JuanKoskinen

JuanKoskinen

Keskustelu

« Takaisin | Vastaa viestiketjuun

P	Puheenvuoro IHMISELLE	15.9.2014 23.07
Moro, ihmettelen minäkin. Ja tämän takia haluamme Säyneisen koulun jatkavan. Ihmettelen alan miehiä ja naisia heidän ajattelemattomuuden ja tietämättömyyden takia. Tässäpä seuraavaa luettavaa: "Kasvatustieteen emeritusprofessori Kari Uusikylä ei toivo kenellekään sellaista lapsuutta kuin hänellä oli. Teini-iässä Kari Uusikylä päätti lopettaa koulun. Äiti ei antanut lupaa. Karista tuli opettaja, sitten kasvatustieteen professori sekä luovuuden ja lahjakkuuden tutkija. Huippuvouhotusta ja koulujen paremmuuslistoja hän inhoaa. ?Koulun arvokkaimpia saavutuksia on oppilaiden mielenterveyden ja minäkuvan vaaliminen. Opettaja voi tehdä suurimman ja upeimman työn, kun saa pidettyä jonkun vaikeissa oloissa elävän lapsen elämänuskon vireillä.? Kari on ollut sellainen lapsi. Hän on ollut lapsi, joka on ensin toivonut, että isä tulisi kotiin, ja sitten pelännyt sitä. Hän on kuunnellut juopuneen isänsä jankutusta ja pikkuveljensä tukahdutettua itkua. Lopulta Kari selvisi, mutta pikkuveli ei. Hylättyjen lasten puolesta Kari Uusikylä on loistava puhuja, mutta tästä asiasta hänen on vaikea puhua. Hän puhuu, koska asia koskee niin monia sodasta palanneiden miesten poikia ja tyttäriä. Hän puhuu myös siksi, että avun saaminen lapsille on yhä aivan liian vaikeaa. "Matalan kynnyksen hoitomuodot, varhaisen puuttumisen malli ? niitä kaikkia pitäisi olla paljon enemmän." Aikuisena Kari on ymmärtänyt, että isä ei ollut paha vaan sodan henkisesti haavoittama ja viinan viemä. Ei hän silti isää sääli, vaan itseään, siskoaan ja veljeään. ?Säälin kaikkia hylättyjä lapsia, jotka joutuvat kantamaan lapsuuttaan koko elämänsä. Sellaisia lapsia on paljon. Tällaisia lapsia.? Lue lisää Kari Uusikylän henkilöhaastattelusta Kodin Kuvalehdestä 19/2014. Lue myös: Kari Uusikylän Suorat sanat: Tuhotkaa turhat paremmuuslistat!" Kommentoi

kasvattaja	Re: Puheenvuoro IHMISELLE	15.9.2014 23.18
On opettajia ja on kasvattajia. Juankoskella tuntuu olevan vain ensinmainittuja, kun eivät saa edes alle kymmenen oppilaan luokkaa haltuun.

juoppoko?	Re: Puheenvuoro IHMISELLE	16.9.2014 8.59
Siis onko nyt niin, että me kaikki säyneisen koulun oppilaiden vanhemmat ovat "viinan viemiä" jos tämän takia Pekka haluaa koulumme jatkavan?

yläkoulun tytöt	Re: Puheenvuoro IHMISELLE	16.9.2014 10.48
Nimimerkillä "juoppoko" on ollut huono aamu. Ymmärrämme ihmistä. Kaikilla meillä on isä ja äiti, tai on ainakin ollut.

kansalainen	Re: Puheenvuoro IHMISELLE	16.9.2014 12.07
Juopolleko--- onko huono omatunto......

P	Re: Puheenvuoro IHMISELLE	16.9.2014 16.11
Moro, ja vastaan nimimerkki-juopottelija- kysymykseen: Ei. Ja jos ei ole ymmärtänyt tai halunnut ymmärtää sitä tosiseikkaa, että lapsen etu ja hyvin vointi on aina kaiken edellä. Mutta ymmärrän myös sen, että alkoholisti syyttää aina muita omista virheistään, ennen kuin menee asian ytimeen ja hoitaa oman sairautensa kuntoon.

juoppoko	Re: Puheenvuoro IHMISELLE	16.9.2014 22.05
Hyvä ja Kiitos Pekka jos vastaus kysymykseen on ei. Pikalukuna lause asettelut olivat sellaiset että äkkinäisenä sain vääränlaisen kuvan. Myös minä olen elänyt lapsuuden mitä en kenenkään lapsen soisi kokevan. Minä selvisin, veljeni selvisi ja hän on myös professori. Jokasenhan pitää ymmärtää että täysin aikuisten armoilla olevan lapsen etu on aina kaiken edellä.Mutta miksi näin tässä maassa ei ole? Kaikki olemme saaneet lukea järkyttäviä tarinoita kouluikäisistä mutta myös paljon pienemmistäkin lapsista. Kari Uusikylä puhuu tässä kirjoitukssa että avun saaminen lapsille on yhä aivan liian vaikeaa. Kirjoituksessaan Uusikylä puhuu kouluikäisistä ja opettajien roolista. Matalan kynnyksen hoitomuodot, varhaisen puuttumisen malli? Jos nyt puhutaan koulumaailmasta ja varhaisen puuttumisen mallista niin pallohan on opettajilla. Lainaan tässä edellä kirjoittanutta "on opettajia ja on kasvattajia" Totean tähän väliin etten sulje kodin roolia missään tapauksessa pois. Kun lapsi toistuvsti häiriköi, huutelee, nimittelee tunnilla kielloista huolimatta se voi olla hänen hätähuutonsa ja ehkä ainut keino saada huomiota, edes huonoa. Kun lapsi toistuvasti käyttäytyy aggressiivisesti se voi olla hänen hätähuutonsa Kun lapsi toistuvasti käyttäytyy väkivaltaisesti se voi olla hänen hätähuutonsa Kun lapsi toistuvasti on pilkkaamassa, haukkumassa ,vähättelemässä toisten lasten vaatteita, ulkonäköä, kännykkää ym. se voi olla hänen hätähuutonsa Miten paha olo tälläisella lapsella on jos raivo ja väkivalta on jokus ollut suorastaan silmitöntä? Nyt puhun ala-asteen lapsista! Lainaan Uusikylää "opettaja voi tehdä sen suurimman ja upeimman työn. Ja taas vanhaan hyvään aikaan: Juhani ja Rainer lanseerasivat aivan uuden tavan käydä koulua: KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ. Ei ollut niin pientä asiaa etteikö koulu ottanut yhteyttä kotiin. Herkästi tavatiin koululla ja joskus myös kotonakin, Suurin osa perheistä lähtikin mukaan tähän malliin ja minä itse koin sen erittäin hyväksi. Siinä toteutui varhaisen puuttumisen malli.Tosin oli varmaan niitäkin perheitä että kokivat tämän tunkeilevaksi. Koululle oli kiva soittaa kun tiesi vastassa olevan aikuisen joka ymmärtää että pienikin tönäisy voi olla lapselle iso asia ja aiheuttaa suuret mittasuhteet pienessä mielessä. Varhaisen puuttumisen malli on mielestäni jo oaj:n ohjeissakin ja laissa. Siellä se on määritelty jotesakin yksi esimerkki näin Oppilas joka toistuvasti syyllistyy väkivaltaiseen käyttäytymiseen eikä normi kurinpito toimenpiteet tehoa on koulun oppilaan iän perusteella tehtävä lastensuojeluilmoitus tai rikosilmoitus. Kun lasta tai hänen vanhempaa kuuneltaisiin, puututtaisiin pieniin tönimisiin, pidettäisiin huolta että oppilastoverit eivät ole läskejä tai homoja, pidetään huoli että toisia ja heidän omaisuuttaan kunnioitetaan. Minusta tämä on varhaisen puuttumisen malli. Miksi koulussamme ajauduttiin tilanteeseen, en voi tietää, arvelen joka johti myös suureen pois lähtiöiden määrään. Lasten käytös oli jotain aivan...! Omin korvin olen ollut kuuntelemassa että kaveria kutsutaan tasan kahdella nimellä joko homo tai läski jopa 6 vuotiaat eskarilaiset. Vanhemmat ymmärtääkseni olivat aktiivisesti kouluun yhteydessä huonoin tuloksin. Räikeimmätkin pahoinpitelyt jäivät selvittämättä. Missä vika, opettajien kiire, haluttomuus nähdä tilannetta, työmotivaatio? Mieleeni jäi joskus jonkun kirjoittaneen että kun koululle soitti, koki olevansa tyhjän valittaja. itselläni sama kokemus. Nyt nämä lapset jotka olisivat tarvinneet kiireellisesti apua omaan aggressiiviseen tai väkivaltaiseen käytäytymiseen eivät sitä saaneet. Tuli uusi lapsi ryhmä joka tarvitsi apua UHRIT! Auttaako heitä kukaan? Kari Uusikylä sanoo: Koulun arvokkaimpia saavutuksia on oppilaiden mielenterveyden ja minäkuvan vaaliminen. Toteutuuko se koulussamme .

alan kolmas mies	Re: Puheenvuoro IHMISELLE	17.9.2014 0.49
Moro Pekka on vetäissyt hyvän uuden näkökulman Suomen ummehtuneeseen koulukeskusteluun ja etenkin Säyneisten kyläkoulun kohtaloon. Moro Pekka ei ole reivaamassa keskustelun kurssia demujen tapaan piirun verran vasemmalle. Moro Pekka haluaa reivata koulukeskustelussa kurssia kaksi piirua ihmiseen. Moro Pekka on oikeassa emeritus prof. Kari Uusikylän kanssa siinä, että koulun ainoa tehtävä ei ole kasvattaa arjalaisia hyvän luku- ja laskutaidon omaavia nuoria, joilla on maailman parhaat arvosanat PISA tutkimuksissa. Ihminen ei ole laskukone. Ihmisen tehtävä on olla luova ja tasapainoinen yksilö, joka aikanaan pystyy huolehtimaan sekä itsestään että lähimmäisistään. Koulun tehtävänä on siis avustaa oppilaita kasvatuksessa ja tarvittavien elämäntaitojen hallinnassa. Se on yleisesti tiedossa, että kaikilla oppilailla lähtökohdat eivät ole tasa-arvoiset. Silloin koulujärjestelmän on pystyttävä mahdollisimman varhain puuttumaan tähän eriarvoisuutta lisäävään kysymykseen. Opettajien on hyvissä ajoin kysyttävä oppilailta, onko asiat kunnossa ja miten oppilas haluaisi opetuksen tapahtuvan? Voiko koulu tehdä jotain asioiden auttamiseksi? Pulassa olevan nuoren auttaminen voi avata arvaamattomia voimavaroja. Usein yksikin oikein asetettu kysymys riittää. Opettajien on kuitenkin turha lähteä mestaroimaan oppilaiden ajatusmaailmaa opettajien omasta näkökulmasta. Opettajien on tajuttava se, että hän on osa tiimiä, ei sen kummempi vaikka onkin vanhempi. Koulun pitää olla paikka, johon oppilaat tulevat mielellään oppimaan uutta ja luomaan sosiaalisia suhteita. Oppilailla täytyy nykyaikana olla myös sellaiset välineet, että niillä voidaan noita nykypäivänä niin tärkeitä sosiaalisia suhteitakin luoda ja ylläpitää. Amerikkalaisissa kouluissa on jo kaun sitten tajuttu se, että oppilaan motivaatio on kaiken oppimisen a ja o. Omakohtaisesti olen jonkin verran seurannut tuota opiskelua peruskouluisssa sekä lukioissa ja olen havainnut sen, että esim. laajassa käytössä meillä oleva oppilaiden seurantajärjestelmä Wilma on mielestäni lähinnä oppilaiden ?kyttäysjärjestelmä?, jossa keskeinen tieto vanhemmille on oppilaiden tekemät virheet. En muista koskaan saaneeni järjestelmästä kannustavaa ja oppilasta kehuvaa tekstiä. Jos olet vielä erityisopetuksen tarpeessa, niin nämä Wilman piirteet vain korostuu. Oppilaiden kyttäämisen sijasta on siirryttävä kouluissa systemaattiseen tiimityöskentelyyn, jossa opettajan tehtävänä on motivoida ja kannustaa oppilaita hyviin suorituksiin. Oppilaiden sosiaalisten taitojen osaaminen on syytä nostaa tärkeydessä vähintään samalle tasolle kuin luku- ja laskentataito. Suomen nykyiset taloudelliset ja sosiaaliset ongelmat johtuvatkin hyvin pitkälle liitukaudelle jämähtäneestä PISA tulosten perusteella ohjatusta koulujärjestelmästä. Tutkimusten mukaan mielenterveydelliset ongelmatkin ovat Suomessa korkealla tasolla. Tällaiset ongelmathan kehittyvät yleensä hyvin varhain. Tri Heli Hätönen oli suomalaisten mielenterveystutkimuksissaan tehnyt mielenkiintoisi havaintoja: "Häiriöt ovat usein luonteeltaan pitkäaikaisia. Niihin liittyy huomattavan paljon inhimillistä kärsimystä, elämänlaadun vähenemistä ja syrjäytymistä yhteiskunnasta. Mielenterveyspotilaiden kuolleisuus on jopa 3 kertaa suurempi kuin väestöllä keskimäärin. Lisäksi yhteiskunnalle aiheutuvat kustannukset ovat huomattavat. Mielenterveysongelmat ovat suurin yksittäinen syy työkyvyttömyyteen. Vuonna 2008 työkyvyttömyyseläkettä mielenterveyden häiriöiden vuoksi sai noin 116 000 suomalaista, eli 44 % kaikista työkyvyttömyyseläkkeen saajista." Hyvä esimerkki tiimityöstä koettiin taas Puolan lentopallokisoissa, joissa pikkuinen Suomi pani ahtaalle monia maailman parhaita joukkueita. Tilastojen perusteellahan se on tietysti silkka mahdottomuus, mutta ei käytännössä. Koulussa "meidän luokka" voi olla valtava voima. Muistan vielä erittäin hyvin, kun omassa koulussamme "meidän luokka" halusi olla aina paras. Leikkimielinen kilpailu piristää kaikkien mieltä. Juuri tästä syystä Moro Pekan toive kurssin reivaamisesta pari piirua ihmiseen on ajankohtainen kaikissa Suomen kouluissa ja etenkin Säyneisten tapaisissa pienissä kyläkouluissa, jotka ovat luomiskyvyttömien byrokraattien toimesta joutuneet sulkemisuhan alle. Alan kolmas mies ei allekirjoita sitä, että kaikki alan miehet kannattavat kyläkoulujen silmitöntä sulkemisvimmaa. Vain laskutaidottomat virkamiehet voivat ajatella niin. Jos Säyneisten koulun kansantaloudellista tuotosta lasketaan, niin on hyvä muistaa, että liikenneviraston vuonna 2010 tekemän selvityksen mukaan yhden ihmisen elinikäinen arvo on Suomessa pyöreästi 1.9 milj. euroa. Kun Säyneisten Esa Kettusen ja muiden yrittäjien tablettilahjoitus laitetaan oikeisiin mittasuhteisiin, nämä kyseiset yrittäjät ovat yhdessä varmistamassa sitä, että nämä 16 Säyneisten koulun tabletin haltijaa tulevat aikanaan tuottamaan tähän yhteiskuntaan yhteistä hyvää siis hyvinvointia ainakin 30.4 milj. euroa. Kun Säyneisten Esa Kettusen johtamassa projektissa kustannukset olivat suuruusluokkaa 16 x 240 euroa eli 3 840 euroa, niin on helppo laskea, että projektin tuotto on 791 667%:a. Tämän projektin tuottoa voidaan hyvin verrata Juankosken Neron Tratta PBF:n ja biolämmön katastrofaalisiin hankkeisiin, joissa kaupungin veronmaksajien 7 milj. euron satsauksella saatiin aikaan ainakin 20 milj. euron tappiot ja pysyvät verotulojen menetykset. Esa Kettusen johtamassa projektissa on vielä se hyvä puoli, että se ei ole maksanut Juankosken veronmaksajille euron killinkiäkään. Tästä huomataan myös se, että kunnissa kannattaa sijoittaa sivistykseen ja rakentaa kunnan kehitysstrategia sivistyksen ja osaamisen varaan. Juankoski on vain valitettavasti tämän mahdollisuutensa jo menettänyt. Onneksi Suomessa on vielä runsaaasti itsenäisiä ja itsepäisiä kuntia, jotka satsaavat osaamiseen eivätkä tuijottele tilastoihin.

P	Re: Puheenvuoro IHMISELLE	17.9.2014 12.02
Moro, ja haluankin tässä kertoa tablettitietokoneista, jotka lapset saivat Säyneisen koulussa. Oli hellyyttävää kuulla, että tablettitietokonekoulutusta antoi vanhemmat lapset itse pienemmille lapsille ja saatiin harmonia aikaan heti. Tämä on sitä yhteisöllisyyttä, jota varmasti kaivataan kouluihin ja jota ainakin pienet koulut kykenevät saamaan aikaan. Opettajat toimivat ohjaajina ja kannustajina yhtä hyvin, kuin myös uusien asioiden opettajina. Ja alkoholisimi on taas sairaus, johon henkilön on itse puututtava, ennen kuin se saa aikaan lapselle/lähipiirilleen tuhoa aikaan.

kristallipallon tuijottelija	Re: Puheenvuoro IHMISELLE	17.9.2014 23.05
Nyt, kun tabletit on tosiasia Säyneisissä, pitää ottaa seuraavat askeleet kohti Mallikyläkolua. Ulla Niskaselle ja muilla puuhanaisilla on varmaan muhimassa jo monta hyvää ajatusta. Käsitykseni mukaan sen pitää jotenkin liittyä modernisti nettikauppaan. Enempää en tässä vaihessa Ullaa ja muita puuhanaisia opasta. Nyt pitää hetkeksi unohtaa kaikki juopot ja muut ikävyydet ja aloittaa miettimään, mitä kaikkea Säyneisten koulussa voi tehdä tulevaisuudessa. Voisi olla hyvä harkita myös maahanmuuttajiin liittyvää potentiaalia. Heistä jopa valtio maksaa ja heidän joukossaan on taatusti myös kunnollisia ja eteenpäin pyrkiviä ihmisiä. Rauhallinen Säyneinen voisi olla heillekin "lintukoto", kun vertaa elämää esim. Lähi-idässä, jossa autopommit ovat jokapäiväistä hupia.

alan mies	Re: Puheenvuoro IHMISELLE	18.9.2014 0.35
Säyneisissäkin olisi syytä tutkia hiukan luokkakokoja. Kun luokkakoko on vajaa puolet maan keskiarvosta, niin kustannuksetkin ovat noin kaksinkertaiset. Ja Suomen keskiarvo on kansainvälisesti pieni. Ei meillä ole kansakuntana sellaista elintasoa, että voisimme mitä vaan ylläpitää. Kun jo nyt osa säyneisläisistä käy muualla koulussa ja siitä tulee kuljetuskustannuksia, ei loppujenkaan kuljetus samoilla välineillä paljon lisää kustannuksia. Miksi koulu on vielä olemassa? No ei ole kauan, kun nyt ei todellakaan ole varaa enää perusteettomasti pienentää luokkakokoja. Ken tarvitsee tarkempaa tietoa, voi lukea tästä linkistä: http://www.hs.fi/kotimaa/a1410228910953

kristallipallon tuijottelija	Re: Puheenvuoro IHMISELLE	18.9.2014 2.21
alan mies on taas alkanut jankutuksensa luokkien koosta. Sinänsä alan miehen tilastotoimisto on tuottanut taas kattavan tilaston tutkittavaksi. Tilaston mukaan Suomessa alakouluissa luokkakoko näyttää olevan 19. Säyneisissä Esa Kettunen lahjotti tabletit 16:sta koulunsa aloittavalle oppilaalle, joten Säyneisissä ollaan näköjään lähellä maankin keskinarvoa alakouluissa. Kalliiksihan tuo tuli Esalle ja 15 muulle yrittäjälle. Menikö rahaa peräti 240 euro per lahjoittaja? Voi kamalaa, miten kalliiiksi tulee oman kyläkoulun profiilinnosto. Aika suuret kuljetuskustannustenkin säästöt pamahti heti, vaikka koulutus ei olekaan ensimmäisenä kustannuskysymys. Voikohan Suomen pienestä luokkakoosta vetää sen johtopääöksen, että mitä pienempi luokkakoko sen isommat PISA pisteet? alan mieskin todistaa nyt jo tilastoillaan, että tilastojen tutkimiseen ei ole mitään aihetta Säyneisissä. On keskityttävä oleelliseen. Koulusta on tehtävä puoleensa vetävä Mallikyläkoulu, jonka ääni kuuluu kauas. alan miehen olisi hyvä seurata tilastojen ohella myös koulujen brändejä. Vesannon lukio on yksi hyvä esimerkki tästä. Suomessa on jo pitkään ollut käynnissä kilpailu oppilaista sekä peruskouluissa että lukioissa. Oppilaat haluavat mennä sellaiseen kouluuun, joka koetaan hyväksi. Myös koulun läheisyys koetaan positiiviseksi asiaksi monesta syystä. Säyneisissä kyläkoulu on olemassa siksi, että alan mies asuu suuressa citissä, eikä alan miehellä ole ainuttakaan lasta koulutettavana Säyneisissä. Tämä totuus ei löydy tilastoista.

alan mies	Re: Puheenvuoro IHMISELLE	18.9.2014 7.26
Minä olen monta kertaa toistanut Juankosken kaupungin tiedon Säyneisen koulun oppilaista ja se on tämä: Koulussa toimivat vuosiluokat 0-6 lk ja esiopetus on yhdistetty alkuopetuksen ryhmään. 3-6 -luokat toimivat omana ryhmänään. Oppilaita lukuvuonna 2014-2015 on 16. Kun on kaksi opettajaa, niin kyllä silloin keskimääräinen luokkakoko on 8 tai itse asiassa alle, koska varmaankin joitakin erityisaineita tai -oppilaita opettaa joku ulkopuolinenkin. Pitäisi nyt sen verran osata lukea tilastoja. Ja tämä luokkakoko on tavanomaisista kouluista ehkäpä koko Suomen pienin. Ja jatkossa on varmaa, ettei valtio tue tällaista, vaan pinentää korkeintaan luokkakokoja, jotka ovat 25-30 oppilasta.

taple	Re: Puheenvuoro IHMISELLE	18.9.2014 10.31
Siitä vaan ilmaisia tabletteja ja tarjous keppanaa kyläkaupasta, niin kyllä tulevaisuus on turvattu laitakaupungin lapsilla.

alan mies	Re: Puheenvuoro IHMISELLE	18.9.2014 12.00
Pisa-arvostelijat nimenomaan Ruotsissa ovat arvostelleet mittausmenetelmää ja siksi on uusin Pisa-mittaus eli ongelmanratkaisu otettu käyttöön. Arvostelijat pettyivät pahasti, kun kuvittelivat, että Ruotsi olisi tässä parempi kuin perinteisissä mittauksissa. Kävi päinvastoin eli Ruotsi olikin todella huono. Ruotsin vaaleissa oli koulusysteemi keskeinen kysymys ja juuri siksi sikäläinen kokoomus hävisi niin paljon. Juuri kokoomus oli lanseerannut vapaat koulut, jonne oppilaat saivat tulla kauempaa ympäristöstä ja näinkin lisäsivät koulujen välistä kilpailua. Tämä johti siihen, että varakkaammat vanhemmat panivat lapsensa parempiin kouluihin ja syntyi suuri eriarvoisuus oppimistuloksissa. Huonot lähikoulut houkuttelivat huonoja opettajia ja köyhempien perheiden lapsia. Näin keskiarvoinen oppimistulos on Ruotsissa painunut todella alas. Näyttää siltä, että kristallipalloon tuijottelija haluaa juuri tällaisen oikeistolaisen systeemin Juankoskellekin, kun ehdottaa mallikouluksi Vesannon lukiota. Sinänsä olen sitä mieltä, että vesantolaisten ökyviljelijöiden ja metsänomistajien kannalta ratkaisu on oiva, mutta ei kaikkien kannalta. Heissähän on savolaista perusälyä. Minunkin isoäitini sukujuuret ovat Vesannon Hytösiä ja Ritvasia. Onkohan toinen hullu eli Mattiesko Hytönenkin sieltä kotoisin. Ja linkki ruotsalaisten huonoihin tuloksiin: http://www.aftonbladet.se/nyheter/article18643752.ab

kristallipallon tuijottelija	Re: Puheenvuoro IHMISELLE	18.9.2014 15.31
Nyt alan mies on osunut naulan kantaan. Olen tosiaan sitä mieltä, että Suomen liitukaudelle jämähtänyt koululaitos, jonka peruskiven on muurannut 1960-luvulla opetusministerinä toiminut kepun Johannes Virolainen, kaipaa perustavaa laatua olevaa ravistelua ja uudistamista. Syntyessään ja vielä nytkin peruskoulun tulee turvata maksuton ja tasa-arvoinen opiskelu tässä maassa. Nämä periaatteet ovat oikeita vielä tänä päivänäkin, mutta maailma on valitettavasti totaalisti muuttunut noin 50 vuodessa. Johanneskaan, joka oli sentään viisaita tohtorismiehiä ei tuolloin ollut koskaan nähnyt edes tietokonetta. Puhumattakaan siitä, että Johannes olisi kuullut, että intenernetti alkaa pyöriä 1990-luvulla ja että meille tulee vielä kännykät, tabletit ja kaiken maailman älypuhelimet, joita nyt innokkaimmat näpläävät jo riesaksi asti jopa autolla ajaessaan. Väittämäni on ja pysyy, että myös koulun täytyy elää ajassa, oli koulun koko sitten vaikka 30 tai 1000 oppilasta. Toinen väittämäni mutta myös havaintoni on se, että koulujen on alettava kilpailla oppilaista. Tämä perustotuus lähtee siitä ajatuksesta, että jokaisella kunnalla täytyy olla oma kuntastrategiansa. Kunnat, joilla ei ole hyvää kuntastrategiaa menettävät asukkaita ja joutuvat mahdollisesti jopa liitoskunniksi. Tästä taas seuraa tietenkin opetuksen järjestämisessä kustannuspaineita, ellei opetustointa modernisoida ja sopeuteta tavalla tai toiselle vähenevää oppilasmäärää vastaavaksi. Kolmas väittämäni on se, että opetustoiminnan kehittämistä ei pidä tarkastella pelkästään kustannuskysymyksenä, koska jokaiselle suomalaisella on jo perustuslaillinen oikeus saada tasapuolisesti opetusta. Opetustoimen kansantaloudellinen hyöty täytyy siis myös ottaa huomioon, kun lasketaan koulutuksen kustannuksia. Neljänneksi on syytä nostaa keskusteluun se, että koulutuksesta ei nykynäkemyksen mukaan Suomessa voi tehdä voittoa ja koulutuksen täytyy olla pelkästään kunnan virkamiesten käsissä. Nykyiset laitkaan eivät sitä edellytä (yksityiset koulutkin ovat sallittuja), mutta virkamiesten tulkinta on käytännössä kuitenkin täysin toinen. Ajatus on kerrassan omituinen. Punamulta-aikaan voiton tekeminen olikin Suomessa suuri synti. Koko ay-liikehän lähti lähti siitä periaatteesta, että yrittäjä on riistäjä ja maatoloutta on tuettava massiivisesti. Näistä lähtökohdista ymmrtää hyvin sen, että tänä päivä Suomessa ei mikään kannata ja maatalouskin pysyy vain vaivoin pystyssä miljarditukien avulla. Politiikkojen ja ay-liikkeen vuosikymmenien "hyvä työ" on kantanut kauniin hedelmän. Suomesta ei enää löydy kohta ainuttakaan kannattavaa yritystä ja kunnissa sekä valtion hallinnossakin on jo aloitettu yt-neuvotteluja. Suomessa tulisi tajuta, että mitään ilmaisia lounaita ei ole olemassa ja myös koulutuksen on oltava taloudellisesti järkevää toimintaa. Perustuslaissa ei ole tietääkseni todettu sitä, että kunnan alueella opetus täytyy keskittää esim. yhteen kouluun. Se, että syrjäkylien oppilaat voivat joutua käyttämään aikaansa kohtuuttomasti matkusteluun esim. keskuskouluihin on selvästi ristiriidassa sekä perustuslain että myös tasa-arvoisen peruskoululain kanssa. Perukoululaissa on puutteita, koska siinä ei riittävän hyvin ole otettu huomioon sitä, että Suomessa on tapahtunut massiivinen rakenteellinen yhteiskunnallinen muutos kaupungistumisen johdosta. Tästä syystä eri-arvoisuus on opetustoimessa jyrkästi kasvanut. Oppilaiden irroittaminen kodeistaan liian varhain on vakava yhteiskunnallinen ja kasvatuksellinen ongelma, joka johtaa helposti monenlaisiin yhteikunnallisiin ja mielenterveydellisiin ongelmiin, joiden kansantaloudellisia kustannuksia kukaan Suomessa ei ole toistaiseksi vielä edes yrittänyt selvittää. Mitähän mieltä filosofit Himanen ja Saarinen ovat tästä kehityksestä? Oppilas onkin nähtävä kansantaloudellisesti arvokkaana, on ehkä rumasti sanoa sijoituksena, joka luo yhteiskuntaamme kaikkea sitä hyvää, mitä kehittyvä yhteiskuntamme tarvitsee. alan mies on varmaan huomannut sen, että Aasiassa lasten kouluttamista tarkastellaan mielellään myös tästä näkövinkkelistä ja myös siksikin monissa kehittyvissä Aasian maissa on saavutettu viime aikoina hyviä tuloksia myös PISA vertailuissa, joita sinänsä ei voi pitää minään absoluuttisena mittarina, kun puhutaan opetuksen hyvyydestä. Suomen perustuslaissa tai muissa virallisissa dokumenteissa ei ole tietääkseni asetettu Suomeen yhden lapsen politiikkaa yhteiskunnan keskeiseksi kehittämistavoitteeksi, kuten Kiinassa on ollut tapana. Tästä taas seuraa, että Suomessa väestömäärä saisi mielellään kasvaa. Jos vielä tuo kasvu tapatuisi niin, että Suomeen syntyisi/tulisi työkykyisiä ihmisiä, niin meillä on kyllä riittävästi maa-alueita ja tyhjillään olevia kiinteistöjä, joita voidaan hyvin ottaa laajasti käyttöön. Tästä taas seuraa se, että Suomessa ei pitäisi olla mitään kroonista pulaa opetettavista lapsista ja nuorista. Tänä päivänä suomalainen yhteiskunta ei ole enää agraaariyhteiskunta, ei teollinen yhteiskunta, ei palveluyhteiskunta vaan moniarvoinen yhteiskunta. Tästä seuraa se, että koululaitoksen tulee myös olla moniarvoinen. Oppilaita täytyy kouluttaa moniarvoista suomalaista yhteiskuntaa silmällä pitäen. Lisäksi on otettava huomioon Suomen EU jäsenyys, joka sallii ihmisten vapaan liikkumisen ja työnteon EU:n alueella. Näistä lähtökohdista on kummallista, että valveutunut alan mies jaksaa jankuttaa esim. Säyneisten kyläkoulun oppilasmääristä. Kun sinussakin tuntuu olevan ainakin "sudeettisavolaisen" verran savolaista innovatiivisuutta, niin kehottaisin sinuakin hyppäämään vihdoin kehityksen kelkaan. alan mies on yllä lukenut madon luvut Säyneisten koululle, kun totesin, että koulussa oli järjetetty tabletit 16 oppilaalle, joka Säyneisten koulun kotisivun mukaan voi olla koulun oppilasmäärä. Suuntaus on täysin oikea, koska saamelaisissakin kouluissa opettajat ovat todenneet, että heillä heillä siirrytään opetuksessa ja oppimateriaalien osalta täysin sähköiseen muotoon, koska sähköiset oppikrjat ovat kustannustehokkaita ja ekologisia. Näin pitää toimia myös muualla Suomessa. Minä olen saattanut erehtyä, kun olen käyttänyt tietolähteenäni Juankosken kaupungin virallista talousarviota vuodelle 2014, jossa selkeästi todetaan, että Säyneisten koulussa olisi 29 oppilasta. Ko. hyväksytyssä talousarviossa on Säyneisten koulun kohdalta todettu, että koululla myös 3-6-luokat yhdistetään yhdeksi ryhmäksi, jota talousarviota hyväksyttäessä ei kuitenkaan oltu vielä tehty. Säyneisten koulullahan pelottelupolitiikalla on tehty arvaamatonta vahinkoa koulun imagolle. Tästä syystä paikalliset yrittäjät ovat itse ottaneet ohjat käsiinsä ja lähteneet aivan oikein kehittämään lähikouluaan. Hatunnoston arvoinen asia. Alakoulujen osalta koulutoimen johtaja toteaa talousarviossa 2014 typerästi: "Olennaista seurata lähinnä toimintakuluja, tulojen osuus on arvio, joka perustuu lähinnä ulkopaikkakuntalaisiin oppilaisiin". Tämänkin lausunnon perusteella nähdään millaiset "uunot" ovat olleet johtamassa Juankosken kaupunkia ja koulutointa. On järkyttävää, että akateemisen koulutuksen saanut koulutoimentoimen johtaja voi kirjoittaa viralliseen asiakirjaan tuollaista hölynpölyä. Kun uuno koulutoimenjohtaja puhuu koulujen kustannuksista, niin hänen olisi ensimmäisenä tullut avata edes koulujen kustannusrakenne yleiseen tietoon. Esim. pieni Säyneisten kyläkoulu ei ole missään vaiheessa tarvinnut tai halunnut kaupungin kalliita ateria- ja muita palveluita siinä laajuudessa, kun kustannuksia on nyt kouluille jyvitetty. Henkilökuntaakin surullisen kuuluisassa Keskustan Keittiössä on ainakin 12 henkilöä ja siivouspalvelut mukaan lukien ainakin 25 henkilöä. Tällaisen Moolokin vuotuiset pelkät käyttökustannukset ovat vuonna 2014 pyöreästi 2 milj. euroa, jonka päälle pitää vielä laskea korkeat pääomakustannukset. Mikään pieni kyläkoulu ei kestä tällaista keskittämiskustannusta, joka lisäksi on aivan tarpeeton ylimääräinen kustannus.

Vastaa viestiketjuun