Keskustelu

« Takaisin | Vastaa viestiketjuun
Juankosken keskustan virallinen ääniPitäisikö kunnankin olla inhimillinen27.10.2014 14.25
Siitä on jo aikaa, kun löysin itselleni puolison. Laitoin Maaseudun Tulevaisuuteen ilmoituksen, jossa etsin itselleni vaimoa. Esittelin itseni totuudenmukaisesti: Olen pitkä, hoikka, keskimääräistä komeampi, harras keskustalainen mies, harrastan moukarinheittoa ja lukemista, etsin työteliästä 20-50 vuotista naista tositarkoituksella. Sain kymmenkunta vastausta ja päädyin tähän vankkarakenteiseen naiseen, jonka kanssa olen vieläkin naimisissa.
Pidän vaimostani kovasti ja juomme joka päivä pullakahvit tapaamisemme kunniaksi. Vuosipäiviä juhlistamme monesti yhteisellä aterialla ja teemme matkojakin lähikuntiin. Luulen, että samanlaisia juhlia pidetään muuallakin.
Juankosken kaupunki onnistui monen kosintayrityksen jälkeen saamaan myönteisen vastauksen Kuopion kaupungilta. Liitto on luvattu solmia, mutta minkäänlaista ilon purkausta emme ole päästäneet ilmoille. Eihän se näin voi olla. Yhteinen liitto on iloinen asia. Ja mehän tässä olemme pyrkineet ja me olemme löytäneet ja meidät on hyväksytty.
Luottamusmiesten työ näyttäisi onnistuneelta, jos he itse osaisivat pitää saavutusta arvossa. Nyt, kun kukaan ei iloitse, tuntuu siltä kuin liittoon olisi ajauduttu pakosta.

Nyt ei muuta kuin ilo irti. Ilmoitus lehteen, että kaikki kuntalaiset kutsutaan juhlaan. Kaikille tarjotaan kahvia ja pullaa. Vanhoja luottamusmiehiä voitaisiin muistaa ruualla. Itse olisin valmis pitämään juhlapuheen ja kiittämään saavutuksista itseämme.
Olisi seuraavissa vaaleissa mukavampi äänestää työssään onnistunutta valtuutettua kuin nirppanokkaa pettynyttä.
Kouraan ajattelijaRe: Pitäisikö kunnankin olla inhimillinen27.10.2014 14.41
Liiallinen iloittelu ei kuulu tapoihin meillä päin. Herättää vain kateutta naapureissa. " Kell onni on, se onnen kätkeköön".
alan miesRe: Pitäisikö kunnankin olla inhimillinen27.10.2014 15.37
Eikka on jo ajat sitten jakanut junkoskiset Kuopiossa kahteen kastiin:

Kun oisin rautatiellä,
oisin niin kuin herra siellä.
Saisin kaikki konstit käyttää,
pitkää nenää muille näyttää.

Kultaa kukkarohon karttuis,
niska paksus kasvais, varttuis,
samppanjaa mä saisin juoda,
vielä juomii muille tuoda.

Mulla oisi yhtä toista
tavarata kaiken moista;
rahaa sil´ ei tarvis oisi,
virkahan se muonan toisi.

Huvilakin mulla oisi,
virka onnen sinne toisi;
mulla oisi herranpäivät
hälyttäis ei surun häivät.

Nyt en ole rautateillä,
virkamies en ole siellä,
oonkin köyhä, kuni rotta,
se on ihan toden totta.
Muistamisen paikkaRe: Pitäisikö kunnankin olla inhimillinen27.10.2014 18.01
Kyllä ilottelu on oikeutettua, niin hyviä poikia ovat olleet hummeriveljekset ja pajuvitsamiehen säestyksellä, että patsaiden lisäksi tarvitsevat kaikilta kuntalaisilta suuret kiitokset hyvästä työstä mitä he ovat kuntalaisten eteen tehneet. Joten kunnon juhlat vaan pystyyn, hummeriveljesten kunniaksi. Kuitenkaan kukaan muu ei ole pystynyt noihin suorituksiin mitä hummeriveikkoset ovat kuntalaisten eteen tehneet. Kuunkuiskaajat ilman muuta vetämään juhlaa. Rainer voi toimia juontajana.
Juankosken keskustan virallinen ääniRe: Pitäisikö kunnankin olla inhimillinen30.10.2014 15.44
Keskusta on nyt huippusuosittu. Tämä ei ole mikään ihme. Kunnissa on tehty hyvää työtä, vaikka eduskunnassa onkin jouduttu oppositioon. Suomen kansa on valveutunutta.
Kuntataloutta on hoidettu siis mallikkaasti muuallakin eikä vain Juankoskella. Me tietysti olemme erityisen tyytyväisiä, koska veroprosentti on pystytty pitämään kurissa muita kuntia paremmin. Juankoskellahan kiitos lankeaa myös muille puolueille, koska täällä keskusta ei yksin vastaa menestyksestä.
Hieman vieläkin ihmetyttää kuntamme vaatimattomuus. Aikaisemmin järjestettiin kuntafestareita ja ilotulituksia, mutta nyt ei röyhistellä. Ehkä nykyisten päättäjien joukossa on niitä, joille mikään ei riitä.
Odotamme innolla ensi kevään vaaleja. Jospa saisimme maahan keskustajohtoisen hallituksen ja rahahanat maakuntiin avautuisivat uudelleen myös valtion suunnasta.
Parempia aikoja odotellessa ei varmaankaan ole liikaa vaadittu, että kunta käynnistäisi vanhan lämpövoimalan edes puoleksi vuodeksi, jotta arvokasta tehdasta ei panisi pakkanen.
veronmaksajaRe: Pitäisikö kunnankin olla inhimillinen30.10.2014 16.07
25% kannatus kepulla, ottaako idiootteja kupoliin
Kuuppa hoiRe: Pitäisikö kunnankin olla inhimillinen30.10.2014 18.04
Mikä tun kannatus, se on vielä nolla ennen vaaleja. Kupoliin ottaa vain krabbis sunnuntaina, kepu saa pitää paskansa. Ei merkitse äyriäkään. Mutta sinä kyllä maksat verotkin, jotka puolueesi saa aikaan. Minä en maksa mitään, enkä tule maksamaan, joten kupoli ei täyty kusella kuten sinun.
eskimoRe: Pitäisikö kunnankin olla inhimillinen30.10.2014 19.18
näköjään ottaa
debiiliRe: Pitäisikö kunnankin olla inhimillinen30.10.2014 20.04
Miksi veronmaksaja 30.10.2014 16.07 nimittelee kepulaisia idiooteiksi? Se on rumaa kielenkäyttöä.
Jotakin rotiaRe: Pitäisikö kunnankin olla inhimillinen30.10.2014 20.18
Tosi rumasti sanottu kepulaisista. Veronmaksajan ip hyllylle.
kristallipallon tuijottelijaRe: Pitäisikö kunnankin olla inhimillinen2.11.2014 1.02
Keskustan virallinen ääni on tehnyt mielenkiintoisen havainnon yllä. Kuopio-liitos ei näytä herättäneen ilon purkauksia Juankoskella, kuten virallinen ääni kirjoittaa:

"Juankosken kaupunki onnistui monen kosintayrityksen jälkeen saamaan myönteisen vastauksen Kuopion kaupungilta. Liitto on luvattu solmia, mutta minkäänlaista ilon purkausta emme ole päästäneet ilmoille. Eihän se näin voi olla. Yhteinen liitto on iloinen asia. Ja mehän tässä olemme pyrkineet ja me olemme löytäneet ja meidät on hyväksytty".

Ilmeisesti ei Kalakukko-kaapunnissakaan enemmälti elämöidä Juankosken kihlauksen johdosta.

Yhteisen liitonhan pitäisi todellakin olla iloinen asia, mutta kysymys voi olla myös surullisesta ns. pakkoavioliitosta. Sellaiseenhan voidaan joutua, jos morsian on vahingossa tullut raskaaksi.

Virallisen äänen kirjoituksen perusteella voi kuitenkin tulla siihen tulokseen, että Juankosken kaupunki on ollut liitoksessa ylkä. Toisaalta kepun varsinainen tahtopolitiikko Paavo I Suuri on muistaakseni todennut kuolemattomasti, että "tiukan paikan tullen koiraskin poikii". Tästä voidaan vetää sellainen johtopäätös, että tässä vähän iloa aiheuttaneessa "pakkoliitoksessa" ainakin ylkä on ollut erittäin raskaana.

Ylkä on tullut raskaaksi, koska on elellyt selvästi yli varojensa.

Tasekirjojen mukaan yljälle onkin kertynyt konsernitasolla lainoja jo 37.2 milj. euroa ja kaiken huipuksi ylkä voi vielä joutua melkoisiin satsauksiin, kun Tratta PBF tontilla alkaa maisemointityöt. Yljällä ei tietysti olisi mitään huolia, jos hänellä sattuisi olemaan runsaasti omaisuutta tai tuloja. Juankosken tapauksessa omaisuutta ei juuri ole. Ainakaan omaisuus ei missään mielessä vastaa velkoja.

Metsäomaisuutta taitaa kaupungilla olla vain vaatimattomat 695 hehtaaria, jonka arvo vuoden 2014 kauppatilastojen mukaan on enintään suunnilleen 3.7 milj. euroa, ellei kaupunki ole rahapulassaan jo ehtinyt parturoimaan maitaan. Ainakaan kaupungin omistamat tontit eivät tunnu kelpaavan enää juuri kenellekkään.

Kaupungilla näyttää vielä olevan 3.27% Savon Voiman osakepääomasta, jonka arvo vuoden 2013 taseessa oli 5.7 milj. euroa. Yhteensä nämä omaisuuserät olivat siis 9.4 milj. euroa. Näiden lisäksi kaupunki omistaa enää 65.2% kaupungintalosta, jonka oma pääoma oli vuonna 2012 noin 4.5 milj. euroa.

Kaupungin osuus kaupungintalosta on siis enintään 2.9 milj. euroa ja Senaattikiinteistöt on todennut vuoden 2013 vuosikertomuksessaan, että kyseinen kiinteistö tuotti tappiota noin 22 000 euroa. Juankosken Vuokratalot Oy tuottivat myös lievän (299 euroa) tappion vuonna 2013.

Näin nopeasti laskien voidaan todeta, että yljällä on omaisuutta yhteensä suunnilleen 12.3 milj. euroa plus muutama arvoton koulu ja raskaasti tappiollinen Sillikuuk-keittiö.

Yljän nettovelka on siis yhteensä suunnilleen ainakin 24.9 milj. euroa. Yljän verotulostakaan ei ole mitään iloa kihlaparille, koska konsernissa vuoden 2013 toiminnan ja investointien rahavirta oli pakkasella jo -6.0 milj. euroa ja tietysti Kuopio-liitos tulee vielä rokottamaan raskaalla kädellä ennen niin runsaita Juankosken valtionapujakin.

Kuopio-morsian näyttää myös olevan täysin varaton, vaikka asuukin isossa talossa. Velkaa näyttää morsiolla olevan vuoden 2013 konsernitilinpäätöksen mukaan peräti 825 milj. euroa. Morsiamen toimintakin näyttää olevan erittäin "huteralla pohjalla". Toiminnan ja investointien rahavirtakin oli vuonna 2013 pakkasella peräti ? 22.9 milj. euroa.

Kun kuulin tällaisen parin kihlautumisesta, niin minä en ollenkaan ihmettele, että suuria ilonkiljahduksia tässä "pakkoliitoksessa" ei ole nähty eikä kuultu. Todennäköisesti ei tulla koskaan kuulemaankaan.

Tavallisesti kun ulosottomies astuu ovesta sisään, niin rakkaus lentää välittömasti ikkunasta ulos.

Minä ennustan erittäin vaikeata ja riitaisaa tulevaa pakkoavioliittoa kihlaparille.
alan miesRe: Pitäisikö kunnankin olla inhimillinen2.11.2014 9.26
Hovikonsultti ei ole pitänyt Kuopion ja Juankosken veronkorotuspaineita kovin korkeina. Sen sijaan täällä kehutulla Kaavilla näyttää paineita olevan:

http://kuntalehti.fi/wp-content/uploads/2014/10/Katso-kaikki-veropainelaskelmat-pdf.pdf
JRe: Pitäisikö kunnankin olla inhimillinen2.11.2014 11.36
Alan mies taitaa todella olla perustoimeentulolla tuleva holhokki- eikö tiedä, että itsenäinen kunta, jolla on halu toimia itsenäisenä, saa tulonsa veroilla. Jos infraa uudistetaan, korotetaan veroja, ei mennä anelemaan köyhäinapua, kuten alan mies tyrkyttää. Ei ole ihme, jos alan mies on yksi kreikkalaisen talousopin kannattaja. Erittäin epäisänmaallista.
alan miesRe: Pitäisikö kunnankin olla inhimillinen2.11.2014 11.43
Kunnan köyhäinapu on sitä, että käydään valtion kukkarolla. Minä olen ottanut valtionosuudet monesti syyniin ja sitä vastaan on hyökätty, että eihän niitä voi syynätä, kun ne on laissa ja asetuksissa säädetty. Ikään kuin niitä ei voitaisi muuttaa, jos syytä on.

Minä olen jo ajat sitten sanonut, että suurimmissa vaikeuksissa ovat ne pienkunnat Kuopion ympäristössä, joilla oli mahdollisuus liittyä Kuopioon, mutta eivät käyttäneet etsikkoaikaansa hyväkseen.
alan miesRe: Pitäisikö kunnankin olla inhimillinen2.11.2014 15.51
Herra J voisi katsoa omat tulonsa minun iässä. Katsoin Juankosken keskustan tulojakauman ja totesin, että pelkkä eläkkeeni on suurempi kuin 98%:lla siellä yli kuuskymppisten sarjassa. Sen lisäksi teen tietysti töitä ja maksan eläkeläisten raippaveroja.

Tässä linkki Herra J.n tarkasteltavaksi:

http://yle.fi/uutiset/kuinka_moni_naapurisi_tienaa_vahemman_kuin_sina_kokeile_itse_laskurilla/6908390#73500

Minä alan miehenä arvioin asuinpaikat sen mukaan, kulutetaanko aikuisten vaippoja enemmän kuin lasten vaippoja. Juankoski, Kaavi ja Tuusniemi kuuluvat ensimmäiseen kategoriaan.
Juankosken keskustan virallinen ääniRe: Pitäisikö kunnankin olla inhimillinen2.11.2014 16.27
Järki kahlitsee alan miehen ajattelua. Tule Juankoskelle, opetan sinulle neljän pyörähdyksen moukarinheiton ja olet vapaampi mies.
Vapaa mies on onnellisempi. Olen havaitsevinani kannanotoissasi vapaalle miehelle vierasta opettamisen halua. Se tuo tarpeetonta huolta.
Pieneen tiputteluun emme puutu täällä. Juankosken keskustan tulojakauma on salaisuus. Mutta muista oma opetuksesi: "Hyvällä talonpidolla vaurastumista ei voi estää".
Tulo on meille tilikauden tieto, vaurastuminen kuuluu taseeseen.
alan kolmas miesRe: Pitäisikö kunnankin olla inhimillinen2.11.2014 17.54
Suuret kiitokset alan miehelle kuntaliiton tekemistä mekaanisista veroprosentin nousupainelaskelmista..

Ilmeisesti kysymyksessä on Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Tuula Haataisen ja ministeri Keppana Huovisen demujen tilaamista kuntia koskevista "karttaharjoituksista". Laskelman lienee laatinut joku Haataisen palkaama nuori opiskelijatyttö ensimmäisenä excelin harjoitustyönään.

Taulukosta löytyy kuitenkin monta mielenkiintoista asiaa. Valitkaamme ensin "nollakerholaiset". Seuraavissa esimerkillisissä kunnissa ei siis ole mitään veronkorotustarpeita. Vuoden 2014 veroprosentti nimen perässä:
- Espoo 18.00
- Eurajoki 18.00
- Inari 19.00
- Kangasala 20.50
- Kemiönsaari 19.75
- Kemple 20.50
- Kerava 19.00
- Kolari 20.00
- Kustavi 19.25
- Lappeenranta 21.00
- Lieto 19.00
- Liminka 20.50
- Pirkkala 20.00
- Pyhäjoki 20.25
- Salo 20.75
- Savitaipale 21.00
- Sysmä 19.00
- Taivassalo 20.00
- Tervola 19.50
- Toivakka 20.50
- Utsjoki 20.75
- Vaala 21.50

Kaikki ym. kunnat ovat erilaisia ja jopa katastroofin kokeneessa Salossa riittää hyvin 20.75%:n veroprosentti tavoitteeseen vuosikate 100% poistoista. Stephen Elop ei ole myöskään onnistunut nostamaan Espoon kohtullista veroprosenttia, vaikka sytytti Nokian öljynporauslautankin tuleen jo muutamia vuosia sitten.

Ottakaamme sitten listasta kaikki ne kunnat, joilla em. tavoitteeseen tarvitaan yli 5%:n korotus veroprosentissa. Vuoden 2014 veroprosentin perässä nyt alla korotustarve:
- Hailuoto 19.25, 6.90
- Halsua 21.50, 5.10
- Honkajoki 21.25, 5.80
- Kihniö 20.50, 8.20
- Kivijärvi 20.00, 9.70
- Kruunupyy 20.00, 5.50
- Kyyjärvi 20.50, 12.40
- Pello 20.55, 5.30
- Posio 21.00, 6.40
- Pyhäjärvi 19.75, 5.90
- Pyhäntä 19.75, 5.40
- Rantasalmi 20.50, 5.90
- Siikalatva 21.75, 5.90
- Soini 21.00, 7.60
- Vesanto 20.50, 6.20
- Viitasaari 21.00, 5.10

Tästä Kuntaliiton listasta voidaan siis tällä perusteella todeta, että em. mainitut kunnat Hailuodosta Viitasaareen pitäisi välittömästi lopettaa.

Toisaalta Kuntaliiton tästä listasta havaitaan myös se, että kuntien taloudellinen kehitys ei ole samanlaista. Kunnissa vallitsee Suomen lakien mukaan autonomia ja tästä syystä kuntia voidaan hoitaa näissä puitteissa joko hyvin tai huonosti.

Yksityisissä yrityksissä on myös autonomia ja yritykset joutuvat toimimaan kilpailutilanteessa. Tästä syystä hyvin johdetut yritykset menestyvät vuodesta toiseen, mutta huonosti johdetut yritykset kuolevat pois.

Kunnissa toimii pitkälle samat periaatteet, mutta valtionosuusjärjestelmän avulla kunnissa on pyritty järjestämään kuntien palvelutasot mahdollisimman yhdenvertaisiksi, jotta asutus, koulutus ja terveydenhuolto toimisivat kunnissa tyydyttävästi. Vuonna 2015 valtionosuudet ovat kaikkiaan noin 8.4 miljardia euroa, mikä on suunnilleen 18.5% kaikkien kuntien tuloista. Valtionosuudet eivät siis ole mitenkään ratkaisevat kuntien talouden kannalta.

Kuntien ongelma ei ole Suomessa missään tapauksessa tulopuolella eli siis veroissa tai valtionosuuksissa vaan menoissa, jotka nykyinen järjestelmämme on räjäyttänyt kunnissa totaalisti käsiin.

Vuosina 2000-2014 kuntien toimintamenojen kasvuvauhti on ollut keskimäärin noin 4.9% vuodessa. Jokainen joka ymmärtää jotain korkoa korolle laskun päälle tietää, että tällainen meno johtaa katastroofiin.

Niinpä kuntien ja kuntayhtymien ulkoiset menot ovat nousseet vuoden 2000 tasolta 25.3 miljardia euroa vuonna 2014 jo tasolle 46.4 miljardia euroa. Nousua on siis ollut kyseisen 14 vuoden aikana peräti 21.1 miljardia euroa eli lähes puolet kuntien nykyisistä ulkoisista menoista. Samaan aikaan on väitetty, että Suomen inflaatiovauhti on ollut korkeintaan parin prosentin luokkaa ellei peräti alle.

Tuntuukin järjen vastaiselta, kun kokoomuksen kuntaministeri Henna Virkkunen muistaakseni yhdessä aatesisarensa Paula Risikon ja myös valtiovarainministeriön virkamiesten avustuksella halusivat etsiä 1 miljardin euron säästöjä kuntasektorilta.

Kunnissa säästökohteita ei löydetty kuin vain noin 300-400 milj. euron edestä. Tässä harjoituksessa saatiin vain selvitetyksi se, että kunnille on määrätty muistaakseni ainakin 550 tehtävää eduskunnan täysistunnoissa. Nykyään kaikki ovatkin innostuneet etsimään kunnissa säästökohteita, mutta todellisia säästöjä eivät polittikot uskalla esittää. Säästökohteiden ja tehostustoimien esittäjiksi tarvittaisiinkin ns. alan miehiä.

Nykymenolla kunnissa säästökohteita ei tietenkään löydy. Insinööri Juha Sipilä meni vahingossa yrittäjäpäivillä möläyttämään, että kunnissa on virkamiehiä peräti 440 000 kappaletta, mutta kepun apparaatti totesi heti, että kysymyksessä oli ennen aikainen epävirallinen tieto ja lehden toimittaja jouduttiin tuollaisen tiedon julkistamisen jälkeen erottamaan.

Insinööri Sipilä oli kuitenkin oikeilla jäljillä, sillä kuntien menoista vuonna 2014 47% koostuu palkka- ja eläkekuluista. Nämä kulut ovat nykyään yhteensä tuon 14 vuoden pituisen kustannusrallin jälkeen yhteensä 21.8 miljardia euroa.

Kokonaisuutena sote-menot ovat vuonna 2014 22.3 miljardia euroa ja opetus- ja kulttuuritoimen menot 13.0 miljardia euroa. Yhteensä näihin kuntien perustehtävien hoitoon menee siis vuosittain rahaa 35.3 miljardia euroa.

Olen 100%:n varma, että tästä potista voidaan säästää milloin tahansa esim. 10% eli 3.5 miljardia euroa. Mikäli kuntiin saataisiin Jouko Karvisen, Jussi Pesosen, Kari Jordanin tai Kari Stadigin kaltaisia yritysjohtajia, niin 10%:n säästötavoitteet ja tehostamistavoitteet olisivat aivan muuta kuin 10%:a.

Luultavimmin kokonaissäästöpotentiaali on ainakin kaksinkertainen, joka tarkoittaa sitä, että Suomessa ei käytännössä ole mitään kestävyysvajetta.

Meillä on kuntien johdossa vajetta laskutaidon ja älyn puolella. Meillä on vain luotu sellainen järjestelmä, että kunnista on tullut virkamiehille ns. ikuinen suojatyöpaikka. Monella virkamiehellähän on vielä olemassa noita ns. pakastevirkojakin kuten Juankoskella entiselle koulutoimenjohtaja Karttusellellekin aivan äskettäin vielä järjestettiin.

Mielestäni on täysin järjen vastaista, että insinööri Juha Sipiläkin vielä viitsii hehkuttaa selvästi rampaa sote-ideaansa. Olisi luullut, että insinööri Juha olisi vienyt laskelmansa loppuun. Juhan sote-idea on osoittautumassa yhtä utopistiseksi kuin valtionyhtiöiden myynti 3-5 miljardin euron kasvurahastoksi. Talouselämä lehden päätoimittaja Reijo Ruokanen onkin todennut Siplän utopiasta seuraavasti:

"Sipilän rahastosta tulisi automaatti, josta saisivat rahaa nekin, joille kukaan muu ei missään nimessä anna lanttiakaan".

Sipilän kasvurahsto onkin tyypillinen kepulaisten hanke, jossa yhteiskunnan rahaa jaetaan vastikkeetta pitkin Suomen saloja ilman mitään toivoa siitä, että jaetulle rahalle koskaan saadaan mitään vastiketta.

Ruokanen on sitä mieltä, että rahaa kyllä Suomessakin on, mutta meiltä puuttuu hyviä ideoita, jotka tarvitsevat rahoitusta. Kuntasektorilla olisikin todella runsaasti töitä, kun se vain uskallettaisiin avata kunnolla yritteliäälle toiminnalle. On älytöntä ratkoa kunnan palvelutarjontaa vain veroja korottamalla.

Nyt jo monet valveutuneet kunnanjohtajatkin ovat huomanneet, että kuntavetoinen sote-monopoli näyttää johtavan täydelliseen umpikujaan. Millään ilveellä Juha ei saa kuntamenojen kasvuprosenttia alle 5% vuodesssa, jos kepulla on 25%:n kannatus seuraavissa vaaleisssa.

Juha voi unohtaa haaveet Suomen velkaantumisen saamisesta hillintään, sillä 5%:n vauhdilla Suomen kuntien ulkoiset menot tulevat kasvamaan jo seuraavan 10 vuoden aikana korkoa korolle laskettaessa nykyisestä 46.4 miljardista eurosta peräti 75.6 miljardiin euroon. Kasvua näyttäisi siis nykymenolla olevan tuollaiset 29.1 miljardia euroa eli enemmän kuin puolet kuntien nykyisistä kaikista toimintamenoista.

Mitähän mahtaa luottoluokittaja Standard & Poor todeta parin vuoden päästä tästä Suomen venäläisestä ruletista?

Onkin aivan selvää, että mitkään valtionosuudet tai veroprosentit eivät tätä leikkiä tule ratkaisemaan. Ei myöskään se, että kaikki kunnat liitetään mallikunta Espooseen, jossa hyvin riittää 18.0% kohtuullinen veroprosentti, vaikka samaan aikaan on ryhdytty metron jättiläismäisiin laajennushankkeisiin.

Kuntasektorilla keskeiseksi ongelmaksi näyttääkin nousevan se, että kunnissa ei osata korkoa korolle laskua, joka voi johtaa arvaamattomiin seurauksiin, kun väestö ikääntyy ja palveluja kuitenkin pitäisi tehostaa inhimillisellä tavalla.

Ainoa keino kustannussäästöihin on kuntasektorin avaaminen oikeasti terveelle kilpailulle ja se, että kunnat keskittyvät vain kuntalaissa säädettyjen perustehtävien hoitoon.

Askartelu pääomavaltaisessa energia- ja ympäristöhuollossa eivät kuulu kunnan perustehtäviin.

Kaikkein vähiten näihin perustehtäviin kuuluu epätoivoinen puuhastelu erittäin pääomavaltaisessa ja suhdanneherkässä kartonkiteollisuudessa, jota mm. Juankosken Lilliputtikunnassa on pidetty kunnan aivan keskeisenä perustehtävänä kepu demujen enemmistödiktatuurin avulla vuosikymmeniä.
PepponeRe: Pitäisikö kunnankin olla inhimillinen2.11.2014 19.47
Veroprosentin painelaskelma Kuopion osalta kertoo, että sen veroprosentti on lähellä vaadittavaa tasoa. Pienen Juankosken tulo ei heilauta suuren kaupungin tilannetta eikä meidän takiamme tarvitse veroprosenttia rukata.
Tämä tarkoittaa, että liitoksen jälkeen Juankosken kunnallisveron prosentti laskee odotetusti.
Kamreerin alkuRe: Pitäisikö kunnankin olla inhimillinen2.11.2014 20.16
Vuodelle 2016 Juankosken korotuspaine on 3,3% ja Kuopion 0,4% eli Juankoskella korotuspaine on yli 8-kertainen Kuopioon verrattuna. Se siitä itsenäisenä kuntana pysymisestä.
alan kolmas miesRe: Pitäisikö kunnankin olla inhimillinen2.11.2014 23.56
Peppone ja Kamreerin alku eivät valitettavasti ymmärtäneet sanomaani. Tästä ymmärryksen puutteesta moni kunta Suomessa kärsii.

En viitsi lähteä enää penkomaan Juankosken taannoisten vuosien sote-kulujen kasvuprosentteja, mutta voin todeta kuitenkin sen, että aikavälillä 2010-2013 Juankoksen sote-kulut kasvoivat 28.3%.

Kasvuprosentti on niin suuri, että sitä ei kukaan kuolevainen pysty ymmärtämään. Kysymyksessä onkin varmaan Kangasperkon sote-kustannusten optimoinnissa sattunut tahaton virhe. Ilmeisesti laskutaidoton Kangasperko onkin asettanut optimoinnin tavoitteeksi vuosittain maksimaalisen sote-kulun.

Saavutus lienee lähellä maailman ennatystä, kun vielä samaan aikaan muistaa sen, että Juankosken asukasluku on kovaa vauhtia laskenut.

Laskutaidottomien ei pitäisi ryhtyä lainkaan yhteen -, vähennys- sekä kerto- ja jakolaskutapoja vaikeampiin matemaattisiin laskuharjoituksiin kunnissa.
PRe: Pitäisikö kunnankin olla inhimillinen3.11.2014 11.57
Moro,
Peppone voi olla oikeassa, mutta tosiasia on se, että kumulaatiivinen alijäämä nousee 15 miljoonaan euroon ja se pitää maksaa pikaisesti pois, ja lisäksi koska emme ole investoineet korjausrakentamiseen, on iso lasku tulossa teknisen osaston puolelta. Myös tiet on korjattava, koska kuntaosuudet on jääneet vähiin ja ne on korjattava kunnan taajama-alueilla. Myös jättimäinen velkataakka ratkaisevasti koskee Kuopiota, koska kaikki velat ovat lyhytaikaisia ja ne on maksussa Kuopiolle.
Uskon, että Kuopio nostaa verotuksen , siis tuloverotuksen, vähintään Juankosken tasolle ja kiinteistöverot tulevat pysymään Juankosken tasolla.
Juankoskella on edessään isot alaskirjaamiset luultavimmin ainakin eräiden koulujen ja vedenpuhdistamon osalta. Myös muutamien muiden rakennusten laskirjaukset kiusaavat tulevan Kuopion taloutta tulevaisuudessa, koska ne olisi jo Juankosken pitänyt alaskirjata.
Kyllä ei hyvältä näuytä.
Juankosken keskustan virallinen ääniRe: Pitäisikö kunnankin olla inhimillinen3.11.2014 13.49
Molemmat naapurini tienasivat vähemmän kuin minä. He jäivät tuloluokkaan 3, kun itse sijoituin luokkaan 5. Olen tosi tyytyväinen.
Molemmat naapurini kauppaavat talojaan. Jos tilalle tulevat uudet asukkaat tienaavatkin yli 20000 euroa vuodessa ja jään molemmista jälkeen, niin kylläpä harmittaisi.
Tiedän, että olen alan miehen mittareilla pienituloinen, mutta suhteellinen hyvinvointini on nyt hyvä niin kauan kuin naapurini pysyvät ennallaan.
On se vain hyvä, että nykyisin verotulot ovat näin julkisia.
Tiukan paikan tullen voin vielä myydä metsää ja nostaa maksamieni verojen määrää, mutta en hätäile.
alan kolmas miesRe: Pitäisikö kunnankin olla inhimillinen3.11.2014 14.27
Moro Pekka latasi tiskiin ison luvun, joka tietysti huolettaa myös tavallisesti viisasta Pepponea. Juankosken kumulatiivinen alijäämä on jo 15 milj. euroa ja vuonna 2013 toiminnan ja investointien rahavirta oli pakkasella 5.975 milj. euroa. Luvut näyttävät tietysti pahoilta, kun ne noin kerrotaan.

Tulevan kuntalain mukaan kumulatiivinen alijäämä pitää kattaa 4 vuodessa, mutta käytännössä viidessä.

Mitä tässä tilanteessa pitäisi tehdä? Nostetaanko veroja? Nostetaanko kädet pystyyn? Rukoillaanko Ukko Ylijumalan apua? Vai aletaanko käyttämään talonpoikaisjärkeä?

Raskaasti velkainen talonpoika alkaa tietysti käyttämään talonpoikaisjärkeä!

Ensimmäinen tehtävä on tietysti se, että tehdään oikea analyysi nykytilanteesta. Heti voidaan todeta, että vuoden 2013 vuosikate oli positiivinen 1.306 milj. euroa. Siis nykyinen verotusaste on täysin riittävä jopa Juankosken kunnan korkeiden kustannusten kattamiseen.

Toinen tehtävä on tietysti se, että tiedostetaan se, että vuonna 2013 Kangasperkon laittoman määräyksen perusteella kamreeeri Kähkönen meni maksamaan 4.1 milj. euroa kaupungin kassasta yksityisen yrityksen erääntyneitä lainoja. Sitä paitsi kaupungin 5 milj. euron takaus pantiin täytäntöön laittomasti jo vuonna 2011.

On täysin selvää, että laittomia tekoja suorittaneet virkamiehet ja luottamushenkilöt laitetaan henkilökohtaiseen vastuuseen teoistaan. Tämä henkilökohtainen vastuu on ulotettava myös biolämmön laittomiin kauppoihin, joissa kaupunki on menettänyt useampia miljoonia euroja. Henkilökohtaisten vastuiden määrän täytyy asettua jonnekin 5-10 milj. euron välille. Jos ollaan armeliaita, niin jääköön henkilökohtainen vastuu tasolle 5 milj. euroa.

Toiseksi on todettava, että Kangasperko on yrittänyt todistella biovoimalaa arvottomaksi ja sitä, että kaupunki ei omista siitä kuin 19%:a. Asia on silkka vale. Kaupungin laillinen omistusoikeus seisovasta voimalasta on yhä edelleen 30%:a. Vaikka voimala seisoo, niin kaupunki voi saada voimalan raelisoinnissa hyvinkin noin 2 milj. euroa.

Näiden kahden operaation jälkeen meillä on koossa jo noin 7 milj. euroa riihikuivaa rahaa.

Kristallipallon tuijottelija on ylempänä todennut, että kaupungilla on metsiä ehkä 3.7 milj. euron edestä ja Savon Voimassakin osakkeita 5.7 milj. euroa. Yhteensä näissä on siis rahavaroja 9.4 milj. euroa. Kun nämä lisätään Samovaari-sotkujen selvityksestä saataviin varoihin meillä on jo koossa 16.4 milj. euroa, eikä verotukseen ole vielä tarvinnut koskea lainkaan.

Moro Pekka on esittänyt pitkän listan erilaisten rakennusten korjaustarpeista. Jotain korjaustarvetta saattaa ollakin, mutta tässäkin voidaan käyttää järkeä ja soveltaa isommissa kohteissa rahoituksen osalta modernia elinkaarimallia, jolloin kustannukset ovat hallinnassa ja vuotuiset kustannukset ovat kohtuulliset pienellekin kunnalla.

Äskettäin alustavasti laskeskelin, että 3.5 milj. koulun elinkaarimallin vuotuiskustannukset jää tasolle noin 220 000 euroa kayttökustannuksineen. Tässä valossa on aivan hullua, että Juankoskellakin on lähdetty investoimaan lainarahalla (toisin laina on kunnille hyvin halpaa) Sillikkuukin ja muutamien kouluremonttien vuoksi muistaakseni 15-20 milj. euroa muutaman viimeisen vuoden aikana.

Vuonna 2013 Juankosken konsernin investoinnit olivat peräti 3.3 milj. euroa. En nyt viitsi purkaa tuota summaa yksittäisiin kohteisiin ja tuskin siitä tilinpääöksessä enää asiallisia selvityksiä onkaan, mutta luku vaikuttaa täysin kohtuuttomalta.

Suomessa kiinteistöjen korjausvelkakin tunnutaan arvioivan huomattavasti suuremmaksi kuin esim. Ruotsissa ja Saksassa. Jotain mätää siinäkin on, että ammattiyhdistysliikkeen omistama Suomen suurin asuntovuokraaja VVO ilmoitti äskettäin liikevoittoprosenttinsa olleen muistaakseni 38.9% liikevaihdosta mitattuna.

Juankosken kaupungilla on tytäryhtiöinä Juankosken Vuokratalot, Asunto Oy Ruukkimäki, Kiinteistö Oy Juankosken Virastotalo, Koillis-Savon Ympäristöhuolto, Kiintesitö Oy Juankosken Pankkitalo ja Kiinteistö Oy Juankosken Lapinrinne.

Osakkuusyhteisöjä on lisäksi Asunto Oy Juankosken Ruukinpelto, Koillis-Savon Vesi Oy, Asunto ja Liike Oy Ruukintorni, Koillis-Savon Kehitys Oy, Asunto Oy Ruukinpuisto ja tietenkin jo mainitsemani JBOY.

Juankosken tilinpäätöksestä ei näe näiden tytär- ja osakkuusyhteisöjen tuloksia, mutta muistaakseni oli maininta, että Juankosken Vuokratalot tuotti 299 euron tappion vuonna 2013. Myös Senaattikiinteistö on raportoinut, että kaupungintalo toimii tappiolla.

Tässä valossa rohkenen kysyä, miten tällaista omaisuusmassaa Juankoskella oikein hoidetaan, kun ammattiyhdistysliikkeen VVO:kin pystyy takhoamaan 38.9% liikevoittoprosenttia vastaavana aikana? Todennäköisesti Juankoskella syy tappiolliseen toimintaan tai nolla tulokseen on korkeat kustannukset. Omaisuutta hoidetaan siis huonosti ja kalliisti.

En nyt lähde JBOY:tä lukuunottamatta tarkemmin arvioimaan, millainen omaisuus Juankoskella makaa ym. tytär- ja osakkuusyhtiöissä tuottamattomana, mutta kysymyksessä lienee kuitenkin useampi milj. euroa ellen sanoisi jopa ainakin 10 milj. euroa. Koska omaisuus ei nykyään tuota käsittääkseni mitään muuta kuin tappiota, niin sellaisesta omaisuudesta kannattaa luopua huonollakin hinnalla.

Koska Juankoski on kihlautunut jo Kuopion kanssa, niin ainakaan Kuopio ei tule tarvitsemaan näitä tuottamattomia omaisuuseriä, koska kaupungintalonkin tehtäviin tulee riittämään vuoden 2017 jälkeen R-kiskan kokoinen konttori.

Pepponelle ilmoitan tässä vaiheessa, että vieläkään minun ei ole tarvinnut kosken Juankosken kunnan mielestäni jo nyt tarpeettoman korkeaan veroprosenttiin eikä kiinteistöveroon, vaikka koossa minulla onkin jo ehkä peräti 26.4 milj. euroa riihikuivaa rahaa Moro Pekan mainitseman korkean milj. euroa 15 milj. alijäämän kattamiseksi. Aikaa näissä realisointipuuhissa ei mene missään tapauksessa viittä vuotta.

Lopuksi vielä haluaisin ihan oikeasti puuttua Juankosken korkeisiin kustannuksiin, josta nykyinen korkea 21.5% veroprosentti on seurausta. Vakaa käsitykseni on, että Juankosken Lilliputtikylässä yli 330 henkilön suuruinen henkilöstö on noin 30% liian suuri.

Ongelmana on erittäin korkeat sote-kulut onnettoman Kysteri-kytkennän vuoksi. Juankosken olisikin pitänyt jo aikaa sitten tehdä ns. Parkanot ja ulkoistaa sote-menot jollekin yksityiselle toimijalla. Säästäpotentiaali lienee suruusluokka 2-3 milj. euroa vuodessa.

Näissä ulkoistuksissa on mm. Helsingissä havaittu, että mitään irisanomisia ei ole tullut, joten sillä asialla on ihmisiä aivan turha pelotella. Ulkoistetulla yrityksellä markkina-aluekin voi olla moninkertainen verrattuna Juankosken Lilliputtikylän hupenevaan palvelujen kysyntään verrattuna.

Koska Juankosken vuosikate oli jo vuonna 2013 positiivinen 1.3 milj. euroa, niin Parkano- tai Rääkkylä-ratkaisu johtaisi vääjäämättä siihen, että Juankosken veroprosentti voidaan pudottaa tasolle 19-20%, jolla hyvin pärjätään nykyään myös Lapin perukoilla vaikka Kolarissa ja myös Sysmässä tai Toivakassa.

On myös huomattava, että Kuntarahoitus pystyy jatkossakin hankkimaan rahoitusta aivan merginaalisella hinnalla kansainvälisiltä markkinoilta, joten isohkoakaan lainaa ei kunnan tarvitse lähimmän viiden vuoden sisään pelätä.
PepponeRe: Pitäisikö kunnankin olla inhimillinen3.11.2014 15.16
Ihmettelit sote-menojen voimakasta kasvua vuosina 2010-2013. Eikö juuri noina vuosina valmistunut uusi täyden palvelun terveyskeskus ja valtion rakennemuutosrahoilla rakennettiin Muuruvedelle yksityinen hoitokoti, josta kunta osti yli 30 hoitopaikkaa. Uudet paikat ovat entisiä kalliimpia.

Vaikka väestö vähenee, kasvaa hoidettavien määrä. On selvä, että verotaakka pienenevälle aktiiviväestölle kasvaa joka vuosi. Varallisuudestaan huolimatta jokaisen kunnan on vastattava kysyntään ja Aluehallintovirasto pitää huolen siitä, että säästöjä ei tehdä hoitohenkilökunnan määrässä. Sotepalveluissa menot ovat 80-prosenttisesti palkkamenoja.
Kertoisitko tarkemmin miten 2-3 miljoonan säästö tehdään yksityistämällä?
alan kolmas miesRe: Pitäisikö kunnankin olla inhimillinen3.11.2014 23.07
Minä olen aina pitänyt Pepponea erittäin hyvänä keskustelijana ja ihmisenä joka perehtyy asioihin kunnolla. Pepponella on myös se juankoskiselle varsin pokkeuksellinen ominaisuus, että Peppone kysyy asioita, jos hän ei niitä tiedä.

Meillähän on sellainen sanontakin, että "kysyvä ei tieltä eksy".

Nyt Peppone esitti minulle kysymyksen, miten esim. Juankoskella voidaan säästää yksityistämällä hallitusti ns. sote-palveluja ja sitä kautta saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä, toiminnan tehostumista ja kokonaisvaltaisesti myös parempaa palvelua? En kuitenkaan halua väittää sitä, että kunnallinen palvelu on aina huonoa. Joskus olen itsekin saanut ihan laatupalvelua kunnalliselta sektorilta.

Tosiasia on kuitenkin se, että monopolisoitu kunnallinen palvelu valitettavasti johtaa korkeisiin kustannuksiin kilpailun puuttuessa ja samalla palvelu on myös tehotonta.

Monissa kunnissa on jouduttu asettamaan jopa määräaikoja, joiden puitteissa palvelua tulee järjestää, mutta siitä huolimatta palvelua ei tahdo vaan järjestyä. Tämä näkyy lähes kaikissa kuntien järjestämissä palveluissa, joista manitsen esimerkkinä vain mm. toimeentuloturvahakemusten käsittelyn, josta on tullut laaja ongelma monelle työttömälle.

Suora vastaukseni Pepponen esittämään selvään kysymykseen on nyt siis se, että minä en henkilökohtaisesti vielä tiedä sitä, missä niitä säästöjä saadaan aikaan. Eikä minun tulekaan tietää, koska minä olen vain todennut, että Juankosken kustannukset näyttävät olevan poskettoman korkeat ja sen vuoksi kunnassa on myös korkea veroprosentti.

Minulla ei ole myöskään toimeksiantoa kaupungin taholta, joten en senkään vuoksi voi parin tunnin miettisen jälkeen lähteä kylämme päättäjiä neuvomaan yksittäisistä säästökohteista.

Sen voin kyllä jo Pepponelle sanoa, että noista mahdollisista säästöistä saa selvän käsityksen, kun esittää tarjouspynnön muutamille yksityisen sektorin kokeneille yksityisille sote-palvelujen tarjoajille.

Kyllä he tietävät varsin hyvin, missä säästöpotentiaalia reaalisesti on. Tämän asian olen jo aiemmin useampaan kertaan tuonut myös esille Vapaanjuankosken keskusteluissakin.

En kuitenkaan halua nytkään jättää mahdollista Juankosken säästöehdotustani samalla tasolle, jota kepun puheenjohtaja insinööri Juha Sipilä on julkisuudessa ehdotellut sotessa, mutta ei ole vielä jaksanut tehdä laskelmiaan loppuun. Minä ihmettelenkin sitä, miksi Juha Sipilä on noin hidas laskija, kun hänen pitäisi olla erittäin pätevä keskustalainen liikemies.

Minusta erimerkkikäyttäytyminen kertoo parhaiten tässäkin asiassa, mikä on mahdollista ja mikä ei. Olen siksi nopeasti ottanut esimerkiksi Juankosken Lilliputtikylän sote-menot ja pannut rinnalle Pohjois-Karjalan myöskin Lilliputtikylä Rääkkylän sote-menot. Molemmissa tapauksissa kysymys on vuoden 2013 tilinpäätöstiedoista.

Sen verran voin johdantona kertoa, että Rääkkylähän päätti ulkoistaa lähes koko sote-toiminnat Attendo-nimiselle yritykselle pari vuotta sitten. Tämä liike ei välttämättä miellyttänyt alussa viranomaisia, mutta kunnan ja naapurikuntien kuten esim. Kiteen asukkaita toimenpide on kovasti miellyttänyt. Nyt kun, insinööri Siplän ideoimat sote-kauhut ovat selvinneet jo useimmille kuntien johtajillekin, niin noita yksityistämisiä on alkanut syntyä kuin sieniä sateella.

Nykyään palvelut pelaa pienessä Rääkkylässä moitteetta ja lääkäri käy jopa kotona sairaita hoitamassa.

Rääkkylä jätti yksityistämättä mm. ympäristöterveydenhuollon ja toimeentulotukiasiat. Juankoskella ympäristöterveydenhuoltoon menee rahaa noin 239 000 euroa vuodessa.

Alla Rääkkylän kohdalla yksityistämättä jäänyt ja kunnan hoidettavaksi tullut sote-osuus onkin merkitty kohtaan muu sosiaalitoimi. Rääkkylässä kunnan vastuulla olevan palvelun osuus on siis vain alle 10%:a.

Alla on nyt sitten Juankosken ja Rääkkylän sote-menojen vertailu vuodelta 2013 (Juankosken luvut ensin) (1000 euroa):

Ateria- ja siivouspalvelu 1 833, 547
Sosiaalipalvelut 2 516, 561
Muu sosiaalitoimi 1 269, 1066
Hoiva- ja hoitopalvelut 8 997, 5 313
Terveystoimi yhteensä 12 401, 4 818
- Perusterveydenhuolto 4 961, 1 589
- Erikoissairaanhoito 7 199, 3 229
Sote-kulut yhteensä 27 017, 12 306
Asukasluvut 4 995, 2 471
Sote-menot per asukas (euroa) 5 409, 4 980
Juankosken sote-yhteensä Rääkkylän yksikkökustannuksella 24 876
Juankosken säästöpotentiaali Rääkkylän yksikkökustannuksella 2 141

Kuntien henkilöstö (Juankoski ensin) 314, 90
Kunnan työttömyysaste (Juankoski ensin) 12.0%, 19.1%

Yo. lukuihin lisäsin myös ateria- ja siivouspalvelut, koska juuri tällä sektorilla Juankoskella on erittäin paljon parannettavaa.

Aiemmin olin maininnut perstuntumalta, että helposti voidaan Juankoskellä säästää kustannuksia 2-3 milj. euroa vuositasolla. Nyt yo. Rääkkylän todellisten lukujen avulla on tullut todistetuksi se, että vuosittain ainakin 2.1 milj. voidaan säästää Juankosken sote-menoissa milloin vain.

Tosiasia kuitenkin on, että säästöpotentiaali on Juankoskella huomattavasti suurempi, koska luonnon lakien mukaan myös sote-alalla yksikkökustannus laskee, kun yksikkökoko kasvaa.

Tähänhän juuri pyritään sillä, että palveluja halutaan keskittää. Keskittäminen ilman kilpailua kuitenkin kasvattaa yksikkökustannuksia. Järkevästi hajautettu järjestelmä johtaa joka tapuksessa parempaan lähipalveluluun, joka on ollut esim. Rääkkylässä aivan keskeinen syy sote-palvelujen yksityistämiseen.

Kysterin kallis rooli näkyy kohdassa perustervydenhuolto. Juankoskella lähes 5 milj. euroa vuodessa, kun vastaava luku Rääkkylässä on vain 1.6 milj. euroa vuodessa. Koska Rääkkylän asukasluku on noin puolet Juankosken väestömäärästä, niin perusterveydenhuollossa näyttäisi olevan Juankoskella "ilmaa" noin 2 milj. euroa vuodessa.

Niinpä voisinkin nyt tarkentaa aiemmin esittämääni Juankosken säästöpotentiaalia. Kohtuullinen säästötavoite voisikin olla 4-5 milj. euroa vuodessa.

Kun sitten vielä huomioidaan se, että Juankosken kunnan henkilöstö oli vuonna 2013 314 henkilöä ja Rääkkylän kunnan asiat hoituivat vain 90 henkilön voimin, niin tästäkin voidaan päätellä, että Juankoskella on todellakin eletty aivan kuin pellossa.

Nykyään Rääkkylää johtaakin pikajuoksijanakin kunnostautunut nuori dipl. ins. Teemu Kejonen, joka on toiminut aiemmin mm. nopeasti kehittyneen Muuramen muistaakseni elinkeinoasiamiehenä.

Toivottavasti nyt Pepponekin jo uskoo, että Kuntaliiton verokorotuslaskelmat ovat täyttä teoriaa, eikä niillä ole tosielämässä mitään relevansssia, jos kuntien heikko talousjohto ihan oikeasti laitetaan paremmalle tolalle.

Huvittavaa muuten on, että Rääkkylän tilintarkastajana näyttää olleen vuonna 2013 BDO Audiatorin Tuomo Pikkarainen, joka myös on tarkistellut Juankosken tilejä viime aikoina. Juankoskella Pikkarainen ei ole oikein työssään onnistunut.

Rääkkylässä taidetaan asioita hoitaa vähän paremmin. Sen verran tulin vilkaisseeksi Rääkkylän tilipäätösasiakirjoja vuodelta 2013, että voin syvällä rintaäänellä todeta, että esimerkikisi sote-erittely on Rääkkylässä aivan eri tasolla kuin Juankoskella.

Tämäkin johtunee siitä, että yksityinen palvelujen tuottaja joutuu toimimaan kunnallista sektoria avoimemmin, jolloin toiminnan seuranta on luonnollisesti myös helpompaa ja tarkempaa kuin kunnissa yleensä on asianlaita.
alan kolmas miesRe: Pitäisikö kunnankin olla inhimillinen5.11.2014 2.21
Olen käsittääkseni jo yllä puuttunut tähän valtionosuuskysymykseen, joka on motivoitu sillä, että järjestelmällä pyritään varmistamaan inhimilliset olot myöskin maamme syrjäisissä kunnissa. Tavoite on mielestäni varsin kohtuullinen.

Ei voida lähteä siitä, että kaikki eläkkeellä olevat vanhukset ja sairaat siirretään maaseutuasunnoistaan esim. Helsinkiin. Eläkemummojen ja -vaarien rahat eivät riitä edes pienimpään yksiöön noissa kasvukeskuksissa. Sitä paitsi noita yksiöitä ei ole Helsingissä tai edes Kuopiossakaan tarpeeksi.

Voidaan myös kysyä, mitä järkeä on rakentaa esim. 30 milj. eurolla joku kerrostalo eläkemummoja ja -vaareja varten vaikka Sipooseen, kun he voivat aivan hyvin asua murto-osalla tarvittavista satsauksista myös sote huomioiden vaikka Säyneisissä omissa nykyisissä kämpissään.

Ellei sitten joku aluehallinnon virkamies astu eläkevaarin ja mummon kämppään sisälle ja totea, että asumus on elinkelvoton hänen ja säännösten mielestä. Esim. energiatodistus puuttuu ja mummo joutuu käymään pakkaselle ulkohuussissa, jossa ei ole asianmukaista Paula la Lehtomäki- tyyppistä vedetöntä pisuaaria.

alan miehen nappaamassa kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoman kirjeessä toimitusjohtaja puhuu kyllä asiaa, kun toteaa, että Hesarilta on lähtenyt mopo keulimaan noissa valtionosuusasioissa. Ei suunnitellut valtionosuuksien leikkaukset todellakaan mitään dramaattisia vielä ole. Mutta se on selvää, että kepuleista kustannusten seuraaminen on vastenmielistä, koska he eivät ole tottuneet siihen, että kustannuksia pitää ylipäätään seurata.

Urkkilandiassa ja nyt kehitteillä olevassa Kepulandiassa rahaa täytyy jakaa joka raosta, jotta saadaan taas kustannusten kasvu käyntiin, kuten utopisti Sipilä on todennut. Sehän on aina tiedetty maataloudessa, että mitä parempi kasvu sen suuremmat tulot. Urkkilandian aikaanhan meillä oli tapana verovaroin kasvattaa myös noita voivuoriakin.

Kuka sen tietää millainen voivuori kohta nousee Tahkonkin kylkeen?

Kuopio-liitostakin joku ehti jo juhlimaan Suomen suurimpana maitokaupunkina. Nyt kun Putini on iskenyt jo juustomarkkinat jähin ja Valion maidossa on löydetty jo erittäin vaarallisia antibiootteja Venäjällä, niin ainoaksi vaihtoehdoksi Juankoskella ja Kuopiossa näyttää siis jäävän se perinteinen voivuoren kasvattaminen tietysti veronmaksajien piikkiin.

Sitä paitsi utopistinen insinööri Juha Sipilä voi vielä keksiä apparaatin kanssa senkin, että muutetaan valtionosuudet suuremmissa maitokunnissa kehitysalueiden teollistamistueksi, jonka avulla voidaan kaikessa rauhassa kasvattaa voivuoria jokaiseen riutuvaan maaseutukylään. Ja siitä huolimatta voidaan säilyttää myös veroprosentit kohtuullisella tasollla.


Tässäkään tapauksessa kenkään ei tarvitse puuttua kasvaviin kustannuksiin lainkaan, sillä Sipilän ajatusmallin mukaan kysymyksessä on vain valtion omaisuuden käyttäminen kasvuyrityksiin. Kukaan ei ole niin viisas kuin ihminen, paitsi insinööri.

Olen jo aiemmin todennut, että vuonna 2014 valtionosuudet olivat yhteensä 8.2 miljardia euroa eli 17.8% kuntien kaikista menoista (46.4 miljardia euroa). Kokonaisuutta ajatellen tuo osuus ei siis ole järisyttävän korkea, koska kuntien menoja voidaan satavarmasti karsia helposti 10%:llä. Sehän tarkoittaa jo valtionosuuksien puolittumista kokonaisuuden kannalta.

Olen myös ylempänä todennut, että esim. Juankoskella voidaan palvelut yksityistämällä pudottaa sote-kustannuksia luultavasti ainakin noin 4-5 milj. eurolla vuodessa.

Sekään ei tietenkään ole mikään kustannusleikkausten yläraja, koska Juankosken Lilliputtikylän hallinto on myös sitä luokkaa, että sillä hoitelee ainakin 15 000 asukkaan taajamaa.

Juankoskella on kunnan leivissä nykyään 314 henkilöä ja puolta pienempi Rääkkylä selviää hyvin vain 90 virkamiehellä. Ei kunnassa tarvita esim. kahta kunnanjohtajaa, jos kunnan väkiluku tuplautuu. Sama pätee kaikkiin muihinkin virkamiehiin.

Ei missään yksityisessäkään firmassa toimitusjohtajien tai rahoitusjohtajien lukumäärä kasva, vaikka firman koko kasvaisi satoihin miljardeihin euroihin.

Juankosken Nero on tosin luullut, että meillä tarvetta on pitää useita henkilöitä hoitelemassa samoja tehtäviä, koska kylässä on vanha pahvitehdas.

Juankosken Nerohan on istunut pahvitehtaan hallituksessa ja muissa hallituksissa ja SEH:in toimitusjohtajana, joten sehän on aivan luonnollista, että silloin tarvitaan kunnan taholla tarmokas varamies tai nainen, koska eihän Nero voi kahta tai kolmea kokopäiväistä homma hoitaa yksinään yhtäaikaa.

Juankoskella valtionosuudet olivat vuonna 2013 kaikkiaan 13.9 milj. euroa. Valtaosa tästä meni peruspalvelujen hoitoon. Juankosken virkamiehet ovat tosin luulleet, että pahvinteko kuuluu kunnan perustehtäviin ja siksi valtionosuuksia on ohjattu miljoonakaupalla myös Tratta PBF:lle mm. perimättömien laskujen ja tietysti jo maksetun takauksen johdosta.

Valtion taholta on havaittu se tosiasia, että valtionosuuksia onkin pidetty kunnissa automaattina ja tästäkin syystä kuntien menotalous on ollut täysin hunningolla, jos kunnanjohtaja ei ole ollut tehtäviensä tasolla. Kunnissahan kunnanjohtajan ainoa varsinainen tehtävä on pitää kunnan meno-tulotalous tasapainossa.

Pää on tullut Juankoskella ja muuallakin vetävän käteen ja on täysin oikein, että tässä suhteessa ruuvia on alettu valtion taholta kiristämään.

Valtionosuuksille olisikin asetettava joku yläraja. Samalla tavalla olisi hyvä olla myös yläraja veroprosentille. Uudistuvaan kuntalakiin pitäisikin saada kuntien taloudellisille tavaoitteille selvästi nykyistä tiukemmat säännöt. Alijäämien kattamisen osalta tilannetta ollaankin tiukentamassa, mutta se ei vielä yksin riitä.

Kuntien verotusta ja valtionosuuksia onkin syytä ruveta seuraamaan vähän samaan tyliin, joilla markkinat seuraavat yksityisiä yrityksiä. Niissähän tilanne on nykyisenä kvartaaliaikana se, että jos tulos jää tappiolliseksi parin kvartaalin ajaksi, niin toimitusjohtajalle tulee kengänkuva persauksille. Sama käytäntö olisi hyvä olla myös kunnissa entistä vahvempana.

Kuntarahoituksen roolia kuntien rahoittajana täytyy myös entistä tarkemmin valvoa. Luultavimmin monissa kuntien hankkeissa niiden taloudellinen mielekkyys jää täysin selvittämättä.

Juankoskella hyvä esimerkki kunnan järjettömästä lainarahan käytöstä on mm. kepujen Sillikkuukki-keittiö. Jos jokin yksityinen yritys olisi lähtenyt kyseiseen hankkeeseen rahoitusta jostain hankkimaan, niin satavarmaa on, että latiakaan ei hankkeeseen olisi mistään rahalaitoksesta lähtenyt. Puhumattakaan, että joku yksityinen taho olisi siihen tuikannut esim. 50% kokonaisinvestoinnista, joka olisi kyseisenä aikana ollut normi alalla.

Nykypäivänä ei voi olla hyväksyttävää, että kunnanjohtaja istuu pallillaan kymmeniä vuosia kuten Juakosken Neron kohdalla on käynyt, vaikka kunnan talous on totaalisti tuhottu kyseisenä aikana.

Juankosken Nerolla on ollut käsissään satoja kuntia paremmat pelikortit, kun hän aloitti toimessaan vuonna 1998. Kuitenkin hän on onnistunut tuhoamaan koko kunnan elinkeinoelämän ja palvelut. Samaan aikaan valtio on vielä syytänyt satoja miljoonia euroja valtionosuuksia Neron käyttöön tuhoisin seurauksin.

Tällaiselle pelille pitää saada loppu.
alan miesRe: Pitäisikö kunnankin olla inhimillinen5.11.2014 19.37
Kuopion itäpuolella ei osata markkinoida eikä brändätä kuntia. Olisi ollut Kangasperkonkin syytä keskittyä Juankosken imagon parantamiseen, mutta on saanut aikaan päinvastaisen tuloksen.

Linkissä hyvä kartta, josta surkeus näkyy. Kuopio jyllää:

http://yle.fi/uutiset/maaseutualueet_vetavat_lapsiperheita__muuttovoittoa_useassa_pikkukunnassa/7602283
alan kolmas miesRe: Pitäisikö kunnankin olla inhimillinen6.11.2014 0.05
alan miehen viimeisin linkki vahvistaa vain sen, mistä minä olen jo vuosia jauhanut. Leevi & Leavings havaitsi tämän jo vuosikymmeniä siten:

"Minä halusin tavata Annelin
sillä tiesin sen minua vielä etsivän
eihän elämä paljoa antanut
sateenkaari päättyi nakkikioskille
ravintolapöytään oksentaville naurettiin

Dam-dididam-dididam-dididamdamdamdam-dam
Dididam-dididam-dididamdamdamdam-dam

Minä lähden Pohjois-Karjalaan
vaihdan farkut verkkarihousuun
kotiseudulle Pohjois-Karjalaan
juon kaljaa auringon nousuun"

Nyt alan mies on innostunut puhumaan maaseudun markkinoinnista. Minä käytin tästä asiasta ennen Juankosken kaupungin "harkittua itsemurhaa" termiä hyvä kuntastrategia. Markkinointi ja viestintä sekä kuntabrandin luominen on juuri sitä.

alan miehen löytämässä linkissä on muuttovoittajina mainittu mm. Rautalampi. Siellähän kunnanjohto on vaihtunut. Uusi kunnanjohtaja apureineen oli heti asettanut tavoitteekseen vaatimattomasti kunnan asukasluvun kolminkertaistamisen, jos oikein muistan.

Rautalammen kunnan markkinointi oli ulotettu Helsinkiin saakka, jossa lähetystö useammassa paikassa esitteli Rautalampea asuinkuntana. LÄhetystö pääsi jopa Aamu-TV:hen.

Rautalammen käytöksessä on iso ero Juankosken Neron toimintaan ja Juankosken markkinointiin. Juankoskella elinkeinoasiamies oli keksinyt, että laitetaan muutaman tuhannen euron mainoskyltti 5-tien poskeen Lapinlahdelle, johon oli tietysti kirjoittu isoilla kirjaimilla: Juankoski 77 km. Kaikki ajoivat 5-tien Juankoskelle johtavan risteyksen ohi suoraa päätä Kuopioon.

Nero taas on suunnannut delegaatioineen Helsingissä eduskuntatalolle ja hattu kourassa on käynyt tervehtimässä kepun Pohjois-Savon suuria kepupoikia kuten Seppo Kääriäistä ja tietenkin käynyt kerjäämässä ylimääräisiä valtionosuuksia, kun sääntöjenmukaiset tuet eivät ole riittäneet kunnan harjoittamaan tappiolliseen pahvitehtailuun.

Nuorten lapsiperheiden maallemuuton ymmärtää hyvin. Maaseutukunnissa saa hyväkuntoisen omakotitalon helposti 50 000 euroa. Talossa voi hyvin nuorperhe viettää elämänsä ensimmäisiä vuosia ja pitempäänkin. Jos tällaisen omakotitalon ostaa vaikka kokonaan lainalla, niin 25 vuoden lainassa kuukausierä on 193 euroa/kk. Olisiko hoitokuluja 200-300 euroa/kk päälle?

Espoon Puuportissa (Kilon lähellä) 100 neliötä kerrostalossa velaton hinta 529 100 euroa. Myyntihinta 158 730 euroa Rahotus- ja hoitovastikkeet yhteensä 816 euroa/kk lisäksi lainalla maksetusta myyntihinnasta (158 730 euroa) 25 vuoden lainalle 611 euroa/kk. Yteensä siis 1 422 euroa/kk.

Paloheinässä 85 neliön rivitalo. Velaton hinta 460 000 euroa. Hoito- ja rahotusvastike 807 euroa/kk. Myyntihinta 239 000 euroa, josta 25 vuoden lainalla 924 euroa/kk. Yhteensä kaikki 1 721 euro/kk.

Jos eläkeläinen tai nuori saa bruttona 2000-2500 euro/kk, niin aika helppo on tehdä päätös ja muuttaa Helsingistä Rautalammille, jossa kunnanjohtaja varmaan tarjoa heti kahvit, kun saapuu perille.
E.jRe: Pitäisikö kunnankin olla inhimillinen5.8.2017 11.25
Avaramman suvaitsevaisuuden aikana keskustelu oli vilkasta.
Kamreerin alkuRe: Pitäisikö kunnankin olla inhimillinen5.8.2017 11.39
Veimme Pekan harmitteleman 15 miljoonan kattamattoman alijäämän Kuopion kauppungille emmekä saaneet tästä moitteita.
Pelkäsimme liitoksen kohtelevan meitä kaltoin. Toisin kävi Kuopio korjaa nyt Tikanniemen tien yli miljoonalla. Ensi vuonna korjataan Paasikosketie.
Juankosken kunta ei olisi kyennyt vasraaviin tekoihin vuosiin.
kupiRe: Pitäisikö kunnankin olla inhimillinen5.8.2017 15.35
Korjattavia teitä olisi voitu korjata kilometritolkulla aiemminkin vaan Kangasveijarit kavereineen päättivät että parempi sijoittaa rahat tuottaviin pahvibisneksiin kuin hoitaa niitä tehtäviä joita kunnan pitäisi hoitaa.
juristin alkuRe: Pitäisikö kunnankin olla inhimillinen5.8.2017 17.03
Pitäisi vähitellen ruveta miettimään Suomen pienienkin kuntien kohtaloa (siis maaseutukunnissa asuvien ihmisten kohtaloa).

Kysymys on lopulta sadoista tuhansista ellei ainakin miljoonasta suomalaisesta.

Nykyisen kuntalain mukaan moni pieni kunta menettää itsenäisyytensä, josta seuraa kuntaliitos johonkin toiseen kuntaan ja lopputuloksena on kuitenkin se, että liittyvä kunta menettää vähitellen kaikki asukkaansa ja sitä kautta myös kaikki palvelunsa.

Maanteiden tai katujen rakentaminen, joita kamreerin alku pitää aivan oikein tärkeinä, eivät kuitenkaan ole kuntien keskeisiä tehtäviä, eivätkä myöskään keskeisiä kuntien vetovoimatekijöitä.

Moni pieni kunta joutuu talousvaikeuksiensa vuoksi arviointimenettelyn kohteeksi ja silloin järjen käytöllä ei olekaan enää paljon merkitystä nykypäivän Kepulandiassa.

Kun verrataan kuntien arviointimenettelyä esimerkiksi yksityisiä yrityksiä koskevaan yrityssaneerausmenettelyyn, niin melko nopeasti havaitsee sen, että pieniä kuntia kohdellaan aivan eri tavalla kuin yksityisiä yrityksiä.

Vertailun tulos muodostuu erityisen räikeäksi, kun ajatellaan selvien puhallusyhtiöiden kuten esim. Premium Board yritysryhmän ja myös Talvivaara Oy:n yrityssaneerauspäätöksiä käräjäoikeuksissa.

Käräjäoikeudethan hyväksyivät yrityssaneeraukset, joissa toivottomissa taloudellisissa vaikeuksissa olevien yritysten lainoja leikattiin 85-90%:lla ja annettiin yritysten jatkaa toimintaansa, vaikka mitään tietoa tai varmuutta ei ollut kannattavasta tulevasta liiketoiminnasta.

Kyseisiin yrityksiin on myös liittynyt aivan selvästi monen tyyppistä lainvastaista toimintaa, joista mm. Talvivaaran kohdalla on jo tullut tuomioitakin.

Näissäkin yrityssaneerauksissa kysymys on ollut vain hyvin pienten ihmisryhmien mielihalujen ja toiveiden toteuttamisesta "oikeudellisissa prosesseissa" (=valeoikeudenkäynnit), jotka käräjäoikeuksien päätöksillä on ns. maan tapaa noudattaen vahvistettu "laillisiksi".

Huomionarvoista on, että esim. Juankoskella pienen talousvaikeuksissa olevan kunnan sallittiin tuhoutua, kun tuhoutumien johtui pääasiassa muutaman "kekseliään liikemiehen" ja olemattoman yhtiön sekä joidenkin kunnan virkamiesten ja luottamushenkilöiden täysin lainvastaisesta toiminnasta.

Suorastaan koomista on, että pienen kunnan talouden täysin romuttanut rahanpesuyhtiö vain jatkaa kaikessa rauhassa vuosikymmeniksi salatun yrityssaneerausohjelmansa toteuttamista eli konkurssipesän tyhjentämistä.

Kunnissahan on perustuslain mukaan itsemääräämisoikeus, johon on aina liittynyt myös verotusoikeus. Näin ollen, kyllä jokainen kunta pystyy tietyllä aikavälillä toimintansa saneeraamaan hyväksyttävälle tasolle.

Joitakin valtiotakin saneerattaessa esim. IMF on todennut, että: "mänt mikä mänt" leikataan valtion lainat sille tasolle, että ihmiset voivat kyseisessä valtiossa elää ilman sisällissotaa.

EU:ssa saksalaiset ja kepuloisten komissaari Olli Rehnkin saksalaisen rahan partiopoikana ovat kuitenkin henkeen ja vereen vastustaneet mm. Kreikan lainojen leikkausta.

Tällainen toiminta on kuitenkin järjen vastaista, koska ei ole näköpiirissä, että kreikkalaiset ikipäivänä pystyvät maksamaan lainansa. Minkään valtion ei tietenkään pidäkään maksaa kaikkia lainojaan, koska valtioillakin on itsevaltainen verotusoikeus.

Tällaista järjen vastaista toimintaa ei tarvita Suomessa. Jos kunnissa viranomaiset tai luottamushenkilöt ovat rötöksiin syyllistyneet ja he ovat ajaneet kunnat vaikeuksiin omien intressiensä ja ehkä myös kohtuuttomien kunnille asetettujen vaatimusten vuoksi, niin heidät on vain topakasti laitettava vastuuseen teoistaan (=tarvitaan riittävät sanktiot rikosoikeuksissa, ei mädäntyneiden hallinto-oikeuksien "hyi, hyi" huomautuksia)

Tietenkään valtion asettamista kohtuuttomista kuntien rasitteista ei voida yksittäisten kuntien päättäjiä lähteä syyllistämään.

Kyllähän se kunnallinen päätöksentekokin kummasti tervehtyy, kun ulosottomies alkaa kolkuttelemaan pähkähullun päätöksentekijän ovella ja kertoo, että kävin juuri laittamassa keltaisen nauhan sinun asuntosi ympärille aamulla päätetyn uloshaun merkiksi.

Hyväksyttävä talouskurihan kunnissa on sellainen, että tulot kattavat menot ainakin kohtuullisessa ajassa. Kunnissa esim. 4 vuotta on aivan liian lyhyt aika. Kohtuullinen aika voi hyvin olla esim. 30 vuotta. Monet kunnat ovat itse asiassa satoja vuosia vanhoja. Ei sellaisia kuntia tarvitse muutamassa vuodessa saneerata autiokyliksi.

Jos yksityiselle yritykselle voidaan hyväksyä esim. 20 vuotta kestävä yrityssaneeraussuunnitelma (ja vielä asiakirjat voidaan salata). Niin kyllä ns. tolkun ihminen joutuu kysymään, miksi verotusoikeuden omaava kunta joutuu kattamaan alijäämänsä vain neljässä vuodessa?

Tämä eriarvoisuus ei ole mielestäni missään suhteessa perustuslain hengen tai säännösten mukainen.

Tästäkin asiasta olisi hyvä kysyä mielipidettä perustuslakiasiantuntijoilta kuten esim. prof. Tuomas Ojaselta ja Heikki Hiilamolta. Ainakin Heikki on ollut verotuksen kohdalla hyvin kiinnostunut mm. tasa-arvosta.

Mielestäni nykyiseen kuntalakiin kirjattu arviointimenettelyä koskeva § 118 (alla) näyttää vaativan korjauksen, koska laki ei selvästikään ole linjassa Suomen perustuslain kanssa.

"Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettely (kuntalaki § 118).

Kunnan ja valtion tulee yhdessä selvittää kunnan mahdollisuudet turvata asukkailleen lainsäädännössä edellytetyt palvelut sekä ryhtyä toimenpiteisiin palvelujen edellytysten turvaamiseksi, jos vähintään toinen 2 ja 3 momentissa tarkoitetuista erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyn edellytyksistä täyttyy.

Arviointimenettely voidaan käynnistää, jos kunta ei ole kattanut kunnan taseeseen kertynyttä alijäämää 110 §:n 3 momentissa säädetyssä määräajassa (=neljässä vuodessa).

Arviointimenettely voidaan lisäksi käynnistää, jos asukasta kohden laskettu kertynyt alijäämä on kuntakonsernin viimeisessä tilinpäätöksessä vähintään 1 000 euroa ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä vähintään 500 euroa, tai kunnan rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat kunnan ja kuntakonsernin talouden tunnusluvut ovat kahtena vuonna peräkkäin täyttäneet seuraavat raja-arvot:

1) kuntakonsernin vuosikate on ilman kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 30 §:n mukaan myönnettyä harkinnanvaraisen valtionosuuden korotusta negatiivinen;

2) kunnan tuloveroprosentti on vähintään 1,0 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroveroprosentti;

3) asukasta kohden laskettu kuntakonsernin lainamäärä ylittää kaikkien kuntakonsernien keskimääräisen lainamäärän vähintään 50 prosentilla;

4) kuntakonsernin suhteellinen velkaantuminen on vähintään 50 prosenttia.

Edellä 3 momentissa tarkoitettujen tunnuslukujen raja-arvot lasketaan vuosittain Tilastokeskuksen ylläpitämistä konsernitilinpäätösten tiedoista.

Tunnuslukujen laskentaperusteina käytetään Tilastokeskuksen käyttämiä laskentaperusteita ja kunnan vahvistamaa tuloveroprosenttia.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun selvityksen tekee arviointiryhmä, jonka jäsenistä yhden nimeää valtiovarainministeriö ja yhden kunta.

Valtiovarainministeriö nimeää kuntaa kuultuaan ryhmän puheenjohtajaksi kunnasta ja ministeriöstä riippumattoman henkilön.

Ryhmä tekee ehdotuksen kunnan asukkaiden palvelujen turvaamiseksi tarvittavista toimenpiteistä.

Valtuuston on käsiteltävä ryhmän toimenpide-ehdotukset ja saatettava niitä koskeva päätös valtiovarainministeriön tietoon mahdollisia jatkotoimenpiteitä varten. Valtiovarainministeriö tekee ryhmän toimenpide-ehdotusten ja valtuuston päätösten perusteella ratkaisun kuntarakennelaissa tarkoitetun erityisen selvityksen tarpeellisuudesta kuntajaon muuttamiseksi."

Nykyisessä arvointimenettelyssä perustus- ja virkamieslainkaan säädökset eivät näytä toteutuvan, koska kuntien selvästi esteelliset virkamiehet ja luottamushenkilöt voivat osallistua arviointimenettelyyn. Näinhän tapahtui mm. Juankosken taannoisessa arviointimenettelyssä.

Juankosken arviointimenettelykin näyttää siten olleen lainvastainen.

Kittäkäämme tästäkin lainvastaisuudesta vain kepuloisia.
Kamreerin alkuRe: Pitäisikö kunnankin olla inhimillinen5.8.2017 17.48
Katujen rakentaminen on kunnan velvollisuus toisin kuin kartongin teko.


Vastaa viestiketjuun

Otsikko:*
Viesti:*
Lähettäjä:*
Sähköpostiosoite:
Lähetä vastaukset sähköpostiini: