Keskustelu

« Takaisin | Vastaa viestiketjuun
alan miesKaavin teollisuus27.1.2015 12.06
Kaavilta loppuu kirjekuorien valmistus. Kyllä Paperiliitto pitää jäsenistään huolta. Kustannukset Suomessa ovat niin suuret, että ei tahdo mikään kannattaa.

Toisaalta on todettava, että kaikki nämä entiset teollisuudet, jotka on perustettu työvoiman saannin, hajasijoituksen ja työllistämiseen hengessä, loppuvat aikanaan.

Mitä järkeä on rahdata ensin paperi Kaaville, jalostaa siellä kirjekuoriksi ja rahdata sitten kirjekuoret muualle.

Kyllä Kaavi teki typerän päätöksen, kun ei liittynyt Kuopioon. Tuleva katastrofikunta.
alan kolmas miesRe: Kaavin teollisuus27.1.2015 12.58
Olisiko kirjekuorien valmistus pelastunut, jos Kaavi jostain käsittämättömästä syystä olisi liittynyt Kuopioon?

Hajasijoitettu Itellakin kuolee, kun kirjeet menee nettiin. Tässäkin hajasijoituksessa tehtiin aikoinaan iso virhe.

Kännyköiden valmistus päätettiin lopettaa myös Oulussa, Salossa ja Espoossa, kun eivät tajunneet aikanaan liittyä Helsinkiin. Kerta kaikkiaan tyhmiä hajasijoittajia ja siis selviä katastrofikuntia.

Kuskata nyt nyt ensin amerikkalaiset ja kiinalaiset kännyköiden komponentit Ouluun, Saloon ja Espooseen ja sitten valmiit kännykät takaisin Kiinaan, Intiaan, New Yorkiin ja Nigeriaan. Ei. Tässä ei ole mitään järkeä.

On parempi panostaa tulevaisuuteen ja ryhtyä kepujen tapaan nikkelitehtailijaksi.

Miksi ei tehdä nykyään enää niin kuin ennen tehtiin?

Paperitehtaatkin rakennettiin ennen jokien ja vesistöjen varteen. Kyllähän sen jo lapsikin tajuaa, että niin luodaan pysyvää ja kannattavaa perusteollisuutta.

Kaiken maailman Kairamon kännykkähaihattelujen perässä juostiin vuosikymmeniä. Kyllähän sen jo heti huomasi, että lyhytaikaisesta tuotteesta on kysymys.

Sellaisen tuotteen tekeminen ei sovi suomalaiselle, joka on tottunut pitkään ja kapeaan valtion leipään.
eräs kepuRe: Kaavin teollisuus27.1.2015 16.33
ketkä on kaavin johdossa hyvä kysymys
alan miesRe: Kaavin teollisuus28.1.2015 12.03
Kun katsotaan teollisuuden sijoittumista, niin aika oleellinen kysymys on tuotteen kilohinta ja kilon vaatima tilavuus. Sen takia ei Suomessa ole kuin kaksi tissue-tehdasta, vaikka kysyntä maailmalla kasvaa hurjasti.

Kun kävin Venäjällä kultakaivoksessa tosi huonon metsätien takana, niin typeryyksissäni kysyin, että miten tuotteet rahdataan lähimpään kaupunkiin. Kuvittelin että sillä olisi jotain merkitystä kuten paperin teossa.

Vastaus oli, että kaivoksen päällikkö vie repussaan viikon saaliin jalostettavaksi. Kuljetuskustannukseen vaikuttaa tuotteen kilohinta ja kilon vaatima tilavuus. Kilo kultaa on tulitikkulaatikon kokoinen ja kilo paperia maitotölkin kokoinen. Kalliin paperin kilohinta voi olla euron verran, kun kullan kilohinta on noin 36 000 euroa.

Kaavi täyttää tänä vuonna 140 vuotta. Juhlavuoden teemana on positiivisuus ja on syytäkin olla. Onnellisuusindekseissä Kaavi on pyörinyt aina Suomen viiden kurjimman kunnan joukossa.

Tämä näkyy myös masennuslääkkeiden käytössä. Onhan se juankoskisille edistystä, jos muuttaa Suomen toiseksi kurjimmasta kunnasta kurjimpaan.

Pohjoissavolaiset kunnat Kaavi ja Juankoski ovat nimittäin Suomen masentuneimpia kuntia, kun katsotaan missä päin maata käytetään asukaslukuun suhteutettuna eniten masennuslääkkeitä. Tiedot perustuvat Kelan tilastoihin masennuslääkekorvausten saajista.

Kaavissa masennuslääkkeitä on saanut 12 prosenttia asukkaista vuonna 2013. Väkiluvultaan hieman suuremmalla Juankoskella masennuslääkkeitä on määrätty 11 prosentille.

Kaavi kehuu olevansa teollistunut ja yritysystävällinen kunta. Näin puhui kunnanjohtaja Sopanen ennen nimitystään vuonna 2011:

Kunnille on annettu perustehtävät, ja kyllähän kunnat tulevat pärjäämään nimenomaan yritysten menestymisen kautta. Kaavissa minua houkutti se, että elinkeinopainotus oli hyvin vahva. Työpaikkoja syntyy ja niitä on helpoin synnyttää toimiviin yrityksiin. Tämä on selkeä alue, jossa Kaavin kunnassa toimitaan jatkossa, linjaa uusi kunnanjohtaja.

Uusi kunnanjohtaja oli sitä mieltä, että Kaavi pärjää yksin eikä tarvitse liitosta Kuopioon. No ei ole pärjännyt tähän mennessä kovin kaksisesti ja jatko on vielä hankalampaa.

Kirjekuoritehtaan myötä meni viidennes teollisista työpaikoista ja toinen viidennes on vaarassa. Miten esimerkiksi käy Bolidenin rikastamon, kun kuparin hinta on syöksynyt alimmaksi yli viiteen vuoteen. Ostaessaan bisneksen ei Boliden varmasti pystynyt tätä ennustamaan.
evp kaavilainenRe: Kaavin teollisuus28.1.2015 14.51
Kyllä Kaavi pärjää jatkossakin, koska Kaavilla on aina ollut ja tulee aina olemaan teollisuutta, nimittäin puutteellisuutta ja kateellisuutta.

Rinta rottingilla kouluja rakentamaan ja hyvinvointi luomaan.
alan kolmas miesRe: Kaavin teollisuus28.1.2015 21.01
alan mies on lähtenyt synkistelemään jo Kaavikin kassa, kun Kaavilla ei marssitakaan samassa tahdissa täydellisesti kunnanjohtajana epäonnistuneen Juankosken Neron tapaan.

Nerohan satsasi kaikki Juankosken paukut ikivanhaan pahvitehtaaseen, jonka kylkeen vielä rakennutti veronmaksajien piikkiin kannattamattoman biovoimalan lähes 9 milj. eurolla.

Vuonna 2012 Kaavin kunnanjohtajksi valittu Ari Sopanen oli saanut kokemusta ennen kunnanjohtajan pestiä myös yritysmaailmasta ja viesti oli mennyt perille.

Toisin oli käynyt Juankoskella, jossa sosiaalijohtajan vaativissa tehtävissä "elinkeinoelämän lainalaisuuksiiin" perehtynyt Juankosken Nero eli Bio Petteri oli käynyt yritysjohtajan kirjekurssin.

Ensi töikseen Ari Sopanen ilmoitti kunnanjohtajana, että hänellä on huonoja kokemuksia kuntaliitoksista. Kaavi ei tule kuntaliitoksiin menemään.

Sopanen on oikeassa. Kunnassa pitää olla itsenäinen päätöksentekokyky, jotta pärjätään. Tämä kyky kulminoituu aina kunnanjohtajaan.

Kunnanjohtajaksi tullessaan Ari Sopanen työskenteli Ylä-Savon Kehityksen yhteyspäällikkönä. Työ yritysten parissa oli tuonut hänelle elinkeinoelämän osaamista.

Tämän Sopanen aikoi valituksi tultuaan käyttää Kaavin eduksi.

"Kunnille on annettu perustehtävät, ja kyllähän kunnat tulevat pärjäämään nimenomaan yritysten menestymisen kautta. Kaavissa minua houkutti se, että elinkeinopainotus oli hyvin vahva.

Työpaikkoja syntyy ja niitä on helpoin synnyttää toimiviin yrityksiin. Tämä on selkeä alue, jossa Kaavin kunnassa toimitaan jatkossa, linjaa uusi kunnanjohtaja.

Kaavi on vahvasti alkutuotannon ja teollisten työpaikkojen kunta. Kunnassa on kolmisensataa teollista työpaikkaa. Työpaikkoja on tällä hetkellä etenkin metalli- ja kaivannaisteollisuudessa sekä muoviteollisuudessa.

Luikonlahdessa aloittaa lisäksi kuparinrikastamo, joka työllistää muutamia kymmeniä työntekijöitä. Lisäksi Lahtojoella selvitetään timanttikaivoksen mahdollisuuksia."

alan mies on moittinut minua aina siitä, kun olen järkisyistä asettunut kunnissa ns. "pienuuden ekonomian kannalle" ja lähipalveluiden kannalle.

Sopasen tapaan minäkään en usko siihen, että kuntakoon kasvattaminen ja palvelujen karsiminen lisäävät hyvinvointia kunnissa.

Tämä "hyvinvoinnin karsinta" on juuri sitä yhden vaihtoehdon yksisilmäistä politiikkaa, jota valitettavasti myös kokoomus, mutta viime aikoina erytyisesti keput ja demut etunenässä ovat olleet ajamassa mm. EU:ssa.

Tämän turmiollisen politiikan pääarkkitehti EU:ssa oli vuosina 2010-2014 kepujen talouskomissaari Olli Rehn. Ollin austerity-polittiikka sai lopulta Kreikan kontalleen ja perässä saattaa vielä mennä muitakin kriisimaita kuten esim. Espanja, Portugali, Irlanti ja jopa Italia.

Tämän korttitalon seuraava kaatuva kortti voi olla 2-3 vuoden päästä Suomi. Enäähän Suomi ei ole AAA-kerhossakaan, eikä näkymät ole vakaat, luottoluokittajat sanoo.

Suomessa tämän austerity-politiikan isä on eläköitynyt Mauno Koivisto, joka turvallisuussystä kytki Suomen harkitsemattomasti euroon, vaikka esim. valveutunt valtionhallinnossa toiminut ja nykyään Aalto-yliposton proffana esiintyvä Sixten Korkman varoittikin siitä jo ennen väärällä vaihtokurssilla (ns. Manu-kurssi) tapahtunutta katastrofaalista eurokytkentää.

Vanha totuushan se on, että tulella ei pidä lähteä leikkimään ja tuo vahingollinen tuli on tietysti maiden ja kuntien ja yritystenkin kohdalla yletön velkarahan käyttö. Tämä sama tulihan meillä poltti koko punapääoman linnakkeen ja Ulf Sundqviskin joutui jopa henkilökohtaisiin vaikeuksiin.

Suomen kunnissa yleinen ongelma on ollut, että verotusoikeutensa vuoksi kunnat ovat yleensä hyvin varakkaita, mutta usein kuulee myös sanottavan, että kunnat ovat kuitenkin köyhiä.

Ei kunnat köyhiä ole. Ongelma on siinä, että jos kunnassa sattuu olemaan huono kunnanjohtaja, niin sellainen kunta ei osaa käyttää rahaa kuten huolellinen markkinatoimija niukkoja rahojansa käyttelee.

Olinpa taas toissapäivänä yhteydessä Savonlinnan kaupungin kupessa olevaan pieneen Enonkosken kuntaan.

Pitkään aikaan en ollut tullut siellä käyneeksi, mutta aikoinaan jäi mieleeni keskellä kylää olava pienoinen joki idyllisine siltoineen.

Vähän saman tapainen maisema Saimaan vesistön äärellä kuin Juankosken Neron tuohoamassa ennen niin kauniissa Juankosken kanavakaupungissa.

Tuli siinä puheeksi sitten myös paikallisen terveydenhuollon tila, koska mehän eletään nyt tätä kiivasta sote- ja vaaliaikaa.

Kepujen Juha Sipilä on jo luvannut maahan 200 000 uutta työpaikkaa pk-yrityksiin ja ilmeisesti Olli Rehnin opastamana sote-palveluihin kehitetään vähintään 10 vuotta kestävä kunnallinen austerity-monopoliohjelma EU:n tapaan.

Austerity-monopoliohjelmaan on kepujen toimesta kirjattu, että hallintokustannukset nousee keskityksen johdosta ja yksityisille palveluille ei jää sijaa, koska keskittäminen ei tietenkään salli esim. pienimuotoista hoiva- tai terveydenhoitoalan yrittämistä.

Enonkoski on pieni kunta, jossa on asukkaita vain 1 520, mutta Enonkoskea ei olla liittämässä vieressä olevaan Savonlinnaan, jossa asukkaita on jo suunnilleen 45 000 kappaletta.

Tällaiset pienet kunnat alan mies haluaisi heti pyyhkäistä pois maailman kartalta.

Enonkoskella päättäjät edustavat kepua ja demuja, mutta hekään eivät halua menettää kuntansa itsenäisyyttä.

Enonkosken veroprosentti on kohtuullinen eli 20.50% ottaen huomioon kunnan koon.

Kunnan tallous on kunnossa vuoden 2013 tilinpiätöksen mukkaan ja yljiämee tul peräti 478 000 euroo. Tasekii män tasan ja näytti iha mukavalta:

- tasseen loppusumma ol 15.9 miljoonoo euroo
- ommoo piäommoo ol yl 9.5 miljoonoo euroo
- vierasta piäommoo ol kohtuullisesti seuraavalla tavalla
-- pitkä aekane vieras piäoma 2.5 miljoonoo euroo
-- lyhyt aekane vieras piäoma 2.8 miljoonoo euroo

Henkilökuntoohan kunnassa ol kaekkijaan vuan 108 henkilöö.

Sitten mie tarkistin vielä nuo niin riittiset sote- ja terveyenhoetokulut.

Enokoskellahan ol jo aiemmin piätetty, että myös nuokii palavelut hoijetaan tehokaasti ja mieleellään yksitysten kaa, niin suahaan kulungit pysymään hallinnassa ja luatutaso pyssyy aena korkeena, eikä koskaan tuu mittään butjetti ylityksiäkkään.

Yksityisen kanssa piäsöö tähä tavotteeseen, ku allekirjottoo vuan sopimuksen.

Omien lautakuntien kaa joutuu aena voimistelemaan noihi kustannusten kaa, ku ollaan koko ajan pyytämässä lisäbutjetteja millon mistäkkii syystä.

Myöhän lakkautettiin koko terveyslautakuntakkii tarpeettomana, mutta kyllä meillä silti kova kontrolli on kaekesta.

Sissäisen valavonnan osalta myö piätettiin antoo sissäisen valavonnan ohjeet kaekille tilivelevollisille, viranhaltijoille ja muulle henkilöstölle, jota ohjeet koskoo.

Myö erityisesti korostettiin sitä, että jokkaine tuntoo valavontaohjeen sisällön velevotteineen.

Se toettiin porukalla, että jonniin verran meillä ol tässä vielä parannettavoo, mutta se myös toettiin, että vuonna 2013 meillä ei ollu mittään huomautettavoo kunnan ommaisuuven hankinnan, luovutuksen tai hoitoon liittyvissä asiissa.

Sosiaalilaskuhan ol Enonkoselle vuonna 2013 vaun 2.4 miljoonoo euroo ja terveyven huoltoon män kaikkineen vuan 3.5 miljoonoo euroo.

Jos kulungit tuosta laskoo asukasta kohe, niin suahaan seuraavat luvut:

- sosiaali- ja hoivakulut 1 579 euroo/asukas

- terveyen hoito 2 302 euroo/asukas

Enonkoskella terveydenhuollosta vastasi yksityinen Attendo Terveyspalvelut Oy.

Meillä Juankoskella asukkaita oli 2013 yhteensä 4 995 kappaletta ja kunnan "orkesteriin" oli kutsuttu peräti 314 virkailijaa huolehtimaan veronkannosta ja valtionusuuksien jakamisesta.

Jostain syystä meillä sattui erityisen paha lipsahus noissa sosiaali- ja hoivakuluissa, joissa meillä män rahhoo vuonna 2013 yhteesä 15.7 miljoonoo euroo, ku otetaan mukkaan myös ateriapalavelun lähes 2 milijoonan kustannukset.

Jokkaista asukastaha kohti tästäkii tulloo 3 134 euroo, joka ol lähes kaksinkertane Enonkoskeen verrattuna.

Terveyvenhuollossa oltiin vähän lähempänä Enonkoskee. Juankosken kulut ol 12.4 milijoonoo euroo eli 2 490 euroo per asukas. Enonkoskella vastaava kulu ol 2 302 euroo.

Jos katotaan sote-kokonaiskulut per asukas, niin suahaan seuraavat vertailuluvut:

- Juankoski 5 608 euroo/asukas
- Enonkoski 3 881 euroo/asukas

Näistä luvuista nähhään, että Enonkosken sote:n kokonaiskustannukset ovat peräti 31%:a alemmat asukasta kohen kuin Juankoskella.

Oleellinen Enonkosken terveyskustannuksiin liittyvä tietohan tul keskusteluissa essiin eli se, että Enonkoskella palavelu pelloo ja on erittäin hyvää ja laadukasta.

Mittään jonoja ei ole. Heti piäsöö liäkärin puheille ja kaikki hoijot hammashoitoo myöten on järjestyksessä.

Aivan samanlainen erinomainen palvelutilanne tuntuu olevan myös Riäkkylässä, jossa jopa kaikki sote-palvelut yksityistettiin pari vuotta sitten Attendolle.

Aikaisemmin olen jo kertonut, miten massiiviset siästöt sielläkin syntyi Juankosken vuosikymmeniin kilpailuttamatta jääneisiin sote-palveluihin verrattuna.

Juankoskella päivystykseen joudutaan nykyään jo menemään hyppäämällä ensin taksiin, jolla piästään sitten jonottamaan Kalakukko-kaapuntiin.

Liitoksen toteuduttua taksikuskien leipä levenee kummasti.
PRe: Kaavin teollisuus28.1.2015 21.24
Kaavi rakentaa täysmittaisen urheiluhallin.
Moro ja kiitos, sillä minusta tulee vakioasiakas koripallokentälle. Myös tietenkin muutkin liikuntamahdollisuudet kiinnostavat.

Kiitos Kaavin päättäjät-
Pekka Vartiainen
houhouRe: Kaavin teollisuus29.1.2015 7.33
Ei tartte rakentaa, ensi syksynä on halli vapaana.
PietuRe: Kaavin teollisuus29.1.2015 9.59
Voi pahus sentään, nyt on sitten vielä Lamituote asetettu konkurssiin...
alan miesRe: Kaavin teollisuus29.1.2015 10.30
Kyllä pitäisi yrityksen liikevaihto olla yli satatuhatta per henkilö, jotta olisi jotain mahdollisuuksia. Lamituote teki jo 2013 yli sadan tonnin tappion ja varmaan oli viime vuosi vielä huonompi.
Tiukat ajatRe: Kaavin teollisuus29.1.2015 12.16
Lamituote Oy:n konkurssi jätti yli 10 työttömäksi



Kaavilainen Lamituote Oy on asetettu konkurssiin Pohjois-Savon käräjäoikeudessa. Vuonna 1986 perustettu kalustevalmistaja hakeutui konkurssiin omalla hakemuksella. Pesänhoitajaksi on määrätty asianajaja Mikko Hakola.

Konkurssia edelsi Lamituotteen tappiollinen toiminta ja liikevaihdon alamäki. Vuonna 2013 Lamituote teki 1,138 miljoonan euron liikevaihdolla 84 000 euron operatiivisen tappion, joka kohosi rahoituskulujen jälkeen 122 000 euron miinukseen.

Lamituotteen taseessa oli vuoden 2013 lopussa vierasta pääomaa yli 900 000 euroa, josta lainat rahoituslainoksilta muodostivat 570 000 euroa.
opettajan koiraRe: Kaavin teollisuus29.1.2015 13.25
Kaavilla yritykset ottavat riskejä, kuten kuuluukin.
Juankoskella kunta ottaa järjettömiä riskejä ja täyttää ulkomaalaisten huijareiden ja kaiken maailman puuhamiesten taskut veronmaksajien miljoonilla. Kun keikka on tehty, nyt keskitytään jälkien peittelyyn ja totuuden salaamiseen.
Alan miehen pitäisi suunnata huomionsa todellisiin ongelmiin, joita kepumafian jäljiltä löytyy loputtomasti.
alan kolmas miesRe: Kaavin teollisuus29.1.2015 14.56
Voi, voi sentään taas kaatui yksi pk-yritys Suomesta ja Koillis-Savosta. Syynä näyttää olevan Suomen talo- ja rakennusteollisuuden jyrkkä viime aikojen alasajo.

Alan liikevaihto on pudonnut viime vuosina noin 50%:lla, eikä kummempaa buumia ole valitettavasti näköpiirissä.

Miten meille mahtaa käydä vaalien jälkeen, kun kepun Juha Sipilä alkaa yhdessä Antti Rinteen kanssa mestaroimaan Suomen pk-kenttää kuntoon?

Ensimmäisenä Antti on jo ilmoittanut, että ainakaan tuloveroja ei lasketa, koska täytyy varautua uuteen Kreikan tukipakettiin. Jo ennestään demut on tuominneet kaikki puheet siitä, että yritysten kestämättömäksi noussutta verotaakkaa voitaisiin edes vähän huojentaa.

Demujen mielestä verojen solidaarinen maksu on suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kunnia-asia ja tinkimötön velvollisuus.

Verotus on Antille siis pyhä asia, johon ei missään tapauksessa voida koskea ainakaan niin, että verotus laskee.

Juha Sipilä on myös todennut, että veroissa ei ole meillä huojentamisen varaa, koska julkisten palvelujen digitalisoinnilla saadaan vain korkeintaan parin miljardin euron säästöt julkisella sektorilla tulevan 4 vuoden aikana. Juha pitää näitä säästöjä täysin riittävinä, kun uusia pk-yrityksiä luodaan vauhdilla.

Sitähän Juha ei ole pystynyt tietenkään kertomaan, mitä edes yksi noista hänen luomistaan pk-yrityksistä alkaa tekemään?

Minä taas veikkaan, että Juhalle tulee vielä kiire, koska pk-yrityksiä kaatuu nykyään vähintään yhtä paljon kuin uusia syntyy.

Insinööri Juhankin pitäisi silloin osata laskea, että 1-2 = -1

Alex "Tupukka" on sentään vähän realistisempi noissa verohommissa. Alex onkin sanonut jo selvästi, että nyt on viimein aika laittaa himoverotukselle piste.

Julkisia säästöjä on tehtävä ensi vaalikaudella luokkaa 6 miljardia euroa. Se ei ole todellakaan paljon, kun puhutaan kuitenkin kuntien kohdalla noin 50 miljardin vuotuisista menoista ja valtionkin menot lienee 20 miljardin euron luokassa.

Kysymys ei siis ole kuin noin 10% säästöistä neljän vuoden aikana. Kyllä jokainen suomalainenkin pystyy kustannuksiaan karsimaan milloin vain noin 2%:lla vuodessa.

Tällainen säästöohjelma jos mikä heijastuu heti pk-yritysten toimintaedellytyksiin ja luo uutta työtä yksityisellä sektorilla.

Tilanne ei voi olla sellainen pitemmän päälle, että jokainen keskiverto suomalainen tekee yli puoli vuotta työtä, että pystyy vuosittain maksamaan vuosikymmenien aikana punamullan ja vihreiden kehittämät kaikenkarvaiset verot.

Juha Sipilä uskoo vahvasti bioenergiaan kuten myös Bio Mauri, joka on ollut vankkumaton bioenergian rakentamisen tukija köyhään Suomeen.

Bio Maurihan liittoutui Juankoskellakin Bio Petterin kanssa paikallisiin bioenergiahankkeisiin, jotka nyttemmin ovat johtaneet massiiviseen tarpeettoman bienergiakapasiteetin rakentamiseen pieneen ja kituvaan Juankosken kaupunkipahaseen.

Ahkera Bio Mauri uusituvan energian innossaan keksi polkasta tyveneen Suomeen massiivisen tullienergiaprojektinkin veronmaksajien rahoilla.

Viimekin vuonnakin maahan rakennettiin peräti 69 uutta tuulivoimalaa, joista moni on jo mennyt Lamituotteen tavoin konkkaan, kun tuulivoimalaa on hankala tyynessä saada kannattavaksi.

Jari Sillanpääkin on näissä tuulivoimahankkeissa menettänyt miljoonia euroja, joita on laulamalla tienannut.

Näinhän se on. Mikä laulaen tulee, se viheltäen menee kepujen bioenergia ja pk-yrityshankkeissa.

alan mieskin on todennut yllä, että liikevaihdon täytyy Suomessa olla yli 100 000 per henkilö, jotta mitään liiketoimintaa kannattaa pyörittää.

Kyllä pienessäkin tuulivoimalassa tarvitaan toimitusjohtaja, ainakin yksi käyttömies ja sitten vielä huoltomies ja sähkömies.

Jos näille joudutaan maksamaan jonkinlaista palkkaa, joista muuten pääosa on veroja, niin eiköhän tuon porukan keskimääräinen vuotuinen palkkakustannus liene jossain 80 000 euron haminoilla. Pienessä tuulivoimassa tarvitaan siis suunnilleen 320 000 euron palkkakustannukset.

Jos sattuu vielä tuuleton vuosi, niin voimalan liikevaihdolle voi käydä yhtä ohrasesti, kun on näköjään käynyt Kaavilla Heiskasten Lamituote Oy:lle.

Heiskasillahan yhtiön liikevaihto romahti vuonna 2013 32.5%:lla eli 547 000 eurolla. Noin suuri liikevaihdon romahdus on pk-yritykselle kohtalokas, kun vielä Lamituotteen rahoitus on perustunut alunpitäen pääasissa lainarahaan.

Savon Sanomien Juutilainenkin on kertonut, että taseessa oli Heiskasilla vierasta pääomaa yhteensä 900 000 euroa, josta rahoituslaitoksille oli 570 000 euroa.

Kaikesta näkee, että yrittäjäperhe Heiskanen on joutunut normaalin suomalaisen ulosotto- ja rahoituskäytännön uhriksi.

Kunnanjohtaja Ari Sopanenkaan ei ole aivan oikein ryhtynyt avustamaan yrittäjäperhe Heiskasta samaan tapaan kuin Juankoskella Bio Petteri.

Juankoskellahan Bio Petteri ryhtyi välittömästi toimiin yhdessä Bio Maurin ja Finnveran kanssa, kun kunnallinen pahvitehdas Römssy oli joutunut ylitsepääsemättömiin taloudellisiin vaikeuksiin. Römssy ei selvinnyt, mutta uusi aika koitti, kun Bio Petteri painoi sinnikkästi päälle Bio Maurin kanssa.

Nyttemmin Bio Petteri onkin hoitanut Römssyn jälkeen uudelleen käynnistettyä mutta jälleen pahoihin rahoitusvaikeuksiin ajautunutta Tratta PBF yhtiötä ja sen sisaryritystä suurella tarmolla.

Kaikkien hämmästykseksi pitkään täydellisessä konkurssitilassa ollut ukrainalaisen suurliikemiehen omistama ja seisova Samovaari-yritysryhmä saatiin yrityssaneerauksen piiriin Kuopiossa.

Nyttemmin yritysaneerauksessa olevan Samovaari-yritysryhmän lippulaivojen Tratta PBF:n ja Biolämmön toiminnoissa ei ole havaittu mitään huomautettavaa viranomaisten, verottajan tai muidenkaan velkojien toimesta, vaikka Tratta PBF:n liikevaihto oli viimeisessä tarkistuksessa jo peräti -67 600 euroa.

alan miehen yo. kommentin mukaan tällainen yritys ei siis kertakaikkiaan voi toimia Suomessa. Mutta näin se Samovaari-firma vaan toimii ja tehtaat seisoo.

Miksi Tratta PBF:ää ei kukaan hae konkurssiin?

Onko Tratta PBF kepujen ja demujen Pyhä Lehmä?

Vielä isompi Pyhä Lehmä on tietysti konkkaan jo ajautunut Bio Maurin ja "Karaoke" Paulan Kainuun Talvivaara, jota intohimoisesti koetetaan vielä elvyttää, vaikka sydänkäyrä ei osoita mitään värähtämisen merkkejä.

Intiassahan ja näköjään myös meillä on tapana, että Pyhät Lehmät saavat kuljeskella vapaasti, eikä niitä missään tapauksessa saa mennä laittamaan lihoiksi.

Yksityinen pk-yrittäjä kuitenkin meillä lahdataan surutta ja sitten ihmetellään, mistä saadaan uusi yrittäjä mahdollisesti tilalle.

En tunne tarkemmin Heiskasten tapausta, mutta veikkaan, että heilläkin on saattanut olla jopa oma koti rahoituslaitosten myöntämien isojen lainojen vakuutena.

Tunnetustihan mm. Finnvera on ollut näissä täysin armoton pk-yrittäjiä kohtaan.

Äskettäinhän tästäkin asiasta kirjoitti Kauppalehteen DI Erkki O. Auranen, joka pk-yrittäjänä koki yrityskonkurssin vuonna 1980.

Auranen oli joutunut Finnveran lainoissa antamaan henkilökohtaisen omavelkaisen takauksen, joka siis realisoitui.

Henkilökohtaisen vastatakauksen vaatimuksista johtuen Finnvera valtiollisena riskirahoittajana viimeisenä velkojana suostui velkasovintoon vasta 27 vuoden Aurasen varattomuuden jälkeen vuonna 2007.

Tällaista perintätoimintaa ei voi mitenkään pitää kohtuullisena. Ulosotto- ja perintälait kaipaa meillä pikaisen uudistuksen. Se on yksi seuraavan vaalikauden keskeisiä asioita.

Aurasen tapaisia onnettomia rehellisiä suomalaisia yrittäjiä Suomessa on ollut tuhansia, joiden elämä ja heidän perheidensäkin elämä on mielettömillä perintätoimilla tuhottu.

Näiden onnettomien suomalaisten yrittäjien asema ei Suomen viranomaisia ja politikkoja kuitenkaan kiinnosta, kun samaan aikaan kaiken maailman ukrainalaiset huijarit ja salkkumiehet häärii kepuvetoisten kuntien vilpittömien veronmaksajien kukkaroilla.
Toivotaan parastaRe: Kaavin teollisuus29.1.2015 17.51
Pelkään pahoin, että Kaavilta tulee häviämään myös toinen ruokakauppa.
untamoRe: Kaavin teollisuus29.1.2015 18.36
Kukas Tratta PBF:n voisi hakea konkurssiin? Sehän on yrityssaneerauksessa ja velkojat on hyväksynyt sen, että makselee vain kymmenesosan veloista takaisin. Onko tietoa onko maksanut sopimuksen mukaisesti? Jos on, niin ei kai sitten velkojat voi hakea konkurssiin. Kuka voi?
PRe: Kaavin teollisuus29.1.2015 19.27
Moro,
minusta Kaavilla on asiat aika hyvin. Nyt kuitenkin muutaman ikävän yritysuutisen jälkeen Kaavi hakee valtion harkinnanvaraista tukea, jota se tullee saamaan n. 1 miljoona euroa tänä vuonna ja ensi vuonna ainakin saman määrän. Juankoski sai kolme vuotta peräkkäin , jäi yhden vuoden saamatta ja tänä vuonna sai taas. Kaavi saa saman verran suhteessa, koska yrityksiä on kaatunut Kaavista riippumattomista syistä.
Kaupparintamalta en tiedä, mutta kaivoshanke ja noin 150 uutta työpaikkaa lupaa hyvää tulevaisuudessa.

Muuten kysykääpä Nilsiästä ja nilsiäläisiltä, mitä mieltä ovat Kuopio-liitoksesta. Olen saanut selkeät vastaukset jokaiselta, jolta olen kysynyt: tuli lunta tupaan ja palvelut meni.
Uusien lakien myötä, kuten toimeentulotuen keskeiset säännöt, siirryttyä valtiolle, menee Kaavilla luultavimmin oikein hyvin.
alan kolmas miesRe: Kaavin teollisuus29.1.2015 20.29
Untamolle lisää tietoa. Tilinpäätöksen per 31.5.2015 mukaan Tratta PBF ei ole maksanut senttiäkään lainojaan pois,

Viimeisessä tilinpäätöksessä pitkä aikainen vieras pääoma on vähentynyt 1.3 milj. eurolla, mutta lyhytaikainen pääoma, joka ilmeisesti sisältää pitkäaikaisen lainan lyhennykset on kasvanut 2.3 milj. euroilla.

Summa summarum: Tratta PBF on vain lisännyt lainanottoaan noin 1 milj. eurolla.

Oma pääoma on tietysti laskenut aika tarkkaan 4 milj. eurolla, joka oli vuotuinen tappio. Oma pääoma oli jo -17.8 milj. euroa.

Jos tehdään vielä asianmukainen vanhan pahvitehtaan alaskirjaus, niin omasta pääomasta täytyy vielä niistää ainakin 4.7 milj. euroa. Oikea luku on siis ainakin - 22.6 milj. euroa.

Komea on Kangasperkon valvonnassa seisova sontaläjä, joka haisee sitä enmmän mitä sitä pöyhii..
alan miesRe: Kaavin teollisuus29.1.2015 21.49
Kaavin Yrittäjät ovat yrittäneet suhtautua positiivisesti:

"Kaavin Yrittäjät vahvistaa kuntansa vetovoimaa. Pienimpien yhdistysten sarjassa palkittiin savolainen Kaavin Yrittäjät. Yhdistys tekee luontevaa ja monipuolista yhteistyötä Kaavin kunnan kanssa. Vaikka väki vähenee, yrittäjät ja kunta parantavat yhdessä yrittäjyyden olosuhteita Kaavilla. Myös suuri yksityissektorin työpaikkojen määrä kertoo yrittäjäystävällisyydestä.

Kaavin kaupallinen tarjonta on pieneksi kunnaksi poikkeuksellisen runsas. Kirkonkylän kes-kustasta löytyy päivittäistavarakauppojen lisäksi mm. muotiliike, kenkäkauppa, kirjakauppa, rautakauppa, hotelli, ravintoloita, fysikaalista hoitoa ja hierontaa, kampaamoja, kosmetologi, pitopalveluja, leipomo, optikko ja suutarikin.

Kaavin Yrittäjien kädenjälki näkyy myös kaikille kuntalaisille: yhdistys järjesti mm. Yö-yhtyeen ja Popedan keikat Kaavilla."

Mutta ei tämä auta. Nyt on pienten kuntien pienten yrittäjien alasajopäivät. Suomi on suossa ja se heijastuu juuri Kaaville, Tuusniemelle ja Juankoskelle.

Kunta saa ehkä houkuteltua juuri tuollaisia yrityksiä, jotka elävät viisi tai kymmenen vuotta. Työikäiset muuttavat kaupunkiin ja eläkeläisten ansiot ovat tunnetusti pienet. Ei pysty kunta keräämään paljon verotuloja. Verot nousevat varsinkin, jos investoidaan kaiken maailman urheilu- ja pienteollisuushalleihin.
PaikkakuntalainenRe: Kaavin teollisuus29.1.2015 22.01
Olen Untamon kanssa samaa mieltä, Heikki, rötöstelijä on tehtaan omistaja ehkä yhdessä velkasaneerauslakimiesten kanssa, ei suinkaan Juankosken kaupunki. Keskity Heikki oikeisiin asioihin.
Ikkunapöydän raatiRe: Kaavin teollisuus30.1.2015 9.29
Ilman Kangasperkon, Lösösen ja Kettusen aktiivista tukea ja osanottoa koko miljoonapuhalluksesta ei olisi tullut mitään.
Kangasperko on tunkenut itsensä velkasaneeraustoimikuntaan ja Faroconin takauksen välimieskäsittelyyn ilman hallituksen päätöstä ja ainakin aluksi luottamushenkilöiltä salaa.
Juankosken ylin johto on vastuussa siitä, että osallistuivat meitä vahingoittaviin toimiin.
Mieti, Paikkakuntalainen, sitä.
Me muut paikkakuntalaiset emme ole yhtä pöljiä kuin eräät, jotka yrittävät harhauttaa oikeita paikkakuntalaisia. Kyllä me ymmärrämme, jos jossain kunnassa tehdään hyvää teollisuuspolitiikkaa.
Pena T.Re: Kaavin teollisuus30.1.2015 16.01
Se parhaiten nauraa, joka viimeksi nauraa... Maltalla ei sitten naureta niin makeasti.
Juankoskella on ollut keväästä 2012 lähtien oikeus ja mahdollisuus viheltää peli poikki. Miksi se (kaupunginhallitus) ei ole tehnyt sitä ja suojannut kuntalaisten etuja? Veijo ja Heimo ovat yhtä korruptoituneita kuin pääpukarit itse.
päättelijä ja kyselijäRe: Kaavin teollisuus30.1.2015 18.57
Onko Erika heittäytynyt näköjään jo hallinto- ja rikosoikeuksien tuomariksi, kun on ryhtynyt antamaan ennenaikaisia lausuntoja mahdollisista Juankosken korruptioepäilyistä?

Erikalle tiedoksi, että Juha Sipilänkin kehittelemä sote-pyykki näyttää ajautuvan perustuslaillisiin ongelmiin perustuslakivaliokunnassa.

Juankoskellahan perustuslain kunniotus on unohtunut Erikalta myös Säyneisen kyläkoulua koskevissa lausunnoissa, joissa Erika on jopa 60-vuotishaastattelussaan todennut, että Säyneisen kyläkoulu olisi pitänyt lakkauttaa jo vuosia sitten.

Erika näyttää olevan suuri sivistyksen ja tasa-arvon ystävä.

Alla lyhyt lainaus Erikan "tunnustuksista":

"Suominen puhuu paljon myös arvoista ja muistuttaa rahan olevan vain vaihdon väline.

-- Ei kaikkea voi käsitellä pelkästään kuluerinä.

Se on kuitenkin ajan henki. Säyneisen kouluasiassa myös Suominen puhuu rahasta. Hän lasketutti aikanaan oppilaskohtaiset kulut.

-- Ei sen takia tarvitse koulua lakkauttaa, että se on tuplasti kalliimpaa kuin toisaalla, mutta päättäjän täytyy tietää luvut. Pitää pystyä perustelemaan, miksi Säyneisen lapset ovat niin paljon parempia, että pitää satsata niin paljon enemmän."

Kerrassaan omitusta päättelyä.

Tunnustuksensa mukaan Erika on siis Säyneisen kyläkoulun lakkautuksen Äiti.

Erika on ottanut syyniin koulukohtaiset Jari Karttusen laatimat oppilaskohtaiset laskelmat, jotka eivät ole läpinäkyviä ja joihin liittyy selviä perustuslaillisia ongelmia.

Erikan olisi kannattanut selvittää myös koulukustannuksiin liityvät perustuslailliset ongelmat ennen kuin avaa suutaan ja ryhtyy kepulaisten keskittäjien kiihottajaksi.

Juontaako juuret myös Juankosken tuhoon Erikan valtakaudelle vuosille 2005-2008?

Silloinhan käynnistettiin monta massiivista investointihanketta, jotka rahoitettiin lainarahalla.

Näistä hankkeista mainittakoon esimerkkeinä Juantehtaan kallis peruskorjaus (hanke 9203, alkuperäinen budjetti 2.0 milj. euroa, toteuma ilmeisesti ainakin 3.5 milj. euroa, terveyskeskuksen korjaus (hanke 9602, alkup. budjetti 2.6 milj. euroa, toteutuma n. 5.5 milj. euroa), keskuskeittiön rakentaminen (hanke 9606, alkup. budjetti 2.3 milj. euroa, toteuma yli 4.0 milj. euroa), Putaansaaren yrityspuisto (hankkeet 9607, 9608 ja 9609, alkup. budjetti 2.6 milj. euroa, ainakin n. 4 milj. euroa).

Kaupungin vuoden 2011 tilinpäätökissä yksittäiset investointihankkeet on kuitenkin salattu, joten kukaan ei tiedä hankkeiden täsmällista loppusummaa.

Missään näissä hankkeissa alkuperäiset budjetit eivät ole pitäneet paikkaansa, vaan kustannusylitykset ovat olleet suuruusluokkaa 80-100%.

Erikan valtakaudelle ajoittuu myös surullinen kuuluisan Amiskan lakkautus ja kalliit konsulttiselvitykset, joissa todistettiin, että muurahaiset ovat syöneet palloiluhallin pilarit ja halli on laitettava käyttökieltoon.

Halli ei ole vieläkään romahtanut, vaikka Erikan konsultit totesivat romahdusvaaran jo 8 vuotta sitten.

Esteelliseksi monta kertaa todettu Juankosken Nero on taas puolestaan useampaan kertaan todennut julkisuuteen, että Juankoskella ei löydy ainoatakaan jäävitöntä päättäjää.

Oman ilmoituksensa mukaan Nero on myös aina toiminut esimiestensä määräysten mukaisesti.

Onko siis niin, että vuosina 2005-2008 Erika määräsi Neron käynnistämään Juankosken tuhoon johtaneet massiiviset investointihankkeet, joihin sitten vielä lisättiin päälle Tratta PBF:n kuorrutus vuonna 2011?
tukipuuRe: Kaavin teollisuus1.2.2015 12.39
Suurin menetys lähitienoolle ja lähimaakuntiin on tämä kirjetukkipuun kysynnän loppuminen jos tämä BONG-BONG kuorentekijä lopettaa Kaavilla.

Kun kysyntä loppuu, niin meiltäkin jää pystymetsään tätä kirjekuoritukkia monta hehtolitraa ja korvauksia saa odottaa sieltä EU:sta ainakin viikon.
pukituuRe: Kaavin teollisuus1.2.2015 13.02
Tukipuu kirjoittelee asiavirheellistä tietoa.

Ei ole olemassakaan kirjetukkipuuta, vaan se on
kirjekuori-kuitutukkipuuta ja sillä on viallinen EU-koodi.
Sitä kasvaa vain Kaavin peräkylällä, erittäin kehnossa ja vähäravinteisessa maassa ja sitähän Kaavilla riittää.
Kantohinta on erittäin hyvä n. 1?/kanto.
taneRe: Kaavin teollisuus1.2.2015 13.15
Tämän lisäksi Neron pahvitehtaan vähentynyt kuitupuun menekki, oliko näitä kuntavetoisia pahvitehtaita muualla? Juankosken tilaa kuvaa hyvin hiomon nurkalla oleva puutatavarakuormain jonka toinen eturengas on tyhjä, siinä se on nököttänyt vuosikausia samassa tilassa.
aneRe: Kaavin teollisuus1.2.2015 13.29
Ajattele Tane positiivisesti, kuitenkin vielä on kolmessa renkaassa ilmaa ja vararengas saattaa olla realisoitu eli on kanikontorilla
ruskeakielinenRe: Kaavin teollisuus1.2.2015 14.28
Parhaimmat kuorethan on tehty koivun kuoresta. Tulee ruskeita kirjekuoria, joista ei nay lapi, kuinka paljon seteleita on kuoressa.

Taman takia puhutaan ruskeista kirjekuorista. Nehan sitten liimaa ruskeakielinen lahjuksen antaja silla kuuluisalla kielellaan ja puhuu sitten mita ruskea sylki suuhun tuo, Ruskea on muotivari.
alan kolmas miesRe: Kaavin teollisuus1.2.2015 15.38
tukipuu on todellakin erehtynyt.

Ei kukaan lähde tekemään tukkipuusta kirjekuoria. Eikä tukkipuuta kannata Suomessa edes sahata, kun sahan saanto on alle 50%:a ja puolet käytetystä raaka-aineesta joudutaan myymään puruna ja hakkeena monipoliyhtiöille alle puoleen hintaan tukkipuun kantohinnasta.

Kepun Mauri Pekkarinen asetti vuonna 2010 sahojen syöttötariffit idioottimaisesti heikompaan asemaan kuin tuulivoimalla ja tästä syystä käsittääkseni Suomeen ei ole syntynyt sahoille luontaista sähköntuotantoa samaan tyyllin kuin kilpailevilla sahoilla esim. Keski-Euroopassa.

Mm. em. syistä johtuen sahaaminen kannattaa Suomessa vain kerran 7 vuodessa. Tämä totuus selviää, kun keskustelee yksityisten piensahureiden kanssa.

Juankosken Neron järeän tukin sahaaja Nivala Timber oli heti alkuaan tuhoon tuomittu. Perikuntien käsiin ajautuneita järeitä tukkimetsiä ei vähällä kaadeta.

Neron olisi pitänyt käydä keskusteluja Mäntyharjulla Hew Saw:n Raution veljesten kanssa, niin Juankoskellekin olisi voinut tulla yksityinen pienpuusahuri.

Koska nyt seisova pahvitehdaskaan ei enää käytä maakunnan kuusikuitupuuta Björkqvistin lupaamia määriä, niin Pohjois-Savon metsät ovat nyt jäämässä selvään alikäyttöön.

Neron kunnallinen pahvitehdashan eli Tratta PBF käytti kuusikuitupuuta kivisellä polullaan 0-54 000 kuution välissä vuosittain eli siis keskimäärin enintään noin 27 000 kuutiota vuodessa.

Tällaisella puunkäytöllä ei kovin moni Pohjois-Savon torpista valitettavasti elä.

Pohjois-Savon puuvarathan ovat isot. Kuusipuukin kasvaa vuodessa 2.73 milj. kuutiota yksityisissä metsissä ja valtion metsissä 0.60 milj. kuutiota sen päälle.

Pohjois-Savon markkinahakkkuut kuusen osalta olivat taas tukkipuussa 1.3 milj. kuutiota ja kuitupuussa 0.975 milj. kuutiota. Yhteensä siis pyöreästi 2.3 milj. kuutiota vuodessa, joka tarkoittaa sitä, että kasvusta hakataan vain noin 64%:ia.

Tratta PBF:n puukäyttö oli Pohjois-Savossa vain 0.075% kuusipuuston kasvusta. Se ei kesää tee maakuntaan, vaikka se tuplaantuisi.

Koska tilanne näyttää näin synkältä, niin ehdotan, että Pohjois-Savossa otetaan käyttöön Ronald Reaganin neuvot: "Aina voi aloittaa alusta".

Ronaldhan totesi tämän viisauden, kun paikalliset demut olivat Jimmy Carterin kaudella ajaneet talouselämän umpikujaan ja iranilasetkin nöyrytti väsynyttä maapähkinäviljelijä Carteria mennen tullen.

Ehdotukseni onkin, että Pohjois-Savossa pitää palata lähtöruutuun ja ottaa vanhat hyvät keinot käyttöön.

Savossa esim. kaskeamisen taito on ollut suuressa huudossa ja sitä osaamista vietiin jopa Ruotsiin asti. Ei Ruotsikaan olisi koskaan noussut suurvallaksi, ellei viisaat savolaiset olisi käyneet opettamassa heille kaskeamisen jaloa taitoa.

Kaskeamisen ohella neuvokkaat savolaiset olivat myös tervanpolton pioneerejä. Savon tervanpoltto jouduttiin kuitenkin lähes tyystin lopettamaan 1700-luvulla, kun tuli noita rajariitoja Venäjän kanssa. Tämäkin jalo taito siirtyi sitten Savosta Pohjanmaalle.

Nythän tuollaisia rajariitoja ei vielä ole, joten uskoisin, että tervaan liittyy vielä arvaamaton kehityspotentiaali.

Nykyiset tervat ovat enimmäkseen maaöljjy- tai kivihiilipohjaisia tislaamalla tehtyjä "keinotervoja", joita ei tietenkään voi suositella käytettäväksi esim. yhdessä Suomen makeisteollisuuden tähtituotteessa eli Terva Leijona pastillissa.

Ihan turhaan meillä Suomessa on vouhotettu koivusta saatavan Xylitolin perään, kun luontaisesti meillä olisi selvästi suuremmat raaka-ainemarkkinat nimen omaan luonnon tervasta valmistetulle Luomu Terva Leijona pastillille.

Kuka sen tietää, vaikka Juankoskellakin Erikan kaudella käyntiin polkaistu surullisen kuuluisi ja raskaasti tappiollinen Sillikuukki-keittiökin voidaan vielä muuttaa Luomu Terva Leijona pastillitehtaaksi.

Juankosken elinkeinoasiamis voisi tehdä tästä liiketoimintasuunnitelman ja sitten katsottasiin, mikä on toiminnan taloudellinen tulos.

Markkinat ovat joka tapauksessa maailman laajuiset.

Sillikuukin kanssakaan ei kannata heittää vielä pyyhettä kehään, koska Luomu Tervalla on niin mittaamattomat käyttömahdollisuudet.

Alle googlasin tästä esimerkkinä Terva-sinappisilakka reseptin. Aivan varmasti Luomu Terva toimii myös hyvin Särjen kanssa.

Särkeäkin meillä on pidetty roskakalana, vaikka siitäkin saadaan suurta herkkua. Nuuka Niinistö voisi joskus kokeilla Itsenäysyypäivän pippaloissa Juankosken Luomu Terva-sinappi Särkeä.

Kokeilematta ei tietenkään voi tietää, miten suuri myyntituote tästäkin vielä tulee.

"Terva-sinappisilakat resepti:

Terva-sinappisilakat resepti Ruoka-aineet 300 g silakkafilettä tervasinappikastiketta , yrttejä, öljyä/marinadi 4-5 kpl hienonnettua hapankorppua 2-3 dl smetanaa (valkkaria) suolaa, valkopippuria Valmistusohjeet 1 Valmista tervasinappisoosista, öljystä ja mausteista marinaadi silakoille. Marinoi noin 30 min.

Hienonna hapankorput sauvasekoittimella tai yleiskoneella. Sekoita smetana hapankorpun joukkoon ja lisää mausteet.(joukkoon voi lisätä myös lorauksen valkoviiniä.)Leivitä silakat hapankorppu-smetana töhnällä. Silakat voi paistaa joko pannulla tai uunissa. Tarjoa pottumuusin ja voisulan kera. HYVÄÄ"

Harri Holkerihan totesi taannoin, että silakka on mitä parhain kala ja nyt ei tahdo millään enää löytää kunnon silakkaa, kun Itämeri on kalastettu tyhjiin silakasta.
alan miesRe: Kaavin teollisuus20.3.2015 16.03
Nyt se kirjekuorien valmistus Kaavilla loppuu. Tämä on sitä Antti Rinteen vientivetoista politiikkaa:

http://yle.fi/uutiset/nyt_se_on_varmaa_kirjekuoritehdas_kiinni_kaavilla/7880339
MorotellaanRe: Kaavin teollisuus20.3.2015 20.24
Pekka, odotan sinua innolla Kaavin koripallokentälle.

"P Re: Kaavin teollisuus 28.1.2015 21:24
Kaavi rakentaa täysmittaisen urheiluhallin.
Moro ja kiitos, sillä minusta tulee vakioasiakas koripallokentälle. Myös tietenkin muutkin liikuntamahdollisuudet kiinnostavat."

Kiitos Kaavin päättäjät-
Pekka Vartiainen
papteoRe: Kaavin teollisuus21.3.2015 9.32
Niin se vaan Kaavilla loppuu paperiteollisuuden tuotteiden jatkojalostus 23-vuoden jälkeen.

Juankoskella taas jatkuu pitkät perinteet omaava kartonkiteollisuus, pätkätuotannolla muutama päivä kuukaudessa ja tulosta tulee.
HessuRe: Kaavin teollisuus21.3.2015 11.53
Aivan ja Juankoskelta häviää molemmat pankit, osuuskauppa 2017 ja koko kaupunki ja sen olemassaolo, onneksi, vuonna 2016. Nythän täältä on hävinnyt muutamassa vuodessa kaikki viimeksi Kurren talo, josta tuli kuoppa keskelle Juankosken "cityä".
Menkää katsomaan Kaavin kaupparaittia ja verratkaa sitä Juankosken "pommituksen jäljiltä" olevaan rauniokaupunkiin ja huomaa, miksi juankoskelaiset kepulit ovat katteellisia.
Eikös se taas menny niinettä Juankoski maksaa ja Kaavi kasvaa. Kaaville tulee muuten uusi turistikeskus, urheiluhalli, koulut, lääkäripalvelut, kavostoiminta laajenee n. 100 työntekijällä, lamituotteen tiloihin uusi tehdas, entisen säästöpankin tiloihin uusi yritys jne. Ottakaa selkoa kepulit.
kyrsiintynyt veronmaksajaRe: Kaavin teollisuus21.3.2015 18.48
Kaavi on vireä ja tulevaisuuteen uskova kaunis ja ylijäämäinen pohjois-savolainen kunta.

Sellaisella ei ole mitään hätää tulevaisuudessa, eikä kunta paikaltaan mihinkään koskaan siirry.

Kun kunnassa on vielä kyvykäs kunnanjohtaja, niin kunta kyllä hoitaa aina perustehtävänsä.

Yksi kirjekuoritehdas ja pienen laminaattitehtaan konkurssikaan ei menoa haittaa, koska uusia yrityksiä tulee varmasti tilalle tällaiseen kuntaan.

On paljon ihmisiä, jotka haluaa muuttaa maalle älyttämän kalliista kasvukeskuksista, jos vain peruspalvelut kunnissa pelaavat. On myös viisasta laittaa munia vähän useampaan koriin.

Toisin on asiat Juankosken Lilliputti kaupungissa, jonka itsenäistä elämää on jäljellä enää vajaat kaksi vuotta.

Juankoskella kaikki munat on aina laitettu typerässä kepu+demu kakofoniassa yhteen koriin, kun kaupungin johdossa on päässyt vuosikymmeniä huseeraamaan näkäalaton Kartonkikeisari, joilla ei ole vaatteita.

Sydän kylmänä tässä saa vielä odotella, milloin Veijo kertoo hallituksessa ikäviä uutisia, kun viirojen teko siirtyy lähemmäs viirojen käyttökohteita.

Onneksi sentään Anrgy Andi järjesteli Stones & Sticks projektissaan Lilliputti kaupungin polkujen pieliin ainakin kivet ja ruusut oikeisiin asentoihin. Koirien kusettajatkin löytävät nyt paremmin reittinsä rauniokylässä Juankosken Neron täydellisen pommituksen jälkeen.
naapuriRe: Kaavin teollisuus21.3.2015 19.40
Hieno kirjoitus, täyttä asiaa.Kaavi on todellakin keidas, pieni mutta vireä kylä yrityksineen. Neron tuhoamasta peräkylästä monet hoitaa ostokset Kaavilla.
alan miesRe: Kaavin teollisuus28.3.2015 0.06
Olen mielenkiinnolla ja epäuskoisena seurannut noita biofuels-projekteja. Chempolista ja Sipilää olen pilkannut, kun Chempoliksen menetelmällä ei synny kunnon paperikuitua.

Nyt olen lukenut hiukan lisää maailmalta ja Suomesta näitä hankkeita. Alan kääntymään positiivisemmaksi sen takia, että tehtäessä etanolia ei paperikuitua välttämättä tehdäkään.

Alan lehdet ja kokoukset ovat täynnä biohankkeita juuri nyt. Sievin biojalostamo ei saanut vielä julkista rahoitusta, mutta projekti alkaa näyttää toteuttamiskelpoiselta.

Miten se sitten liittyy Kaaviin. No siten, että seuraava laitos aiotaan monistaa sinne. Tästä en ollut kuullutkaan. Minä muuten uskon siihen ja projekti on sata kertaa järkevämpi kuin PBF ja Kangasperkon muut viritykset.

http://yle.fi/uutiset/sievin_biofuels_jarkyttyi_kokkolan_jattihankkeesta/7655836
kaavilainenRe: Kaavin teollisuus28.3.2015 8.13
No tämähän ois toteutuessaan mahtavaa!
alan miesRe: Kaavin teollisuus28.3.2015 10.02
Mielenkiintoista on nähdä, miten Sievin biojalostamon kanssa käy. Olisi suotavaa, että se etenisi. Moraalinen kysymys tietysti on, voiko korruption hyväksyä, jos hanke ja lopputulos ovat hyvät. Eli jos esimerkiksi PBF olisi ollut hyvä projekti, olisivatko Kangasperkon toimet olleet hyväksyttäviä.

Yksi syy Sievin jalostamon tukien hylkäämiselle on ollut se, että hankkeen vetäjä on entinen Sievin kunnanjohtaja Markku Koski, joka on järjestänyt projektiin itselleen osuuden. Koski on kepulainen.

Hallituksen kanta varmaankin muuttuu Sipilän pääministeriaikana ja projektilla on siten hyvät etenemismahdollisuudet.
YrjänäRe: Kaavin teollisuus28.3.2015 12.09
PB ei ollut alustakaan lähtien ns. oikea projekti, vaan aivan jotain muuta. Kyseessä ei ollut yritystuki vaan ainoastaan saada näyttämään pariksi vuodeksi joltain ja sinä aikana olisi, kuten on käynytkin, kupattu kaikki julkiset tuet ja loppu sama kuin nyt.
Samanlainen projekti oli Valkeakoskella, jossa valtio ja kunta joutuvat maksamaan tehtaan alueen puhdistamisen kaiken tukien menettämisten lisäksi.
Pena Tolvanen toi kaikki virallistiedot yrityksistä esille jo alussa, mutta kepulit, vasurit, e´demarit, kokoomus suostuivat tiedoista huolimatta tuhoontuomittuun rahanpesuun.
eskimoRe: Kaavin teollisuus3.8.2017 4.04
lainaa susan papukaijalle pari donaa, se ostaa sitten premiumin ja höräyttää koneet käyntiin
SaaraTarvitsetko kiireellistä lainaa tänään?25.11.2017 7.00
Olen Saara Kemi yksityinen lainanantaja, etsit yrityksen lainaa, henkilökohtaista lainaa, asuntolainaa, autolainaa, Xmas-lainaa, opintolainaa, velkojen konsolidaatiolainoja, vakuudettomia lainoja ja riskipääomaa? Jos pankki tai rahoituslaitos on luopunut yhdestä tai useammasta syystä. Olet oikeassa paikassa laina ratkaisuille, annamme lainoja kaikille henkilöille, jotka vaihtelevat 2,000 vähintään 100 miljoonan sisällä yhden vuoden 30 vuoden takaisinmaksuaikaan mihin tahansa maailmaan. Ota yhteyttä minuun lisätietoja sähköpostitse: saara.kemi@gmail.com
Gonzalez AndresRe: Kaavin teollisuus25.1.2018 12.19
Hei, jos tarvitset lainoja kaikenlaisiin tarkoituksiin

Tarjoamme vähintään 1000,00 eurosta 20 miljoonaan euroon

Ja alhainen korko 2%

Laina-aika: enintään 25 vuotta lainan määrästä riippuen.

asiakkaiden tulee olla yli 18-vuotiaita

Tämä laina-asiointi on 100% takuu turvallisille vain vakaville asiakkaille.

Lisätietoja laina ota yhteyttä meihin
Sähköposti: gonzalezandresloan@gmailcom
Gonzalez AndresRe: Kaavin teollisuus25.1.2018 12.20
Hei,

Oletko liikemies tai nainen? Jos jokin taloudellinen sotku tai tarvitset rahaa aloittaaksesi oman yrityksen? Tarvitsetko hyvitystä maksamaan velkaa? Jos sinulla on alhainen luottopiste ja pankkien / muiden paikallisten rahoituslaitosten vaikeudet saada lainaa? Henkilökohtainen laina, liiketoiminnan laajentaminen, yrittäjyys ja koulutus, velan vakauttaminen, kovan rahan lainat. Tarvitset lainaa tai rahoitusta mistä tahansa syystä. Tarjoamme lainoja, joiden korkotaso on alhainen 2%, ota meihin yhteyttä jatkuvaa luotonantajaa kohtaan. sähköposti: gonzalezandresloan@gmail. com

Kiitos
mualainenRe: Kaavin teollisuus25.1.2018 16.24
no jopahan on sivustolle saapunu varsinainen jeesus
KeijoRe: Kaavin teollisuus25.1.2018 16.52
Ei ollut Jeesus vaan Juankosken messias Heikki J.W. Salonen
Kouraan ajattelijaRe: Kaavin teollisuus25.1.2018 17.49
Meillä olisi hienoja kerrostaloja lainojen vakuudeksi, jos kelpaa.
Vakuusarvoa minun on vaikea määritellä, mutta katsoin etuovi.com osoitteesta vastaavia Helsingissä. Rakennusvuosi ja huoneiston kunto huomioiden vakuusarvoksi tulisi varovaisen arvion mukaan n.3000 euro/m2. Yhdellä kerrostalolla voisi saada 5 miljoonaa lainaa.
Siinä tapauksessa, että laina jäisi maksamatta Andres Gonzalez voisi tuoda maamiehiään Juankoskelle asumaan.
Tietysti sillä ehdolla, että Kuopion kaupunki hyväksyy tulijat.
Mekin edellytämme siisteyttä ja hyvää käytöstä. Eli aivan samaa kuin esim. Kaavilta tänne muuttaneilta.
mualainenRe: Kaavin teollisuus25.1.2018 21.41
Koittasit pysyvä ajantasalla.
Justhan yks niist purettiin muantasalle.
infoRe: Kaavin teollisuus26.1.2018 11.26
Heikki on tarjoutunut ostamaan kaikki Juankosken kerrostalot. Liiketoimintasuunnitelma on tekeillä.
alan kolmas miesRe: Kaavin teollisuus26.1.2018 19.05
Kun minä innostuin Römssyn ostamisesta ystävieni kanssa, niin tietenkin kävin moneen kertaan keskusteluja Esteri Kangasveijarin kanssa ja kuulostelin myös kaikenlaisia asiaan liittyviä asioita. Nivala Timber oli myös agendalla.

Esille tuli myös tuo Kaavin kanssa yhteinen puhdistamoyhtiö, jonka keskustan virallinen ääni mainitsee yllä. Kyllähän tässäkin saattaa vielä riidan siemen Kaavin kanssa itää josta Eero Kekäläinenkin aikoinaan varoitteli.

Esterin kanssa käymissäni keskusteluissa sivuttiin myös Juankosken ja Kaavin välistä muutakin yhteistyötä esim ralliasioissa.

Esteri totesi, että ralliyhteistyö on muuten ollut hyvää, mutta ongelmia on ollut pitkään röntgenin osalta ja mainitsi asian useampaan kertaan.

Minä taas ajattelin, että miten röntgenistä saadaan kuntien välillä riita aikaiseksi. Se jäi vähän arvoitukseksi, kun en häveliäästi viitsinyt lähteä tuota riitaa selvittelemään.

Kuitenkin muistin visaan Eero Kekäläisen neuvot, joka savolaisena tunsi savolaisten mielenliikkeet läpikotaisin.

Hän kehotti minua tutustumaan mm. sääminkiläisen Putkinotko-kirjailija Joel Lehtosen tuotantoon ja havaintohin savolaisten sielunelämästä. Iloharju oli myös listalla. Ja Erikan Koillispravda lehti.

En enää muista missä teoksessa Lehtonen kuvasi pyykkimuijien touhuja rannalla, jossa saatiin aikaan iso riita, kun yksi muijista avasi sanaisen arkkunsa ja totesi:

"kas tuossapa onkii meijän kauha"

Kateelliset savolaiset ei muuta tarvitse, niin ilmiriita on pystyssä ja kateus vie kalatkin vedestä.

Juuri näin kävi Römssynkin kohdalla, kun Esteri piti Römssyä omana kauhanaan, vaikka New Stroms oli ajatellut panna tehtaan pyörimään Esterin rahoituksella ja hyvinvointia luomaan kaikille kyläläisille ja kauemmaksikin.

Nyt Römssy seisoo muamerkkinä kateellisten kepuloisten kähminnän vuoksi - ns. New Stromsin muistutustehdas. Ja mualaiselle tiedoksi, minä käyn omalla Porschellani kaupassa. Kaavilla.

http://www.porsche.fi/
taneli j k könönenRe: Kaavin teollisuus27.1.2018 2.42
Rupesiko ahistamaan, että joku kerrostaloista suattaapi olla purku-uhan alla? Meinasitko alakuunkaan mitä tarjousta pistee, vaikka kuinka kehut, että toiseksi parasta, mutta suattohan tuo olla aeka mitätöntä juttua, semmosta löpinätä. Siinihän sitä männöö Castor sen 7 plus ja minus ohi,

Tee tarjous niistä purettavista kerrostaloista, Osut lähemmäksi oikeaa ja ei tule iso tappio ja voi tulla jopa voitto. not.
Ent. kaavilaisten, nyt kuopiolainenRe: Kaavin teollisuus9.2.2018 13.39
Alan miehelle haluaisin vastata. Kaavi ehtii vielä mukaan Kuopioon. Vielä mahtuu mukaan.
Ennen liitosta pitää velkaantua riittävästi. Sitten liitos voi tapahtua yksimielisesti.
Liitoksen jälkeinen kehitys on nopeudellaan hämmästyttänyt meidät juankoskelaiset.
Pieni harmi on ollut tämän kehityksen etumerkki. Asukkaat luulevat, että tämä muutos olisi liitoksen syy. Omana kuntana taantuminen olisi vieläkin nopeampaa.
AKM, se ainoa oikeaRe: Kaavin teollisuus4.11.2018 21.13
Eero Kekäläiselle tiedoksi, että ketterä New Stroms Oy tarjoisi pesätä 4 milj. euroa, mutta oli valmis vielä nostamaan tarjoustaan, että lunastus varmasti onnistuisi ja tehdas käynnistyisi.

Esteri Kangasveijari ei kuitenkaan voinut hyväksyä sitä, että konkurssipesä myydään rehelliselle uudelle yrittäjälle.

Esteri haluasi kuitenkin varmistaa sen, että kansainvälinen rahanpesijä pystyy lunastamaan mahdollisimman edullisesti.

Esteri ja muut puuhamiehet olivatkin sopineet, että pesä myydään rahattomalle ukrainalaiselle Val Samorizille vain 3.125 milj. eurolla.

Jotta varattomaksi todettu Val Samorizin yhtiö pystyi maksamaan Römssyn konkkapesästä 3.125 milj. euroa, Esteri ja muut Premium Board Finland Oy:n puuhamiehet olivat sopineet, että Juankosken kaupunki ensinnäkin myöntää Val Samorizille 5 milj. euron takauksen, jonka avulla Premium Board saa nostettua käteistä rahaa seuraavista pankeista:

- Finnvera Oyj 6.25 milj. euroa
- Handelsbanken 6.25 milj. euroa
- Yhteensä siis 12.5 milj. euroa

Ym. rahoituspaketin lisäksi Esteri vielä junaili lähes 9 milj. euron arvoisen lähes uuden biovoimalan Premium Board Finland Oy:n sisaryritys Primary Energy Finland Oy:lle.

Esteri ja Premium Boardin puuhamiehet lahjoittivat siis laittomiksi KHO:ssa todetulla tavalla Val Samorizin varattomille yrityksille rahoitusapua kaikkiaan 27.5 milj. euroa (=Handelsbankenin ja Finnveran lainapaketti + 9 milj. euron arvoinen Biolämpö), jotta varaton ja ns. pk-yritykseksi puuhamiesten naamioima Premium Board Finland pystyi tarjoamaan peräti 3.125 milj. euroa Römssyn konkka pesästä.

New Stroms Oy:n tekemä tarjous oli siis Juankosken kaupungin kannalta ainakin 14 milj. euroa edullisempi kuin Premium Boardin Finlandin maksama lunastushinta.

Koska NS olisi konkkapesän lunastuksen jälkeen myös käynnistänyt tehtaan ja tehnyt siihen tarvittavat kehitysinvestoinnit, niin NS:n lunastus olisi siis mahdollistanut noin 160 pysyvää työpaikkaa Juankoskelle moniksi vuosiksi eteenpäin.

Esteri ei kuitenkaan voinut hyväksyä tällaista ajatusta.

Meneillään olevassa tutkinnassa onkin syytä juuriaan myöten selvittää, miksi Esteri ei voinut hyväksyä NS:n tekemää ylivoimaisesti kaupungin ja pesän kannalta parempaa konkurssipesän lunastustarjousta.

3.2.2011 tehty aiesopimus Biolämmön myymisestä Premium Board Board yhtiöille lahjakaupalla konkurssipesän lunastuksen yhteydessä ja Biolämmön lainojen leikkaaminen samassa yhteydessä 40%:lla vaikuttaa myös varsin omituiselta toimenpiteeltä varsinkin, kun Juankosken Biolämpö Oy oli täysin konkurssipesän ulkopuolinen yhtiö.

Esteriltä ja puuhamiehiltä odotetaan siis vastauksia moniin vielä avoimena oleviin kysymyksiin.

Asian tutkijoita varmasti kiinnostaa tietää, mikä on ollut laittomiksi todettujen toimien todellinen motiivi.


Vastaa viestiketjuun

Otsikko:*
Viesti:*
Lähettäjä:*
Sähköpostiosoite:
Lähetä vastaukset sähköpostiini: