Keskustelu

Kyllä ne siitä huuhtiutuu yliPetterille töitä19.12.2014 10.16
Poistettavaksi määrätyt kemikaalikontit nököttävät yhä Juankoskella
Premium Board ei ole vielä reagoinut ELY-keskuksen antamaan

Juankosken Biolämmön varastoalueen tyhjennysmääräykseen, jonka takaraja on ensi maanantai.


Mistä on kyse?

Pois vietäviksi määrätyt kymmenet kemikaalikontit, -tynnyrit ja säiliöt ovat edelleen Juankosken Biolämmön varastoalueella
Ely-keskus antoi alueen tyhjennysmääräyksen joulukuun alussa ja sen takaraja on ensi maanantaina

Jätteet ovat kuusi vuotta sitten konkurssin tehneen kartonkitehtaan peruja ja nyt niiden siivoaminen on Premium Boardin vastuulla

Pois vietäviksi määrätyt kymmenet kemikaalikontit, -tynnyrit ja -säiliöt ovat edelleen Juankosken Biolämpö Oy:n varastoalueella.

Pohjois-Savon ELY-keskus järjestää alueella katselmuksen ensi tiistaina ja jatkotoimia harkitaan sen jälkeen.

ELY-keskus antoi alueen tyhjennysmääryksen joulukuun alussa; takaraja tyhjennykselle on ensi maanantaina.

Jätteet ovat konkurssin vuonna 2008 tehneen kartontitehdas Stromsdalin peruja. ELY-keskus määräsi vastuulliseksi siivousurakkaan kartonkitehtaan toimintaa pahasti onnahdellen jatkaneen Premium Boardin.

Varastoalueella tapahtuu kyllä luultavasti jotakin viimeistään maanantaina, Premium Boardin varatoimitusjohtaja Krister Björkqvist kertoo.

Björkqvist pitää tyhjennysoperaatiota kalliina.

yläkoulun tytötRe: Petterille töitä19.12.2014 11.23
"Luultavasti", sanoo Björkqvist konsulttikielellä. Se tarkoittaa "varmasti ei" selkokielellä. Muuten, onko Krister puhunut kertaakaan totta Premium Boardia tai Biolämpöä koskevissa asioissa? Entä Kangasperko? Miettikää sitä.
Juankosken kaupunginhallitukseen ne jutut uppoavat kuin kuuma veitsi sulaan voihin. Tästä saadaan hyvää oppia elämää varten.
Juankosken pian lopetettava lukio ei ole ykkösvaihtoehto yläkoulussa.

alan kolmas miesRe: Petterille töitä19.12.2014 13.36
Ristefer von Münchausenille kaikki on kallista ja siksi jätti Juankosken Kirjapaino Oy:n 138.00 euronkin tilaamiensa uusien käyntikorttiensa laskunkin kylmästi maksamatta. Tiettävästi kysymyksessä oli vasta perustetun Primary Energy Finland Oy:n uudet käyntikortit.

Ei kai Ristefer voi lähteä Ekokemin kalliita laskujakaan maksamaan?
Ihmettelen vaan, kukahan mahtaa toimittaa Risteferille piikkiin sitä kallista ostopohjaa?

Yhdessä päivässä Ristefer ehtii TECTAn koeajoissa tekemään peräti 180 000 euron piikin jollekin hyväuskoiselle ostopohjan toimittajalle, ellei joku viisaampi ehdi käydä opastamassa ostopohjan toimittajaa, että lopeta hyvä mies hyvän sään aikana tuon ostopohjan toimittaminen.

Juakosken Kirjapaino Oy:tä ei ainkaan ole yhtään auttanut, vaikka on ansiokkaasti tuottanut nykyaikaisilla vehkeillä ketterästi ja edullisesti täyttä palvelua myös Risteferille hänen vaikeissa ongelmissaan.

"Juankosken Kirjapaino Oy on Pohjois-Savossa, Juankoskella, yli 30-vuotta toiminut täyden palvelun paino.

Periaatteenamme on palvella asiakkaitamme nykyaikaisilla tuotantovälineillä nopeasti, luotettavasti ja edullisesti, unohtamatta kuitenkaan painotöissä tarvittavaa korkeaa laatua ja edustavaa ulkoasua.

Kun haet yrityksellesi tekemiseensä sitoutunutta yhteistyö- kumppania, ota rohkeasti yhteyttä. Tehdään yhdessä elämästäsi hieman helpompaa."

Juankosken Kirjapaino Oy meni ns. halpaan, kun Ristefer von Münchausen otti hädässään yhteyttä.

alan kolmas miesRe: Petterille töitä19.12.2014 14.00
Ristefer von Münchausen on odottamatta joutunut hankalan ympäristöongelman eteen ja taitavan talousmiehenä Ristefer tietää, että ympäristöstä huolehtiminen voi tulla nykyaikana kalliiksi.

Koska Risterillä ei selvästi ole tältä alueella enemmälti aiempaa kokemusta, niin ajattelin auttaa Risteferiä, jotta asiaan saadaan oikea "lähtökulma", niin kuin nykyaikana politikoilla on tapana sanoa. Siispä otin yhteyttä New Stroms Oy:n aina luotettaviin asiantuntijoihin, jotka olivat ehtineet perehtymään myös näihin Römssyn odotettavissa oleviin ympäristöasioihin.

Alla pieniä vinkkejä Risteferille ja Juankosken Nerolle, minne ottaa yhteyttä ja miten asioita pitää lähteä hoitamaan.

"Entisen toiminnan aiheuttamat jätteet ja ongelmajätteet

Juankosken tehtailla on harjoitettu teollista toimintaa yli 200 vuoden ajan, ja toiminta on pitänyt sisällään mm. metallien valmistusta, erilaista puunjalostus-toimintaa ja viimeksi päällystettyjen kartonkien valmistusta.

Tehtaalla on käytetty historian saatossa polttoaineena ja höyryn kehitykseen mm. kivihiiltä, raskasta polttoöljyä ja puupolttoaineitakin.

Varmuudella voidaan sanoa, että alueella on tästä syystä mm. raskasmetallien päästöjä ja mahdollisesti PCP- ja ns. PAH - jäämiä. PCP- ja PAH - jäämiä on todennäköisesti ainakin savupiipuissa ja rakennusten eristeissä ja muuntoaseman alueella ja sähkölaitteissa.

Tehtaan vanhan lämpökeskuksen ja putkistojen eristyksiin on käytetty laajasti asbestia. Myös kartonkikoneen etukuivausryhmän höyrykierroissa ja huuvassa on käytetty asbestieristystä.

On mahdollista, että asbestieristystä on käytetty myös hiomossa ja muissa vanhempaa sukupolvea olevissa rakennuksissa ja rakenteissa (todennäköisesti myös ns. minerit - seinälevyissä).

Tunnettu tosiasia on, että Hatschek - menetelmällä valmistettua eternit eli myöhemmin minerit - levyksi kutsuttua asbestisementtilevyä alettiin käyttämään Suomessa vuonna 1924 mm. kevytrakenteisiin seiniin, kattoihin ja lattioihin sekä myös erilaisiin putkistoihin.

Vasta 1980-luvulla asbestin käyttö näissä kohteissa lopetettiin Suomessa. Tyypillisesti Hatschek - sementtilevy sisältää 10-15 painoprosenttia asbestia, joka on yksi pahimmista karsinogeeneista.

Lisäksi Hatschek-levyn valmistuksessa käytetään useita haitallisia kemikaaleja ja levyjen puristusvaiheessa tarvitaan myös öljyjä, joiden jäämiä on valmiissa asbestisementtilevyssä. Asbestia on yleisesti käytetty myös rakennusten ja ikkunoiden tiivisteissä. Todennäköistä onkin, että asbestia ja muita ongelmajätteitä löytyy laajalti Juankosken tehdasalueelta ja betonisia rakenteita lienee tiivistetty myös bitumituotteilla.

Nykyisellä tehtaalla on vuosittain käytetty erilaisia voitelu- ja hydrauliikkaöljyjä sekä rasvoja noin 7 000 ? 8 000 litraa, josta hävikki maaperään on vuosittain ollut suuruusluokkaa 2 000 litraa.

Esimerkiksi 20 vuoden hävikki on siis yhteensä n. 40 000 l eli lähes 40 tonnia maaperään imeytyneenä tehdaskiinteistön betoniosien alle. Jos päästöjä on syntynyt vaikka 80 vuoden aikana, on maaperästä kaivettava esiin 160 tonnia öljyperäisiä jäämiä.

Yleensä on tapana, että imeytyvät jäämät kulkeutuvat maaperässä kauaksikin varsinaisesta vuotokohdastaan. Näin ollen saastunut alue saattaa olla huomattavasti laajempi, kuin varsinaisen saastumislähteen pelkän pinta-alan perusteella voidaan olettaa.

Lisäksi maaperään ja myös alajuoksun vesistöön on voinut joutua pieniä määriä erilaisia kartongin valmistuksessa ja päällystyksessä käytettyjä kemikaaleja sekä raaka-aineita.

On myös mahdollista, että öljyä on merkittäviä määriä esimerkiksi tehtaan alla tai muualla olevissa kalliotaskuissa. Vanha tehdaskiinteistö saattaa olla vesiväylän rannassa myös osittain paalutettu (yleinen tapa paperitehtaassa, koska perustusten on oltava tukevat ja erikoisen tukevat mm. entisen raskaan Yankee - sylinterin kohdalla).

On myös mahdollista, että esimerkiksi öljyä on imeytynyt maaperään syvällekin paaluonkaloiden kautta. Osa hävikistä on tietysti voinut haihtuakin, mutta valtaosan on täytynyt vuosikymmenien aikana imeytyä maaperään ja betonisiin rakenteisiin.

Kun tehdas pysäytettiin vuonna 2008, tehdassäiliöihin jäi mm. seuraavat määrät kemikaaleja ja polttoaineita:
? peroxidi n. 1 000 l
? kiertovoiteluöljy n. 10 000 l
? hydrauliikkakoneikot (öljy) n. 20 000 l
? glykoli (sisäinen lämmitys) n. 8 000 l
? muuntajaöljyt n. 5 000 l
? nestekaasu n. 10 m3
? muut erikoiskemikaalit n. ????

Alustava laskelma niistä ympäristönsuojelun kustannuksista, jotka aiheutuvat, jos Stromsdal Oyj:n koneet ja laitteet ja em. rakennukset joudutaan purkamaan ja tehdasalue puhdistamaan niiden paikalta, on esitetty Taulukossa 2. Voimakkaasti saastuneen aineksen määräksi on alustavasti arvioitu n. 31 000 t ja varsinaisen ongelmajätteen määräksi n. 14 000 t.

Alustavassa laskelmassa on Ekokemin asiantuntijan Jari Mäntylän antamina ympäristönsuojelun ja puhdistuksen yksikköhintoina käytetty seuraavia arvoja:

? Maaperän & betoniosien kaivaus ? 5/t
? Puhdistettavan aineksen lastaus ? 5/t
? Puhdistettavan aineksen kuljetus ? 10/t/100 km
? Puhdistettavan aineksen vastaanotto (keskim.) ? 35/t
? Myrkkytynnyrin hävitys ? 500/kpl

Konsulttitoimisto WSP Environmental Oy on hyvin perehtynyt tällaisten purku ja puhdistustyömaiden problematiikkaan sekä sovellettavaan lainsäädäntöön.

Heidän asiantuntijoidensa, Pasi Vahanteen ja Kari Yrjölän, mukaan tällainen puhdistustyömaa on syytä aloittaa työmaan tutkimus ja - suunnitteluprojektina sekä viranomaisselvittelynä.

Alustava kustannusarvio puhdistustyömaan tutkimus ja suunnitteluvaihe 1:n osalta on n. ? 40 000 ja asbesti sekä PCB-, ja BAH- jäämien selvityksen osalta myös n. ? 40 000.

Selvitykset tehdään kustannusten minimoimiseksi yleensä vaiheittain ja joissakin hankalissa kohteissa voidaan joutua jopa kolmivaiheiseen selvitykseen. Erilaiset timanttiporaukset ja laboratoriokokeet muodostavat suuren osan tästä selvittelyn ja puhdistussuunnitelman kustannuksesta."

Näyttää siltä, että Risteferille tulee kovat joulukiireet, kun määräaika "alustavaan maisemointiin" on jo maanataina 22.12.2014.

Tynnörit tulvii kuin JuankoskiRe: Petterille töitä19.12.2014 16.19
Ylen uutinen ei ole ainakaan luomassa kovaa kysyntää tehtaan alapuolisten vesistöjen rantatonteille, kuten Tikanniemen ja Putaansaaren alueilla.
Kyllä tontien myynti haaveet on haudattava pitkäksi aikaa, vaikka tontteja jaettaisiin eurolla jos niissä on rakennuspakko, niin niitä ei osta kyllä kukaan.
Jotenka Petterin kumppaneineen olisi viimein aika alkaa tosi töihin. Joulu painaa päälle ja kilttien pukkien ja tonttujen Petteri-punakuonon johdolla pitäisi olla jo matkalla myrkkytynnyreiden kimppuun.

Pajuvitsamies voisi jakaa tahtia joulun pyhät. Niin kauan kun myrkkytynnyrit kököttävät yläjuoksulla alttiina lumisateelle ja sadevedelle.

Rantatonttien myynti takertelee. Eikä rannalla olevat kiinteistöt mene olleenkaan kaupaksi.
Onhan jollakin oltava vastuu vesistöjen saastumisesta.
Kaikki me muistamme kuinka viimeksi ELY asetti välivesistön ja muuruveden ja akonveden käyttökieltoon, tämän ei soisi toistuvan.

Joten hopi, hopi hommiin. Tratta PB ei saa myrkkykontteja pois vaan kyllä siihen pitää satsata juankoskelaisten rahaa ja pikaisesti. Onhan tälläkin työllistävä vaikutus. Työllisyyttä sitä on haettu oikein viidenmiljoonan euron kuntatakauksella.

Eno veneessäRe: Petterille töitä19.12.2014 19.12
Sivulle oli keksitty hyvä nimi tälle osiolle: Petteri punaniska joutuu taas käymään kunnan kassalla, kun teollisuusmyrkyt poistetaan PB:n pihalta, joka muuten taas on aivan hiljainen ja luminen.
Son nimittäin niin, että Juankosken veronmaksajat joutuvat pulittamaan myrkyt pois Juankosken maaperästä.
Katselin muuten velkojien listaa, ja siinä oli työterveystoimen laskuja n. monien kymmenien tuhansien edestä. Lisäksi tietenkin Juankosken kaupungin vesilaitokselle pari sataa tonnia ja muuten onko nyt saatu maksu etukäteen. Myös lähes kaikki Juankosken yritykset ovat listalla, kun antoivat piikkiin PB:n Björkvitsille soomerootsin kieliselle jorinalle periksi.
Kyllä on hävytöntä, että toi paskakasa seisoo keskellä Juankoskea ja kaupunginjohto sen hyväksyy mukisematta.

myrkyt virtaanRe: Petterille töitä19.12.2014 19.49
Kaikki katsoo tämän paskan lävitse, aivan uskomatonta miten hampaatonta joukkoa päättäjissä on. Velllihousujen hamekankaat vaan heiluu...ei varmasti löydy toista näin huonosti hoidettua pitäjää tästä maasta.

isänmaallinen ja itsenäinenRe: Petterille töitä19.12.2014 22.19
Ei tainnut tulla Rissas-Penalle mieleen katsoa tehtaan ja tehdasalueen kokonaisuutta, kun kävi tarkastuskäynnillä 2011 tai 2012. Ei merkinnän merkintää tapahtuneista tai riskeistä.
Mutta eihän Pajuvitsa-Pena tarkastamisesta mitään ymmärräkään eikä ole koskaan astunut kaupunginjohtajan tai muun kepujohdon varpaille. Kuntalaisten etu ei kuitenkaan ole koskaan ollut yhteneväinen kepumafian edun kanssa.
Mistähän se kepun gallup-suosio nyt oikein tulee? Eikö kansa tiedä... vielä?

Ikkunapöydän raatiRe: Petterille töitä20.12.2014 21.51
Veijon ja Heimon pitää tulle esiin ja kertoa tosiasiat Kangasperkolle oikein Savon Sanomien sivuilla.
Nyt olisi näytön paikka, vai voiko teille edelleen valehdella mennen tullen ja kaikki uppoaa?
Sellaisia te taidatte olla.

alan miesRe: Petterille töitä22.12.2014
Juankosken sinisilmät voisivat hiukan perehtyä ympäristönpilaajien historiaankin. Seuraavassa lyhyt ja ytimekäs kertomus Lievestuoreelta:

http://www.peda.net/verkkolehti/laukaa/lievestuore/lievetuoreencomenius?m=content&a_id=90

alan kolmas miesRe: Petterille töitä22.12.2014 1.01
Olen jo itsekin aiemmin viitannut tuohon surullisen kulluisaan Lievestuoreen tapaukseen. Vankeustuomioitahan siitä tuli monelle, kun oli kysymyksessä tahallinen ympäristövahinko.

Tahallisuudesta voidaan puhua myös taannoisessa Akonveden ja rantatonttien pilaamisessa. Täytyy muistaa ketkä olivat Koillis-Savon Ympöristöhuolto Oy:n hallituksessa vahingon sattuessa.

Tietysti vahinkohan aiheutui siitä, että Ristefer von Münchausen oli ottanut rahapulassaan käyttöön ns. on/off-ajomallin pahvitehtaalla, joka johti bakteerikannan kuolemiseen jätevesilaitoksella ja laitos tukkeutui lietteisiin.

Myrkky tynnyrit on nyt sitten vielä ihan oma asiansa, koska tuskin Risteferillä tai Nerolla mistään rahoja löytyy myrkkykonttien asianmukaiseen hävittämiseen tai varastointiin joulunpyhinä. Risteferi voisi vielä huomenna kuitenkin yrittää ottaa yhteyttä Lokapoikiin ja kysyä neuvoa, miten myrkkykonteista päästään kätevimmin ja nopemmin eroon. Lokapojat kyllä saattaa kuitenkin jo olla tiilenpäitä lukemassa.

Risteferin myrkkykonttien Dead Line on huomenna virka-aikaan klo 16:00. Kyllä nyt menee kiireeksi.

Ei mene tontit kaupaksiRe: Petterille töitä22.12.2014 6.07
Pajuvitsamiehen olisi hyvä jo olla valmiudessa pajuvitsansa kanssa ja pistää Petteri töihin punakuonojensa kanssa. Putaansaaren ja Tikanniemen tonttien ostajat odottavat toimia, että riski Väliveden ja Akonveden rantojen saastumiselta toistamiseen vältyttäisiin joten hopi, hopi Petteri ja hommiin. Ilman toimenpiteitä Putaansaareen jo rakennetut asunnot eivät menne kaupaksi vaikka kuinka niittä on jo useasti kaupiteltu , arvo vaan laskee niin kauan kuin pelko myrkkyvuoto alavesiin on ilmeinen.

opettajan koiraRe: Petterille töitä22.12.2014 11.54
Juankosken keskustassa oli aamulla kuorma-auto, joka näytti konttien kuljettamiseen sopivalta, mutta turha toivo... se meni muihin hommiin. Biolämmön tontti oli yhtä kuollut kuin ennenkin.
Se on se käteismaksu etukäteen, jota Krister ei raaski hoitaa, kun se on pois puuhamiesten kassasta.
Mitä Nyyssönen arvelee tästä?

juankoskelaiset rahoistaa vaanRe: Petterille töitä22.12.2014 12.15
Pajuvitsamies on jo nähty Juankosken keskustassa hetki sitten. Jospa hän pistäisi pajuvitsa roikinan käyntiin, niin saataisiin myrkkypaljut pois tehdasalueelta. Näin alapuolisten vesistöjen rantojen ja talojen omistajat voisivat ainakin hetkeksi huokaista tiedosta ,että saaste valuma vaara on toistaiseksi pysäytetty yläjuoksulla.

Tyhjät tynnyrit helppo hävittääRe: Petterille töitä22.12.2014 12.18
Minä taas kuulin, että lumipaino olisi tyhjentänyt jo paljut ja pelkät kuoret olisi enää jäljellä.

alan kolmas miesRe: Petterille töitä22.12.2014 18.43
Nyyssösen saattohoito-ohjemasta jäi puuttumaan 8 milj. euron maisemointilasku, jonka New Stroms esitti jo Römssyn pesänhotaja Makkoselle ja Juankosken Nerolle ennen kuin Ristefer von Münchausen ilmoitti lunastaneensa Römssyn "kaatopaikan" "omilla rahoillaan".

Silloinkin Ristefer valehteli, koska mitään omia rahoja ei ollut, mutta Nero oli luvannut Ristoferille "kaatopaikan" lunastukseen 5 milj. euron kaupungin takauksen, joka on jo realisoitunut maksuun.

Vision Huntersin saattohoitajat olivat jo aiemmin keksineet Valkeakoskella Avilonin vastaavassa tapauksessa, että kaatopaikka on loistava vakuuselementti.

Melko pian Valkeakoskella kuitenkin huomattiin, että kaatopaikka ei paljon auta, jos pitää käynnistää ikivanha ympäristön tuhoaja. Avilon sinnitteli hetken yrityssaneerauksessa ja sitten seurasi toinen ja lopullinen konkurssi ja nyt ollaan sitten maisemointivaiheessa.

Juankosken Neron olisi pitänyt jo heti havaita, että "kaatopaikka" ei ole Premium Boardin tapauksessakaan bisnes, joten sellaisia ei pidä lähteä kunnan vähillä rahoilla ja miljoonatakauksilla tukemaan.

Jostain kumman syystä kepun "vihreät politiikot" kuten Lehtomäki ja Pekkarinen ovat erikoisesti ihastuneet kaatopaikkoihin ja massiivisiin jätevuoriin.

Lehtomäki kyykytti ensin kaikki Suomen mummot 2 miljardilla eurolla puuhuuseissa. Seuraavaksi yhdessä Maurin kanssa rakennettiin 2 miljardille eurolla Kainuun korpeen Euroopan suurin biolietekasa, jolle nyt toivotaan valtion rahoilla taas uutta kansainvälistä kaatopaikan hoitajaa mahdollisimman pian.

Nykyisistä gallup-tuloksista päätellen kepun insinööri Juha Sipilä joutuukin nyt sitten lähes ensi töikseen ensi vuonna ilmeisesti digitalisaation avulla selvittämään myös tämän Kainuun korpeen rakennetun jätekasan problematiikan. Täytyy vain toivoa, ettei tule kovin sateista vuotta.

Talvivaaran liikevaihto vuonna 2013 oli 77.6 milj. euroa. Materiaalit ja palvelut 95.6 milj. euroa, henkilöstökulut 30.9 milj. euroa ja liiketoiminnan muut kulut 62.2 milj. euroa. Ilman pääomakuluja vähennyslaskulla saadaan tappioksi -111.2 milj. euroa eli -143%:a liikevaihdosta.

Jos kaikki alaskirjaukset (499.3 milj. euroa) ja muut erät huomioidaan, niin tappio oli -812.4 milj. euroa. Kysymyksessä on ollut selvästi lupaava kepulainen projekti ja maakunnallinen "kaatopaikka".

Talvivaaran operatiivinen tulos on siis katastroofi hamaan maailman tappiin, vaikka joku ostaisi jätekasan yhdellä eurolla.

Suomen lehdistössä Talvivaaran kohdalla kaikki huomio on taas keskittynyt aidan sijasta aidan seipääseen.

Tilannehan on nikkelimarkkinoilla sellainen, että maailman nikkelin kysyntä oli vuonna 2013 noin 1.85 milj. tonnia ja ylitarjontaa oli ainakin 100 000 tonnia. Nikkelin pääkäyttöhän on ruostumattoman teräksen valmistuksessa.

Ruostumattoman teräksen tuotantohan on taas laskenut maailmassa vuosina 2007-2013 n. 8% Kiinaa lukuunottamatta. Kiinassa kasvu oli kovaa 38%, mutta on jo hiipumassa. Tämähän muistuttaa kovasti paperin viimeaikaista kulutuksen kasvua. Suunta on selvä, koska joka paikassa nykyään pyritään säästämään niukkoja materiaaliresursseja.

Kierrätettävä nikkeli eli nikkelipitoisesta raakaraudasta saatu nikkeli (Nickel Pig Iron, NPI) edustaa nykyään jo n. 25% maailman nikkelin tarpeesta. Asia muistuttaa tässä suhteessa myös paperi- ja kartonkitollisuutta, jossa kierrätyksen osuus taitaa olla nykyän vieläkin suurempi.

NPI:n tuottaminen on hyvin kustannustehokasta ja tästä syystä Indonesiasta on viety valtavia määriä nikkeliä Kiinaan. Suomalaiset ja ainakaan kepujen talouspolittiset neuvonantajat eivät tietenkään tiedä sitä, että Indonesian nikkelin vienti Kiinaan tapahtuu kiinalaisten yritysten toimesta.

Aivan samalla tavalla indonesialaiset (kiinalaisten omistamat) metsäyhtiöt APP kärkijoukoissa huseerasivat ensin Indonesiassa, sitten Kiinassa ja nyttemmin kaikkialla maailmassa.

Vuoden 2014 alusta Indonesia kuitenkin kielsi NPI:n toimitukset Kiinaan, joka tilapäisesti on nostanut nikkelin kansanvälistä hintaa. Nikkelin tuotanossa tilanne on kuitenkin sellainen, että sulfiittinikkelimalmin tuotanto oli 2013 noin 840 000 tonnia ja Talvivaara kuuluu näiden tuottajien joukkoon.

Talvivaaran nikkelituotannoksi oli kaavailtu 30 000 tonnia/a, mutta vuonna 2013 nikkelituotanto oli vain 8 662 tonnia. Surkuhupaisaa on, että Talvivaaran bioliotusta on tiettävästi kokeiltu Talvivaaran lisäksi vain yhdessä kohteessa Australiassa, mutta sekin on lopettu vesiongelmien vuoksi.

Maailman vaihtoehtoisten lateriittinikkelikaivosten tuotanto oli taas vuonna 2013 noin 1 500 000 tonnia. Avolouhoksiin perustuvat lateriittikaivokset sijaitsevat troppisilla alueilla, joilla tunnetusti työvoima on halpaa.

Yllä olevista maailman nikkelibisnestä koskevista karkesta luvuista havaitaan, että Talvivaara käyttämistään miljardeista euroista huolimatta näyttää olevan nikkelikaivosalalla ns. "pieni ja ketterä" toimija, jonka maailman markkinaosuus on 1-3% luokkaa koko maailman kysynnästä.

Suomi on erittäin kalliiden kustannusten maa ja mm. siitä syystä tästä tullaan sellaiseen johtopäätökseen, että Talvivaaran liikeidea on pahasti pielessä. Sellaiset hankkeet, joissa liikeidea on pielessä ovat valitettavasti tuhoon tuomittuja.

Maksettuaan Talvivaran malmiosta 2 euroa Outokummulle Pekka Peloton maksoi maan alla olleesta malmiosta siis yhden euron likaa Outokummulle.

Outokumpuhan ei olisi lähtenyt mistään hinnasta maata kuopimaan, vaan olisi antanut malmin olla maan alla. Pekka Pelottoman taas piti saada malmi louhittua isoiksi jätekasoiksi ja käyttää siihen 2 miljardia euroa sinisilmäisten rahoja. Lehtomäen innokkaaltakin Paulalta taisi palaa satoja tuhansia euroja.

Olisikohan Paulan investointi ollut motivoitu siksi, että Talvivaaran nikkelin keskeinen ostaja on venäläinen Norilsk Nickel ja Paulahan valittiin Suomi-Venäjä seuran puheenjohtajaksi vuosille 2014-2017?

Juankosken kepun kunnallisessa "kaatopaikkahankkeessa" ei ole ihan vielä päästy Talvivaaran tasolle, mutta suhteellinen tappio on ollut käyttökateprosentilla mitattuna jo luokkaa -50% liikevaihdosta, jota voidaan luonnehtia tyypilliseksi kepu-demu "kaatopaikkahankkeeksi".

Toisaalta voi olla niinkin, että Nero on ymmärtänyt nuo nopeasti muuttuvat jäteasetuksetkin väärin ja sen vuoksi hätäillen toiminut taas etuajassa.

Kuntien kontollehan on tulossa tästäkin asetuksesta taas isot lisälaskut. Erilaisissa biojätehankkeissa kunnallinen kähmintä voi taas jatkua entistä suuremmalla vauhdilla.

Nero on saattanut pitää Römssyn maisemointijätteitä biohajoavina jätteinä, joita ei enää vuoden 2016 alusta saakaan sijoittaa kaatopaikoille:

"Biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto astuu voimaan 2016

Valtioneuvosto on hyväksynyt kaksi asetusta, joilla rajoitetaan biohajoavan ja muun orgaanisen yhdyskuntajätteen, rakennus- ja purkujätteen ja muun jätteen sijoittamista kaatopaikalle sekä tällaisen jätteen hyödyntämistä maantäytössä.

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista sekä asetus jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta tulevat voimaan 1. kesäkuuta 2013. Rajoituksia biohajoavan ja muun orgaanisen jätteen sijoittamisesta kaatopaikalle ja maantäytössä sovelletaan 1. tammikuuta 2016 alkaen. Rakennus- ja purkujätteiden osalta rajoitukset ovat kuitenkin täysimääräisesti voimassa vasta 1. tammikuuta 2020."

Pitäisiköhän kepun insinööri Juha Sipilä kutsua pian Juankoskelle apuun, jos Juha vaikka digitalisoinnin avulla vielä voisi jotenkin pelastaa ongelmalliseksi "kaatopaikaksi" muodostuneen kunniakkaan Römssyn.



Vastaa viestiketjuun

Otsikko:*
Viesti:*
Lähettäjä:*
Sähköpostiosoite:
Lähetä vastaukset sähköpostiini: