Keskustelu
| Mustakaapu | Turvaava vastavakuus ja turvakovenantit | 22.2.2015 21.06 |
| Juankosken kaupunginjohtaja esitti kaupunginvaltuustolle ja hallitukselle PB:tä koskevan takaus-sopimuksen, jossa oli kaikille valtuutetuille turvaavat kovenantit sopimuksessa. Tässä pieni siteeraus kovenantista yrityslainan hankkimisessa: "sanoista Merger and Acquisition. Mutta mitä ne kauppasopimuksen kovenantit ovat? Harva yrittäjä selviää rahoituspulmistaan ilman pankkilainaa. Teknofirmoissa on aika tyypillistä, että haetaan Finnveralta osittainen takaus ja marssitaan pankkiin ruikuttamaan sitä, mitä taseessa kutsutaan vieraaksi pääomaksi. Pankki haluaa pennosilleen turvaa, joten se laittaa lainasopimukseen kohdan ?Kovenantit?. Yksinkertaisimmillaan tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jos omavaraisuusaste laskee alle sovitun tason, niin pankki joko nostaa korkomarginaalia tai sanoo luoton irti. Eli yrittäjä on tyypillisesti ainakin kuullut sanan ?kovenantti? jo ennen kuin istuu palavereissa firmaansa kauppaamassa" Missä nyt kovenantit ovat ja missä turvaava vastavakuus, joka on ehdoton takauksen edellytys kunnissa. Kuntalaki kieltää takaukset, jos turvaavaa vastavakuutta ei löydy. Oliko missään vaiheessa kaupunginjohtajalla mielessä purkaa takaus-sopimus, kun jopa pankki ilmoitti kaupunginjohtajalle, että omavaraisuusaste oli mennyt miinuksille ja selkeästi alle sopimuksessa olevan rajan. On aivan selvää, että vahingonkorvausten ja laittomuuksien takia yritetään pitää juankoskelaiset tietämättöminä sopimuksessa tapahtuneesta vakavasta laiminlyönnistä, joka aiheutti 4 miljoonan euron takauksen maksamisen ja ilman hallintopäätöstä. Voi vain arvailla, kuka syyllinen on. Tai sitten viedä asia käräjille. |
||
| Ikkunapöydän raati | Re: Turvaava vastavakuus ja turvakovenantit | 22.2.2015 22.24 |
| Juankosken luottamushenkilöille jaetussa Vision Hunters'in hankeselostuksessa sanat "turvaava vastavakuus" oli oikein lihavoitu. Tällä tarkoitettiin Farocon Oy:hyn kohdistuvaa yrityskiinnitystä. Voi että, kun valtuutettujen siniset silmät loistivat, kun näin hyvä vastavakuus saatiin. Vapaan Juankosken kerettiläisiä olisi heitetty varmasti kivillä, jos se olisi ollut mahdollista. Ei auttanut Pena T:n lähettämät kirjeet valtuutetuille, missä selostettiin, millaiseen liukumiinaan olimme astumassa. Toisaalta Samoriz varmaan palkitsi ruhtinaallisesti verovarojen lahjoittajat. Näkyvät kepulaisten ym. vaalimainoskampanjat ja innokas Vapaan Juankosken mustaaminen syksyn 2012 vaaleissa kertoi viisaille paljon. Tyhmemmät ovat älynneet vasta nyt, mutta Juankoskelta ei enää löydy kovin monta henkilöä, jotka eivät tiedä, minkälaisen jullikan kepumafia on heille tehnyt ja kuka on valehdellut. Viime vuonna väki väheni 111 hengellä... eräänlainen ennätys sekin jaloilla äänestämisessä, pääosin. Minkälaisen korvauksen kepumafia on ajatellut maksaa kiinteistöjensä arvoissa hävinneille? |
||
| PV | Re: Turvaava vastavakuus ja turvakovenantit | 22.2.2015 23.25 |
| Moro, kovenenttien piti suojata Juankoskea. Muistan, kun valtuuston kokouksessa kysyin kovenanttien tehokkuudesta Häggblomilta ja Kangasperkolta ja he vastasivat, että on täysin vedenpitävät nämä kovenantit. Penan kanssa tutustuimme hänen hankkimiin rekisteritietoihin PB:n omistajayrityksestä, Farocon OY:sta jopa siten, että Tolvanen kävi Hangossa katsomassa, missä rakennus sijaitsee, tulimme siihen päätökseen, että kyse on "huonosta" asiasta. Siksi vaadimme kiinteistökiinnitystä todelliseen arvoon, mutta kun valtuustoryhmämme ei saanut tulosta aikaan, päätimme ryhmän kannaksi olla kannattamatta PB:n takausta.Kyse oli puhtaasta selvityksestä ja siitä, että eemme halunneet Juankosken joutuvan maksamaan takausta, koska emme uskoneet PB:n tulevaisuuteen. Tästä alkoi käsittämätön poliittinen ajojahti, jossa suurimpana paskantunkijana oli paikallislehti ja valtapuolueet. Jopa vaaleja ennen kaikki hallituksen jäsenet, paitsi Masa, allekirjoittivat syyttävän ja haukkuvan julkisen kirjeen paikallislehteen,jossa meitä haukuttiin ties miksi. Nyt on totuus tullut julki ainakin osaksi, mutta vielä yritetään salata asioita. Vieläkin yritetään kertoa, että päätös takauksesta oli yksimielinen ja muuta paskaa. Kun ei haluta olla yksin aasina, pitää yrittää saada nekin aaseiksi, jotka olivat ainoina oikeassa. Mutta nyt mennään eteenpäin ja tutkitaan koko vyyhti.Kyse ei ole peruutuuspeiliin katsominen, vaan tehdään julkinen puhdistautuminen ja selvitetään kaikki virheet ja opitaan niistä.Tietämättömyys, välinpitämättömyys eivät oikeuta tekemään lainvastaisia ja täysin typeriä päätöksiä. |
||
| Joutavalla jotain | Re: Turvaava vastavakuus ja turvakovenantit | 23.2.2015 11.15 |
| Alan miehen uusi aluevaltaus, vanhojen kirjoitusten kaiveleminen. Eikö enää googleta? |
||
| MK | Re: Turvaava vastavakuus ja turvakovenantit | 23.2.2015 12.34 |
| Kannattaa miettiä, mikä on -alan miehen- motiivi pääkaupunkilaisena kirjoitella Juankosken pikkukunnan asioista, joista on tietävinään kaiken. Taitaa olla "oma lehmä" ojassa. Onko edes mies.Niin on samanlaista juttua, kuin esim. ennen kuntavaaleja. Kepu ei petä koskaan. |
||
| Koirankusettaja | Re: Turvaava vastavakuus ja turvakovenantit | 23.2.2015 15.21 |
| Huhu kertoo, että kunnan tilille olisi ilmestynyt 4,2 miljoonaa takauskorvauksia. Koska maksu on ollut salainen, ei hallitukselle ole voitu tuoda edes talousarvion seurantatietoja. Ei, vaikka valtuusto talousarviopäätöksessään edellytti talousarvion toteutumista seurattavaksi kuukausittain. Nythän kaksi ensimmäistä kuukautta on mennyt ilman tietojen julkistuksia. |
||
| PV | Re: Turvaava vastavakuus ja turvakovenantit | 23.2.2015 15.42 |
| Moro, välimiesoikeudenkäynti on aina salainen, mutta käräjäoikeuden tuomioonpanopäätös julkinen. Tuomioonpanpäätös tehdään käräjäoikeudessa aina välimiesoikeuden ratkaisun jälkeen. Siten juorut ovat juoruja. Ikävä kyllä, mutta tietenkin takausvelka on 3,9 miljoonaa euroa ja välimiesoikeudenkäyntikulut n. 70000 euroa, joten määräkin on jokseenkin liian suuri. Mutta odotetaan päätöstä. |
||
| alan kolmas mies | Re: Turvaava vastavakuus ja turvakovenantit | 23.2.2015 15.52 |
| Mistä koirankusettaja arvelee tulleen kunnan tilille 4.2 milj. euroa takauskorvauksia? Kuka/mikä seuraavista on maksanut: - Premium Board Capital Oy (varaton) - Premium Board Finland Oy (varaoton) - Juankosken Biolämpö Oy (varaton) - Primary Energy Finland Oy (varaton) - Farocon Oy (varaton) - TECTA OYJ (varaton) - Krister Björkqvist (varakas, Suomen kansalainen ja liikemies) - Petri Kangasperko (varakas, Suomen kansalainen, hallitushai) - Valerie Samoriz (varakas, ukrainalainen kansainvälinen liikemies) Vai onko yhteisvastuullisesti hoidettu vahingossa maksettu laiton takaus? Jos vastuu on jaettu 9:lle tasan, niin eihän se tee edes 500 000 euroa pekkaa päälle. Kaikillahan, ainakin varakkailla, sellainen summa täytyy tietysti olla pankissa milloin vain, kun on lähdetty tällaisen hasardihankeen puuhamieheksi. |
||
| Kouraan ajattelija | Re: Turvaava vastavakuus ja turvakovenantit | 23.2.2015 17.02 |
| No, huhuthan eivät aina olekaan totta. Ehkäpä tämä salaisuuden verho panee tekemään näitä johtopäätöksiä. Jos meille tullut hallin koko pantti vähennettynä miljoonalla, se tarkoittaisi konservatiivisen arvion mukaan 7milj.- 1 milj. eli olemme saaneet 6 miljoonan arvosta omaisuutta. Luultavasti se kirjataan kunnan taseeseen näin. Halli pantaneen realisoitavaksi huutokaupat.com sivustolle. Muutaman viikon päästä näemme tuleeko se 4 vai peräti kuusi miljoonaa. |
||
| Uros | Re: Turvaava vastavakuus ja turvakovenantit | 23.2.2015 17.54 |
| Ihan kuin märissä unissa. Mutta yrityskiinnitys vastaa vain n. 50 prosenttia yrityksen arvosta. Farocon ei omista juuri mitään, velkoja kyllä, kuten hallin alla olevan maavuokranmaksurästin, jota on haettu yksipuolisella tuomiolla Faroconilta ja hakija on Hangon vapaasatama OY. Velkoja on noin 40000 euroa. Lisäksi hallin arvoksi on tilinpäätöstietojen mukaan asetettu n. 800000 euroa. Kannattaa kysyä kiinteistövälittäjältä, paljonko pankin vakuusarvo on tuolle varastolle, joka on täysin käyttekelvoton nykyään myös transitoliikennettä ajatellen. Luultavimmin paikallinen pankki arvioi sen vakuusarvoksi miinustaen 1 miljoonan euron aikaisemmin myönnetyn kiinnityksen, noin fifty-sixty arvoon, siis luu jakajan käteen. Tietenkin kyse on PB:n velasta ja takauksesta, joten jos PB:llä on 3,9 miljoonaa euroa, plus korot ja asianajokulut, niin miksikäs ei. Mutta miksi PB on yrityssaneerauksessa ja todettu varattomaksi. Mutta jos tädillä on munat, niin silloin tädillä on kanoja. |
||
| alan kolmas mies | Re: Turvaava vastavakuus ja turvakovenantit | 23.2.2015 19.38 |
| Samoritz ja partnerit ostivat Farocon Oy:n 40 vuotta vanhan varastohallin noin 1.2 milj. eurolla keväällä 2006. Ostokseen puuhamiehet saivat venäläisen Alfa-pankin hollantillaisesta haarakonttorita pitkäaikaista lainaa 1.1 milj. euroa ja lyhytaikaista lainaa noin 0.4 mil. euroa eli yhteensä 1.5 milj. euroa. Farocon Oy oli tuottanut tappiota aikavälillä 17.12.2004-31.5.2006 (siis 17.5 kuukautta pidennetty tilikausi) yhteensä 289 276 euroa. Kaupan jälkeen tilinpäätöstietoihin oli merkitty, että jostain syystä vanhan varastohallin käypä arvo olikin noussut yht?äkkiä 7 420 000 euroon. Harvemmin on nähty sellaista, että jonkun vuokramalla olevan vanhan varastohallin arvo nousee yhdessä yössä yli seitsenkertaiseksi. Kysymyshän Faroconin tapauksessa on lähinnä pikapuoliin purettavasta varastohallista, jota ei nykyään saa vuokrattua millään hinnalla. Aikavälillä 17.2.2004-31.5.2010 Farocon Oy:n kumulatiivien tulos oli 19 500 euroa. 31.5.2010 hallin poistamaton kirja-arvo oli noin 940 000 euroa ja yhtiöllä oli lainoja yhteensä 1.5 milj. euroa. Yrityksen kirja-arvo oli siis jo tuolloin - 520 000 euroa. Tällaisen yrityksen yrityskiinnityksellä ei ollut mitään käytännön arvoa, koska yritykseen kohdistui jo ennen kaupungin takausta 1 milj. euron yrityskinnitys. Kuitenkin kaupunginjohtaja Kangasperko puuhamiehineen väitti kirkkain silmin Juankosken kaupungin valtuustolle, että hallin arvo on vähintään 7.5 milj. euroa. Kaupunginjohtajan mielestä kysymyksessä oli selvästi turvaava vastavakuus kaupungin 5 milj. euron omavelkaiselle takaukselle, kun käyttöön otettiin vielä ns. kovenantit (ehdot, jotka aukottomasti turvaavat sen, että takauksen saaja, pieni ja ketterä Premium Board Finland Oy ei voi ajautua taloudellisiin ongelmiin). Nyt kuitenkin kävi niin onnettomasti, että PBF ajautui taloudellisiin ongelmiin jo heti syksyllä 2011 eli siis muutama kuukausi pesän lunastuksen jälkeen, kun PBF kaikki omat (lainatut rahat 6.0 milj. euroa) kuluivat pesän lunastukseen (3.1 milj. euroa) ja käynnistyskuluihin (raaka-aineiden hankintaan ja palkkoihin). Kaupungin myöntämän 5 milj. euron takauksen ja Faroconin varastohallin avulla PBF:n puuhamiehet saivat kuitenkin käytöönsä Finnveran ja Handelbankenin myöntämiä lainoja yhteensä 12.5 milj. euroa, jotka katosivat taivaan tuuliin muutamassa kuukaudessa. Näiden lainojen lisäksi otettiin käyttöön sitten myös lähes 9 milj. euron edestä luottoja muilta PBF:n velkojilta. Luonnollisesti kaikki nämäkin nostetut lainat ja luotot menetettiin lyhyessä ajassa raskaasti tappiollisessa toiminnassa. Kukaan vastuullinen suomalainen yritysjohtaja ei olisi voinut harjoittaa tällaista raskaasti tappiollista liiketoimintaa niin kauan kuin PBF:n tapauksessa on tehty. PBF:n tapauksessa tämä on ollut mahdollista vain, koska PBF:llä ja Juankosken kaupungilla on ollut yhteinen kassa vuoden 2011 keväästä saakka. Juankosken kaupunki onkin tukenut omasta kassastaan PBF:n sen pesän lunastuksesta lähtien eri muodoissaan jo noin 8 milj. eurolla. Yksi keskeinen syy Juankosken kaupungin nykyisiin suuriin taloudellisiin ongelmiin on tässä täysin laittomassa yksityisen yrityksen tukitoiminnassa. Haiskahtaa siltä, että myönnetyn omavelkaisen takauksenkin kohdalla kysymyksessä on myös takauspetos. Kangasperkoltakin on syytä kysyä, missä ovat ne konkreettiset korkeat PBF:n kartonkitehtaan kunnossapitoinvestoinnit, jotka Juankosken kaupungin myöntämän takauksen avulla on tehtaalla tehty. Kukaan ei ole kuullut tai nähnyt tällaisia investointeja tehdyn. Kuuden miljoonan euron investointi esim. pahvitehtaan märän pään ongelmien hoitamiseen olisi taatusti jo ylittänyt moneen kertaan kaikki uutiskynnykset, mutta sellaisia ei ole kuulunut, eikä Metson tai Vaahdon edustajia ole tiettävästi kummemmin pyörinyt PBF:n konttoreissa tai tehtaalla. Julkisesti PBF ilmoitti pesän lunastettuaan, että se maksoi lunastuksen arvon eli noin 3.1 milj. euroa omalla rahallaan. Tiettävästi PBF ei siis ole toteuttanut ainuttakaan merkittävää kunnossapito- tai kehitysinvestointia tehtaalla pesän hankinnan jälkeen. Yleisesti on kuitenkin tiedossa se, että PBF lunasti Pyrollilta ns. sanotun viimeistelyn laitteet. Näiden hankintahinta ei kuitenkaan ole poikennut merkittävästi siitä, millä Pyroll oli valmis ne myymään NS:lle, mikäli NS olisi onnistunut pesän lunastuksessa. Tiettävästi Pyrollin hintapyyntö laitteista ei merkittävästi poikennut 500 000 eurosta. Voidaan siis päätellä, että PBF:lle myönnetty takaus on kohdistunut ainakin 90%:sti kunnilta kokonaan kiellettyyn yksityisen yrityksen käyttöpääoman hankinnan turvaamiseen. Kuinkahan kaupunginjohtaja selittää tämänkin takausongelman? |
||
| MK | Re: Turvaava vastavakuus ja turvakovenantit | 23.2.2015 23.13 |
| Ylläolevan kirjoituksen selvitys on oikea. Faroconin liikevaihto nousi vuoden 2011 n. 1,5 miljoonasta n. 7,9 miljoonaan vuoteen 2012 ja sitten taas laski vuonna 2013 n. 400000 euroon. Voittoa se tuotti suunnilleen saman määrän vuonna 2011 ja 2012 muistaakseni parisataa tuhatta. Jo vuonna 2013 tappiota tuli runsaasti satoja tuhansia. Tämä vain osoittaa sen, että vuonna 2012 n. 7 miljoonaa euroa kulki Faroconin kautta jonnekin, mahdollisesti Maltalle. Kyse on voinut ollla erittäin suurista kirjanpitokierroista. |
||
| Ikkunapöydän raati | Re: Turvaava vastavakuus ja turvakovenantit | 24.2.2015 8.18 |
| Kaksi vaihtoehtoa selitykseksi: 1. Juankosken johtavat virkamiehet ja poliitikot ovat niin tyhmiä, etteivät osaa vetää johtopäätöksiä, vaikka heille selvitettiin dokumenttien kanssa Samorizin yhtiöiden ja Faroconin persaukisuus. 2. Juankosken johtavia virkamiehiä ja poliitikkoja voideltiin riittävästi, jotta veronmaksajien etu voitiin unohtaa. Itse kallistuimme heti alussa 2.-vaihtoehdon kannalle nähtyämme osaajiin kohdistuvan ajojahdin ja kepumafian paniikin. |
||
| alan mies | Re: Turvaava vastavakuus ja turvakovenantit | 7.3.2015 12.28 |
| Hangon terminaalit ovat arvottomia. Metsäyhtiöt eivät jatkossa paljon käyttäne Hangon satamaa. UPM:kin sanoo, että heille riittäisi Kotka, Vuosaari ja Rauma. Äänekosken tulevat tonnit menevät Vuosaareen. Kirkniemen tehdas (SAPPI) kannattaa huonosti verrattuna muihin suomalaisiin metsäyhtiöihin. |
||
| Pena T. | Re: Turvaava vastavakuus ja turvakovenantit | 7.3.2015 13.21 |
| Alan mies on hiukan myöhässä. Minä kerroin selkeästi luottamushenkilöille Farocon Oy:n arvottomuuden jo maaliskuussa 2011. Olinpa minä paha poika kepumafian mielestä... Myös Faroconin rooli tehtaan rahaliikenteen linkkinä selvisi jo 2012. Jos tilinpäätöksiä ei olisi piiloteltu, asia olisi selvinnyt vielä nopeammin. Joka tapauksessa Juankosken takaus mahdollisti Finnveran 6.25 milj. euron lainan ja ely-keskuksen avustukset, jotka nousivat n. 2 milj. euroon. Juankosken johto tiesi hyvin tämän koko Suomen veronmaksajille tuhoisan kuvion. Biolämmön menetykset perustuivat samaan huijauskuvioon. Juankosken takaus omalta osaltaan harhautti Premium Boardin ja Biolämmön tavaratoimittajat antamaan luottoa epävarmassa tilanteessakin. Kiittävät varmasti Juankoskea kaikista Kangasperkon valheista, joilla peiteltiin tehtaan todellista tilaa. Miten on mahdollista, että totuus ei uponnut Juankoskella edes persuihin. Veijolla ja Heimolla on paljon mietittävää ja anteeksi pyydettävää. |
||
| alan mies | Re: Turvaava vastavakuus ja turvakovenantit | 7.3.2015 13.45 |
| Alan osaajat tiesivät jo vuonna 1988, ettei tehdas kauan kannata. Silloinhan Kymin Osakeyhtiö myi tehtaan yksityiselle sijoittajaryhmälle. Myyntiä varten tehdas oli siirretty Stromsdal Oy -nimisen yhtiön omistukseen. Stromsdalin jälkeenkin alan osaajat tiesivät, että riippumatta uudesta omistuspohjasta ei tehdas tarjoa pysyviä työpaikkoja eli ei tule kannattamaan. Yritystakaus edellytti, että PBF pystyy ylisuureen ja hyödyttömään vuokranmaksuun eli ei siis itse asiassa ollut mikään takaus. Näitä tarinoita eivät alan osaajat ole voineet uskoa vuoden 1988 jälkeen eli olisivat torpedoineet projektin heti kuultuaan. |
||
| NS tiedote | Re: Turvaava vastavakuus ja turvakovenantit | 7.3.2015 15.38 |
| alan mies herää myöhään. New Stroms on todennut jo keväällä 2011 ennen 5 milj. euron takauksen myöntämistä ja heti takauksen myöntämisen jälkeen, että Faroconin alivuokralaistontilla oleva varastohalli on turvaavana tai turvaamattomana vastavakuutena arvoton, siis pyöreä nolla. Ojalan laskuopissa opastetaan, että kun nolla kerrotaan jollakin luvulla, niin tuloksena saadaan nolla. Laskutaidoton Kangasperko on varmaan kertonut välimiesoikeudelle taannoin, että varastohallin arvo on noussut takauksen myöntämisestä lähtien ainakin 50%:lla. Kangasperko ei vain ole osannut laskea, että 0 + 50% X 0 = nolla. Jos taas tyhjän varastohallin arvo olisi vaikka laskenut takauksen myöntämisen jälkeen 50%:lla, niin Ojalan laskuopin mukaan tulos on edelleen nolla, kuten alta selviää: 0 - 50% X 0 = nolla alan mies on oikeassa. Hangon terminaalit on lähellä suojelualueitakin, joten Hangon satamassakin uudet satamajärjestelyt ovat jo olleet suunnittelijoilla piirustuslaudoilla. Toisaalta Metsä Groupin osalta on syytä todeta, että Hangon satamassa Metsä Groupin omistama Hangö Stevedoring käsitteli vuonna 2014 alla esitetyt tavaravirrat: - aluksia kävi 1 442 kpl satamassa - tavaraliikenne 3.7 milj. tonnia - autot 84 112 kpl - rekat 162 250 kpl - kontit 54 051 TEU (noin 1.0 milj. tonnia) Nämä tavaravirrat ovat kyllä olleet selvässä kasvussa vuodesta 2008 lähtien, mutta kuten nähdään autojen tuonti on pudonnut jyrkästi vuoden 2008 tasolta 415 675 kpl. Ilmeisesti Samoriz olikin esitellyt Kangasperkolle valokuvia varastohallista, kun varastohalli oli ollut täynnä Venäjälle meneviä transitioautoja. Valokuvien perusteella kaupunginjohtaja oli näköjään tullut vakuuttuneeksi, että varastohallin arvonhan täytyy olla ainakin 7.5 milj. euroa, koska Samorizikin on hänelle niin silmästä silmään vakuuttanut. Varastohallin vakuusarvokin oli määritetty peräti vaikealla diskonttauslaskulla, jonka laskentaperusteista kaupunginjohtaja ei tietenkään ymmärtänyt mitään. Kaiken lisäksi takauksen suojaksi oli vielä asetettu 100%:n varmat kovenantitkin. Ymmärtämätön kaupunginjohtaja määräsi sitten vielä kamreeri Kähkösen maksamaan realisoituneen takauksen, kun Handelsbankenista oli tullut kaupunginjohtajalle kirje, jossa todettiin, seuraavasti: "muuten ne PB:n kovenantitkin ovat päässeet laukeamaan, eikä PB ole hoidellut lainojaan muutenkaan sovitusti. Onkohan arvoisa kaupunginjohtaja huomannut tämän?" Faroconin kautta lienee vuosittain toimitettu kartonkia vain hylkyrullinen osalta. PB:n kokonaistuotanto on tiettävästi ollut koko sen elinkaaren aikana suunnilleen 57 000 tonnia. Tästä voidaan arvioida hylkyä syntyneen noin 11 000 tonnia. Tästä määrästä ehkä korkeintaan puolet eli 5 500 tonnia on voitu myydä Faroconin kautta. Tällainen 5 500 tonnin tuotanto mahtuu noin 570:een 20:n jalan konttiin. Koska Faroconilla ei ole ollut käytössään normaalia trukkia suurempia lastin siirtolaitteita, niin voidaan hyvällä syyllä kysyä, mitä tällainen lastaus- ja huolintatoiminta oikein on ollut olevinaan? Faroconin varastohallihan sijaitsee Stevedoringin tehokkaiden satamaoperaatioiden ulkopuolella ja on useiden kilometrien päässä myös laivojen varsinaisista lastauslaitureistakin? Yllä esittämäni perustelun nojalla vastaan itse esittämääni kysymykseen: Faroconia ei ole oikeasti tarvittu minkäänlaisiin varasto- eikä huolintatehtäviin. Varastohalli on kuitenkin ollut tärkeä suomalainen juridinen toimija, jonka kautta useampia miljoonia kaupungin takauksen avulla PB:n nostamista 12.5 milj. euron suuruisista lainoista ja myös PB:n tavaratoimittajien maksamattomista laskuista (eli raskaasti tappiollisesta tuotannosta) on voitu siirtää Suomen rajojen ulkopuolelle. Kaupungin kannalta alivuokralaistontilla tyhjänä seisova Farocon Oy:n varastohalli on nyt Juankosken kaupungille taas yksi ylimääräinen jopa toisella paikkakunnalla oleva kustannuserä. Välimiesoikeuden kulutkin lienee maksaneet kaupungille kaikkinensa lähemmäs 100 000 euroa. Tiettävästi Farocon Oy ei ole edes pystynyt maksamaan edes tonttinsa vuokria, joita on jo peritty tyhjästä yhtiöstä käräjäoikeudenkin kautta. Kangasperkonkin olisi hyvä uskoa, että nolla on nolla. |
||
| reviisori | Re: Turvaava vastavakuus ja turvakovenantit | 7.3.2015 18.21 |
| Kuka maksoi välimiesoikeuden kulut? Kangasperkohan hyväksyi välimiesmenettelyn hallituksen selän takana ja hyväksytti sen jälkikäteen, ja nimitti itsensä kaupungin edustajaksi välimiesoikeuteen. Eikö vain, Pentti Rissanen? |
||