Keskustelu
| ällitälli | Koulutoimen johtajan virka perustetaan | 18.9.2014 15.42 |
| Kun Säyneisen koulua ollaan lakkauttamassa ns. taloudellisin perustein, niin samaan aikaan perustetaan koulutoimen johtajan virka, jotta saataisiin Karttunen takaisin ja rahaa kulumaan. Mitä vähemmän oppilaita, sitä enemmän perustetaan virkoja. tosi persejuankoskelaista. Sivistystoimen kokouspapereissa: "Sivltk Valmistelija/lisätiedot: Kaupungin kamreeri Kaija Kähkönen kaija.kahkonen(at)juankoski.fi Kaupunginhallitus ja sivistyslautakunta ovat pitäneet neuvottelun 15.9.2014, jossa on keskusteltu sivistystoimenjohtajan ja rehtorin tehtävien eriyttämisestä. Neuvottelun perusteella päätetään ehdottaa tehtävien erottamista toisistaan. Ehdotus Sivistystoimenjohtajan ja Juantehtaan koulun rehtorin tehtävät eriytetään toisistaan. Sivistyslautakunta esittää kaupunginhallitukselle sivistystoimenjohtajan viran perustamista 1.11.2014 lukien. Päätös |
||
| yläkoulun tytöt | Re: Koulutoimen johtajan virka perustetaan | 18.9.2014 15.57 |
| Juankoski tarvitsee yhden ja saman rehtorin kaikille kouluille yhdistettynä koulutoimenjohtajan tehtävään. Yksi hyvä ehdokas on jo töissä Juankosken koulutoimessa, vaikka nimi ei olekaan Karttunen. Kepulaisilla ei tunnu olevan mitään häpyä viiden vuoden palkallisen loman haalimisessa omilleen. Kaikki me ne virat kustannamme lopulta... ja Kuopio voi kostaa lopettamalla palveluja. Ja taas koskelaiset kärsivät. Eikö lautakunnassa ole kellään housuja? |
||
| Pena T. | Re: Koulutoimen johtajan virka perustetaan | 18.9.2014 16.17 |
| Jos Juankosken opettajat ovat toimien yhdistämistä vastaan, kuten on oletettavissa, ei hätää. Virka on pantava julkiseen hakuun joka tapauksessa. Saadaan ehkä korruptoitumaton ja pätevä koulutoimenjohtaja, joka panee tuulemaan. Ehkä saadaan sellainen, joka osaa laskeakin. |
||
| Kamreerin alku | Re: Koulutoimen johtajan virka perustetaan | 19.9.2014 16.02 |
| Tasan 20 vuotta sitten käytiin kiivas keskustelu Losomäen ja Västinniemen koulujen lopettamisesta. Losomäen oppilasmäärä uhkasi pudota tulevana vuonna 15 ja Västinniemen 17 oppilaaseen. Säyneisen alueella Hirvisaari mukaan luettuna oli yhteensä tarkalleen 100 oppilasta. Koko kunnassa oli ala-asteikäisiä vajaa 500 oppilasta, ylä-asteella 230 ja lukiossa 150 oppilasta. Kaikkiaan koululaisia oli aika tarkalleen 1000. Säästösyistä päädyttiin yhdistämään koulutoimi ja kansalaisopisto saman sivistystoimen alle. Tänä päivänä oppilaiden ja koulujen määrä on kutistunut reilusti alle puoleen, mutta johtavan virkamiehen määrä on kaksinkertaistettava. Jokainen voi päätellä järjestelyn oikeudenmukaisuutta. Todellisuudessa meillä ei enää tarvita koulutoimen johtajaa, vaan tehtävät pitäisi hoitaa kaupunginjohtajan ja hallintojohtajan virkoihin liittyvinä tehtävinä. Näin menetellään muissakin pikkukunnissa. |
||
| P | Re: Koulutoimen johtajan virka perustetaan | 19.9.2014 16.31 |
| Moro, Juankoskella valtuustoseminaari pidettiin eilen ja sitä jatketaan parin viikon kuluttua. Kysymys on kaupungin talousarviosta. Nyt olen jo sitä mieltä, ettei seminaareja enään tarvita, varsinkaan kun ei kuitenkaan aiota mitään tehdä, vaan Kuopio sitten hallinnoi Juankosken provinssia. Talouden selvitysmies antoi meille kehykset--- pitää keventää henkilöstöä, mutta miten onkaan käynyt--- on lisätty henkilökuntaa ja varsinkin johtajistoa. On aivan käsittämätöntä, että kun asukasmäärä vähenee, niin henkilöstön määrä kasvaa. Juankoskella on kaupunginjohtaja, jonka sivutoimet ovat vieneet hänen suurimman työkapasiiteetin ja ajan; meillä on hallintojohtaja ja kamreeri, jotka tekevät samoja tehtäviä, vaikka pärjäisimme ilman kumpaistakaan, jos meillä olisi todellinen kunnanjohtaja, siis sellainen, joka hallitsee, osaa ja tekee. Meillä on sosiaalijohtaja, jonka työaika ei ole mennyt oikeaan osoitteeseen, ainakin jos katsoo työn laadun. Nyt hänen tehtäviään tekee luottamushenkilö ja lisäksi uudet palkatut esimiehet. Meillä on tekninen toimi, jolla ei ole tehtäviä, insinööristö, vaikka ennen pärjäsimme yhdellä insinöörillä ja teknisella johtajalla-- siis sama henkilö. Ainoa asia, jota olemme keventäneet, on palvelut ja hoitotyö, jota todellisuudessa tarvitsemme. Joten siis miksi sitten talousseminaarit. Mitään ei kuitenkaan tapahdu, paitsi talouden alijäämien lisääntymiset. Toivottavasti tuleva Kuopion ja Juankosken yhdistymishallitus pystyy tehokkaaseen talouden lapiotöihin. |
||
| P | Re: Koulutoimen johtajan virka perustetaan | 20.9.2014 10.37 |
| Moro, kannattaa ottaa mallia Pieksämäeltä: "Peiposjärven kyläkoulua ei lakkauteta Pieksämäki Peiposjärven koulu Pieksämäellä on jatkamassa toimintaansa myös ensi lukuvuonna. Kyläkoulun lakkauttaminen on pyyhitty pois talousarvioehdotuksesta, jota koulutuslautakunta käsittelee ensi viikolla. Päätöstä perustellaan sillä, että koulun oppilasmäärä on nousemassa lähivuosina yli valtuuston sopiman 36 oppilaan kipurajan. Sivistysjohtaja Kari Koistisen mukaan kokouksessa päätettäväksi jää, kaivetaanko muutoksen aiheuttama noin 200 000 euron vuosittainen kustannus muualta budjetista. Sivistystoimen talousarvio on saatu ahdettua tiukkaan raamiin. Esimerkiksi perusopetuksen tuntikehystä leikataan ja nuorisotiloja suljetaan." Säyneisen kouluun tulee ensi vuonna lähes 10 eskarilaista ja toivottavasti muualtakin koululaisia. |
||
| Elsa | Re: Koulutoimen johtajan virka perustetaan | 20.9.2014 13.51 |
| Heippa, kannattaa lukea:" Lasten koulumatkojen lakisääteinen maksimiaika ylittyy Mediatiedote 18.3.2012 Liian monen koululaisen koulupäivä venyy laittoman pitkäksi koulujen lakkauttamisten ja keskittämisten johdosta. Yhä useampi lapsi istuu tuntikausia taksissa tai linja-autossa aamuin ja iltapäivisin koulumatkoillaan. Myös koulukyydin odotus voi venyä lapselle kohtuuttomaksi. Alakoulun oppilaan päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää enintään kaksi ja puoli tuntia. Jos oppilas on lukuvuoden alkaessa täyttänyt 13 vuotta, saa koulumatka kestää enintään kolme tuntia. Vuonna 2010 maassamme noin 80 koululaisen lakisääteinen maksimiaika koulumatkoissa ylittyi. Koulujen on vaikea tarjota kuljetusoppilaille mm. tukiopetusta ja koulun kerhot ovat usein pitkämatkalaisille koululaisille lähes mahdottomuus. Tärkeää on pohtia lasten tasapuolista oikeutta lepoon ja vapaa-aikaan. Pahimmillaan lapsen työpäivän pituus saattaa venyä aikuisen työpäivän mittaiseksi tai ylikin. Kouluverkkouudistuksessa tulisi edetä maltillisesti. Lähikouluja lakkauttaessa tulisi kuntien olla valmiita resurssoimaan riittävästi koulukyyditykseen. Reitit tulisi suunnitella lapsen kannalta järkevämmiksi. Luokanopettajaliiton juuri julkistama Tulevaisuuden hyvä koulu ?ohjelma linjaa, että lähikoulujen arvo tulisi ymmärtää uudelleen. Luokanopettajaliitto puolustaa koulutuspoliittisen ohjelmansa mukaan lasten oikeuksia kohtuullisiin koulumatkoihin." Onkohan koululaisten vanhemmat ymmärtäneet lapsen, eskarilaisen, tahd totilan asiassa. Minä en ainakaan kuljetuta lapsia lähikoulun sijaan matkojen päähän, jos mahdollista. Varsinkin nyt talvella, kun sudet ja kahjot kuljettajat ovat liikenteessä. |
||
| päättelijä | Re: Koulutoimen johtajan virka perustetaan | 20.9.2014 14.37 |
| Kyläkouluista on aiheetta syntynyt Suomeen monessa tapauksessa ongelma. Ongelmaksi kyläkoulut ovat tulleet yleensä kahdesta syystä. Kyläkoulujen oppilasmäärät ovat pienentyneet ja oppilaskustannukset ovat nousseet. Tästä syystä kunnan neuvottomat viranomaiset ovat systemaattisesti tarjonneet lääkkeeksi kyläkolujen sulkemista, joka on merkinnyt kuntien yhden keskeisen peruspalvelun lopettamista. Siitä taas on ollut seurauksena yleensä koulun läheisen talousalueen näivettyminen. Kukaan perheellinen ei voi asua sellaisessa paikassa, jossa peruspalvelut eivät ole tasapuolisesti saatavilla kohtuullisin ponnistuksin ja uhrauksin. Kyläkoulujen lakkauttajat toimivat siis monessa tapauksessa jopa perustuslain vastaisesti. Kyläkouluja sulkemalla ei kuitenkaan ratkaista paikkakunnan peruspalvelujen asianmukaista hoitoa, vaan ongelma siirretään syrjään ja pyritään ratkaisemaan opetuksellista ongelmaa keskittämällä. Keskittäminen ei kuitenkaan voi tuoda ratkaisua kuntien alueelliseen kehittämiseen, vaan itse asiassa vain pahentaa kunnan alueellisia sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia. Turun Yliopiston valtiotieteen prof. Matti Wiberg julkaisi äskettäin erittäin ajankohtaisen Julkea sektori-pamfletin. 18.9.2014 jopa Koillis-Pravdan toimittaja Pirjo Mononen oli myös havainnut Wibergin kirjoittaman puheenvuoron ja intoutui kirjoittamaan pamfletista lyhyen kannanoton. Wiberghän oli pamfletissaan monien esimerkkien avulla osoittanut, että julkinen sektori on Suomessa kasvanut aivan liian suureksi ja sen toiminta on kallista ja myös erittäin tehotonta. Keppana Huovisen sote-uudistus on Wibergin mukaan tuomittu tuhoon, koska yksityinen sektori on laitettu pahasti julkisen sektorin apupojaksi. Uudistus näyttää johtavan vain nouseviin kustannuksiin ja lisääntyvään tehottomuuteen. Wiberg kaipaa julkiselle sektorille innovatiivisuutta ja mm. pohdiskelee taulukkopalkkojen hyödyllisyyttä. Pirjo Mononen on otsikoinut bloginsa "Viekö Facebook virkamiehen työajan?". Minusta on hyvä, että toimittaja Mononen on ottanut Wibergin pamfletin esille Koillis-Pravdassa. Minusta toimittaja Mononen ei ole kuitenkaan lukenut huolella Wibergin pamflettia ja on ehkä siksi tullut erittäin yksinkertaisiin johtopäätöksiin, että kuntien asiat korjautuisivat pelkästään kunnanjohtajien bonuspalkkausten avulla. Kun ajattelee Juankosken onnetonta kuntaa, niin kunnajohtajan kohdalla bonuspalkan olisikin tullut olla vähintään -100% ellei jopa suurempi miinusmerkkinen luku, koska työpaikkoja on saatu kunnasta vähennettyä useita satoja kunnanjohtajan toimikauden aikana. Toimittaja Monosen blogin otsikko on huonosti harkittu, eikä todellakaan millään tavoin vastaa niihin julkisen hallinnon ongelmiin, joista Wiberg on huolestunut. Wibergin viesti onkin huomattavasti laajempi, mitä toimittaja Mononen näkee ja siihen liittyy se, että kunnallisessa päätöksenteossa virkamiehet ovat virkansa ohella myös luottamushenkilöitä valtuustoissa ja hallituksissa. Tästä syystä virkakoneisto ei ole enää kuntien asukkaiden palvelija vaan pyrkii vain itsekkäästi maksimoimaan omia etujaan. Kysymyksessä on vakava hallinnollinen ongelma. Wiberg on myös todennut, että huolimatta julkista hallintoa koskevasta avoimuuden periaatteesta valtaosa päätöksistä kuitenkin tapahtuu käytännössä salaisesti. Kysymys on siis sisäänlämpiävästä saunasta. Kyläkouluja koskevat kysymykset ovat tyypillisesti niitä asioita, joita kunnissa pyritään ratkaisemaan sisäänlämpiävän saunan lauteilla. Ratkaisua kyläkoulujen ongelmiin ei siellä voi kuitenkaan löytyä, koska kysymyksessä on muutamien harvojen päätöksentekijöiden omista ongelmista. Wiberg mainitsee pamfletissaan Espoon innovatiiviseksi kunnaksi, jossa kunnan ongelmat on pyritty tuotteistamaan ja tuotteistettuihin julki tulleisiin ongelmiin on pyritty löytämään ratkaisuja laajemmista piireistä kuin pelkästään muutaman päättäjän savusaunailloista. Juankoskella olisi myöskin syytä tuotteistaa ratkaisua vailla olevat ongelmat. Ongelmat eivät ratkea perunakellareissa vaan julkisen ja avoimen keskustelun kautta. Nykyisenä some-aikana tähän on kaikki mahdollisuudet olemassa ja Vapaajuankoskella on tässä tärkeä tehtävänsä suoritettavana. Työ on vasta alussa. Moro Pekka on hyvin ottanut esille yllä Pieksämäen lakkautusuhan alla olleen Peiposjärven kyläkoulun uuden tilanteen. Näköjään pieksämäkisetkin ovat alkaneet laittamaan asioita arvojärjestykseen. Kustannuskeskustelusta on siirrytty arvokeskusteluun. Se on oikea suunta. Moro Pekka kertoo myös, että Säyneisten koulussa olisi jo ensi vuonna aloittamassa 10 ekaluokkalaista. Se on pieni positiivinen merkki, mutta se ei vielä riitä siihen, että olemme ratkaisseet lopullisesti Säyneisten kyläkoulun tulevaisuuden. Tablettien kera työ on vasta alussa. Käsitykseni mukaan Vapaajuankoski voi hyvin toimia jälleen kerran innovatiivisen Espoon kaupungin tapaan ja nostaa Säyneisten koulun asian aktiivisesti esille yhdessä koulun rehtorin kanssa vaikka Vapaaseen samaan tapaan kuin nyt jo mainostetaan Masan Teekkiä. Säyneisten koulun linkkiin voitaisiin hyvin ideoida vaikka millaisia uusia asioita. Linkin tulee elää ajassa. Uskoisin, että esim. Ulla Niskaseltakaan eivät ideat ole loppuneet. Uudet ideat on vain saatava Espoon kaupungin tapaan julkiseen keskusteluun, jolloin asiat lähtevät vääjäämättä vyörymään oikeaan suuntaan. Yksi tärkeä asia tämän ongelman hoitamisessa on jatkuva tiedottaminen. Ei riitä se, että kerran kuussa kerrotaan jotain Säyneisten koulusta. Kerrottavaa riittää varmasti joka viikko. Näin somessa ruvetaan vähitellen odottamaan, mitä Säyneisiin juuri tänään kuuluu. Some on vahva voima oikein käytettynä ja tätähän me olemme saaneet nyt seurata mm. Afrikassa, jossa diktatuurit, kalkkeutuneet byrokraatiset ja täysin korruptoituneet järjestelmät ovat yksi toisensa jälkeen kaatuneet kuin korttitalo. Afrikassa some sai miljoonat nuoret liikkeelle. Säyneisten ongelman ratkaisuun ei tarvita vielä miljoonia ihmisiä, mutta kun yhden epäpätevän koulutoimenjohtajan sijasta asiaa pohtii vaikka 10 000 innovatiivista pohjois-savolaista, niin kyllä innovatiivisia ratkaisuja taatusti löytyy nykyisistä kuntarajoista riippumatta. Kamreeri Kähkösen esitys sivistystoimen viran perustamisesta on tyhmyyden huippusuoritus. Kähkönen kuvittelee, että koulutuskustannukset laskee, kun perustetaan sivistystoimeen uusia virkoja. En kuitenkaan ihmettele kamreeri Kähkösen ehdotusta, koska kamreerihan maksoi kaupungin kassasta 4.1 milj. euroa "epähuomiossa" yksityisen yrityksen lainojakin. Kysymys ei ollut virkarikoksesta, koska kamreeri teki sen "hyvässä uskossa". Kyseisen vipin rinnalla yhden sivistystoimen viran perustaminen näyttää näpertelyltä. Tosin, jos sivistystoimen johtajalle maksetaan esim. 4500 euroa kuussa, niin vuosikustannus on kunnalle noin 81 000 euroa. Jos virkamies istuu virassaan esim. 30 vuotta, niin kamreeri Kähkösen ehdotus maksaa Juankosken pienelle kunnalle tai Liitos Kuopiolle vain 2.4 milj. euroa. Tällaista pähkähullua ehdotusta ei pidä edes laskutaidottominen Veijon ja Heimon hyväksyä. |
||
| yksinkertaista? | Re: Koulutoimen johtajan virka perustetaan | 20.9.2014 17.06 |
| Pitäisikö jo pyytää osaajia apuun? |
||
| jepulusjee | Re: Koulutoimen johtajan virka perustetaan | 8.11.2014 12.20 |
| Minnekkäs se tämän "viran" eteenpäin vieminen hävis? |
||
| P | Re: Koulutoimen johtajan virka perustetaan | 8.11.2014 13.47 |
| Moro, kaupunginhallitus jätti asian pöydälle, siis ei hyväksytty. |
||