Keskustelu
| salme harjunen säyneinen | Säyneisen kylätalo | 1.3.2015 17.13 |
| Asiallista tietoa aiheesta Säyneisen kylätalo. n. vuoden ajan on suunniteltu Juankoskelle lähidemogratia malleja,liittyen aikaan jolloin olemme Kuopiossa. Säyneisen kohdalla heräsi voimakkaana ajatus koulun kohtalosta, kun koulutoiminta loppuu. Niinpä olemme elinkeinoasimiehen (Liisa Jokela) ja kyläläisten kanssa suunnitelleet tulevaisuutta kylätalo ajatuksen ympärille. Kylätalo ajatus ei todellakaan perustu pelkkään "talo kyläläisille" ajatukseen, vaan paljon laajempaan asiaan. Tässä muutamia ajatuksia suunnitelmista ,joihin ollaan hakemassa hankerahoitusta: ns.Opettajain asuntola jäisi nykyiseen käyttöön, eli asukkaita ei olla häätämässä. Koululle etsitään yrittäjä,joka alkaisi hoitaa Säyneisen ikäihmisten ruokahuollon ja kotihoitotyön. Pari-kolme luokkaa voisi saneerata ns. intervallijaksoille. Myös ikäihmisten viriketoiminta olisi Säyneisen asukkaille omalla kylällä. Koulua yrittäjä voisi vuokrata yhdistyksille, yrityksille ja muille tarvitsijoille esim. kansalaisopisto, liikuntaryhmät ja ,kylätoimikunnan kirjastokin voisi jäädä koululle. Lyhyesti ja yksinkertaisesti sanottuna: Säyneinen hoitaisi omat ikäihmisensä ja tarvittaessa lapsensakin. Yrittäjä joutuisi varmasti ottamaan työntekijöitä,eli on nähtävä myös työllistävä vaikutus tässä kylätalo asiassa. Kerrompa tuosta ikäihmisten hoitotilanteesta: Tilanne on sellainen ,että ikäihmisten hoitopaikoista on puute, kunnalla ei ole varallisuutta vastata hoidon tarpeeseen, ja tämähän on myös valtakunnallinen tilanne. VETOAN KUNNANPÄÄTTÄJIIN ANTAKAA EDES AIKAA JA MAHDOLLISUUS SÄYNEISELÄISILLE OTTAA VASTUUTA OMAN ALUEENSA VANHUKSISTA JA MITÄ KAIKKEA KYLÄTALO-TOIMINTAAN VOIKAAN KEHITTYÄ. kOULUTALO ON AINUT RAKENNUS ALUEELLAMME JOHON KYSEISTÄ TOIMINTAA VOI EDES AJATELLA TOTEUTETTAVAN. |
||
| sori vaan | Re: Säyneisen kylätalo | 1.3.2015 18.44 |
| Viimeisen tiedon mukaan, ihan "kansanynttilän" kertomaa, koulun lämmityskulut olisivat 120 000L öljyä / v. Miksi tulevaisuudessa esim. yhdistykset olisivat halukkaita maksamaan tiloista vuokraa, kun eivät tänäpäivänäkään maksa koululle euroakaan. Vain iso organisaatio pystyy ylläpitämään noinkin isoa rakennusta. Ei sitä pidetä pystyssä pienten avustusten turvin ja pikku näpertelyllä. |
||
| P | Re: Säyneisen kylätalo | 1.3.2015 20.22 |
| Moro, ihan viimeisimmän tiedon mukaan öljyä menee sekä koulun että asuntolan tarpeisiin n. 80000 litraa. Kun asuntolan menot ovat selkeästi suuremmat, tulee öljyn hinnaksi n. 35000 euroa. Jos kattila muutettaisiin puulämmitteiseksi, voisi kustannukset vieläkin selkeästi saada edullisimmiksi. Jos vielä myös kohdistetaan korjaus ja hoito huoneiden oikeanlaiseen lämmittämiseen kulut kevenevät vieläkin selkeästi. |
||
| salme harjunen säyneinen | Re: Säyneisen kylätalo | 1.3.2015 20.27 |
| Vanhustenhoito ei ole tänä päivänä näpertelyä, ja tulevaisuudessa se on kasvava ala työn suhteen. Päättäjät Juankoskellakin ovat puhuneet jo pitkään vanhustenhoidon yksinäistämisen puolesta. Vai tarkoittaako se vain, että Iivola pitäisi yksityistää,mutta puute hoitopaikoista ei siitä poistu, sillä meillä on jonossa vanhuksia ,jotka odottavat hoitopaikkaa. Tietääkö "sori vaan ", paljonko maksaa kunnalle yhden vanhuksen hoito/ vuorokausi? Tai intervallipäivä, ?Tai paljon puhetta aiheuttanut ruokahuolto? Kuopioon liittymisen jälkeen saatamme löytää omaisemme Karttulasta tai Maaningalta tai muista liitoskunnista. Miten sitten käy paljonpuhutun vapaaehtoistyön,esim.omaisen käynti syöttämässä läheistään tai ulkoiluttamassa,entäs vierailumahdollisuuden, kun ei enää kulje linja-autojakaan täällä salomailla, eikä kaikilla ole mahdollisuutta omaan autoon. Kylätalo lieneekin vain "työnimi" hankkeelle jota on suunniteltu, joku ehdottikin nimeksi "onnela",se kuvaisikin ehkä paremmin asiaa. Minä en oikein ymmärrä ,että aina etsitään nekatiivisia puolia uusista mahdollisuuksista kehittää palveluja ja työpaikkoja näillekin reuna-alueille. Täälläkin asuu vielä ihmisiä,jotka haluaisivat jatkossakin asua kotikonnuillaan. En oikein heti usko tuota öljyn kulutusta! Mutta jos on näin ,niin sitten on. Kaikki kulut ja tulot kai kuuluukin laskea sen henkilön ,joka mahdollisesti siihen joskus tulisi.(vai onko jo myöhäistä kenenkään ajatella tulevansa,joko koulu on luvattu jollekin?) Lisäksi pitää muistaa sekin seikka,että kunta on aina velvollinen hoitamaan hoidettavansa,olivatpa nuo missä hoitopaikassa tahansa. On olemassa kalliita paikkoja ja edullisempia paikkoja,ja jos ihmisen varallisuus ei riitä,niin kunta maksaa hoidontuottajalle. Heitellään tänne kehittäviä ideoita. |
||
| salme harjunen säyneinen | Re: Säyneisen kylätalo | 1.3.2015 20.31 |
| Pekka jo vastasikin tuohon öljynkulutukseen. |
||
| P | Re: Säyneisen kylätalo | 1.3.2015 21.18 |
| Moro, ja minä tuon mustaa valkoisella öljynkulutuksesta Säyneisen koulussa ja erikseen opettajien, päiväkerhon ja muiden rakennusten lämmityksestä. Salmelle ja muille säyneläisille aktiiveille, tsempatkaa Salmen kertoman "onnelan" puolesta. Teknisen toimen työntekijän mukaan Säyneisen koulu käyttää vain 45000 litraa polttoöljyä vuodessa ja sekin on käytössä myös asuntolaan. Jos 120000 litraa menisi koulun lämmittämiseen, olisi ainakin puolet siitä valunut maastoon. Pitänee todellakin tarkastaa "hevosmiesten" talikynttilöiden tiedot asiassa. Minä saan myös tarkat euromäärät maksetuista öljyistä. |
||
| salme harjunen säyneinen | Re: Säyneisen kylätalo | 1.3.2015 22.35 |
| moi,Pekka Saisitkohan muutkin käyttökulut, siis koulun ja asuntolan puolelta? Vielä kysyn, ei kai koulua voi myydä panematta julkiseen tarjousmyyntiin? Kun noita huhuja kulkee ,jos jonkinlaista! |
||
| sori vaan | Re: Säyneisen kylätalo | 1.3.2015 23.19 |
| En tiedä paljonko vanhustenhoito maksaa, mutta sen tiedän, että heidät kuuluu hoitaa. Ovathan he veronmaksajia aikoinaan olleet hekin, siinä mielessä minulle paskanhailee, mitä se kunnalle maksaa. |
||
| päättelijä ja kyselijä | Re: Säyneisen kylätalo | 2.3.2015 0.29 |
| Miksi meillä Juankoskella aina noustaan latvasta puuhun? Nyt Säyneisissä elinkeinoasiamies Liisa Jokelan kanssa on lähdetty kehittelemään ?kylätalo? koseptia, kun koulu mahdollisesti loppuu. Kunnan viranomaiset ovatkin varmaan kaikessa hiljaisuudessa jo tehneet aiesopimuksenkin koulurakennuksen myynnistä 1 eurolla, jollekin entiselle tai eläköityvälle kunnan virkailijalle. On hyvä muistaa, että Jokelan lampaanviulutehtailu ja hampunjalostus kalliin ja raskaasti tappiollisen Keskustan Sillikuukki-keittiön osalta ovat jo kauan sitten osoittautuneet huuhaa hankkeiksi. Sillikuukki-keittiö on ollut yksi merkittävä kustannusrasite myös Säyneisen koulun kohdalla. Juankoskellakin on vain uskottava se, että narulla ei voi työntää ja erilaisia hankkeita kehiteltäessä on hyvä suorittaa niistä ensin laskelmat ja ryhtyä vasta sitten toteutukseen. Juankoskinen uskomuksiin ja haaveisiin perustuva päätöksenteko on jo Premium Boardin kohdalla tullut maksamaan kaupungin veronmaksajille ainakin 8 milj. euroa muutaman vuoden sisään, eikä asia ole vielä läheskään lopussa. Sinänsä on hyvä, että Säyneisissä mietitään asioita myös siltä varalta, että koulu joskus loppuu. Salme Harjunen on aivan oikeassa siinä, että vanhustenhoidolle on tulevaisuudessa varmasti tilausta, mutta on hyvä harkita, miten tällaiseen "tilaukseen" tulee järkevästi vastata Juankoskella. Meillähän on kaikilla hyvässä muistissa vielä ns. kunnalliskodit ja eri typpiset laitokset, jonne vanhuksia, kehitysvammaisia tai vähän ns. normaaleista ihmisistä poikkeavia ihmisiä eristettiin yhteiskunnan ulkopuolle. Nykypäivänä ei enää onneksi ajatella noin ja siksi monenlaisia "laitoksia" ollaankin systemaattisesti ajamassa alas. Erilaisetkin ihmiset pyritään mahdollisuuksien mukaan integroimaan joustavasti muuhun yhteiskuntaan, joka on varmasti oikea suunta. Suomessa tässä mielessä ollaan nyt näköjään jo menossa toisenlaiseen äärimmäisyyteen, kun Euroviisuihinkin jo äänestettiin Pertti Kurikan Nimipäivät punk-yhtyeen "Aina mun pitää" remukappale. Epäilen, että tällä kertaa suomalaiset ovat kyllä vähän liian modernisti liikkeellä. Kysymys lienee kuitenkin laulu- ja sävellyskilpailusta. Vähän tuli mieleen taannoiset suomalaiset muurahaispesään istujat. Säyneisen kouluasiassa ei kannata olla tuuliviiri, vaan suutarin on syytä tiukasti pyrkiä pysymään lestinsä äärellä loppuun asti. Tällä tarkoitan sitä, että Säyneisen typerästä koulupäätöksestä on jo tehty kunnallisvalitus, jonka tulos ei ole vielä tiedossa. Se asia on tiedossa, että kunnan on järjestettävä aluellaan oleville ihmisille perustuslain mukaiset palvelut ja näistä yksi keskeisimpiä on koulutuspalvelujen järjestäminen perusopetuslain ja perustuslain säädösten mukaisesti. Kun Säyneisen koulusta kehitellään "onnelaa", niin on hyvä muistaa, että mikään onnela ei pysy pystyssä, jos sillä ei ole tuloja. Koulu on siitä hyvä laitos, että siitä on kunnalle automaattisesti selviä tuloja, koska valtio osallistuu kunnan järjestämiin koulutuskustannuksiin merkittävällä panoksella. Säyneisen koulun tapauksessakin valtion tuki Säyneisen koululle voi helposti olla yli 150 000 euroa vuodessa, jolloin esim. 50 oppilaan koulussa kaupungin nettokustannus per oppilas on vain noin 5 000 euroa per oppilas. Luku on Säyneisissä alhaisin kaikista Juankosken kouluista, jos asiat hoidetaan kunnolla. Valtio voi myös myöntää uhanalaisille kouluille erityisavustuksia hakemuksen perusteella. Esim. Espoossa saatiin äskettäin aikaan iso kärhämä, kun kouluviranomaiset olivat unohtaneet hakea tällaisia avustuksia. Tiedossani ei ole, onko tällaisiakaan asioita meillä Juankoskella koskaan selvitetty? Hyvä tavoite uhanalaisille kyläkouluille on monitoimikeskus, joka jouhevasti integroituu lähiympäristönsä tarpeisiin. Ei ole vaikea miettiä, mitä nämä tarpeet mm. Säynesissä ovat. Koulutuspalveluja ja muiden palvelujen tulee kuitenkin ns. istua hyvin yhteen, jolloin saadaan maksimaalinen hyöty Säyneisissä jo olevasta verrattain hyväkuntoisesta koulutuskeskuksesta, jonka kapasiteettikin ylittänee selvästi 50 oppilasta. Vanhan koulutustarkoituksiin suunnitellun koulun muuttaminen Salme Harjusen ja Liisa Jokelan kehittelemäksi "onnelaksi" voi osoittautua hyvinkin kalliiksi hankkeeksi, koska vanhusten hoitoon liittyy monenlaisia säädöksiä mm. rakennusten osalta. Hyvän kuvan näistä säädöksistä saa mm. USA:n suurlähettilään Oreckin oman asunnon remonttivaatimuksista, kun viranomaiset vaativat, että asunnon remontissa täytyy ottaa huomioon mm. pyörätuolipotilaat erilaisissa mitoituksissa. Oreck joka on varsinainen kehonrakentaja, ei voinut ymmärtää, miksi juuri hänen asuntonsa pitäisi suunnitella pyörätuolipotilaille. Parasta on lähteä Säyneisissä liikkeelle siitä, että myös Kuopion koillisen alueen lapset tarvitsevat koulutusta ja se on Kuopion tavalla taikka toisella järjestettävä vuoden 2017 jälkeen. Yksimielisesti 26.8.2014 hyväksytyssä liitossopimuksessa on Kasvun ja Oppimisen Palvelualueen osalta todettu, että liitoksen tapahduttua vuonna 2017 Koillis-Savon palveluverkkorakenteesta päätetään sitä varten perustetussa alatyöryhmässä. Tällaista alatyöryhmää ei ole vielä olemassa, mutta mikään ei varmaan estä sitäkään, että ainakin epävirallista konsultointia voi Kuopion kanssa harrastaa jo ennen liitoksen toteutumista Koillis-Savon palvelurakenteen tulevaisuuden näkymistä. Tässäkin mielessä Liisa Jokelan "onnela" ajatukset näyttäisivät olevan ennenaikaisia ja siten ristiriidassa yksimielisesti hyväksytyn liitossopimuksen paragraafien kanssa. |
||
| salme harjunen säyneinen | Re: Säyneisen kylätalo | 2.3.2015 1.26 |
| Muistutanpa vielä ketjun alusta: n. vuoden ajan on SUUNNITELTU lähidemokratia malleja JUANKOSKELLE, liittyen aikaan jolloin olemme Kuopiossa. Esitin vain MUUTAMIA AJATUKSIA ja suunnitelmia Säyneisen koulun osalta,koska valtuustohan on päättänyt, että nyt on viimeinen koulun lukukausi menossa, eli syksyllä 2016 koulun toiminta ei jatku. Kyllä minäkin soisin ,että rakennukset olisivat koulu käytössä, ja saattaa suunnitelmat olla silläkin taholla. Halusin hieman selventää toisessa ketjussa olevia oletuksia ,että kyläläiset tarvitseisivat koulun "huvikäyttöön"(huono sanavalinta tuokin), eli kyläläisten talon. Eipä mennä asioiden edelle,mutta kyllä näinkin isoa asiaa on kunnolla pohdittava ja luotava elämisen mahdollisuus sille toiminnalle mikä koululle tuleekaan. Ei liene ainakaan hyvä,jos rakennus jää monumentiksi ja lahoamaan. Säyneisessä on riittävä määrä kunnan (muidenkin) omistamia taloja jotka "rempottaa",kun ei ole korjattu vaan jätetty heitteille. Annetaan vaan ideoiden lentää ja kiinnostuneiden suunnitella vaikkapa "kylätaloa",jossa olisi moninaista toimintaa. Senverran voin kertoa, että itse rakensimme vajaa 7vuotta sitten talon,jossa huomioimme ajan jolloin tarvitaan leveät ovet ,inva-wc,ja esteetön sisäänkäynti,eli asumme vanhuuden varalle rakennetussa kodissa. Miksihän näin rakensimme? Koska työssäni olen hoivannut ihmisiä hyvinkin ahtaissa tiloissa, eli ,opissa olin siinäkin mielessä! Valitus ja siihen liittyvät ratkaisut eivät estä SUUNNITTELEMASTA,eikä vielä puhutakaan toteuttamisesta. Lähialuetoiminta on tulevaisuutta, sen tietää jos on tutustunut jo olevassa oleviin ratkaisuihin joissakin Suomen kunnissa. ja omalla nimellä kirjoitan,eli kestän kyllä arvostelutkin ja saahan sitä olla erimieltäkin. |
||
| piinaviikko | Re: Säyneisen kylätalo | 2.3.2015 16.59 |
| Ideoita ja idealisteja on hyvä maailmassa olla. Tässä keskustelussa on jäänyt epäselväksi se, minkä verran rahoitusta on saatavilla ja kuinka pitkäksi aikaa? Onko Säyneisen alueella olemassa niin paljon vanhuksia/vammaisia/vajaakuntoisia, että toiminta olisi kannattavaa? Onko kukaan tietoinen, olisiko koulun kiinteistöön tulossa hoivayrittäjää. Ala on raskas, joten voimissaan olevaa ihmistä tarvitaan? Onko kukaan ollut yhteydessä Kuopion vanhustenhuollon virkamiehiin? Toivottavasti Kuopiossa on joku, jolla on suunnitelmia ja ajatuksia, myös Juankosken vanhusten hoiva-asumisesta. Joskus vuosia sitten jo puhuttiin että Ilmaria-kodit on olleet kiinnostuneita Säyneisen koulusta. Pessimisti ei pety koskaan. Ja uskallan epäillä, että sille konsernille koulu myydään. |
||
| alan mies | Re: Säyneisen kylätalo | 4.3.2015 10.18 |
| Kun vähänkään katsoo tosiasioita, havaitsee, ettei Säyneisen seutu tarvitse kouluja, mutta kylläkin vanhusten huoltoa. Tilastokeskuksen Paavo-tietokanta on aika hyvä asioiden tarkistamiseen. Suraavassa esimerkiksi postinumeroalueen 73770 Säyneinen-Ala-Siikajärvi ikäjakauma: http://verti2.stat.fi/VERTI/graph/viewpage.aspx?ifile=quicktables/PAAVO//paavo_1&lang=3&rind=2182 Tästä nähdään, että vuonna 2013 oli kuusivuotiaita ja sitä nuorempia 26 lasta, mutta kuusikymppisiä ja sitä vanhempia noin 215 ikäihmistä. |
||
| järjen valo | Re: Säyneisen kylätalo | 4.3.2015 11.07 |
| Säyneisen koulun keittiö on syytä palauttaa entiseen kuosiinsa ja alkaa tehdä siellä kunnon ruokaa säyneeläisille, esim. kotipalveluyrityksille tai itse liikkuville vanhuksille. Kallis Cook and Chill -välineistö pitää viedä pois ja yrittää myydä. Näin turha heikkolaatuisen ruoan kuljetusruletti voidaan lopettaa. Säästyy nekin rahat. Kotiruokaa voi myydä kaikille. Alan mies on oikeassa vanhusten palveluiden kehittämistarpeesta, mutta lapsiakin tulee, jos houkutellaan lapsiperheitä Säyneiseen ja koululaisia Karin kylästä. Varmasti omia koululaisia palaa Juankoskelta, kun nyt on nähty taksikyytien kustannukset ja lasten koulupäivien pituus. Viihtyminen Juankoskella on ollut huomattavan heikkoa. Lapsiin kannattaa satsata, vaikka se ei tuo kepulle tai demareille korruptiorahaa tai virkoja omille. Palveluseteliyrittäjät pelastavat omalta osaltaan koko Juankosken taloutta, ja he käyttävät varmasti hyvää keittiötä ja koulun hyviä tiloja toimipaikkanaan. Ei hyviä käytäntöjä tarvitse etsiä konsulttien avulla, vaan omalla järjellä. |
||
| päivää | Re: Säyneisen kylätalo | 4.3.2015 11.33 |
| Alan mies kirjoittaa, ettei Sääyneisen seutu tarvitse kouluja, Kiitos, meille kyllä riittäisi tämä yksi koulu, ei olla vaadittu yhtään enempää. Ei tämän koulun lakkauttaminen johdu mistään tilastotiedoista, vaan ainostaan päin p:tä hoidetuista asioista. Päivähoito lapsienkin ruoka tule maksamaan maltaita, kun muutama ateria päivässä kuljetetaan erikseen Juankoskelta Säyneiseen. No, kunhan nämä neropatit sen tajuaa, niin sitten nämäkin lapset siirretään sinne patojen äärelle. |
||
| alan kolmas mies | Re: Säyneisen kylätalo | 4.3.2015 16.22 |
| Alan mies on googlannut arvokasta tietoa Tilastokeskuksen Paavo-tietokannasta Säyneisen koulun tyhmän lakkautuspäätöksen johdosta tehtyyn kunnallisvalitukseen liittyen. alan mies on todennut, että kouluja tarvitaan, mutta myös vanhemmalle väestölle täytyy järjestää palveluja. alan mies on valitettavasti taas jättänyt ainakin koulutuksen järjestämisen osalta analyysien ja johtopäätösten teon muiden huoleksi. Tässä yhteydessä en malta olla ottamatta esille metsäteollisuuden tuotantolaitosten sijoittumisessa ennen vanhaan hyväksi havaittua kriteeriä eli puustamaksukykyä. Opettajani ja pitkäaikainen esimieheni Niilo Ryti, presidentin terävä-älyinen poika, piti tätä kriteeriä suuressa arvossa. Itsekin olen ollut ihastunut käsitteeseen, vaikka ei pelkästään sen perusteella kaikkia teollisuuslaitosten sijoituspäätöksiä kuitenkaan voi tehdä. Mielestäni kuitenkin "oppilaistamaksukyky" sopii kuitenkin mainiosti, kun ratkaistaan ongelmallisiin kyläkouluhin liittyviä asioista. Kysymys on suunnilleen sama kuin puun saatavuudesta sellutehtaalle. Tästä syystä Kuopioon Finpulpin kaavailema 1.1 milj. tonnin 1.4 miljardia euroa maksava selluhanke vaikuttaa ainakin Talouselämän toimittaja Matti Kankaren mukaan hyvin epävarmalta. Lapsiin ja tulevaisuuteen sijoittaminen on varmasti varmempaa puuhaa kuin selluun sijoittaminen. Tiettävästi voimakkaasti viime aikoina laajentunut Kuopion kaupunki onkin suurten kaupunkien joukossa hoitanut huonosti leiviskänsä perusopetuksen osalta. Tällaisiin virheinvestointeihin ei ole Koillis-Savossa varaa. Kuopio on kuitenkin indikoinut mm. Juankosken kuntaliitossopimuksessa, että Pohjois-Savon koulukysymyksiä varten perustetaan suunnittelun alatyöryhmä. Tällainen työryhmä tulee todella tarpeeseen eikä ainakaan yhtään liian aikaisin. alan miehen innoittamana keräsin Tilastokeskuksen Paavo-tietokannasta keskusteluun muutamia peruskoululaisia koskevia tietoja Kollis-Savosta. Alustavia tietoja alla: Säyneinen-Ala-Siikajärvi - 3-6 vuotiaita 15 kpl - 7-12 vuotiaita 25 kpl Palonurmi-Aholansaari (Kuopio) (Palonurmen koulussa oppilaita noin 50 kpl) - 3-6 vuotiaita 9 - 7-12 vuotiaita 23 kpl Pajulahti (Kuopio) (Pajulahden koulussa oppilaita 84 kpl) (koulussa ahtautta) - 3-6 vuotiaita 44 kpl - 7-12 vuotiaita 67 kpl Keski-Siikajärvi - 3-6 vuotiaita 14 kpl - 7-12 vuotiaita 19 kpl Rautavaara (keskus) - 3-6 vuotiaita 50 kpl - 7-12 vuotiaita 59 kpl Rautavaara (Ala-Luosta ? Riitasalo) - 3-6 vuotiaita 2 kpl - 7-12 vuotiaita 4 kpl Juuan kunta (asukkaita yhteensä 5 223) - 3-6 vuotiaita 145 kpl (arvio) - 7-12 vuotiaita 330 kpl (arvio) Säyneisen tulevan koulutus- ja monitoimikeskuksen ns. luontaisesti lankeavalla raaka-aineen (eli opetettavien lasten) hankinta-alueella on siis yhteensä oppilaita seuraavasti: - 3-6 vuotiaita 277 kpl - 7-12 vuotiaita 577 kpl Google mapista nähdään 10 sekunnin googlauksen tuloksena, että Säyneinen sijaitsee ym. koulutettavaa nuorisoainesta silmällä pitäen oppilaiden hankinta-alueen keskipisteessä. Selluteollisuudessa on totuttu aina tehtaat sijoittamaan keskellle raaka-ainelähteitä tai sitten järvien ja jokien varsiin, jolloin tarvittava vesihuolto on ollut hyvä järjestää. Raaka-ainelähteiden keskipisteessä olevan sellutehtaan logistiset kustannukset optimoituvat ja näin tapahtuu myös oppilaita kuskattaessa edes takaisin kouluihin. Oppilaita hankinta-alueen keskipisteeseen kuskattaessa siis sivistystä ja koulutusta saavien oppilaiden kuljetuskustannusten täytyy siis myös optimoitua. Tällöin tietysti kuljetusaika, odotusaika ja kuljetuskustannuksetkin ovat siis kokonaisuuden kannalta edullisimmat. Tämä viittaa siihen, että koulutusta on siis paras järjestää oppilaiden hankinta-alueen keskipisteessä. Kouluissa ei tarvita niin suuria vesimääriä kuin esim. sellutehtaissa, mutta Säyneisen koulussa on jo nyt hyvät tilat käsittääkseni ainakin 70 oppilaan tarpeita ajatellen. Kuopion tulevassa sivistystoimen alaryhmässä on hyvä ottaa huomioon, että jo nyt Pajulahden peruskoulussa tuntuu olevan ahdasta ja Palonurmen koulunkin tulevaisuus näyttää epävarmalta ainakin vuoden 2017 jälkeen, jolloin taas Juankoski on jo virallisesti liittynyt Kuopioon. Kouluasioissa on myös syytä pitää mielessä, että Juuankin kunta on Juankosken kunnan ikiaikainen naapuri ja Juaalla jopa puhutaan selvää savon kieltä. Aiemmassa historian vaiheissa läänirajakin on ollut matala, mutta nyttemmin Juankoski ei näytä enemmälti harrastaneen yhteistyötä edes naapurikuntansa Juaan kanssa. Ainakaan virallisissa papereissa en ole havainnut Juuan kunnasta mitään mainintoja, jota pitää kyllä kovasti ihmetellä, kun "elinkeinoministeri" Jokelankin työryhmät ovat päätyneet harrastamaan kulttuuriyhteistyötä ja molemminpuolista matkailua jopa skotlantilaisen pienen Huntlyn kaupungin kanssa. Koska Säyneisen tulevan koulutus- ja monitoimikeskuksen oppilaiden hankinta-alueella näyttää olevan potentiaalisesti 3-6 vuotiaita oppilaita noin 280 kapaletta ja 7-12 vuotiaita peräti noin 580 kappaletta, niin mitä pikimmin onkin syytä ryhtyä konkreettisiin toimiin ja alkaa oikeasti kyselemään, kuinka moni oppilas olisi tulossa Säyneisten uudelleen virkistettyyn koulutus- ja monitoimikeskukseen opiskelemaan. On syytä muistaa, että ulkopaikkakuntalaisten kouluttamisesta valtio maksaa ulkopaikkakuntalaisen koulutuksen järjestämisestä käsittääkseni korvaustakin peräti 6226 euroa per vuosi. Koulutuskin on siis jopa valtion taholta todettu hyödylliseksi hommaksi, jota systemaattisesti pyritään tukemaan. Viisaat kunnatkin ovat tietysti käyttäneet koulutusta myös hyväkseen, kun ovat olleet luomassa itselleen kestävää kuntastrategiaa ja sen vuoksi puoleensa vetävää kuntaa. Sellaiseen kuntaan, joka systemaattisesti sulkee kyläkoulujaan ei uusia asukkaita eikä myöskään mitään yrittäjiä voi tulla. Onkohan tässäkin yksi syy siihen, että miksi Juankosken "elinkeinoministeri" Jokela ei ole saanut ainuttakaan hoiva- ja hyvinvointialan yritystä Juankoskelle, vaikka oman kertomansa mukaan niitä hän on ollut yhdessä kaupunginjohtajan kanssa vokottelemassa turhaan jo vuositolkulla? Yleisesti on tiedossa, että hoiva-alalla valtaosa työtekijöistä on naisia. Naisilla on tapana hankkia tietyssä elämänvaiheessa myös lapsia. Kukahan lapsia hankkinut ja saava naishoitaja tai tai perheellinen yrittäjä lähtisi Juankoskelle hoiva-alalle yrittäjäksi, kun kunnassa ei ole mahdollisuuksia edes kunnollisiin lähikoulupalveluihin? Tulipa tuostakin mieleeni opettavainen tarina eräästä soitinkaupasta, jossa konsultit olivat käyneet selvittämässä kaupan myyntitoimintaa. Konsultit olivat havainneet, että nuottien katteet ovat soitinkaupassa varsin vaatimattomat. Heidän suositus oli kauppiaalle, että nuottien myynti on syytä välittömästi lopettaa. Nuottien myynnin lopetus johtikin sitten yllättävästi nopealla aikataululla asiakaskatoon ja kaupan konkurssiin. Kun asiaa sitten selvitettiin, niin kaikonneet asiakkaat totesivat, että he eivät sellaisesta soitinkaupasta soittimia osta, jossa ei ole tarjolla muodissa olevien kappaleiden nuotteja, joita voi testata mahdollisesti ostettavilla soittimilla. Juankosken kaupunkia onkin hoidettu Kangasperkon aikana samaan tapaan kuin em. konkkaan menyttä soitinkauppaa. Kangasperko on ollut vuodesta 1996 lähtien keskittynyt pahvitehtailuun, mutta samaan aikaan vähäarvoisten "nuottien" myynti on kokonaan lopetettu. Juankosken kaupungintilinpäätöksistä voidaan lukea tämän turmiollisen johtamistavan tulokset. Juankoski on menettänyt itsenäisyytensä |
||