Keskustelu

alan miesVisorCote24.8.2014 21.39
PBF on uusinut verkkosivujaan ja poistanut viimein Osmo Jahkolankin sivuiltaan. Mutta mielenkiintoisempaa on se, että PBF on lanseerannut uuden tuotteen, jonka nimi on VisorCote (siis visiiripäällyste). Oikeastaan se ei ole mikään tuote, vaan jostakin ostettu päällystemateriaali, jolla asiakkaan kartonki voidaan päällystää ja saada ruokapakkauskartonkia, joka hylkii vettä ja rasvaa.

http://www.premiumboard.fi/www/en/products/visorcote/index.html

Esittelyssä sanotaan, että se on monomateriaali eli tarkoittanee sitä, että tuote ostetaan ja vain laimennetaan vedellä ja sen jälkeen kartonki päällystetään. Ei siis mitään omaa innovaatiota tai pastakeittiön hyödyntämistä. Esimerkki tällaisista on seuraavassa:

http://www.foodandbeveragepackaging.com/articles/86458-new-water-based-coating-offers-economical-and-repulpable-sustainable-packaging-solution

Tällainen päällyste on erittäin kallis, mutta toisaalta sitä tarvitaan paljon vähemmän kuin perinteisiä dispersiopäällysteitä. Paras päällystemenetelmä olisi verhopäällyste, jolla säästettäisiin kallista päällystettä. PBF joutuu käyttämään sauvaa, joka ei ole optimaalinen menetelmä peittokyvyn kannalta. Harjoittelu jokaisen tilaajan omalla kartongilla tuottaa kovasti hylkyä.

Kun nyt PBF kerää niitä tilauksia pitempää ajoa varten, niin se joutuu myös hankkimaan suuret määrät tätä kallista erikoispäällystettä, mikä sitoo käyttöpääomaa. Mikähän se nyt sitten on PBF:n kilpailuetu tällaiseen toimintaan?

alan kolmas miesRe: VisorCote24.8.2014 23.16
Kas, kas!!!

Jopa nyt jotakin. Että vielä viisiiripäällyste.

Tämä tieto on sen verran merkittävä, että nyt Krister on näköjään lopullisesti hylännyt ajatuksen siitä, että peruspahvin teko vielä joskus jatkuisi Juankoskella.

Samalla on hylätty myös ajatus JBOY:n käynnistämisestä. Miten mahtaa nyt käydä sitten juuri hyväksytyn JBOY:n yrityssaneerausohjelmankin?

Yrityssaneerauksessahan pyritään siihen, että saneerattavasta yrityksestä tulee elinkelpoinen pitkällä tähtäyksellä.

Visiiripäällystys näyttää eliminoivan tämän mahdollisuuden.

Tectan myyntimahdollisuus tulevina parina kolmena vuotena on enintään 6000 tonnia vuodessa ja visiiriä menee kaupaksi alkuvuosina enintään 500 tonnia päälle.

Tehtaan kapasiteetista siis yli 90% on päätetty jättää käyttämättä.

alan miehen havainnot visiiripäällystykseen liittyen vaikuttavat oikeilta. Visiirikokeilusta on tulossa toinen kallis kokeilukupla peräkkäin Juankoskelle.

Lieneekö jo patenttihakemus lähetetty PRH:een?

Mielenkiintoista on myös tietää, kuka perinteisistä kartonkimaakareista muuten haluaa pilata maineensa Tratta PBF:n visiirien tai Tectojen kanssa?

Olisiko ollut viisaampaa laittaa tuotteen nimeksi heti alkuun EntreCote eli runsasrasvainen välikyljys?

Minulla on herännyt epäilys, että tähän tuotekehitykseen on tultu, kun Juankosken Think Tankit ovat pohtineet Juankosken Sillikuukin tulevaisuutta. Siellähän todettiin jo kauan sitten, että lampaanviululla parempiin päiviin.

Ehkä nyt onkin havaittu Ukrainan kriisin puhjettua, että kyllä Sillikuukin tuotevalikoimakin on syytä uusia.

EntreCote on päivän sana ja mikä parhainta omalta pahvitehtaalta saadaan tuotannnon pakkaamiseen erinomasita EntreCote pahvia, joka tietysti on hiilijalanjäljetön, kompostoituva ja ilman muuta kierrätettävä.

Kierrätetystä EntreCote pahvista voi sitten valmistaa vaikka vedenpitäviä sadetakkeja.

Eläköön Tratta PBF on pelastettu ikiajoiksi!!!

Kaikki nyt joukolla valmistamaan EntreCote pahvia!!!

alan miesRe: VisorCote24.8.2014 23.38
Minäkin grillaan pelkästään EntreCotea. Se on Suomessa ollut aika harvinainen, mutta on nyt nousemassa suosioon. Kerran 1980-luvulla sain jenkeissä elämäni parhaan pihvin ja se oli tietysti RibEye oikein hiiligrillissä kypsennetty ja punaista lihasnestettä tihkuvana nautittu. Sitten kun asuin Ausseissa, ihmettelin, kun RibEye oli siellä luun kera ja sehän on silloin vielä parempi.

Myöhemmin Suomessa opin, että sehän on kiinni lihan leikkaamisesta, mihin se rasvasilmä siinä pihvissä asettuu ja RibEye ja EntreCote ovat pitkälti sama asia. Suomessa ei osata kuitenkaan luita arvostaa, vaan ne on kaluttu jo ennakolta pois. Onkohan tämä VisorCotekin jo valmiiksi kaluttu, tuntuu vähän siltä. Nimikin on kopsattu:

http://nanoprotech.co.uk/product/nanoprotech-visor-coating/

Alan jonninjoutavaRe: VisorCote25.8.2014 11.25
Kun asuin Etelä Afrikassa, kapmaassa, söin paljon wilderbeestiä, jonka enterecote on parasta sitten etelä Amerikan pampashärkään, jota söin monia kertoja Mendozassa ja Brasilian eteläosissa. Parasta entrecote on kuitenkin valaan lihasta Huippuvuorilla tai Grönlannin Nuukissa. Mutta parastaon tietenkin banaaninlehdissä haudutettu villisian entrecote Naurusaarilla tai pikkusian selkäentrecote Christmas-saarilla alkuasukkaiden kanssa.
Myös Molukkisaarien hämähäkkiravun entrecote yhdistelmä hiillostettuna pikkubataattien kanssa nenäapinoiden huudellessa karkeuksia on mahtikokemus.
Mutta parasta on Kotakinabalussa pikkutulella kärvennetty pikkupeuran enterecote yhdessä , joka on pehmennetty paikallisen tikkuviinan avulla.
Mutta silti lähes ykkösentrecote on Mongolian villivarsan entrecote, joka taasen on pehmennetty juuri lypsetyllä hevosen maitoheralla.
Mutta silti ykkönen entrecoteista on alan miehen potaskalla höyhennetty itsensä kehumisen suoloilla maustettu löysänkertomus.

alan alan nala nalaRe: VisorCote25.8.2014 15.15
Oikea asu on olennainen osa söipä sitten vaikka leipäressua.

Norpannahkatakki, jossa on liito-oravannahka kaulukset ja a'vot kun leipäressu maistuu ja ruokajuomana on tietenkin karhuviinaa pitkinä ryyppyinä.

Alan heppiRe: VisorCote25.8.2014 16.01
Olen sitä mieltä, että paras takki on eräältä "alan mieheltä" saamani humanoidin nahasta tehty turkki, jossa sisäpinta oli taasen tehty Ulan Batorin alligaattorin vatsanahasta. Hienointa siinä olivat indonesian ihmismetsästäjien kaupasta saadut kuivatut ja kutistetut päät, jotka toimivat nappeina. Ja huppu oli tehty Atananariven vuosijuhlissa eräältä "alan mieheltä" saadulta ylänköpaviaanin ja markiisibanaanisimpanssin risteytyksessä saadun olion päänahasta. Mutta olen kyllä kuullut vieläkin kovemman tarinan eräältä "alan mieheltä", joka hauskuttaa lukijoita vapaan juankosken sivuilla.

alan miesRe: VisorCote25.8.2014 16.08
Jonninjoutava kirjoittaja on yrittänyt tekaista kertomuksen, jolla ei ole mitään todellisuuspohjaa eikä se mitenkään liity otsikon aiheeseen. Minä olen viettänyt riittävästi aikaa Durbanissa tutustuakseni sikäläiseen ruokakulttuuriin. Kieltämättä sielläkin on hyvät pihvit, mutta ei kunnon kulinaristi petojen ruokaan koske.

Noita antilooppejahan metsästelevät kartanonherrat kuten Aaltosen säätiön tj. Vaikka liha on pehmeää, siinä ei ole juuri lainkaan rasvaa ja siksi se ei ole suussa sulavaa. Näitähän ovat muuten wildebeest (ilman ärrää) ja springbok. Parasta ne on kuivattuina kuten porokin. En minäkään syönyt kengurun lihaa Ausseissa, kun se on niin rasvatonta. Halvasta hinnastakin huomaa, ettei sillä ole kysyntää. Näitä halpalihoja voisikin verrata PBF:n tuotteisiin.

Ollessani Kota Kinabalussa olin Shangri-La:n merenrantaresortissa. Ei siellä lihaa syöty, vaan tuoretta meriruokaa. Sitä paitsi ei Borneolla ole tikkuviinaa, joka on sulfiittispriitä ja nykyisin tosi harvinaista varsinkin juotavaksi.

En viitsinyt tietenkään puhua paremmista lihoista, joita sain Japanissa, Koreassa ja Ausseissa syödä, koska Juankoskella niitä tuskin kukaan on syönyt eikä niitä edes saa Kuopion alueelta (ellei paistinkääntäjät sitten tiedä). Tarkoitan tietenkin Waguy pihvejä. Se on sama lihakarja, mistä kuuluisa Kobe-härkä tehdään. Kuitenkin silloin, kun liha tulee Koben alueen ulkopuolelta, sitä kutsutaan nimellä Waguy ja tietysti monien mielestä vain Kobessa kasvanut on aito. Minä ostan niitä entisen opinahjoni vierestä Hietalahden kauppahallista. Niiden laatu on kuin parhaiden suomalaisten taivekartonkien, joista saa myös parhaan hinnan. Tosin hinta esimerkiksi Brasiliasta tuotuun surkeaan lihaan verrattuna on moninkertainen.

alan kolmas miesRe: VisorCote25.8.2014 18.25
Kehottaisin alan miestä nyt kiihdyttämään Kristofferin viisiiripahvin eli EntreCoten linkitystä.

Minä tein pienen nettipyrähdyksen ja silmiini sattui European Packaging-julkaisusta seuraava tieto keväällä 2014:

"Havi Global Solutions recently contributed to the development of a new raw material called Visor-Cote, which is a new plastic-free barrier coating from Visand B.V that can be used on any substrate, on one or both sides of a choice of sustainable or recycled fibre-based packaging materials.
Visor-Cote is 100% recyclable, repulpable and compostable and can also include anti-fungal, anti-microbial properties to help prolong shelf life. It is flexible for a wide range of uses including ambient, chilled and frozen foods, and is ideal for sandwich packs, desserts, pet food, bakery and salads."

Kuten huomaat hollantilainen Visand B.V. on ilmeisesti ollut kehittelemässä tätä uutta mullistavaa ihmetuotetta.

Visand B.V::n pesäpaikka taitaa olla Schipholin lentokentällä tai sen välittömässä läheisyydessä.

Joka tapauksessa kansainvälinen riskiluokittaja Dun & Bradstreet on kertonut, että Valariy Samoriz on puuhastellut Visand Holding B.V:n ja Visand B.V:n ja tietenkin myös varattoman Pehami B.V:n kanssa.

Pehami B.V. koskevassa raportissaan D&B on määritellyt Visand Holding B.V:n korkean riskin yritykseksi. Yhtiön taseen loppusummahan on alle 10 000 euro ja oma pääoma oli viimeisimmän raportin mukaan -380 000 euroa.

Jos kysymys on Kristofferin EntreCote-pahvin taustalla toimivasta innovatiivisesta Visand B.V:stä - eli kaikkien alojen konsulttiyrityksestä, niin näyttää siltä, että näillä "rasvaisilla välikyljyksillä" ei kovin pitkälle matkalle kannata lähteä.

alan kyllästyäRe: VisorCote25.8.2014 19.20
Olen syönyt marsua quitossa Ecuadorissa, kanankoipilientä piscon kanssa machu pichun alakylällä, olen syönyt myös valaan lihaa Lofooteilla ja Japanissa, olen syönyt härskiinnettyä haita Islannissa, olen syönyt hanhenmuhennosta hylkeen nahan sisällä mädätteynä Grönlanissa, toukkia Kongossa, olen syönyt parasta pilpil-etanaa maustesaarien rannikolla ja sittemmin Atanananariven keskustassa jotain lihahöystöä, josta ei ota pirukaan selvää, olen syönyt myös parhaat isot grilliherkut pampaksella tienvarsiravintolassa n. 400 kilometrin päässä Boniksesta, merianturaa Bonairessa ja Aruvassa jättisimpukita grillattuna, olen syönyt Burman alkuasukkaiden kanssa vesipuhvelia ja tiikerinlihaa mieskuntoa kohottamaan Macaossa ja tietenkin kapmaan puhvelinlihapihvejä ja Durbanin Port elisabethin satamassa nuoren naisen tarjoamaa osteria. Mutta en ole silti "alan mies", vaan normaali hepinheiluttaja savosta.

eskimoRe: VisorCote25.8.2014 20.14
syöhän alan mies ählämin kebabrulla, sieltä ei tihku punaiset verinesteet, vaan kuola suunpielestä

alan miesRe: VisorCote25.8.2014 20.59
Tässä herkuttelun lomassa täytyy todeta, että jos Kristerillä on yhteistyötä Havin kanssa, niin se on melkoinen saavutus. Tosin hiukan toppuuttelisin, koska kautta aikain on noita muovittomia barrier-päällysteitä kehitetty, eivätkä ne vedä vertoja muovipohjaisille. Havi tekee paljon yhteistyötä McDonaldsin kanssa.

Tuo PBF:n mahdollinen keksintö on siis pelkästään päällyste. Sellaisia toimittavat jo useimmat alan yhtiöt. Jää nähtäväksi, mikä tuon päällysteen vedenkesto on.

Macistä sen verran, että niiden sivuilla on seuraava maininta:

Packaging for hot foods such as Hamburgers, French Fries, Chicken McNuggets® and Apple Pies, is made from 72 percent recycled paper.

Ja muistetaan myös se palkittu innovaatio eli aaltopahvipakkaus taivekartongin sijaan:

http://www2.dupont.com/Packaging_Resins/en_US/awards/past_winners/21st_dupont_packaging_award_winners.html

Havi developed the M-Burger N-Flute Clamshell to replace barrier-coated SBS while maintaining excellent product protection and providing an outstanding print surface. They took an already sustainable package and looked for a way to improve it even further by reducing its material usage by nearly 20%.

päättelijäRe: VisorCote26.8.2014 0.34
Itsekin mietiskelin tuota Havi-mainintaa, mutta epäilen, ettei mitään käytännön yhteistyötä ole.

Noissa fast food-ketjuissa suuntaus näyttää olevan kohti jätepaperipohjaisia ja ruskeita kartonkeja, joten sillä saralla Kristofferilla ei ole mitään tarjolla.

Pintapainoissakin liikuttaneen alemmilla alueilla, mihin Tratta PBF omasta pohjakartongistaan koskaan voi päästä.

On myös vaikea kuvitella, että MacDonalds koskaan ostaisi pakkauskartonkeja epävarmassa yrityssaneerauksessa olevalta Tratta PBF:ltä. Ainakin minulla tahtoo mennä hermot, kun joskus joudun odottelemaan kanahampurilaista 2-3 minuuttia.

Mackki olisi pahassa pulassa, jos Tratta PBF:n visiirikouttaus ei onnistuisi ja Havi ei pystyisikään toimittamaan visiirikuormaa Juankoskelta Amsterdamiin.

Amerikkalaiset on Maceissä tarkkoja. Jenkeissä jouduttiin muutama vuosi sitten Macissa miljoonakorvauksiin, kun jonkin asiakkaan ostama kahvi sattui olemaan muutaman asteen liian kuumaa ja rouva poltti suunsa. Moskovassakin Putin on jo laittanut Macit hygieniasyistä erityistarkkailuun.

Minulla on tunne, että Kristofferin visiiri EntreCote ei ole myöskään sertifioitu tuote.

Pelkästään sertifointintiin menee taatusti aikaa vähintään 3 kuukautta. Suomalainen sertifiointi ei takaa sitä, että tuote on muualla sertifioitu. Amerikkaan Samorizin liikeyritykset eivät ainakaan saa FDA:n hyväksyntää elintarvikepakkauksissa.

Sertifiointeja hakiessaan Kristoffer voi tietysti keräillä niitä tilauksiaan, mutta jos VTT tai joku muu laboratorio sanoo, että tuote on elintarvikekäyttöön soveltumaton, niin on tietysti hyvä, että Kristrofferin visiiri EntreCote on täysin kompostoituva ja hiilijalanjäljetön tuote.

surullinen opettajan koiraRe: VisorCote26.8.2014 8.26
Mitkä ovat Premium Board Finland Oy:n mahdollisuudet mihinkään kehitystyöhön tai uusien tekniikkojen käyttöönottoon? Ei rahaa, ei osaamista, ei asiakkaita, ei juankoskelaisten luottamusta.
Käykää katsomassa kuollutta ja hiljaista tehdasta.
Sama porukka, joka on tehdaspuhalluksen takana, ajaa liitosta Kuopioon. Sama rehellisyyskin on nähtävissä... epä-sellainen...

Pena T.Re: VisorCote26.8.2014 8.31
Nyt ei puhuta teknisistä edellytyksistä, vaan täydellisestä resurssien puutteesta. Ns. liiketoimintasuunnitelma todettiin saduksi jo alakoulussa. Kauanko Pete, Veijo ja Heimo saavat kusettaa meitä?
Maltalla taputetaan käsiä ja maistellaan meidän maksamiamme konjakkeja.

yksi maksajistaRe: VisorCote26.8.2014 14.52
www.premiumboard.fi antaa ymmärtää kartonkitehtaan voivan toimia täydellä kapasiteetilla. Pienellä laskelmalla tullaan tulokseen, että yhtiöllä on ainakin 20 milj. euroa käytössään kotisivun tarinoitten ja tuotannon katteeksi, mieluummin 24 milj. euroa.
Mehän tiedämme, ettei asia ole niin. Persaukinen mikä persaukinen. Kunhan valehtelee...
Miksi tätä pelleilyä ei lopeteta, vaan aina jatketaan uusilla jutuilla ja lisätappioilla veronmaksajille ja yhteistyökumppaneille?
Haluavatko Veijo ja Heimo todellakin jatkaa näin ja viedä kusetuksen katkeraan loppuun saakka? Ei Kuopiokaan halua maksaa mitä vaan. Kartonkitehdaspelleily tulee luultavasti torpedoimaan kuntaliitoshaaveet.

yläkoulun tytötRe: VisorCote27.8.2014 8.37
Liitospäätös, jos Kuopio ylipäätään lähtee siihen leikkiin mukaan, ei lisää Juankosken työpaikkoja. Toivottavasti Kuopiosta löytyy jämeryyttä pistää Juankosken hummeripojat vastuuseen tekosistaan. Siinä saataisiin muutamaksi vuodeksi rahat lukion ja Säyneisen koulun pyörittämiseen.

alan miesRe: VisorCote27.8.2014 12.39
Minä joskus kirjoitin, että pitäisi keskittyä joko prosessin alkuun (sellu) tai loppuun (pelkkä päällystys)". Näin on nyt tehnyt PBF. On todella mielenkiintoista nähdä, mihin tämä käytännössä johtaa.

Jocelyne Ehret, joka kehui VisorCotea, on alan naisia, jolla on pitkä kokemus. Ei ole syytä aliarvioida innovaatiota, jos tällaisen vakavasti otettavan firman todellinen asiantuntija edes mainitsee. Kuinkahan paljon tuota kouttausta on testattu ja mitkä ovat koeajojen tulokset jää nyt sitten nähtäväksi:

http://www.havigs.com/und/about-hgs/subject-matter-experts/jocelyne-ehret

alan kolmas miesRe: VisorCote27.8.2014 15.12
Ei ole tarvetta lähteä Jocelyne Ehretiä ainakaan mollaamaan. Danone ja Havi on ihan hyvä ponnistuspohja.

Kuitenkin pääkysymys on Visand B.V. ja Samoritz. Toistaiseksi Samoritzilta on puuttunut pätäkkää ja alan osaamista. Siksi Premium Board Finland Oy:lle on käynyt, kuten on käynyt.

Se, että PBF:n kotisivuille laitetaan nyt uusi tuote VisorCote ei maksa montaa sataa euroa. Tecta laitettiin kotisivuille jo 10 vuotta sitten ja tulokset on nähty.

Lupaava vuosituotanto on jäänyt kaikista puheista ja toiveista huolimatta vain enintään 6000 tonniin. Sillä määrällä ei kovin montaa miestä ja naista pidä töissä kuin hetkittäin. Nythän Krister ajaa takaa uudestaan juuri tällaista on-off-mallia, joka on jo kokeiltu tuhoisin seurauksin Tratta PBF:n toimesta.

Sen ymmärtäisin, jos esim. SE, MetsäBoard, Iggesund tai BillreudKorsnäs lanseeraisi tällaisen uutuustuotteen, niin silloin siinä olisi jotain todellista.

Näillä yrityssaneeraajilla on aina tapana viimeisenä oljenkortena heittää pöytään ns. jokeri kortti. Kesällä Krister heitti "patentoidun" Tectan ja totesi, että 10 milj. euroa on jo kohta kerätty. Ei löytynyt rahoja. Nyt on heitetty kehiin VisorCote. Se lienee merkkinä siitä, että patentoimaton Tecta-kortti ei sittenkään vetänyt.

alan mies näyttää siirtyneen konsulttiurallaan jo muisteluvaiheeseen, kun palauttaa mieliinsä aiempia kirjoituksiaan.

Sallittakoon minullekin sitten muistelu. Jo lähes 8 vuotta totesin, että Römssyn pitäisi keskittyä siihen, että tuotanto olisi kannattavaa. Integroidussa kartonkitehtaassa tuotanto ei ole kannattavaa pitkällä tähtäyksellä, jos joku osa-alue tai prosessi ei ole kannattava.

Kun noita Römssyn osaprosesseja tuli tarkasteltua, niin tein sellaisenkin havainnon, että PGW-hionta oli prosessina hyvin kannattava, peruskartonginteko ei kannattanut ollenkaan, Tecta-kouttauskaan ei kannattanut ja viimeistely oli tuhottoman kallista. Tehtaan energiahuolto oli myös iso ongelma, koska tehtaalla ei ole sähkön ja höyryn yhteistuotantoa. Kiitos siitäkin kuuluu Juankosken Nerollle.

Ongelma pelkän koutterin tapauksessa on se, että koko kapasiteetin mukaista noin 100 000 tonnia PBF:n tapainen yritys ei koskaan pysty markkinoimaan. Pitäisi olla vähän isommat lihakset. Mutta kun ei ole.

Tulee mieleen esim. M-realin aikoinaan 1989 käynnistämä Gallerie Art brändin kehittely. Kysymyksessä oli vuosien työ eikä hankkeen loppulasku pysähtynyt taatusti yhteen milj. euroon. Kyllä sitäkin brändia oli tohtorisihmiset ja myös alan miehet kehittelemässä.

Jos PBF pystysi kouttamaan esim. yli 100 000 tonnia vuodessa VisorCotea, niin ehkä toiminta voisi jotenkin lyödä leiville.

En kuitenkaan ole kuullut kuin parissa tapauksessa siitä, että pelkän kouttauksen varassa syntyy kannattavaa liiketoimintaa. Osana suurempaa kokonaisuutta se voi olla mahdollista, kuten on esim. Mondilla, mutta PBF ei ole Mondi. Eikä PBF ole SE:kään. PBF on SE:n kilpailija, mutta varustettu huomattavsti vähäisemmin eväin.

Kristerin tapauksessa pelkässä kouttauksessa marginaali jää valittavasti pieneksi, koska ostettua peruskartonkia ei saa alle markkinahintojen ja toisaalta kilpaileva tuotanto lienee halvempaa kuin Kristerin havittelema VisorCote, joten miten tästä sadaan pelkkä kouttaus kannattavaksi?

alan mies, kerropa minulle, missä saumassa on nyt salaisuus?



Vastaa viestiketjuun

Otsikko:*
Viesti:*
Lähettäjä:*
Sähköpostiosoite:
Lähetä vastaukset sähköpostiini: