Keskustelu

eeroTour de ski28.12.2021 17:35
Nyt ko alako taas tämä iso hiihtokisa, pittää teeveetä kahella alvarriinsa.

Minulla on jo ammoisista ajoista lähtien kummastuttanunna selostajien / toimittajien käyttämä ilmaisumuoto eri kilpailumuodoista..

Se ei oo pelkästään maastohiihdossa, vaan se on vallalla myös ampumahiihdossa, mäkihypyssä ym.

Nytkin lähetyksen päätteeksi toimittaja Kimmo Porttila totes, et tässä oli tänpäivän sprinttikisa.
Huomenna kilpaillaan normaalimatkojen kisa !!!!!!!!!!!!!!!!!!

Mikä ihmeen normaalimatka ??????

Jos puhutaan jostakin ns. normaalista, eikö johdonmukaisesti asian vastakohtana pitäs olla epänormaali??

Olen lukuisia kertoja seurannu teeveestä normaalimäen kilpailuja, mut en ole koskaan kuullu toimittajien selostavan huomenissa käytävän epänormaalimäen,
enkä epänormaalimatkan ampumahiihtokisaa !!!!

Meilläkun on tällä palstalla oma tutkiva journalisti, oma havukka-ahonajattelija, joka tutkii kaikkia maailman ihmeellisyyksiä, jolla päässä pyörii kaikkia viisaita ajatuksia, lukee maailman viisaimpia kirjoja ja jonka päässä pyörii ajoittain sinisiä ajatuksia, niin eiköpähän tämä kainuun korpimaisteri pysty selittämään tämänkin ropleeman.

AKM olemme kuulolla.

alan kolmas miesRe: Tour de ski29.12.2021 1:45
AKM on noiden hiihtolajien kohdalla ollut tänä vuonna ulkona vähän niin kuin LUMIUKKO jo pitkään.

EEROLLA NÄYTTÄÄ OLEVAN VÄHÄN SAMA VIKA.

Onko ENOT pudonneet veneestä, vai onko vene vain kaatunut iteksiään???

Mutta ei kyllä kumpaakaan NAARATA!!!

Ja YLE on kyllä tehnyt myös parhaansa sen suhteen, ettei kukaan enää ole ollut kärryillä siitä, missä mennään.

Kaikkein pahinta on ollut se, että YLE on perustanut kaiken maailman urheilustudiota, joissa vähintään viisi eri lajien ns. asiantuntijaa selostaa toisilleen ja yrittää selostaa myös katselijoille ja kuuntelijoille, mikä meni taas pieleen ainakin suomalaisten urheilijoiden suoritusten kohdalla.

Viime aikoina on kuultu sellaista asiantuntijoiden selostusta, että kaikki urheilijat ovat erinomaisessa kunnossa, mutta jostain syystä tulosluetteloissa suomalaisten nimet yleisesti ottaen näyttää keikkuvan korkeintaab sijoilla 30 plus.

Hienoa on kuitenkin, että Kerttu Niskasen viime vuonna murtunut jalka näyttää parantuneen, mutta voimat ei riittänyt sprintissä kuin valieräpaikkaan ja sijaan 10.

Vuorisella oli myös "hölmö kilpailu".

Miesten 1/6 tulokset alla suomalaisten osalta:

23. Lauri Vuorinen (FIN) +1.02,3
40. Iivo Niskanen +1.11,8
50. Ville Ahonen (FIN) +1.13,0
52. Perttu Hyvärinen (FIN) +1.13,6
70. Remi Lindholm (FIN) +1.16,3
84. Arsi Ruuskanen (FIN) +1.19,2

Naisten 1/6 tulokset suomalaisten osalta alla:

10. Kerttu Niskanen (FIN) +0.38
18. Krista Pärmäkoski (FIN) +0.55
24. Anne Kyllönen (FIN) +1.00
39. Johanna Matintalo (FIN) +1.08
79. Riitta-Liisa Roponen (FIN) +1.18

Vanhoina hyvin aikoina, kun suomalaiset vielä pärjäsi hiihdossakin laajoilla rintamilla, niin meillä oli sentään kunnon selostajiakin.

Kaikkihan tietysti muistaa Martti Jukolan ja Pekka Tiilikaisen sekä Paavo Noposen.

Kyllähän se oli aivan käsittämätön selostus, kun Pekka Tiilikainen pamautti eetteriin radiossa:

"Kello käy, mutta Hakulista ei näy"

Kyllä Paavonkin runolliset selostukset Kuusamon Susi Kallen hiihdoista ovat jääneet kaikkien mieleen.

Hiihtourheilua, mäkihyppyä ja yleisyreheilua seuranneille on tietysti myös jääneet mieleen Anssi Kukkosen unohtumattomat seikkailut sekä solustuskopissa että sen ulkopuolella.

Anssi tuntuu vieläkin olevan teräkunnossa, vaikka ikääkin on jo kertynyt peräti 86 vuotta.

AKM:kin on Anssiin törmännyt Espoon kauppakeskuksessa ja olen pannut merkille, että mies on yhä edelleen huippukunnossa.

Lehtihaastatteluissa Anssi avautuu taustoistaan mm. seuraavasti:

"Kukkosella on puolisonsa kanssa koti Espoossa ja kesäasunto Tammisaaressa. Pariskunnan vanhin tytär on äitinsä tapaan eläkkeellä oleva lentoemäntä, poika on Finnairilla lentokapteeni ja nuorempi tytär on koulutukseltaan tuotantotalouden diplomi-insinööri.

Rupattelutuokion aikana käy täysin selväksi, ettei mieheltä heru sympatiaa vasemmistolle.

□ Yleisradion nimi olisi 1970-luvulla pitänyt olla Suomen sosialistinen yleisradio. Se oli niin vasemmistoon kallellaan, että oikein oksetti. Aivan älytöntä! Olin harvoja porvareita.

Iltalehden haastattelussa Anssi muisteli Lasse Virenin ja Pekka Vasalan kultamitalijuoksuja Münchenissä ja totesi, että itku tuli selostusten päälle. Niin unohtumatonta se oli.

Anssi myös totesi, että hänellä on Suomen ennätys kultamitalien selostuksessa. Peräti 38 suomalaisten kultamitalin saantia Anssi on selostanut.

Sanoi, että se on Suomen ennätys, jota ei koskaan tulla lyömään.

Näin Tour de skin kynnyksellä tulee tietysti mieleen myös selostajalegenda Pentti Salmen selostus Lake Placidin kisoista, kun MIETAA hävisi WASSBERGILLE sadasosasekunnin 15 km hiihdossa:

"- Neljä, kolme, kaksi, yksi, ja noin! Aijaijai! Sadasosalla Juha hävisi tämän!

Se pistää kyllä nyt tässä mielet matalaksi. Yhdellä sadasosalla - viisitoista kilometriä hiihdetään - ja toinen on parempi."

Pentti Salmi oli taas demarileiristä TV-selostajaksi noussut koripallomies henkeen ja vereen.

Pentti Salmi on palkittu opetusministeriön Pro Urheilu -mitalilla 2007 ja Urheilutoimittajien liiton elämäntyötunnustuksella. Hän on Suomen Koripalloliiton kunniajäsen numero 5.

Demari-lehden kirjoittava toimittaja aloitti vuonna 1972 työt Ylen Urheiluruudussa. Silloin Pentti Salmesta tuli koko kansan tv-julkkis.

Salmien kotirauha järkkyi ja tv näytti voimansa. Urheilu on suomalaisille usein elämän ja kuoleman kysymys.

□ Se oli yhteen aikaan aika mahdotonta häirintää, puhelin soi aamuyöllä ja taukoamatta. Olipa siellä uhkauksiakin, kiroilua. Kaikkia ei voinut miellyttää, Pena muistelee."

Vuonna 2018 90 vuotta täyttävä selostajalegenda Pentti "Pena" Salmi nostaa Juha Miedon sadasosasekunnin tappion 15 kilometrillä Thomas Wassbergille urheiludraaman huipuksi.

Vuonna 1980 Lake Placidin olympiakisojen selostuskopissa Pena ja kollega Juha Jokinen vain pyörittelivät päätään.

□ Siitä draama ei parane. Kisan jälkeen kansainvälinen hiihtoliitto tosin muutti sääntöjä, että tuollainen ei enää ole mahdollista.

Juha otti hienosti tappion, se oli esimerkillistä. Olemme puineet asiaa muun muassa mökkikuntamme Asikkalan kesätorilla, missä Juha oli kerran markkinamiehenä."

AKM:n mielestä tämä MIETAAN tappio olisi nyt otettava uudelleen tarkastelun kohteeksi ihan samalla tavalla kuin naisten ampumahiihdossa KAISA oli vähällä menettää MM tittelinsä, kun VENAKKO oli käyttänyt vippaskonsteja yhdessä kilpailussa.

Meillähän on nykyään ihan urheilujuristikin tätä varten.

Minusta noin pieni ero tuollaisella matkalla ei voi mitenkään täyttää sitä tarkuusvaatimusta, joka nykyään asetetaan esim. metrin mitttaiselle matkalle.

Wikipediasta on luettavissa metristä mm. seuraavaa:

"Metri määritettiin kymmenenesmiljoonasosaksi maapallon meridiaaniympyrän neljänneksestä, joka kulki päiväntasaajalta Pariisin läpi pohjoisnavalle.

Metri otettiin mittayksikkönä käyttöön ensin Ranskassa vuonna 1799.

Aluksi metrin pituuden määrittelemistä varten tehtiin platinan ja iridiumin seoksesta palkki, jonka pituus määriteltiin tarkalleen metriksi.

Tätä metrin prototyyppiä säilytetään edelleen Pariisissa Mittojen ja painojen museossa.

Ensimmäinen prototyyppi perustui vuoden 1790 mittauksiin, mutta se poikkesi määritelmästä jonkin verran ja jäi hiukan liian lyhyeksi.

Koska mittalaitteet ja alemmanasteiset mittanormaalit oli säädetty metrin prototyypin mukaan, metrin määritelmäksi vahvistettiin tämän metrin prototyypin pituus.

Vuonna 1889 valmistettiin platinan ja iridiumin seoksesta uusi metrin prototyyppi, johon oli kaiverrettu kaksi toisistaan metrin päässä olevaa viivaa.

Vuonna 1927 määritelmää tarkennettiin niin, että metri oli näiden viivojen välinen etäisyys 0 °C:n lämpötilassa.

Metrin määritelmä uusittiin vuonna 1960 vastaamaan jo 1900-luvun alussa käyttöön otettua interferometristä määritelmää, joka perustui valon aallonpituuteen.

Vuonna 1960 vahvistetun määritelmän mukaan metri oli 1 650 763,73 kertaa sen oranssinvärisen säteilyn aallonpituus tyhjiössä, joka syntyy krypton-86-atomin siirtyessä kvanttitilasta 2p10 tilaan 5d5.

Myöhemmin mittaustekniikan kehityttyä ajan mittaus saavutti suuremman suhteellisen tarkkuuden kuin pituuden mittaus.

Tämän vuoksi metrille vahvistettiin sen nykyinen määritelmä Pariisissa pidetyssä Yleisessä paino- ja mittakonferenssissa (CGPM, Conférence Générale des Poids et Mesures) vuonna 1983."

Kuten yltä havaitaan, niin ajan mittaaminenkin on saavuttanut suuremman tarkkuuden kuin pituuden mittaaminen ja tämä on näköjään vahvistettu Pariisin konferenssissa vuonna 1983 eli siis vuonna 1980 olleiden Lake Placidin Olympialaisten jälkeen.

Ajan ja matkan mittaaminen oli siis vielä vuonna 1980 voi sanoa "lasten kengissä", vaikka kisat olivatkin Amerikassa.

Tästä voidaan vetää se varma johtopäätös, että MIETAAN ja WASSBERGIN aikojen mittaamisessa on ollut selvästi pientä epämääräisyyttä, joka ilmiselvästi on vaikuttanut lopputulokseen.

Muistaakseni MIETAA taisi vielä lähteä WASSBERGIN jälkeenkin, niin silloin on jo ilmiselvää, että MIETAAKIN on joutunut jo ladun jauhautumsen vuoksi hiihtämään selvästi WASSBERGIA pitemmän matkankin.

Itse asiassa, jos urheilujuristi OLLI RAUSTE ottaisi nyt tapaus MIETAA VS. WASSBERG tarkempaan syyniin, niin AKM on sitä mieltä, että MIETAAN HOPEA joudutaan urheilun kansainvälisessä vetoomustuomioistuimessa vahvistamaan KULLAKSI.

Suomalaisia ruotsalaiset ovat ennekin sortaneet URHEILUN SARALLA.

JO YLEISESTKIN ON TIEDOSSA, ETTÄ RUOTSALAISET HOITIVAT AIKOINAAN ASIAT SIIHENKIN MALLIIN, ETTÄ PAAVO NURMESTAKIN TEHTIIN AMMATTILAINEN JA PAAVO EDUSTUS VUODEN 1932 LOS ANGELESIN OLYMPIALAISIIN SILLÄ JUONITTELULLA SAATIIN ESTETTYÄ:

"Amsterdamin olympiakisoja seuranneena syksynä Nurmi juoksi maailmanennätykset ylipitkillä matkoilla 15-20 kilometrillä ja tunninjuoksussa.

Hän kävi kilpailemassa jälleen Yhdysvalloissa, mutta ei saanut sieltä toivomaansa ammattilaissopimusta.

Hän valmistautui seuraavalle olympiamaratonille, ja hänen kilpailutahtinsa harveni. Olympiavuonna 1932 Nurmi juoksi lyhyen maratonin (40,2 kilometriä) epävirallisen maailmanennätyksen.

Nurmen kansainvälinen juoksijanura päättyi skandaalinkäryisesti vähän ennen vuoden 1932 kesäolympialaisia Los Angelesissa.

Hänet julistettiin ammattilaiseksi amerikkalaisissa kilpailuissa hankkimiensa palkintojen takia ruotsalaisten kansainvälisen olympiakomitean viranomaisten vaatimuksesta, jota Sigfrid Edström (ASEA:n entinen johtaja) oli eritoten ja peräänantamattomasti lobannut.

Päätös esti Nurmea tavoittelemasta olympiauransa huipennusta maratonjuoksusta."

Meillä on siis ruotsalaisten kanssa KALAVELAT VIELÄ MAKSAMATTA.

Kyllä tässä urheilussakin on selvää kaunaa aina ollut Ruotsissa Suomea kohtaan ja päin vastoin. Samalla tavalla suomalaisille on tullut monta oppituntia Ruotsista myös teollisuudessa ja lähes kaikessa.

Juuri tästä syystä Suomi-Ruotsi maaottelut ovat mitä mainioimpia tilaisuuksia mitellä kansojen paremmutta.

Viime aikoina vaan Suomi näyttää jääneen ainakin urheilussa täydellisesti statistin osaan.



Vastaa viestiketjuun

Otsikko:*
Viesti:*
Lähettäjä:*
Sähköpostiosoite:
Lähetä vastaukset sähköpostiini: