Keskustelu
| PV | takaus kunnan toimialaan ja oliko se lainmukainen | 14.3.2015 17.53 |
| Moro, Tässä vielä tietoa asiasta:" markkinahinnan arvio 30.8.2010. \ ""`-\_ Takaus kunnan toimialakysyrnyksenä Kuntalain 2 §:n mukaan kunta hoitaal'tsehallintonsa nojalla itselleen ottamansa ja sille laissa säädetyt tehtävät. Kuntalain valmisteluaineistossa, oikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessa on todet- tu, että takaussitoumuksen antaminen kunnan ulkopuoliselle yritykselle voi kuu- Iua kunnan toimialaan lähinnä silloin, kun tarkoituksena on työllisyyden turvaami- nen kunnassa ja taattavassa lainassa on kysymys investointilainasta, jolla luo- daan uusia pysyviä työpaikkoja tai varmistetaan työpaikkojen pysyminen kunnas- sa. Takaukseen liittyvä riski ei kuitenkaan saa olla kunnan kantokykyyn `nähden liian suuri eikä saa vaarantaa kunnan toiminnan jatkuvuutta. Kunnan edüttulee turvata edellyttämällä riskit asianmukaisesti kattavien vastavakuuksien antamista kunnalle (Harjua - Prättälä: Kuntalaki Tausta ja tulkinnat Helsinki. 2007 s. 124- 127)." Siten pitää ensiksi todeta, että kuuluiko kunnan toimialaan omavelkainen, ilman todellista vastavakuutta oleva suoritus. Kunnassa, jossa verotulojen määrä on vuodessa n. 10 miljoonaa euroa, oli takauksen määrä 5 miljoonaa euroa, siis kantokyvyltään valtava ja aivan liian iso. Toiseksi realisoituminen on aiheuttanut palvelujen leikkauksia ja kunta joutuu ottamaan lisää lainaa vuosittain n. 2-4 miljoonaa euroa, koska sosiaalitoimen ylitys on joka vuosi ainakin 1,5 miljoonaa euroa, siis tahallinen alibudjetointi, joka todellisuudessa johtuu velkojen takauksen maksamisesta ja muista yritykselle saamatta jäämisistä. Kolmanneksi lainaa ei käytetty investointeihin, sillä yritys oli jo ostanut tehtaan ennen takausta ja siten koska muita investointeja ei ollut, käytettiin laina omiin "maksuihin" ja käyttöpääomaksi. Neljänneksi työllisyyttä ja pysyvää sellaista ei ole saatu aikaan, vaan työttömyys on lisääntynyt. Joten se siittä. Ja sitten vastavakuudesta--- täysin tyhjä panttivakuus. |
||
| PV | Re: takaus kunnan toimialaan ja oliko se lainmukainen | 14.3.2015 18.19 |
| Moro, ja vielä tärkeämpi seikka on ennakkoilmoittaminen, joka on ehdoton edellytys: " Yrityksille myönnettävät valtiontukia koskevat periaatteet Yleistä valtiontukea koskevista säännöistä Yrityksille myönnettävät valtiontukia koskevat periaatteet määritellään EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artikloissa. Kuntien yrityksille myöntämä tuki kuuluu EY:n valtiontukisäätelyn piiriin. Säännöt koskevat kaikkia toimenpiteitä, joissa julkinen sektori myöntää yrityksille tukea tai muuta etua. Valtiontukien säätelyn kannalta ei ole merkitystä sillä, onko kysymyksessä yksityinen tai julkisomisteinen yritys. Valtiontukisäännöksiä sovelletaan myös kuntien tai kuntayhtymien omistamiin yrityksiin. Koska valtiontuet ovat lähtökohtaisesti kiellettyjä, on annettavalle tuelle löydettävä erikseen hyväksyttävyyden peruste. Yrityksen määritelmä ei ole sidoksissa kansalliseen yhtiölainsäädäntöön, vaan valtiontukisäätelyn kannalta yrityksiä ovat kaikki taloudellista toimintaa harjoittavat yksiköt niiden oikeudellisesta muodosta riippumatta. Taloudellista toimintaa on tavaroiden tai palveluiden tarjoaminen markkinoille. Tuen myöntäminen on lähtökohtaisesti kiellettyä silloin, kun seuraavat neljä kriteeriä täyttyvät 1. Julkisia varoja kanavoidaan julkisiin tai yksityisiin yrityksiin 2. Etu on valikoiva, ts. se kohdistuu vain tiettyihin yrityksiin 3. Toimenpide vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan 4. Toimenpide vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua. Valtiontukitoimenpiteet tulee etukäteen ilmoittaa Euroopan komissiolle. Komissio arvioi tukitoimenpiteen sopivuuden yhteismarkkinoille. Suunnitellusta tukitoimenpiteestä tulee ilmoittaa komissiolle ennakkoon eikä tukitoimenpidettä saa toteuttaa ennen kuin komissio on antanut toimenpiteelle hyväksyntänsä. Poikkeuksena komissiolle tehtävän ennakkoilmoitusmenettelyn ovat ns. de minimis asetuksen (EY n:o 1998/2006) mukaiset vähämerkitykselliset tuet sekä yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen (EY n:o 800/2008) mukaiset tuet, joiden osalta asetuksissa on omia menettelysäännöksiä. Jos tuki on otettu käyttöön ilman komission hyväksyntää, kyse on sääntöjen vastaisesta/laittomasta tuesta, joka voidaan joutua perimään korkoineen takaisin tuen saajalta. Tuen käsite on laaja. Tuen muodolla ei ole siten merkitystä. Myönnettävän tuen ei tarvitse olla rahasuoritus. Maa-alueiden ja rakennusten hinnoittelun ohella myös kunnan myöntämät avustukset, laina- ja takausjärjestelyt, korkoedut sekä pääomarahoitus kuuluvat valtiontukisäätelyn piiriin. Työ- ja elinkeinoministeriö on laatinut tämän yleiskirjeen oheen liitetyn esitteen valtiontukisäännöksistä. Esitteessä käsitellään valtiontuen määritelmää, ilmoitusmenettelyä ja sen poikkeuksia, hyväksyttäviä toimintoja, yritysten oikeusturvaa, rakennerahastovaroja ja valtiontukisääntöjä sekä työ- ja elinkeinoministeriön roolia EY:n valtiontukiasioissa. Väliaikainen 500 000 euron yritystukiohjelma EY:n komissio on 3.6.2009 päätöksellään hyväksynyt Suomen valtiontuki-ilmoituksen 500 000 euron väliaikaisesta yritystukiohjelmasta. Ohjelman puitteissa voidaan myöntää yhdelle yritykselle tukea enintään 500 000 euroa vuosien 2009 ja 2010 aikana. Ohjelman mukaisilla tukitoimenpiteillä voidaan lähtökohtaisesti rahoittaa kaikkia yritysten kustannuksia kaikilla toimialoilla lukuun ottamatta maataloustuotteiden alkutuotantoa ja kalastusalaa. Tavanomaisista tukiohjelmista poiketen tätä tukea voidaan myöntää paitsi terveille yrityksille myös yrityksille, jotka ovat joutuneet vaikeuksiin 1.7.2008 jälkeen. Ennen tuen myöntämistä tukiviranomaisen on varmistettava, että yritys ei ole ollut vaikeuksissa 1.7.2008 Uutta väliaikaista tukea ei voida yhdistää de minimis -asetuksen mukaiseen vähämerkitykselliseen tukeen samojen tukikelpoisten kustannusten osalta. Viranomaisen vastuulla on varmistaa, etteivät uuden tukiohjelman mukainen tuki ja de minimis -asetukseen perustuva tuki ylitä 500 000 euron rajaa ajalla 1.1.2008?31.12.2010. Ennen tukipäätöstä viran-omaisten on siten saatava yritykseltä ilmoitus kaikista muista de minimis -asetuksen ja 500 000 euron tukiohjelman mukaisista tuista kuluvan verovuoden ajalta. Komissio edellyttää jäsenvaltiolta tukiohjelman seuranta- ja raportointitietojen toimittamista. Tämän vuoksi viranomaisen, joka aikoo maksaa tukea tämän ohjelman puitteissa, on ilmoitettava työ- ja elinkeinoministeriölle tiedot tukiohjelman tavoitteista, kohderyhmästä (tai yksittäisen tuen saajasta) ja tuen muodosta (laina, takaus, avustus). Lisäksi tiedot myönnettyjen tukien määrästä tulee toimittaa työ- ja elinkeinoministeriölle 16.10.2009. Tukiohjelman puitteissa tukea voidaan myöntää eri muodoissa esim. avustuksena, lainana tai takauksena. Tuen tukielementti on kuitenkin voitava laskea läpinäkyvästi tuen myöntämishetkellä. Valtiontukisäännösten huomioon ottaminen asioiden valmistelussa Viimeaikaisen oikeuskäytännön perusteella on ilmeistä, että yksittäisiin hankkeisiin tai toimenpiteisiin mahdollisesti sisältyvien tukien asianmukaisuus tulee kunnallisvalitusten yhteydessä entistä useammin arvioitavaksi kunnan toimialaan kuulumisen lisäksi myös EY:n valtiontukisäännöksien näkökulmasta. Tämän vuoksi Kuntaliitto pitää tärkeänä, että kunnat ja kuntayhtymät tukitoimia valmistellessaan ja niistä päättäessään tuntevat kunnan toimialaa koskevan säätelyn lisäksi myös EY:n valtiontukisäännöksien pääperiaatteet. " Ilmoitusta ei Juankoski koskaan laatinut ja nyt NS odottaa kieli keskellä suuta KHO:n päätöstä. Kuten minäkin ja katsotaan miten käy. Päätöksen pitäisi valmistua piakkoin. |
||
| kyrsiintynyt veronmaksaja | Re: takaus kunnan toimialaan ja oliko se lainmukainen | 14.3.2015 19.16 |
| Tarkastuslautakunnassa on syytä ottaa käsittelyyn PBF:n takauksen johdosta tehdyt kirjanpidolliset toimenpiteet. Tällä kertaa tarkastuslautakunnassa Samuel Niskasen taannoinen äänestyskömmähdys on myös syytä korjata ja häntä evästää asiassa kunnolla. Kaupungin vuoden 2013 tilinpäätökseen oli kirjattu satunnaisina kuluina taseen ulkopuolisen takauksen maksusta erä 4.077 milj. euroa, jonka johdosta kaupungin tilikauden alijäämä oli 5.042 milj. euroa. Tilinpäätöksen rahoituslaskelmasta selviää, että tilivuoden 2013 aikana kaupungin lainakannan muutos oli 4.104 milj. euroa, joka oli syntynyt seuraavasti: - pitkäaikaisten lainojen lyhennykset: - 2.496 milj. euroa - lyhytaikaisten lainojen lisäys: + 6.600 milj. euroa - lainakannan muutos: + 4.104 Kun sitten tarkastellaan kaupungin tasetta vieraan pääoman osalta vuosina 2012-2013, nähdään seuraavat muutokset: - pitkäaikaiset lainat rah.- ja vakuutuslaitoksille: - 2012: 14.878 milj. euroa - 2013: 12.382 milj. euroa - Muutos 2012-2013: -2.496 milj. euroa - lyhytaikaiset lainat rah.- ja vak. laitokseille - 2012: 2.996 milj. euroa - 2013: 9.596 milj. euroa - Muutos 2012-2013: + 6.600 milj. euroa Kirjanpidossa tasetta muodostettaessa on tapana, että vastaavien ja vastattavien summa on aina yhtä suuri. Näin on myös Juankosken kamreeri Kähkösen laatimassa taseessa asianlaita. Juankosken kaupungin taseessa on kuitenkin sellainen omituinen piirre, että vaikka vastattaviin on merkitty PBF:n puolesta maksettuja lainoja 4.077 milj. euroa (sisältyy nostettuun lyhytaikaiseen 6.6 milj. euron lyhytaikaiseen lainaan), niin taseen vastaavien puolella ei olekaan merkitty mitään lisäystä esim. vaihtuviin vastaaviin, joihin kirjataan pitkä- ja lyhytaikaiset saamiset, rahoitusomaisuusarvopaperit ja rahat sekä pankkisaamiset. Mistään muista vastaavien eristä takauksen maksussa ei voi olla kysymys. Kun kaupunki siis maksoi PBF:n puolesta 4.077 milj. euroa Handelsbankenille, niin tämä maksu kirjautui satunnaisten kulujen kautta vähentävänä tekijänä kaupungin omaan pääomaan, joka vuoden 2013 5.042 milj. euron tappion vuoksi väheni 15.486 milj. eurosta 10.351 milj. euroon eli peräti 5.135 milj. eurolla, siis jopa 33.2%:lla. Kamreeri Kähkösen tilinpäätöksistä nähdään, että PBF ei ole maksanut 4.077 velkaansa kaupungille ainakaan 31.12.2013 mennessä. Toisaalta kaupungin tilikirjoihin ei ole myöskään merkitty sitä, että kaupungilla oli ollut vuoden 2013 lopussa jonkinlainen saatava PBF:ltä, koska kaupunki oli ilman valtuuston antamaa lupaa mennyt maksamaan täysin kaupungin toiminnoista ulkopuolisen PBF:n lainoja varattoman yhtiön puolesta. Näiden vuoden 2013 julkisestikin saatavilla olevien tietojen perustella voidaan siis todeta, että Juankosken kaupungilla ja yksityisellä varattomalla PBF:llä on ollut yksi ja yhteinen kassa, josta kaupunginjohtajan ohjauksessa on maksettu varattoman PBF:n maksuja mennen tullen. Vuonna 2013 yhteisestä kassasta kaupunginjohtaja määräsi kamreerin maksamaan em. erääntyneen lainan. Tietysti yhteisestä kassasta on maksettu vuosina 2011-2015 paljon muitakin PBF:n laskuja, koska eiväthän PBF tai JBOY ole pystyneet eikä myöskään halunneet maksaa käytännössä mitään laskujaan vuoden 2011 syksyn jälkeen. Tämä yhteinen kassa-asia on sikäli hankala, että yhteisen kassan käyttöön näyttävät sotkeutuneen pahasti myös Veijo ja Heimo, joiden olisi tullut valvoa hallituksen ja valtuuston puheenjohtajina, mitä heidän alaisensa Kangasperko oikein puuhastelee. Kangasperkolla ei ole sellaisia valtuuksia, että hän voi kaupungin kassasta maksella yksityisen yrityksen toiminta- tai rahoituskuluja. Tällaisia valtuuksia ei ole myöskään Veijolla eikä Heimolla. Vasemmiston aiemmin esittämä erityistilintarkastusvaatimus on otettava uudelleen esiin tarkastuslautakunnassa. Julkinenkin näyttö on jo sitä luokkaa, että kaupungin varojen laittomasta käytöstä ei ole enää mitään epäilystä. Juankosken kaupungin kirjanpidosta nähdään siis ilman mitään erityistilintarkastustakin, että selviä rötöksiä on tehty. Rötöstelijät on vain nyt laitettava määrätietoisesti tilille. Neljä milj. euroa on iso raha. Sillä olisi pyörittänyt Säyneisen koulua ainakin 20 vuotta ja aika monen vanhuksen ja sairaankin hoitokuluja olisi tuollakin summalla houdellut useita vuosia eteenpäin. |
||
| kyrsiintynyt veronmaksaja | Re: takaus kunnan toimialaan ja oliko se lainmukainen | 14.3.2015 19.21 |
| Tarkastuslautakunnassa on syytä ottaa käsittelyyn PBF:n takauksen johdosta tehdyt kirjanpidolliset toimenpiteet. Tällä kertaa tarkastuslautakunnassa Samuel Niskasen taannoinen äänestyskömmähdys on myös syytä korjata ja häntä evästää asiassa kunnolla. Kaupungin vuoden 2013 tilinpäätökseen oli kirjattu satunnaisina kuluina taseen ulkopuolisen takauksen maksusta erä 4.077 milj. euroa, jonka johdosta kaupungin tilikauden alijäämä oli 5.042 milj. euroa. Tilinpäätöksen rahoituslaskelmasta selviää, että tilivuoden 2013 aikana kaupungin lainakannan muutos oli 4.104 milj. euroa, joka oli syntynyt seuraavasti: - pitkäaikaisten lainojen lyhennykset: - 2.496 milj. euroa - lyhytaikaisten lainojen lisäys: + 6.600 milj. euroa - lainakannan muutos: + 4.104 Kun sitten tarkastellaan kaupungin tasetta vieraan pääoman osalta vuosina 2012-2013, nähdään seuraavat muutokset: - pitkäaikaiset lainat rah.- ja vakuutuslaitoksille: - 2012: 14.878 milj. euroa - 2013: 12.382 milj. euroa - Muutos 2012-2013: -2.496 milj. euroa - lyhytaikaiset lainat rah.- ja vak. laitokseille - 2012: 2.996 milj. euroa - 2013: 9.596 milj. euroa - Muutos 2012-2013: + 6.600 milj. euroa Kirjanpidossa tasetta muodostettaessa on tapana, että vastaavien ja vastattavien summa on aina yhtä suuri. Näin on myös Juankosken kamreeri Kähkösen laatimassa taseessa asianlaita. Juankosken kaupungin taseessa on kuitenkin sellainen omituinen piirre, että vaikka vastattaviin on merkitty PBF:n puolesta maksettuja lainoja 4.077 milj. euroa (sisältyy nostettuun lyhytaikaiseen 6.6 milj. euron lyhytaikaiseen lainaan), niin taseen vastaavien puolella ei olekaan merkitty mitään lisäystä esim. vaihtuviin vastaaviin, joihin kirjataan pitkä- ja lyhytaikaiset saamiset, rahoitusomaisuusarvopaperit ja rahat sekä pankkisaamiset. Mistään muista vastaavien eristä takauksen maksussa ei voi olla kysymys. Kun kaupunki siis maksoi PBF:n puolesta 4.077 milj. euroa Handelsbankenille, niin tämä maksu kirjautui satunnaisten kulujen kautta vähentävänä tekijänä kaupungin omaan pääomaan, joka vuoden 2013 5.042 milj. euron tappion vuoksi väheni 15.486 milj. eurosta 10.351 milj. euroon eli peräti 5.135 milj. eurolla, siis jopa 33.2%:lla. Kamreeri Kähkösen tilinpäätöksistä nähdään, että PBF ei ole maksanut 4.077 velkaansa kaupungille ainakaan 31.12.2013 mennessä. Toisaalta kaupungin tilikirjoihin ei ole myöskään merkitty sitä, että kaupungilla oli ollut vuoden 2013 lopussa jonkinlainen saatava PBF:ltä, koska kaupunki oli ilman valtuuston antamaa lupaa mennyt maksamaan täysin kaupungin toiminnoista ulkopuolisen PBF:n lainoja varattoman yhtiön puolesta. Näiden vuoden 2013 julkisestikin saatavilla olevien tietojen perustella voidaan siis todeta, että Juankosken kaupungilla ja yksityisellä varattomalla PBF:llä on ollut yksi ja yhteinen kassa, josta kaupunginjohtajan ohjauksessa on maksettu varattoman PBF:n maksuja mennen tullen. Vuonna 2013 yhteisestä kassasta kaupunginjohtaja määräsi kamreerin maksamaan em. erääntyneen lainan. Tietysti yhteisestä kassasta on maksettu vuosina 2011-2015 paljon muitakin PBF:n laskuja, koska eiväthän PBF tai JBOY ole pystyneet eikä myöskään halunneet maksaa käytännössä mitään laskujaan vuoden 2011 syksyn jälkeen. Tämä yhteinen kassa-asia on sikäli hankala, että yhteisen kassan käyttöön näyttävät sotkeutuneen pahasti myös Veijo ja Heimo, joiden olisi tullut valvoa hallituksen ja valtuuston puheenjohtajina, mitä heidän alaisensa Kangasperko oikein puuhastelee. Kangasperkolla ei ole sellaisia valtuuksia, että hän voi kaupungin kassasta maksella yksityisen yrityksen toiminta- tai rahoituskuluja. Tällaisia valtuuksia ei ole myöskään Veijolla eikä Heimolla. Vasemmiston aiemmin esittämä erityistilintarkastusvaatimus on otettava uudelleen esiin tarkastuslautakunnassa. Julkinenkin näyttö on jo sitä luokkaa, että kaupungin varojen laittomasta käytöstä ei ole enää mitään epäilystä. Juankosken kaupungin kirjanpidosta nähdään siis ilman mitään erityistilintarkastustakin, että selviä rötöksiä on tehty. Rötöstelijät on vain nyt laitettava määrätietoisesti tilille. Neljä milj. euroa on iso raha. Sillä olisi pyörittänyt Säyneisen koulua ainakin 20 vuotta ja aika monen vanhuksen ja sairaankin hoitokuluja olisi tuollakin summalla hoidellut useita vuosia eteenpäin. |
||
| alan mies | Re: takaus kunnan toimialaan ja oliko se lainmukainen | 14.3.2015 19.41 |
| Samuel Niskanen valittiin valtuustoon ylivoimaisesti pienimmällä äänimäärällä eli lähinnä Pekka Vartiaisen äänillä. On todella äänestäjien pettämistä, että hän äänesti tyhjää viimeisessä tarkastuslautakunnan kokouksessa. Eikö kristillisillä ole mitään puoluekuria? |
||
| ex ruukkilainen | Re: takaus kunnan toimialaan ja oliko se lainmukainen | 15.3.2015 7.21 |
| Niskanen voi ja pitääkin korjata tuo erehdyksensä ja esittää itse tarkastuslautakunnassa erityistilintarkastuksen suorittamista välittömasti. Pieni viivästys, joka aiheutui tuosta ajattelemattomuudesta ei aiheuta täten suurtakaan haittaa. Selkärankaa pitää nyt löytyä Niskasen lisäksi myös muilta tarkastuslasutakunnan jäseniltä, Niskasen esityksen tueksi. |
||