Keskustelu
| Ikkunapöydän raati | Kiinteistöjen ylläpito ja todellinen arvo | 30.7.2014 13.40 |
| Katot vuotavat, hometta kehittyy, mutta korjauksia ei tehdä. Kuulostaako tutulta? Kuulostaako juankoskelaiselta? Kaupungin omistamissa rakennuksissa on juankoskelaisittain korkeahkot vuokrat, mistä tulosta osa kuuluisi varata korjauksiin. Talojen tasearvoista tehdään vuosittain poistot, jotka eivät kata arvonalennusta, joka on vielä suurempaa. No, miksi on näin? Vastaus löytyy kunnossapidon leväperäisyydestä ja kalliista sisäisistä palveluista. Kun asukkaat kertovat puutteista, esim. vuodoista, isännöitsijältä menee kuukausia reagoida asiaan, joka vaatisi välitöntä korjausta. Tekniseltä lautakunnalta tai tarkastuslautakunnalta ei löydy munaa vaatia ripeää ja ammattimaista toimintaa. Ilmeisesti niiltäkin puuttuu kiinnostus. Juankosken virkakunnan ja luottamushenkilöiden puolue- ja sukulaisuussidokset eivät nekään ole parantaneet tiedonkulkua tai toimeen ryhtymistä. Epäonnistuneita huoneistoremontteja saattaa olla enemmän kuin onnistuneita. Paasikoskentie 5:ssä (yhden esimerkin ottaaksemme) asuu mm. yksi hallituksen jäsen. Miksi sielläkin isännöitsijä saa lykätä toimia yli vuoden, kun useissa asunnoissa vesi vuotaa sisään? Yksi teknisen toimen insinööri oli ajan tasalla ja hoiti erään hätäkorjauksen päivässä. Lautakunnat, joiden pitäisi valvoa ja ohjata edellä mainittujen virkamiesten toimintaa, ovat lyöneet tehtävänsä laimin. Paljonko kaupungilla on purkukuntoisia tai pikaista remonttia vaativia kiinteistöjä? Tekeekö remontteja vain isännöitsijän tuttu firma ilma tarjouskilpailua? Onko valvonnan ja remontin tekijöiden ja suunnitelijoiden välillä epäterve suhde? Mikä on kiinteistöjen todellinen arvo verrattuna tasearvoon? Paljonko on ns. peruskorjausvelkaa, jota ei ole edes mainittu tilinpäätöksissä? Juankoskella näyttää olevan tekemättömiä alaskirjauksia valtavalla summalla. Ne tulevat eteen kuitenkin, kun myydään 10 eurolla "purkukuntoinen" kiinteistö, jonka tasearvo on vielä esim. 250.000,-. Tai kun ei myydä asialliselle yrittäjälle kiinteistöä, jonka tämä kunnostaisi, vaan se puretaan tarkoituksella ja otetaan satojen tuhansien tappio tulokseen. Esimerkkeinä Muuruveden öljyvahinkotalo ja Osulan talo Juankosken keskustassa. Muitakin löytynee. Teknisen toimen ja isännöinnin ulkoistukselle löytyy vahvat taloudelliset perustelut. Puhutaan satojen tuhansien säästöistä vuosittain. Näitä asioita pohdittaessa ja päätettäessä kuntalaisten etu pitää olla ainoa ohjenuora. Kuopiokin arvostaisi hyvin hoidettua teknistä tointa, jos se on toteutettu viisaasti. |
||
| kyrsiintynyt veronmaksaja | Re: Kiinteistöjen ylläpito ja todellinen arvo | 30.7.2014 21.15 |
| Ikkunapöydän raati on puuttunut jälleen oikeaan asiaan. Kaupungin omistamiin kiinteistöihin liittyy iso kiinteistökupla. Kuopiossa kiinteistökupla on vanhan rakennuskannan johdosta vielä kertaluokkaa suurempi kuin Juankoskella. Kaupungin kiinteistöomistusta voidaan yleisestikin pitää vanhanaikaisena toimintana, koska kunnilla on itsenäinen verotusoikeus. Juankosken ja Kuopionkaan omaistamat kiinteistömassat eivät juurikaan tuota mitään muuta kuin korkeat hoitokustannukset ja raskaat ylläpito-organisaatiot. ISS:n ja Lassila & Tikanojan tapaiset kiinteistöjen huoltoyhtiöt ovat selvästi kunnallisia toimijoita tehokkaampia. Toisaalta perinteinen talonmiesjärjestelmä on kaikkein paras ja tehokkain. Huoltoyhtiöden toiminnassa on kuitenkin myös suuria eroja. Sen olen havainnut, että pieni yksityinen huoltoyhtiö toimii usein paremmin esimerkiksi viikonloppuisin kuin esim. L&T:n kaltaiset isot valtakunnalliset toimijat toimivat. Juankoskella kannattaisi ehkä harkita yksityisen ja kunnan yhteistä huoltoyhtiötä, joka voisi tarjota palvelujaan myös muihin naapurikuntiin aina Kuopiota myöten. Tällaisen yhtiön menestys riippuu yhtiön johdon taidoista. Toiminnan käynnistämiseen on kyllä luontainen palvelujen kysyntä jo olemassa. Kuopiossahan ei ole saatu edes Servicaa kannattavaksi ja matkailuyhtiökin on jouduttu lopettamaan kannattamattomana. Kaikki tämä, vaikka alan mies on todennut, että Kuopion yliopistokaupungissa kyllä tohtoreitakin riittää päätöksentekoon. Nyt en viitsi ryhtyä vielä Kuopion kaupungin organisaatiota saneeraamaan, mutta ennen kuin sutaistaan taas Juankoskella nimi paperiin, niin kannattaa yhä edelleen Juankosken kauniin morsion kysäistä, millaiset "metsät" on vastahakoisella Kuopion kosiomiehellä? Kuopio näyttää kuitenkin vuosikertomuksessaan satsaavan kalliisiin ja hidaskasvuisiin turvesoihin. Tavoitteena on lisätä entistä suoalaa 200 ha:lla, jolloin päästään KE:n strategiseen 1000 ha:n pinta-alaan. Greenpiisithän tuntuu ertyisesti vihaavan kaikkea hidaskasvuisiin soihin liittyvää taloudellisesti järkevääkin puuhastelua. Kuopion konserniyhtiöistä, joilla muuten on velkaa jo nykyään lähes miljardi euroa, alla pieni yhteenveto (tulos suluissa per 31.12.2013 euroina): - Haapaniemen voimalan kattila 2 uusiksi ennen vuotta 2016 (liialliset ympäristöpäästöt) - Haapaniemen voimalan kattila 3:n heikko hyötysuhde - Fennovoiman osakkeeet eivät ole kelvanneet toistaiseksi kenellekään - Niiralan Kulma Oy (ei tulosta) - Kuopion Opiskelija-asunnot Oy (ei tulosta) - Kiinteistö-Kys Oy (ei maksa osinkoja) - Kiinteistö Oy Kuopion koulutilat (nollatulos) - Kiinteistö Oy Kuopion Luukas (tulos 5.68 euroa) - Kuopion Pysäköinti Oy (tappio ? 908 538 euroa) - Kiinteistö Oy Keskuskenttä (7 924 euroa) - Kuhilas Oy (tulos 41 796 euroa) - Kuopion Innovation Oy (ei tuloja) - Kuopion Matkailupalvelu Oy (tulos 277 811 euroa, yhtiö ajettu alas) - Kevama Oy (ostopalvelut) (tulos 11 539 euroa) - Itä-Suomen Huoltopalvelut liikelaitoskuntayhtymä (Servica) (tulos -1 600 000 euroa), henkilökunta 1 270 - Isteekki Oy (ICT palvelut) (tulos 93 183 euroa) - Saaristokaupungin Taide-projekti 1 600 000 000 euroa, kaupungin osuus sovittu 160 milj eruoa, mutta ehkä jopa 320 milj. euroa Sanoisin, että aika heikot eväätkin on vastahakoisella Kuopion kosiomiehellä. Minkä ihmeen takia Juankosken kauniin morsion pitäisi tällaisen rahattoman kosiomiehen kanssa heilastella ja ajatella yhteistä elämääkin? Parempi on nostaa nokka pystyyn ja todeta, että tule sitten portille ruikuttamaan, kun olet pannut omat raha-asiasi kuntoon. Sitä paitsi meitä kyllästyttää täällä Juankoskella tuo ainainen voimaloiden rakentelu, joka näyttää olevan meidänkin Juankosken Neron pääharrastus. Me on vajaassa 10 vuodessa Neron ohjauksessa rakennettu jo pari biovoimalaa Juankoskelle seisomaan ja nyt samainen Nero ilmeisesti suosittelee massiivisia sähkösopimuksia ja voimalahankkeita Kuopion Energian ja Savon Voima Oy:n kassa. Kun nuo Kuopion Fennovoiman osakkeet ei näytä menevän millään kaupaksi, niin kohta Nero varmaankin ajaa Juankosken ja Kuopionkin mukaan vielä noihin Fennovoimankin hasardihankkesiin ja vielä aina luotettavien venäläisten kanssa. Ei köyhien juankoskisten veronmaksajien rahat kerta kaikkiaan enää riitä atomivoimalahankkeisiin. Hyi olkoot. Olkiluodossakin on voimalan budjetti karannut yli kolminkertaiseksi suunnitellusta. Minä en ollenkaan ihmettele tätäkään, koska Juankosken Neron tapaiset kirjekurssin käyneet ?voimalainsinöörit? näköjään suunnittelee Kuopiossakin näitäkin iäisyyshankkeita. Se meiltä vielä puuttuu, että juankosken kullanhuuhtoja ja virallinen ääni antaa luotettavan lausunnon Kuopio-liitoksen positiivisista sosiaalista- ja taloudellisisista vaikutuksista. Alan mies voisi myös laskea millainen lainapotti ?liudentuu? Juankosken veronmaksajille, jos joudutaan vielä Fennovoiman maksumiehiksi. Herra varjele meitä, mihin ollaan joutumassa! Onneksi meillä on kohta Pormestari Juankoskella ja sen jälkeen kunta on meillä velaton vuonna 2017. Kontuuhintaista vuoka-asumista voidaan sosiaaaliselta kannalta kuitenkin pitää hyväksyttävänä, koska kaikki eivät voi erinäisistä syistä saada ehkä haluamaansa omitusasuntoa. Omistaminen ei sinänsä ole kuitenkaan mikään hyve, koska omistamiseen liittyy aina myös huolehtiminen omaisuuden arvosta tai jopa sen arvon kasvattaminen. Laajassa mitassa homeiset kaupungin omistamat kiinteistöt esim. Juankoskella, joiden peruskorjausvelka on vielä korkea, on sulaa hulluutta ja osoittaa kaupungin johdon taholta suurta tietämättömyyttä ja välinpitämättömyyttä kaupungin omaisuuden suhteen. Äskettäin hallintojohtajakin vielä yllytti kaupungin hallituksen käsittämättömään Iivolan totaalisen peruskorjauksen tarpeessa olevan pelkän rakennuksen ostamiseen muistaakseni muistaakseni lähes 300 000 eurolla. Juankoskella kaupungin omistamien kiinteistöjen kauppoihin ja remontteihin voi liittyä myös eri tyyppistä lahjontaa, jota ei voida katsoa hyvällä silmällä missään olosuhteissa. |
||
| kyrsiintynyt veronmaksaja | Re: Kiinteistöjen ylläpito ja todellinen arvo | 31.7.2014 1.02 |
| Ikkunapöydän raati sai minut miettimään Juankosken vuoden 2013 tilinpäätösten laatimista. Onko tilinpäätökset laadittu lainkaan kirjanpitolakien mukaan? Minun mielestäni on kohtalaisen helppo laskea yhteen taseissa vastaavat ja vastattavat yhteen. Kun luvut summataan, niin vataavien summan täytyy olla yhtä suuri kuin vastattavien summa. Asian selvittämiseksi totean, että vastaavilla tarkoitetaan lähinnä omaisuutta, vaihto-omaisuutta kuten varastoja ja saatavia. Vastattavia ovat puolestaan oman pääoman erät sekä lähinnä pitkä- ja lyhytaikaiset velat. Vastattavat kuvaavat siis sitä, millä tavoin käyttöön hankittu omaisuus on rahoitettu. Juankosken kunta, kuten muutkin kunnat, joutuvat laatimaan toiminnastaan vuosittain sekä kuntaa että kuntakonsernia koskevat tilinpääökset ja niiden osana toimintaa kuvaavat taseet. Tarkasteltaessa Juankosken kaupungin tasetta vuoden 2013 osalta on tärkeätä kiinnittää huomiota vastaavissa (omaisuuden osalta) ennen kaikkea aineellisiin hyödykkeisiin, sijoituksiin ja osakkeisiin. Kaupungin taseesta löytyy silloin seuraavat luvut (1000 euroa): - Maa ja vesialueet 1 587 - Rakennukset 19 223 - Kiinteät rakenteet ja laitteet 4 352 - Koneet ja kalusto 749 Edelliset yhteensä 25 911 Sijoitukset & osakkeet yhteensä 6 286 Kaupungin kosernitaseesra löytyy taas seuraavat luvut (1000 euroa): - Maa ja vesialueet 2 092 - Rakennukset 29 360 - Kiinteät rakenteet ja laitteet 4 813 - Koneet ja kalusto 2 368 Edelliset yhteensä 38 634 Sijoitukset & osakkeet yhteensä 1 898 Kun konsernitaseesta vähennetään kaupungin osuus, saadaan taseisiin merkittyjen omaisuuksien arvoksi seuraavat luvut (1000 euroa): - Maa ja vesialueet 506 - Rakennukset 10 137 - Kiinteät rakenteet ja laitteet 461 - Koneet ja kalusto 1 619 Edelliset yhteensä 12 723 Sijoitukset & osakkeet yhteensä ? 4 388 Juankosken tilinpäätöksessä on kerrottu, että konsernitaseeseen on yhdistetty seuraavat viisi tytäryhteisöä (1000 euroa): - Juankosken vuokratalot (omistusosuus 100%) - Asunto Oy Ruukkimäki (omistusosuus 81.6%) - Kiinteistö Oy Juankosken virastotalo (omistusosuus 65.2%) - Koillis-Savon Ympäristöhuolto Oy (64.0%) - Juankosken Pankkiatalo (omistusosuus 63.0%) - Kiinteistö Oy Juankosken Lapinrinne (omistusosuus 59.33%) Maallikko voisi nyt kysyä tyhmästi, onko näiden yllä lueteltujen todellinen arvo noin 12.7 milj. euroa, joka ilmeisesti on merkitty taseeseen? Vai onko niin, että kyseisiin kiinteistöihin liittyy merkittävä kiinteistökupla mm. suuren peruskorjaustarpeen vuoksi? Ikkunapöydän raati on epäillyt tätä. Juankosken 2013 tasetta tutkittaessa on huomattava, että tilipäätös asiakirjoissa todetaan, että Juankosken Biolämpö Oy:tä ei ole laskettu mukaan perusteluna se, että kaupunki omisti siitä tilinpäätöshetkellä 19.0%. Omistusosuus alittaa 20.0%:n kirjanpitolain tytäryhtiöomistukselle säädetyn 20.0%:n rajan, jota vähemmän omistettuja tytäryrityksiä ei tarvitse sisällyttää konsernitilinpäätöksen taseeseen. Biolämmön käsittelyssä on kirjanpitolaillinen ongelma siksi, että Juankosken kaupungin suorittamalla 11%:n osakekaupa ei ole lainvoimainen, joten Juankoski yhä edelleen omistaa 30%:a biolämmön osakkeista. Eihän kaupunki voi merkitä taseeseensa sitäkään, jos se aikoo ostaa vaikka koko Savon Voima OyJ konsernin. Tältä osin Juankosken kaupunki on selvästi rikkonut kirjanpitolain säännöksiä. Rikkomus on tahallinen, koska tilintarkastaja Pikkaraisen olisi tullut tämä yksinkertainen, mutta kokonaisuuden kannalta erittäin tärkeä asia tietää. Ei kai voida olettaa, että tilitarkastaja ei tiedä, miten konserniyhtiöiden tase tulee muodostaa. Mielenkiintoista on myös, että kaupungin sijoitusten ja sen omistamien osakkeiden arvo oli taseessa peräti noin 6.2 milj. euroa ja tästä omaisuudesta kaupunki tuloutti korko- ja muita tuottoja vuonna 2013 yhtensä 549 000 euroa eli noin 8.7% tämän omaisuuden arvosta. Konsernitaseessa sijoitusten ja osakkeiden arvo oli yhteensä vain noin 1.9 milj. euroa ja tuotto tälle omaisuudelle oli yhteensä 569 000 euroa. Omaisuuden tuotoprosentti oli siten peräti 30%:a. Miten tämä on mahdollista? Moro Pekan olisi nyt hyvä selvittää ainakin seuraavat asiat: - onko kaupungin konserniyhtiöissä oleva omaisuusmassa kirjattu taseessa lähellekään käypää arvoa, vai onko konserniyhtiöiden omaisuusmassassa muhimassa iso kiinteistökupla? - minne on hävinnyt konsernitaseessa sijoituksissa ja osakkeissa noin 4.4 milj. euroa kuntalaisten omaisuutta? - liittyykö vähentynyt, lähinnä osakkeet ja osuudet, erän arvo (n. 4.4 milj. euroa) siihen, että Biolämpöä ei ole merkitty konsernitaseeseen lainkaan? Näyttää joka tapauksessa siltä, että tässä Juankosken viimeisimmässä tilinpäätöksessä on sellaisia kirjanpidollisia epämäääräisyyksiä, että on syytä tehdä asiasta kantelu kirjanpitolautakuntaan. Heidän tehtävänsä on tutkia se, onko tässä tapahtunut tahallisesti jotain laittomuuksia, kuten aivan selvästi nyt näyttää käyneen ainakin problemaattisen Biolämmön osakkeiden käsittelyn yhteydessä. |
||