Keskustelu
| alan kolmas mies | VIHERVASSARIEN HOPEANUOLI | 16.9.2021 0.28 |
| VIHERVASSARIEN RETORIIKKAAN NÄYTTÄÄ VIIME AIKOINA YLEISTYNEEN TERMI "HOPEANUOLI", JOTA VIHERVASSARIT NÄYTTÄVÄT NYT TARJOAVAN JOKAISESSA YLE:N POLIITTISESSA OHJELMASSA TAI UUTISESSA RATKAISUKSI JOHONKIN ONGELMAAN. SUOMEN JA MAAILMAN KANSANTALOUDEN HYVINVOINNIN PELASTAMISEEN VIHERVASSAREILLA ON OLLUT NUOLIVIINISSÄÄN KOLME ALLA MAINITTUA "HOPEANUOLTA", JOITA ON KOKO AJAN SYÖTETTY JOKAISESTA MEDIATUUTISTA KUIN PAPIN SAARNASTUOLISTA "TYHMÄLLE KANSALLE" PERIAATTEELLA 24H/7: □ ILMASTOMUUTOS, MAAILMAN LOPPU 10 VUODEN KULUTTUA, HIILIDIOKSIDI KADOTUS □ ELÄIMET KUOLEVEVAT SUKUPUUTTOON 10 VUODESSA □ KORONA ON TULLUT JÄÄDÄKSEEN VIILEÄN HARKINNAN JÄLKEEN TAVALLINEN SUOMALAINEN IHMINEN KUITENKIN TIETÄÄ, ETTÄ KAIKKI NÄMÄ VIHERVASSAREIN "HOPEANUOLET" OVAT OSUNEET SUORAAN JOHTAVIEN VIHERVASSARIEN OTSAAN. NÄISTÄ VIHERVASSARIEN "HOPEANUOLISTA" ON OLLUT VAIN HAITTAA VIHERVASSAREILLE, KOSKA KANSAN SYVÄT RIVIT OVAT JO NÄHNEET, ETTÄ NÄMÄ "HOPEANUOLET" EIVÄT SUOMEA EIKÄ KOKO MAAILMAA PELASTA. VIIME SUNNUNTAIN PUOLUEKOKOUKSESSA VAPAASSA PUDOTUKSESSA OLEVAT VIHERVASSARIT KAIVOIVAT NUOLIVIINISTÄÄN VIELÄ VIIMEISEN "HOPEANUOLEN", JOLLA KOKO TYHJÄNTOIMITTAJIEN JOUKKO NÄKÖJÄÄN PYRKII LAKKAUTTAMAAN KOKO OMANKIN PUOLUEENSA. □ HOPEANUOLIEN" ÄTINÄ PÄÄTETTIIN, ETTÄ NYT VIHERVASSARIT PYRKII VAPAUTTAMAAN HUUMEIDEN KÄYTÖN SUOMESSA JA ENSIMMÄISESSÄ VAIHEESSA KANNABIKSEN "ILMAINEN" JAKELU ALOITETAAN SOSIAALITOIMISTOJEN KAUTTA VIHREIDEN PUOLUEKOKOUKSEN JÄLKEEN "HOPEANUOLIEN" AMMUNTA ON JO YLEISTYNYT MUIDENKIN YLE:N OHJELMISSA ESIINTYVIEN NS. "ERITYSASIANTUNTIJOIDEN" KIELENKÄYTTÖÖN, KUN HALUTAAN ANTAA LAUSUNTO ASIASTA, JOSTA "ERITYISASIANTUNTIJA" EI KUITENKAAN TIEDÄ MITÄÄN. TÄYTYY IHAN KIITTÄÄ TAIVAAN JA MAAN HERRAA, ETTÄ VIHREIDEN MARIA OHISALO TULI RASKAAKSI JA VIIME SUNNUNTAIN PUOLUEKOKOUKSESSA MM. "HOPEANUOLIA" AMPUVA VIHREIDEN "WILHELM TELL" ATTE HARJANNE VALITTIIN VARAPUHEENJOHTAVAKSI. VIHREIDEN "WILHELM TELL" ATTE on nähtävästi tutustunut Sveitsin kansallistarustoon, josta kiivasluontoinen ja huonosti hermonsa keskusteluissa hallitseva ATTE on saanut päähänsä, että "WILHELM TELL" ampui aikoinaan "HOPEANUOLELLA" omenan halki poikansa pään päältä. Wikipedia kuitenkin kertoo tästä tapauksesta seuraavasti: "Wilhelm Tell oli legendaarinen sankari, jonka on sanottu eläneen Sveitsissä 1300-luvulla. Wilhelm Tell oli tunnettu varsijousen käyttötaidostaan. Hänen tunnetuin tekonsa oli, että hän ampui nuolen poikansa pään päälle asetetun omenan läpi. Sveitsiläisille hän on kansan riippumattomuuden ja vapaudenrakkauden symboli. Ei ole varmaa, oliko Wilhelm Tell todellinen historiallinen henkilö vai ei. Useiden maiden kansanperinteessä (muun muassa Tanskassa ja Englannissa) tunnetaan tarina sankarista, joka ampuu omenan oman lapsensa pään päältä ja sen jälkeen tyrannin, joka komensi tämän tempun tehtäväksi. Omenan ampuminen ja Wilhelm Tell liitettiin yhteen vasta 1300-luvulla." Wikipedia myös kertoo VARSIJOUSESTA seuraavasti: "Varsijousi eli jalkajousi on käsijousesta kehitetty ase. Varsijousi koostuu lyhyestä, jäykästä jousesta, joka on kiinnitetty poikittain laukaisukoneistolla varustettuun tukkiin. Varsijousella ammutaan lyhyitä nuolia, vasamia taikka savi- tai lyijykuulia." VIHREIDEN "HOPEANUOLIEN" AMMUSKELU VIITTAA SIIHEN, ETTÄ VIHREIDEN PUOLUEOHJELMAA KIRJOITETTAESSA ON JO JOUDUTTU KAIVAMAAN KALEVEALAN TARUSTOKIN KÄYTTÖÖN. VIHREIDEN ONGELMAKSI ON NOUSSUT SE, ETTÄ KALEVALAN AIKAISIA NAIMA- JA MUITA RIITOJA EI SELVITELTY "HOPEANUOLILLA" VAAN SANAISEN MIEKAN AVULLA. VAHVASTI NÄYTTÄÄ SILTÄ, ETTÄ KORONA SANNAN HALLITUKSEN "HOPEANUOLIEN" AMPUJILLE ON TULOSSA KOVAT AJAT. NUORET TYTÖNHUUPAKOT OVAT KUVITELLEET, ETTÄ IKÄ JA KOKEMUS EI ENÄÄ MERKITSE MITÄÄN, MUTTA NIINPÄ VAIN KALEVALASSAKIN VAKA VANHA VÄINÄMÖINEN LAULOI LOPULTA KAIKKI ?HOPEANUOLIEN AMPUJAT? KAULOJAAN MYÖTEN SUOHON. VANHOIHIN KALEVALAN JA RAAMATUNKIN VIISAUKSIIN VIITATEN AKM MUISTUTTAA VANHASTA VIISAUDESTA: "JOKA "MIEKKAAN" TARTTUU, SE "MIEKKAAN" HUKKUU." KORONA SANNAN HALLITUKSESSA ON TARTUTTU "HOPEANUOLIIN" JA JOPA TURVESOIHIN VALLAN HIMOSSA. ON HELPPO ENNUSTAA, ETTÄ KYSEINEN PUNAVIHREÄ PORUKKA TULLAAN LOPULTA LAULAMAAN TURVESUON SYVINPÄÄN SYÖVERIIN!!! KALEVALASTA "Lauloi vanha Väinämöinen: järvet läikkyi, maa järisi, vuoret vaskiset vapisi, paaet vahvat paukahteli, kalliot kaheksi lenti, kivet rannoilla rakoili. Lauloi nuoren Joukahaisen: vesat lauloi vempelehen, pajupehkon länkilöihin, raiat rahkehen nenähän. Lauloi korjan kultalaian: lauloi lampihin haoiksi; lauloi ruoskan helmiletkun meren rantaruokosiksi; lauloi laukkipään hevosen kosken rannalle kiviksi. Lauloi miekan kultakahvan salamoiksi taivahalle, siitä jousen kirjavarren kaariksi vesien päälle, siitä nuolensa sulitut havukoiksi kiitäviksi, siitä koiran koukkuleuan, sen on maahan maakiviksi. Lakin lauloi miehen päästä pilven pystypää kokaksi; lauloi kintahat käestä umpilammin lumpehiksi, siitä haljakan sinisen hattaroiksi taivahalle, vyöltä ussakan utuisen halki taivahan tähiksi. Itsen lauloi Joukahaisen: lauloi suohon suonivöistä, niittyhyn nivuslihoista, kankahasen kainaloista. Jo nyt nuori Joukahainen jopa tiesi jotta tunsi: tiesi tielle tullehensa, matkallen osannehensa voittelohon, laulelohon kera vanhan Väinämöisen. Jaksoitteli jalkoansa: eipä jaksa jalka nousta; toki toistakin yritti: siin' oli kivinen kenkä. Siitä nuoren Joukahaisen jopa tuskaksi tulevi, läylemmäksi lankeavi. Sanan virkkoi, noin nimesi: "Oi on viisas Väinämöinen, tietäjä iän-ikuinen! Pyörrytä pyhät sanasi, peräytä lausehesi! Päästä tästä pälkähästä, tästä seikasta selitä! Panenpa parahan makson, annan lunnahat lujimmat." Sanoi vanha Väinämöinen: "Niin mitä minullen annat, jos pyörrän pyhät sanani, peräytän lauseheni, päästän siitä pälkähästä, siitä seikasta selitän?" Sanoi nuori Joukahainen: "Onp' on mulla kaarta kaksi, jousta kaksi kaunokaista; yks' on lyömähän riveä, toinen tarkka ammunnalle. Ota niistä jompikumpi!" Sanoi vanha Väinämöinen: "Huoli en, hurja, jousistasi, en, katala, kaaristasi! On noita itselläniki joka seinä seisoteltu, joka vaarnanen varottu: miehittä metsässä käyvät, urohitta ulkotöillä." Lauloi nuoren Joukahaisen, lauloi siitäki syvemmä. Sanoi nuori Joukahainen: "Onp' on mulla purtta kaksi, kaksi kaunoista venoa; yks' on kiistassa kepeä, toinen paljo kannattava. Ota niistä jompikumpi!" Sanoi vanha Väinämöinen: "Enp' on huoli pursistasi, venehistäsi valita! On noita itselläniki joka tela tempaeltu, joka lahtema laottu, mikä tuulella tukeva, mikä vastasään menijä." Lauloi nuoren Joukahaisen, lauloi siitäki syvemmä. Sanoi nuori Joukahainen: "On mulla oritta kaksi, kaksi kaunoista hepoa; yks' on juoksulle jalompi, toinen raisu rahkehille. Ota niistä jompikumpi!" Sanoi vanha Väinämöinen: "En huoli hevosiasi, sure en sukkajalkojasi! On noita itselläniki joka soimi solmieltu, joka tanhua taluttu: vesi selvä selkäluilla, rasvalampi lautasilla." Lauloi nuoren Joukahaisen, lauloi siitäki syvemmä. Sanoi nuori Joukahainen: "Oi on vanha Väinämöinen! Pyörrytä pyhät sanasi, peräytä lausehesi! Annan kultia kypärin, hope'ita huovan täyen, isoni soasta saamat, taluttamat tappelosta." Sanoi vanha Väinämöinen: "En huoli hope'itasi, kysy en, kurja, kultiasi! On noita itselläniki joka aitta ahtaeltu, joka vakkanen varottu: ne on kullat kuun-ikuiset, päivän-polviset hopeat." Lauloi nuoren Joukahaisen, lauloi siitäki syvemmä. Sanoi nuori Joukahainen: "Oi on vanha Väinämöinen! Päästä tästä pälkähästä, tästä seikasta selitä! Annan aumani kotoiset, heitän hietapeltoseni oman pääni päästimeksi, itseni lunastimeksi." Sanoi vanha Väinämöinen: "En halaja aumojasi, herjä, hietapeltojasi! On noita itselläniki, peltoja joka perällä, aumoja joka aholla. Omat on paremmat pellot, omat aumat armahammat." Lauloi nuoren Joukahaisen, lauloi ainakin alemma. Siitä nuori Joukahainen toki viimein tuskastui, kun oli leuan liettehessä, parran paikassa pahassa, suun on suossa, sammalissa, hampahin haon perässä. Sanoi nuori Joukahainen: "Oi on viisas Väinämöinen, tietäjä iän-ikuinen! Laula jo laulusi takaisin, heitä vielä heikko henki, laske täältä pois minua! Virta jo jalkoa vetävi, hiekka silmiä hiovi." "Kun pyörrät pyhät sanasi, luovuttelet luottehesi, annan Aino siskoseni, lainoan emoni lapsen sulle pirtin pyyhkijäksi, lattian lakaisijaksi, hulikkojen huuhtojaksi, vaippojen viruttajaksi, kutojaksi kultavaipan, mesileivän leipojaksi." Siitä vanha Väinämöinen ihastui ikihyväksi, kun sai neion Joukahaisen vanhan päivänsä varaksi." |
||
| otto | Re: VIHERVASSARIEN HOPEANUOLI | 16.9.2021 7.24 |
| Ei saanut. Aino näet juoksi järveen... Kuuleman mukaan viitisenkymmentä jäsentä lähti vihreistä heti tuon ruohopäätöksen jälkeen. Jatkoa seurannee. Kun noista asioista keskustelee, tulee vastaan ennemmin tai myöhemmin ns. porttiteoria. Siis se, miten miedompi johtaa kovempiin. Tässä yhteydessä voi todeta ainakin sen, että ruohonpolton laillistaminen johtaa vaatimuksiin laillistaa kovemmat aineet. Ainoa mikä tässä maassa tulisi laillistaa ja heti, ovat nuo valkoposkihanhet ja niiden metsästys. Pian niistä on taas riesaa siellä ja täällä. Kuten on... |
||