetäisin yhteyden datakeskuksiin. Minun asuntoni lämpiää talvella Katajanokan Ryssän kirkon alla kalliossa olevan datasentterin jätelämmöllä. En tiedä, missä on niiden jäähdytysvesien purkukohta, mutta se saattaisi olla hyvä kalapaikka. Taitaa olla kaukana rannasta.

alan miesRe: Datakeskukset4.9.2014 14.26
Tämän päivän painetussa Kauppalehdessä on ylistävä artikkeli datakeskuksista. ABB muun muassa tekee miljardin investoinnin Helsingin Roihuvuoren datakeskukseen. Yhä uusia datakeskuksia on tulossa Suomeen, joka on maailman paras paikka näille keskuksille. Verrataanpa bisnestä jopa kultaan eli se virallisen äänen kullanvuolemissyteemi on löytynyt.

Kuopion seutu on jäänyt jälkeen kehityksessä. Onneksi Varkaus on ymmärtänyt mahdollisuudet. Vaikka keskukset eivät paljon työllistä suoraan rakentamisen jälkeen, säteilee niiden välillinen vaikutus ympäristön klusteriin. Niihin on myös hyvä käyttää puunjalostusteollisuudesta vapautuva sähkö, kun sitä saadaan teollisuussähkön hinnalla myös datakeskuksiin. TEM kehuu kovasti keskuksia ja Pekkarinen kehuu TEM:in toimintaa mm. telakkaratkaisuissa, vaikka onkin nyt oppositiossa.

päättelijäRe: Datakeskukset5.9.2014 17.40
Mihin perustuu alan miehen ja LVM:n Kirsi Miettisen datasentteri-into?

alan mies on aiemmin todennut, että kaikki suljetut Suomen paperitehtaat täytyy muuttaa datasenttereiksi. alan mies ei ole vielä kuitenkaan intoutunut sellaiseen hypeen, johon virkamies Miettinen on jo täydellä sydämellään vauhkoontunut Kauppalehdessä.

Kauppalehden artikkelissa Miettinen toteaa jo entisen pokerinpelaajan termein, että "meille on syntynyt vahingossa ässäsuora kouraan, ilman että kukaan on sitä suunnitellut".

Miettinen kyllä erehtyy tässä toteamuksessaan raskaasti. Minusta kerkeävä "valtakunnan virallinen saattohoitaja" on kyllä ollut jo pitkään näitä datasenttereitä suunnittelemassa ja ajamassa ihan ulkomaita myöten.

Miettinen on todennut Kauppalehdelle mm., että

"Suomi tarjoaa siis ihanteellisen paikan säilyttää mistä päin maailmaa tahansa tulevaa dataa.

Kun tähän lisätään etenevä Itämeren merikaapeli ja hahmotelmat Koillisväylän merikaapelista, niin liikenne- ja viestintäministeriön mukaan datakeskuskapasiteetin kysynnälle ei ole Suomessa rajaa."

alan mies on myös lähtenyt kiirehtinyt näitä senttereitä Kuopion seudulle ja ainakin Varkauteen.

Miettinen on kyllä havainnut sen, että datasentterit eivät ole ratkaisu Suomen huutavaan työttömyysongelmaan.

TEM:in tri Pekka Tiaisen mukaan Sumessa on työttömiä nykyisellään jo noin 450 000 ja työttömyys koskettaa yhtä miljoonaa ihmistä.

Googlen (Tuike Finland Oy) Haminan datasentteristä meillä on nyt jonkinlaista faktatietoa, mutta ei missään nimessä vielä riittävästi.

Kauppalehti tietää, että sentteriin on investoitu perästi 745 milj. euroa ja työpaikkoja oli vuonna 2013 36 ja laajennusten jälkeen taitaa vähitellen nousta muistaakseni noin 80:een. Vuonna 2013 yhden työpaikan luontiin tarvittiin siis noin 20.7 milj. euron investointi.

Vertailun vuoksi mainittakoon, että Tratta PBF investoi yhteensä 18.5 milj. euroa ja lupasi työllistää noin 160 henkilöä. Yhden työpaikan luontiin tarvittiin siis noin 112 000 euron investointi. Aika lailla halvemmaksi tulee siis rakennella jopa Tratta PBF:n kaltaisia "työllistäviä" hankkeita.

Mikäli Suomessa alettaisiin hoitamaan Pekka Tiaisen mainitsemaa laajaa työllisyysongelmaa uusilla datasenttereillä, niin 100 000 suomalaisen työllistäminen datasentterien avulla maksaisi 2 069 444 milj. euroa.

Jos vertaa tätä summaa Suomen valtion vuotuiseen budjettiin, niin tarvittava summa on noin 38-kertainen ja Haminan Tuikkeen kaltaisia senttereitä syntyisi laskelmieni mukaan Suomeen suunnilleen 2 780 kappaletta.

Haminan Tuikkeen installoitu teho on 72 MW ja suurimmat Suomeen suunittellut sentterit syövät sähköä noin 100 MW.

Mikäli Suomeen rakennetaan 2 780 datasentteriä, niin tarvittava installoitu teho on suunnilleen 200 000 MW. Olkiluoto 3:n teho on vain 1600 MW. Suomen työttömyyden hoitaminen datasenttereillä vaatisi siis 125 uutta Olkiluoto 3:n kaltaista laitosta.

Olkiluoto 3:n rakentaminen tulee kestäneeksi varmaan noin kymmenen vuotta ja valmista tulee ehkä vuonna 2018, jos luoja suo.

Alkuperäinen 3.2 miljardin euron on ainakin kolminkertaistunut, joten voimalan lopullinen rakennuskustannus lienee noin 10 miljardia euroa. Em. datasenter- työllisyysohjelman toteuttaminen vaatisi siis suunnilleen 1 250 miljardin euron energiainvestoinnit.

Haminan Tuikkeen sentterin ympäristöluvassa ei kanneta huolta sähkön saannista. Laitokseen on rakennettu 6.1 MW:n hätä dieselvoimala. Muutoin todetaan enegiaihuollosta, että sähkö otetaan sentteriin valtakunnan verkosta eli siis vihreiden suosimaan tyyliin töpselistä, joten laitoksen energiahuolto on siis kaikissa oloissa turvattu.

Minä vaan ihmettelen, että mikähän mahtaa olla Suomen sähkön hinta silloin, kun em. massiivinen LVM:n Kirsi Mietisen mainisema datasentterien ?ässäsuora? on isketty pöytään.

Sitä paisti mitkään vakavat kansainväliset toimijat eivät Suomeen tule tärkeitä datasentteritä rakentelemaan ennen kuin Suomi on NATOn täysivaltainen jäsen. Kun taas Suomi ehkä liittyy joskus NATO:on, niin Putin varmaan määrää heti Mäntsälän Yandex Oy:n datasentterinkin välittömästi suljettavaksi.

alan miesRe: Datakeskukset11.9.2014 21.59
Ei se Kirsi Miettinen pysty investoimaan itse euroakaan datakeskuksiin tai niihin liittyvään bisnekseen. On katsottava mitä tosi isot firmat tekevät ja nehän tekevät. Suomi on edelleen ylivoimainen datakeskusmaa:

http://m.itviikko.fi/?page=showSingleNews&newsID=201412689

päättelijäRe: Datakeskukset12.9.2014 0.41
Minulla ei ole mitään sitä vastaan, jos noita datasenttereitä Suomeen tulee.

Minut kuitenkin yllätti, noiden senttereiden korkea sähkönkulutus. Voi varmaan laskea, että iso sentteri kuluttaa sähköä 100 MW, joten Olkiluoto 3:n avulla voidaan rakentaa korkeintaan 10-12 isoa sentteriä. Ja pitäisi saada tuo Olkiluoto joskus valmiiksi, eikä uusia atomivoimaloita Suomeen tule niin kauan kuin griinpiisit istuu hallituksessa.

Minä luulen, että noita datasenttereitä ei voi pyörittää tuulivoimalla eikä aurinkoenergialla. Haminakin senterissa varavoimanlähteenä on vain 6.1 MW:n diesel generaattori joka vastaa vain alla 10% laitoksen sähkön tarpeesta täydella kapasiteetilla toimittaessa.

Vaikka tuo EMC:N Oula Maijala ei ole haistanut mitään geopolittiikkaan liittyvää, niin Maijala on lukenut huonosti lehtiä, kun Putinkin on varoittanut noista "saatanallisista" internettipalveluista. Minä ainakaan en usko, että meille tulee enää toista venäläistä datasentteriä vähään aikaan.

Kymmenen iso sentteriä työllistää maksimissaan 1000 suomalaista, joten työllisyyden hoitoon senttereistä ei ole. Aiemmin taisin laskea, että yksi työpaikka maksaa 20 milj. euroa, joten 10 sentterin kautta tarvitaan investointina siis suunnilleen 20 miljardia euroa. Ei tällaisia investointeja isotkaan pojat ihan liukuhihnalta tee.

Olen täysin samaa mieltä alan miehen kanssa siitä, että Kirsi Miettinen ei näihin sentterihin investoi euroakaan. Mutta vähempi into voisi olla realistisempaa.

Nythän on ruvennut näyttämään jo siltäkin, että Rovionkin Angry Bird lento on alkanut sakata.

Noilla valtion virkamiehillä ja naisilla on aina tapana jostain syystä intoutua liikaa. Sitten tulee helposti isoja pettymyksiä vähän alalla kuin alalla: Sonera, Stora Enso, Nokia, Talvivaara jne.

Ruotsalaiset on toista maata. Äskettäin oli tieto, että Kampradin firma IKEA on maailman suurin huonekalufirma ja liikevaihtokin on vaatimattomasti vain 25 milj. euroa vuodessa. Huvittaa, koska bisnestä voidaan tehdä vähemmälläkin IT-hurmoksella.

Eilen oli taas tieto, että Electrolux osti GE Appliances liiketoiminnat GE:ltä 3.3 miljardilla taalalla ja saavuttaa merkittävän markkina-aseman USA:ssa.

Kepun Sipiläkin se vaan suunnittelee valtionyhtiöiden myyntiä ja hyvähän niitä on ruotsalaistenkin halvalla ostaa, kuten kävi taas Rautaruukissa.

Sukuviasta on meillä Suomessa kysymys, kun suksi ei luista.

alan miesRe: Datakeskukset11.12.2015 11.17
Uusi iso datakeskus Tuusulaan. Tämä on hyvä uutinen. Hiomoita ja hiertämöitä on lopetettu siihen tahtiin, että tarvitaan muita sähkönkuluttajia. Suomen pitäisi käyttää enemmän näitä luontaisia etujaan hyväkseen: kylmää ilmastoa ja puhdasta ilmaa.

Tatu Vanhanen kollegoineen tutki, että kylmemmässä ilmastossa ihmiset ovat joutuneet yrittämään enemmän saadakseen asumuksen ja riittävästi ruokaa. Näinhän se on vieläkin Suomessa. Näin on saatu viisaampi geeniperimä, joka todentuu paremmalla älykkyysosamäärällä kuin etelän asukeilla on.

Nyt tosin matuja tulee siihen tahtiin, että Suomi tyhmenee. Minä en kuitenkaan ole täysin samaa mieltä Tatun kanssa. Nimittäin olen aina sanonut, että viisauden rajat seuraavat Suomessa lämpötilan isotermejä.

Pohjoisessa ja idässä on tyhmempää porukkaa jo geneettisesti kuin etelässä ja lännessä. On siis oltava optimi-ilmasto joka on lähellä eteläisen Suomen ilmastoa.

Nyt on siis pitkällä ajanjaksolla mahdollisuus myös itäisessä Suomessa viisastua, kun ilmaston muutos siirtää lämpötilan isotermejä pohjoiseen ja itään. Oppikaatte siis rikastumaan.

http://www.keski-uusimaa.fi/artikkeli/345504-nyt-se-on-varmaa-saksalaisyhtion-jattimainen-datakeskus-tuusulaan

alan kolmas miesRe: Datakeskukset11.12.2015 17.03
Lieneekö Kuopion Mooses ollut Tuusulaan tulevan uuden datakeskuksen konsulttina, kun on 10 hehtaarin tontti varattu datakeskusta varten?

Mooseshan esitteli viime viikolla pohjoisen kalotin kaikki liiketoimintapotentiaalit telkkarissa. Mooses oli piirtänyt paksun datakaapelin Nord Stream-kaasuputken viereen. Datakaapeli meni läpi koko Suomen Jäämerelle asti.

Mooses visioi myös kaikki Koillisväylän tulevaisuuden mahdollisuudet ja piti tärkeänä, että varmistetaan myös Suomesta Atlanttinen yhteys. Mooses kiirehti myös Helsinki-Tallinna tunnelia.

Mooses oli selvittänyt, että pohjoisessa on mittaamatomat mineraalivarat, mutta huolta aiheuttaa öljyn hinnan lasku.

Tänäänkin barrelin hinta on jo selvästi kolmella alkava kymmenluku ja Bloombergin käppyrä osoittaa kaakkoon. Shellkin on jo vetäytynyt Alaskasta.

Mutta ei siinä mitään, antaa Mooseksen vain konsultoida Suomen johtajuutta noissa kalottiasioissa. Uutta bisnestä pitää tietysti koko ajan kehittää.

Meidän olisi kyllä hyvä tarkistaa Venäjältä polkupyörällä Lappiin tulevat mamut ja matut. Siellä on Kremlissä taitava sotapäälliikö remmissä. Krimillekin lähetettiin tuntemattomia vihreitä miehiä ja kohta Krimi vallattiin.

Ei olisi mikään ihme, vaikka Suomeen tulisi polkupyörällä tuntemattomia matuja, joilla kuuluu kuitenkin kaikilla olevat lämpimät talvivaatteet päällään. Yleensä pakolaiset joutuu lähtemään hyvinkin heiveröiset vaatteet päällään pommeja karkuun?

Siinä vähän korvaan särähti, kun Mooses kiiteli eurokytkennän viisautta.

Se kytkentähän on Suomelle tullut huomattavasti kalliimmaksi kuin taannoiset sotakorvaukset, jotka nekin kyllä maksettiin viimeistä penniä myöten. Tätä Mooseksen meille kehittämää possakka ei ole vielä puoliksikaan maksettu.

Tarkistin netistä tuon Tuusulan datasentterin investorin eli siis saksalaisen Hetzer Online AG:n tiedot.

Taloudellisia tietoja en heti löytänyt, mutta heillä näyttää olevan kaksi ilmeisesti vastaavaa datasentteriä Saksassa. Aika ison alueen sentterit näytti kattavan kuvassa.

Keskeisenä syynä Hetzner piti Suomen investoinnin kohdalla Suomen edullista sähkön hintaa.

Minua rupesi nyt tuo Suomen sähkönhinta askarruttamaan, koska parhaillaan Pariisissa taidetaan tänään allekirjoittaa ilmastosopimus, jossa pyritään ns. non-fossils eco-systeemiin.

Ns. Renewals energiat tulevat polttopisteseen. Jos oikein olen ymmärtänyt, niin se tarkoittaa mm. aurinkopaneleita ja tuulivoimaloita.

Koska tällainen tavoite on hyväksytty, niin tietysti fossiilisten polttoaineiden käytöstä pyritään mahdollisimman nopeasti eroon (non-carbon technology).

Suomessakin hyviä lauhdevoimaloitakin puretaan kovaa vauhtia, vaikka taloudellisia järkisyitä ei siihen tietenkään ole, kun fossiilisten polttoaineiden hinnat ovat romahtaneet.

Pariisissa huomiota on herättänyt se, että Juha Sipilän vahvasti ajamasta bioenergista ei olla juurikaan oltu kiinnostuneista laajemmin kokouksessa.

Herättää ihmetystä, että meidän viherpipertäjät eivät ole seuranneet esim. Japanin clean coal- energiaohjelmia ja teknologioita, joilla pyritään korvaamaan riskialttiita ydinvoimaloita.

Näyttää siltä, että modernilla hiiliteknologilla voidaan voimaloiden CO2 ? päästöistäkin eliminoida jopa 90% ja maailman sähköstä ilmeisesti jopa 40%:a perustuu nykyään hiileen.

Mitenhän se meidän sähkön hinta tulee kehittymään lähivuosina?

Jos olen oikein ymmärtänyt, niin eipä nuo tuulimyllyt Suomessa pyöri ilman valtion tukea ilmeisesti päivääkään. Eikä aurinkopaneleista taida olla meillä paljon hyötyä yöllä ja pimeinä syyspäivinä.

Kun Saksa satsaa satoja miljardeja veroeuroja tuulimyllyjen massiivisiin syöttötariffeihin, niin eiköhän lopulta käy niin, että Suomessakin tuulisähkön hinta on Saksan tasossa.

Mauri Pekkarinenhan meillä on taannoin kunnostautunut tuon tuulisähkön tariffien osalta oikein mukavasti. Mutta nyt kohtuuttomia tukia ollaan rajoittamassa.

Meillähän on vielä tietysti salainen ässä hihassa eli kepuloisten ajama Fennovoima.

Jostain kumman syystä Englannissa ydinenergian syöttötariffi on kuitenkin selvästi korkeampi kuin Fennovoimalla, eikä tuo Olkiluodon atomisähkökään voi mitenkään olla kovin kilpailukykyistä, kun edes laitosta ei saada valmiiksi.

Joten minä tässä nyt ihmettelen, onko tuo Hetzerin mainitsema Suomen halpa sähkö itse asiassa pysyvä etu.

Jos öljyn hinnat jää pysyvästi tasolle 30 taalaa per barreli, niin on varsin kyseenalaista, että meillä Suomessa arvokasta biomateriaalia hävitetään polttamalla ja siitä saadaan sitten samalla muka edullista sähköä.

Vesivoimaahan meillä ei ole juurikaan lisää rakentaa ja turvekin on melkein kokonaan kielletty hetelmä.

Hetzner Online press release:

?Gunzenhausen/Helsinki, December 2015. The German webhoster Hetzner Online is investing in a new data center park in Finland. Its construction is scheduled to begin in spring 2016.

Hetzner Online operates several of its own data centers in Germany, where they have many IT products and services on offer, and their approximately 200 employees serve private and business customers from across the globe. The cornerstone of Hetzner Online's Finnish investment is its participation in the construction of a submarine cable from Helsinki to Rostock. With the completion of this initial step, Hetzner Online hopes to then build a solid foundation for its data center in Finland and for the company's continued growth abroad.

During the search for a location for its new data center park, Hetzner Online discovered that other European countries are able to provide more favorable conditions for growth than Germany. After analyzing the advantages and disadvantages of each potential location, a clear picture gradually emerged of which states offered the best conditions for Hetzner Online's new international data center.

At the end of the selection process, Finland stood out amongst the other countries for several compelling reasons: the country's ideal climate, its proximity to the Eastern European webhosting market, and its location as a geographic intersection of Eastern and Western Europe.

However, one of the most significant factors in favor of Finland is its comparably cut rate electricity prices. These are considerably cheaper than they are in Germany; because data centers are known for consuming a lot of energy, this low price is a very decisive factor in ensuring that Hetzner Online will remain a competitive international data center operator.

After carefully considering 20 potential locations in Finland, Hetzner Online chose a plot in the business part of Tuusula, a town approximately 20 kilometers north of Helsinki. The site, which is located near the region Vantaa, is 150,000 square meters. It is also connected to an important fiber optic network, and it centrally located, making it ideal for potential workers. A distance far enough away from the coast was chosen in order to prevent the sensitive technical equipment from being damaged by a high level of salt in the air. Martin Hetzner, the founder and CEO of Hetzner Online explained, ?In the end, what actually made this particular location so attractive was people associated with it ? the professional cooperation that we experienced from the Tusuula municipal administrators and from the national economic development office 'Invest in Finland' played big role.?

The first data centers of the locally-founded Hetzner Finland Oy will be built in stages and to meet demand for more server space. The technical plans as well as the aesthetic design will be based on the company's previous data center parks in Germany.

This investment decision will result in a range of innovative new jobs, especially for IT specialists, electricians, and software developers. For more information regarding these positions, please see jobs.hetzner.com.

The new Helsinki data center park is the perfect complement to the two German data center locations in Falkenstein and Nuremberg, and is, from a European standpoint, the optimal site. In addition to this location, Hetzner operates a data center park in Johannesburg, South Africa.

With this investment, Hetzner Online is taking another important step in its continued and successful growth. ?Having servers available on offer in the near future, not only in Germany, but also in Finland, will lay the foundation for Hetzner Online being able to offer all of its customers better price-to-performance ratios and exceptional customer support,? underlined Martin Hetzner.

About Hetzner Online (www.hetzner.com):

Hetzner Online offers private and business clients high-performance web hosting services. In its own innovative data centers, the company provides the necessary infrastructure for the efficient operation of websites and combines stable technology with flexible support and services as well as attractive prices. ?

Kouraan ajattelijaRe: Datakeskukset11.12.2015 17.43
Olen alan miehen kanssa samaa mieltä siitä, että muuttoliike on vaikuttanut suomalaiseen väestöön ja älykkyyden keskittymiseen.

Alan mies itsekin on ollut tähän vaikuttamassa muuttamalla Oulun seudulta pääkaupunkiin. Jo yksikin tällainen muutto vaikuttaa.

Yhden ihmisen muutto ei välttämättä ole nollasummapeliä, joka tarkottaisi sitä, että lähettävä kunta menettäisi ja saava kunta hyötyisi.

Parhaassa tapauksessa voi käydä niinkin, että molemmat voittavat. Alan miehen kieltä käyttäen tapahtuu win-win eli sekä Oulussa että Helsingissä älykkyysosamäärä paranee.



Vastaa viestiketjuun

Otsikko:*
Viesti:*
Lähettäjä:*
Sähköpostiosoite:
Lähetä vastaukset sähköpostiini: