Keskustelu

JopoLaittomat yritystuet3.9.2014 8.57
Terveisin Mikkelistä.

Sivusta olen mielenkiinnolla seurannut teidän Premium Board keskustelua. Täällä Mikkelissä vähän samanlaista touhua on harrastettu Järvi Suomen Portin lihatalon kanssa ja nyt tuli KHO:sta päätös laittomasta yritystuesta. Alla kopio Länsi-Savon jutusta.

KHO piti Mikkelin Portti-tukia väärinä
02.09.201411:58
8
Mikko Kontti
UutisetLähellä
Etelä-Savo
Mikkelin kaupungin aikoinaan Karjaportille myöntämät takaukset ja lainan lyhennysten lykkäykset on todettu kielletyksi yritystueksi.
Korkein hallinto-oikeus antoi tiistaina päätöksen pitkään vatkatussa valitusasiassa.
Korkein hallinto-oikeus piti voimassa Kuopion hallinto-oikeuden päätöksen, johon sekä Osuuskunta Karjaportti että Mikkelin kaupunginhallitus olivat hakeneet muutosta.
Päätöksen lopulliset merkitykset voivat jäädä vähäisiksi. Käytännössä kaupungin mahdollisuudet periä tukia takaisin ovat olemattomat. Liiketoimintansa lopettanut Karjaportti on alasajovaiheessa.


Oikeusprosessi juontaa Mikkelin kaupungin tekemiin rahoitusjärjestelyihin vuonna 2008. Lihatalo oli jo tuolloin suurissa vaikeuksissa, ja kaupunginvaltuusto päätti takauksesta ja velkojen uudelleenjärjestelystä.
Haukivuorelainen lihantuottaja vaati päätöksen kumoamista. Asiaan puuttui myös EU:n komissio.

PRe: Laittomat yritystuet3.9.2014 12.15
Moro ja huomasin asian eilen myös Savon sanomista: "


Mikkeli lykkäsi luvatta Portin lyhennyksiä


Martti Ripaoja
2.9.2014 19:47


Korkein hallinto-oikeus hylkäsi Mikkelin kaupungin ja Osuuskunta Karjaportin valituksen Kuopion hallinto-oikeuden ratkaisusta kaupungin ja elintarvikeyhtiön maksuaikajärjestelyistä.

Mikkelin kaupunki päätti joulukuussa 2008 lykätä saneerauksessa olevan Järvi-Suomen Portin velkojen yhteensä noin 650 000 euron maksueriä.

Molemmat hallinto-oikeudet katsovat, että kaupunki ei selvittänyt ennakkoon, ettei kyseessä ole kielletty, kilpailua vääristävä julkinen tuki yritykselle. Toimet ilmoitettiin EU:n komissiolle vasta jälkikäteen.

Mikkelin kaupungin mukaan osuuskunta ei saanut järjestelyistä korkohyötyä eikä velkojaan anteeksi, ja kaupungin toimet olivat linjassa yksityisten velkojien kanssa.

KHO:ssa on vielä sisällä kaupungin valitus tukien takaisinperinnästä, josta komissio antoi päätöksen kesällä 2012. Komission mukaan Mikkeli tuki yksittäistä yhtiötä sisämarkkinasäännösten vastaisesti.


Miettikää sitä, että Juankoski antoi 90 prosenttisesti velat anteeksi ilman EU-komission lupaa. Myös välimieskäsittelyssä oleva takausvelan maksu saa aivan uuden käänteen. Jos ja kun takausvelan pantti arvioidaan sen todellisen arvon mukaisesti, ja siitä on vähennetty ensisijaisella kiinnityksellä ollut yli miljoonan euron saatava, on todettava, että Juankoski antoi n. 4 miljoonaa lisätukea PB:lle ilman EU-komission lupaa.
Tämä juttu haisee.

juristin alkuRe: Laittomat yritystuet3.9.2014 15.46
Erkkikään ei usko sitä, että Juankosken Neron junailema Tratta PBF:n Handelsbankenin 6.25 milj. euron laina oli investointilaina.

Tehtaallahan ei ole tehty mitään investointeja pesän lunastuksen jälkeen. Nero ja hänen luottokonsulttinsa kertoivat valtuustolle, että vanha tehdas kaipaa runsaasti kunnossapitoinvestointeja. Ainoa investointi on ollut yli 20 miljoonan euron siirto Faroconin varastohallin ja muuta kautta Maltalle.

6.25 milj. euron laina oli siis käyttöpääomalaina. Kaupunkihan on joutunut jo lainan maksamaankin. Eikä lainalla siis ollut turvaavaa vastavakuuttakaan, kuten Nero on väittänyt. Kunnilta käyttöpääomalainat ja niiden takaukset ovat kiellettyjä. Kyllähän Neron pitäisi tämä tietää. Nerohan on kaupunginjohtaja.
Kaikki muut kaupuninjohtajat tämän tietävät.

Takaustoiminnassa on petoksen tunnusmerkit.

Nero ei ole tehnyt myönnetystä takauksesta ennakkoilmoitusta EU:n komissioon. Nero ei ole myöskään tehnyt EU:n komissioon ennakkoilmoitusta biolämmön osakekaupoista ja järjestelyistä.

Tratta PBF ja biolämpö ovat päässeet yrityssaneeraukseen, jossa lainoja on leikattu 90%:a. Tästäkään ei ole tehty ennakkoilmoitusta EU:n kilpailuvirastoon.

Neron toiminta vastaa siis hyvin pitkälle Karjaportin nyt lopullisesti laittomaksi todettua toimintaa.

Nero möi biolämmön osakeet kolmeen kertaan, eikä siitä huolimatta noudattanut EU:n kilpailuviraston ennakkoilmoitussäännöksiä. Hallintojohtaja toimi tässä asiassa kuuliaisena Neron apurina.

KHO ja Kuopion HAO:skin olivat siis jo moneen kertaan opastaneet Neroa, että näitä EU:n pelisääntöjä pitää muuten Juankoskellakin Neron noudattaa tai muuten mahdolliset kielletyt valtiontuen menee takaisinperintään ja johtaa vahingonkorvauksiin.

Miksi Nero ei ole ymmärtänyt hallinto-oikeuksien selvää tekstiä?

Onhan Neron apuna ollut maamme kalleimmat asianajotoimistotkin, joiden käytön Kuopion HAO on tosin jo 25.1.2013 todennut olleen jopa perustuslain vastaista.

Miksi Juankosken Nero ei usko hallintotuomioistuinten päätöksiä?

Mikkelin Karjaportin KHO päätöksen perusteella voidaan ennakoida, että takausarkkitehdit ja biovoimalakauppiaat joutuvat kohta vastaaamaan ikäviin kysymyksiin. Näinköhän Nero sittenkään pääsee Kuopion kaupungille virkatehtäviin.

PRe: Laittomat yritystuet4.9.2014 11.48
Moro,
ja tässä KHO: päätös, jossa se pitää Hallinto-oikeuden päätöksen voimassa (KHO 2560:2014): "kaupunginvaltuuston päätöksen 8.12.2008 § 153.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Asian käsittelystä

Hallinto-oikeus on vuonna 2009 antamansa täytäntöönpanokieltoa koskevan päätöksen perusteluissa todennut, että mikäli komissio toteaa, että asiassa ei ole kyse perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta tuesta tai että perustamissopimuksessa tarkoitettu tuki soveltuu yhteismarkkinoille, tilanne voidaan arvioida tuolloin uudelleen.

Kun otetaan huomioon se, että Järvi-Suomen Portti Osuuskunta (nykyisin Osuuskunta Karjaportti) on jäljempänä selostetuin tavoin peruuttanut takausta koskevan hakemuksensa ja tämän johdosta valitus on osittain menettänyt merkityksensä sekä se, että Euroopan komissio ei ole vielä tähän päivämäärään mennessä antanut omaa ratkaisuaan komissiossa vireillä olevaan asiaan C 12/2009, on hallinto-oikeus päättänyt antaa tässä asiassa ratkaisun.

Takaus

Mikkelin kaupungin 3.3.2010 hallinto-oikeudelle toimittamasta lisäsel­vityksestä ilmenee, että Järvi-Suomen Portti Osuuskunnan hallitus on päättänyt peruuttaa rahoitusjärjestelyyn liittyvän takaushakemuksensa. Järvi-Suomen Portti Osuuskunta on ilmoittanut kaupunginhallitukselle 23.12.2009, että se on järjestänyt rahoituksensa muulla tavoin eikä myönnetty takaus ole enää tarpeellinen Järvi-Suomen Portti Osuuskunnalle.

Kaupunginhallitus on ilmoituksen johdosta 22.2.2010 § 83 päättänyt, että muun ohella kaupunginvaltuuston päätöstä 8.12.2008 § 153 ei laiteta täytäntöön siltä osin kuin se koskee Mikkelin kaupungin antamaa takausta Järvi-Suomen Portti Osuuskunnalle.

Koska Järvi-Suomen Portti Osuuskunta on peruuttanut takausta koskevan hakemuksensa ja luopunut siten hakemasta takausta, hallinto-oikeus on kumonnut valtuuston päätöksen 8.12.2008 § 153 siltä osin kuin se koskee takausta.

Lyhennyserien maksupäivämäärien siirrot

Kaupunginhallituksen päätöksen 22.2.2010 § 83 selostusosasta ilmenee, että päätöksen 8.12.2008 § 153 muut rahoitusjärjestelyt on tarkoitettu jätettäväksi voimaan.

Mainituissa rahoitusjärjestelyissä on kysymys siitä, että kaupungin­valtuusto on päättänyt:

- siirtää Järvi-Suomen Portti Osuuskunnan saneerausohjelmaan kuuluvan velan, kokonaismäärältään 281 982,06 euroa, vuodelle 2009 kohdistuvan lyhennyksen 140 991,03 euroa ja vuodelle 2010 kohdistuvan lyhennyksen 140 991,03 euroa maksettavaksi tasasuuruisin erin 93 994,02 euroa vuosina 2011?2013 olemassa olevin velkakirjan mukaisin ehdoin ja

- siirtää Järvi-Suomen Portti Osuuskunnan saneerausohjelman mukaisen vakuusvelan, kokonaismäärältään 6 038 982,13 euroa, lyhennykset 1.7.2009, 2.1.2010 ja 1.7.2010, yhteensä 368 542,98 euroa suoritettavaksi viimeistään 1.7.2015, ellei vakuuksien realisoinneista muuta johdu.

A on vedonnut valituksessaan muun ohella siihen, että valtuuston päätös vääristää kilpailua ja todennut, että päätös mahdollisesti rikkoo Euroopan unionin valtiontukisäännöksiä.

Valtiontuesta on säädetty Euroopan unionin toiminnasta annetun sopimuksen 107?109 artikloissa. Vastaavat säännökset olivat EY:n perussopimuksessa 30.11.2009 saakka artikloissa 87?89. Säännökset koskevat kaikkia toimenpiteitä, joissa julkinen sektori myöntää yrityksille tukea tai muuta taloudellista etua. Myös kuntien myöntämä tuki kuuluu säännösten soveltamisen piiriin. Yrityksinä pidetään kaikkia taloudellista toimintaa harjoittavia yksikköjä niiden oikeudellisesta muodosta riippumatta.

Sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan mukaan, jollei perussopimuksissa toisin määrätä, jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

Tuen myöntäminen on siten lähtökohtaisesti kiellettyä silloin, kun Euroopan unionin toiminnasta annetun sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan mukaiset kaikki edellytykset täyttyvät. Tuki on näin ollen kiellettyä silloin, kun kaikki neljä seuraavaa edellytystä täyttyy;

1) julkisia varoja kanavoituu yrityksiin,

2) etu on valikoiva eli se kohdistuu vain tiettyihin yrityksiin tai tuotannonaloihin,

3) toimenpide vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla edellä mainittuja tahoja ja

4) toimenpide vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

Suunnitellusta tukitoimenpiteestä on sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaan ilmoitettava Euroopan komissiolle ennakkoon eikä tukitoimenpidettä saa toteuttaa ennen kuin komissio on antanut toimenpiteelle hyväksyntänsä.

Tässä tapauksessa Mikkelin kaupunki on ilmoittanut aikomansa toi­menpiteen Euroopan komissiolle jälkikäteen. Euroopan komissio on 8.4.2009 päättänyt aloittaa Euroopan unionin toiminnasta annetun sopimuksen 108 artiklan 2 kohdan mukaisen muodollisen tutkintamenettelyn (asia C 12/2009) koskien Järvi-Suomen Portti Osuuskunnalle myönnettyjä tukia vuodesta 2000 lähtien. Euroopan komissio on 15.12.2009 päättänyt laajentaa tutkintamenettelyä sekä kehottanut Suomea toimittamaan tuen arvioimiseksi tarpeellisia tietoja. Samalla päätöksellään Euroopan komissio on muistuttanut Suomea Euroopan unionin toiminnasta annetun sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan lykkäävästä vaikutuksesta (niin sanottu stand still -periaate).

Hallinto-oikeuden arvion mukaan kysymyksessä olevien lyhennysten maksupäivien siirroilla osuuskunnan on mahdollista saada toimenpiteen johdosta korkohyötyä, jota se ei ilman järjestelyä saisi. Siirtojen voidaan arvioida vaikuttavan myös siten, että Mikkelin kaupungilta voi jäädä järjestelyn johdosta saamatta korkotuloja. Julkisten varojen ohjautuminen yksityiseen yritykseen toimenpiteen johdosta ei ole näin ollen poissuljettavissa. Toimenpide on valikoiva, koska se kohdistuu ainoastaan kyseiseen yritykseen. Toimenpiteen voidaan myös arvioida vääristävän tai uhkaavan vääristää kilpailua suosimalla kysymyksessä olevaa yritystä. Osuuskunnan toimiala (elintarviketeollisuus) huomioiden toimenpiteellä voi lisäksi olla vaikutusta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Euroopan unionin toiminnasta annetun sopimuksen 107 artiklassa mainitun kielletyn valtiontuen mahdollisuus ei näin ollen ole poissuljettavissa Mikkelin kaupungin asiassa esittämän selvityksen perusteella.

Mikkelin kaupunki ei ole esittänyt asiassa myöskään selvitystä siitä, että kysymyksessä olisi vähämerkityksinen tuki ja että asiassa olisi noudatettu vähämerkityksistä tukea koskevia menettelyjä tai että asiassa olisi kysymys markkinataloudessa järkevästi toimivan sijoittajan eli markkina­taloussijoittajaperiaatteen mukaisesta toiminnasta. Myöskään selvitystä siitä, että asiassa olisi kysymys Euroopan unionin oikeusjärjestyksen tarkoittamasta vaikeuksiin ajautuneen yrityksen ainutkertaisesta pelastamista, ei ole esitetty. Valtiontuen mahdollisuus ei ole näin ollen poissuljettavissa myöskään näillä perusteilla. Mikkelin kaupunki ei ole esittänyt hallinto-oikeudelle muutakaan sellaista hyväksyttävää selvitystä, jonka perusteella kielletyn valtiontuen mahdollisuus olisi poissuljettavissa.

Euroopan komissio ei ole antanut ratkaisuaan asiassa C 12/2009 hallinto-oikeuden tämän kunnallisvalitusasian ratkaisupäivään mennessä. Valtuuston valituksenalaisen päätöksen laillisuutta ei voida arvioida siten senkään valossa, että Euroopan komissio olisi lainvoimaisella päätöksellään katsonut toimenpiteen olevan sallittu tai muutoin soveltuvan yhteismarkkinoille.

Valtuuston päätöstä tehtäessä eikä myöhemminkään ole näin ollen luotettavasti selvitetty valtiontukimääräysten ja -säännösten mahdollista soveltavuutta lyhennysten maksupäivien siirtojen osalta. Näin ollen, ja koska kunnan on valtiontukiviranomaisena huolehdittava valtiontukea koskevien säännösten ja määräysten noudattamisesta, valtuuston päätös on kuntalain 90 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla virheellisessä järjestyksessä syntynyt. Valtuuston päätös on siten kumottava myös tältä osin.

Asian näin päättyessä hallinto-oikeus ei ota kantaa valittajan muihin valituksessaan esittämiin valitusperusteisiin.

Sovelletut oikeusohjeet

Perusteluissa mainitut."

Eino K.Re: Laittomat yritystuet4.9.2014 12.19
Oikeusvaltiossa päätökset valituksiin tulisi antaa nopeammin.
Emmekö mitenkään
voi kiirehtiä Juankosken takausvalituksen käsittelyä?

PerusjermuRe: Laittomat yritystuet5.9.2014 17.54
Heippa kaikille,
olen saanut kuulla varmalta taholta, että päätös annetaan syksyllä. EU:sta on jo päätös tullut KHO:lle.

Sitä ennen kannattaa lukea KHO:n sivuilta--www.finlex.fi-sivuilta KHO:n päätöksiä-muita päätöksiä- KHO 2062:2014 päätösten perustelut.
Esim sielläkin kaupunginhallitus antoi tukea, vaikka ei ollut saanut EU:ta lupaa ja vastoin hallinto-oikeuden/KHO kieltoa, kuten Juankoskellakin. Asiaa käsitellään takaisinperintänä ja siitä saadaan päätös syksyllä.

On huomioitava se, että valtion tueksi katsottiin velkasaneerausprosessissa sovittu velkojen maksun lykkäys ja siitä johtuvan korkotulojen menetys, joka katsottiin valtiontueksi, vaikka muut yksityiset saivat antaa lykkäystä.
Aika selkeästi on esille tuotu se tosiseikka, että kunta on valtiontuen antajana, jossa tuki on vaikka korkotulojen menetys tai kuntatakaus, tai saneerauksessa annettava velkojen leikkaus, , ja näistä pitäisi aina tehdä ilmoitus EU:lle. Kunta on valtiontuen valvova elin, jonka pitää valvoa, että julkista tukea ei anneta ilman EU:lle tehtyä ilmoitusta.
Ja jokainen voi itse miettiä, olisiko PB saanut markkinoilta samanlaista takausta, kun se sai Juankosken kaupungilta. Ja pitää muistaa, että jos Juankoski ei olisi myönttänyt takausta, hyväksynyt panttivakuuden 7.3 miljoonan euron teennäisen arvon ja siihen olleen jo ensisijaisella kiinnityksellä olevan miljoonan euron poiston, ja että ilman kuntatakaustamme ei olisi Finvera myöntänyt lainaa, on faktat jo sellaiset, että ilman kunnan valtiontukea ei olisi PB koskaan pystynyt kaatumaan ja kaatamaan meidän maksettavaksi miljoonia euroja jotka syöksivät meidät talousromahdukseen ja Kuopion edunvalvontaan.

ikkunapöydän raatiRe: Laittomat yritystuet10.9.2014 8.03
Kysymys: Miksi Juankosken tarkastuslautakunta ei ole tehnyt mitään, paitsi hymistellyt jäävin kaupunginjohtajan valheille?
Vastaus: Lautakunnan johdosta puuttuu osaaminen, rohkeus ja rehellisyys. Tähän johtaa kepumafian kaikkialle ulottuva ohjaus.



Vastaa viestiketjuun

Otsikko:*
Viesti:*
Lähettäjä:*
Sähköpostiosoite:
Lähetä vastaukset sähköpostiini: