Keskustelu
| PV | Vanhuspalveluista | 16.3.2015 11.36 |
| Moro, YLE julkaisi tänään vanhuspalveluista kuntakohtaisen arvioinnin. Suosittelen. Esimerkkinä pistin vastakkain Juankosken ja Kaavin vanhuspalvelut: -Kaavi tarjoaa riittävästi omaishoitoa ja palveluita; Juankoski oman arvionsa mukaan vain melko riittävästi - Kaavi tarjoaa vanhuksilleemn yöpalveluja ja viikonloppupalveluja; Juankoski ei järjestä minkäänlaista yöpalvelua tai edes viikonloppupalveluja. Jo tässä on nähtävissä karmea heitteillepanomenettely, kun hoitopaikkoja on lakkautettu ja lopetettu ja vastaavia palveluja ei järjestetä. Tässä näkyy alibudjetointi ja kestämätön taloustilanne. Ei pystytä järjestämään peruspalveluja kuntalaisille. |
||
| alan mies | Re: Vanhuspalveluista | 16.3.2015 12.25 |
| Eikö nyt olekin erittäin hyvä, että Junkoski liittyy Kuopioon. Samaisesta linkistä löytyy myös ennuste yli 75-vuotiaiden osuudesta vuonna 2030. Muutamien kuntien luvut ovat seuraavat: Juankoski 21.6%, Kaavi 20.4%, Kuopio 13.8% ja Tuusniemi 22.9%. Nähdään, etteivät Kaavi ja Tuusniemi ole kunnollisia asuinpaikkoja enää silloin, kun eivät vanhuspalvelut taatusti pelaa silloin tai sitten veroprosentti on kestämätön. Sen sijaan Kuopion ennuste on ihan kohtuullinen. |
||
| Pena T. | Re: Vanhuspalveluista | 16.3.2015 12.45 |
| Ennusteet perustuvat siihen, että ennustajalla on viivoitin, jonka avulla hän jatkaa trendiviivoja entiseen suuntaan. Näin kenenkään kepu-demarin tarvitse tehdä mitään, vaan voi rauhassa odotella "ennusteen" toteutumista. Minä olen aina ollut sitä mieltä, että kunnan omilla toimenpiteillä syntyy myönteisiä tuloksia, jos on osaava, korruptoitumaton johto. Otetaan mallia Tuusniemestä ja Kaavista. Kuopio on niin jäykkä, että meidän mielipiteemme ei vaikuta siihen, että palveluja tapetaan. Kyllä Erikan aikana tehdyt investoinnit ("pakolliset" investoinnit) olivat harrastelijalaatua. |
||
| alan mies | Re: Vanhuspalveluista | 16.3.2015 12.52 |
| Megatrendeille ei voi mitään, vaikka pääministeri olisikin kepuloinen. |
||
| alan kolmas mies | Re: Vanhuspalveluista | 16.3.2015 14.23 |
| alan miehelle huomauttaisin, että nyt on nyt. Viivottimella jonkun laitoksen ja tai professorin vuoteen 2030 tekemällä ennusteella voidaan huoletta pyyhkiä takapuolta. Sitä ennen tulee nimittäin se ns. iso rysäys. Vielä eilen oli Vapaassakin ilmoitus, että Juankoskella ei ole enää yöpäivystyksiä tai viikonloppupalveluja. Kun Römssy ei käy enää edes yhdessä vuorossa, niin Kangaperko on siitä vetänyt äkkinäisen johtopäätöksen, että vanhusten, vammaisten ja kroonikkojen hoitoa ei myöskään tarvitse enää järjestää edes työaikamuodossa TAM 15. Miksi alan mies elelee haavemaailmassa, kuten kaupunginjohtaja Kangasperko? Vuosi 2030 on 15 vuoden päässä. Siihen mennessä kepun ja demujen kokonaiskannatus on vajonnut jo 10%:n tuntumaan, jolloin järki-ihmiset pääsevät laittamaan maan asiat kuntoon. Pelkällä maataloustuella ja työttömyysturvalla maan asioita ei enää voida hoitaa, vaikka kaikki Suomen kansalaiset siirtyisivät Suur-Helsinkiin. Eikö alan mies ole seurannut maailman merkkejä? Vartiaisen (ent. pitkäaikainen demu) ja Borgin raportti on paljastava. Nokiassakin tarvittiin kanadalainen Elop kertomaan, että Nokia on palava öljynporauslautta. Ulkomailla opissa olleiden herrojen tuoreesta raportista nähdään, että Suomen julkinen sektori on ilmiliekeissä oleva "lintukoto". Silkkihansikkailla toistaiseksi käsitelty kepun Juha Sipilä on höpissyt, että julkisella puolella tarvitaan 8 vuoden aikana vain 0.5%:n tuottavuusnousu digitalisaation avulla ja MetsäFibren biotuotetehdas. Nalle Wahlrooskin on juuri kertonut, että julkisen sektorin vaje on ainakin 10 miljardia euroa. Nallenkin esittämä vaje näyttää olevan pahasti alakantissa. Vuodesta 2008 Suomen julkiset menot ovat kasvaneet noin 25 miljardilla eurolla, mutta samaan aikaan kansantalouden kokonaiskakun suuruus ei ole muuttunut mihinkään. Kun julkiset menot ovat luokassa 115 miljardia euroa, niin tästä voidaan laskea todellisen leikkaustarpeen olevan suuruusluokassa 22%:a. Eli kaksinkertainen Nallenkin esittämään lukuun verrattuna. Pelkällä digitalisaatiolla Suomi ei mihinkään nouse. Tarvitaan mahon ja mopolisoituneen julkisen sektorin täysremontti ja rajut veroleikkaukset, jotka nostavat Suomen talouden nousuun pitkällä aikavälillä. Mitä suuremmista veroleikkauksista on kysymys, sitä nopeammin nousu lähtee käyntiin. Henkilöverotuksessa olisi hyvä ottaa käyttöön tasavero. Kun kansantalouden kakkuun on saatu lisää noin 20-25%:a, niin myös nuo alan miehen viivottimella ennustetut vanhusmäärät voidaan huoletta hoitaa kotiseuduillaan, eikä heitä tarvitse härkävaunuilla tai takseilla kuskata kitumaan ns. kasvukeskuksiin, joita aikoinaan Aatu ja Isä Aurinkoinen harrastivat epäasiallisen kansalaisaineksen toimittamisessa pois ns. kunnon ihmisten silmistä. |
||
| Pena T. | Re: Vanhuspalveluista | 16.3.2015 15.41 |
| Miten Kalle Isokallio saataisiin tekemään isot korjaukset? Hän tuskin viitsii olla pitkään samoissa palavereissa poliittisen johtomme tasoisen porukan kanssa. Mutta panemaan liikkeelle hyvän kehityksen lumipallon... |
||
| alan mies | Re: Vanhuspalveluista | 16.3.2015 16.34 |
| Ne jotka ovat 2030 75-vuotiaita ovat ilmeisesti nyt noin 60-vuotiaita. Se on aika helppo perustoteamus, johon voi sitten vanhan käyräviivaimensa panna ja ennustaa ilman viivoitintakin. Trendit pakkaavat olemaan vähintään toisen asteen yhtälöitä ja nimenomaan yleensä epäsuotuisaan suuntaan. |
||
| alan kolmas mies | Re: Vanhuspalveluista | 17.3.2015 0.31 |
| alan mies on yllä lähtenyt innoissaan ennustelemaan megatrendeistä ja prosenteista vanhusten palvelujen määrää ja nähtävästi myös laatua pikkukunnissa. Ilmeisesti alan mies yrittää megatrendeillään todistaa, että Juankosken kaltainen pikkukunta ei voi selvitä vanhusten hoitosta, koska megatrendeistä meidän kaikkien pitäisi päätellä, että kenenkään rahat eivät riitä kunnolliseen vanhusten hoitoon tulevaisuudessa. alan mies on tässä kyllä lähtenyt pahasti harharetkille, kun on lähtenyt tekemään ennusteitaan erittäin vaarallisen prosenttilaskun perusteella. alan miehen tilastossa esim. Juankoskella olisi vuonna 2030 21.6% asukkaista 75 vuotiaita tai yli. Jotta joku selko saataisiin, millaisesta määrästä vanhuksia on kysymys, meidän on ensimmäisenä pysyttävä arvioimaan, montako asukasta Juankoskella ylipäätään on vuonna 2030. Nykyisellä mallilla muuttokato on suunnilleen 110 henkilöä vuodessa. On varsin todennäköistä, että muuttokato vielä tuosta nousee, koska kaupunginjohtajalla ei liene vielä mitään suunnitelmia eläköityä lähiaikoina. Voimme varmaan olettaa, että muuttokato kiihtyy vuoteen 2030 mennessä keskimäärin noin 150 asukkaaseen vuodessa. 150 X 15 = 2 250. Kun tuo luku vähennetään nykyisestä noin 4 870, niin jäljelle jää 2 620 asukasta. Nykyään Juankoskella on 65-74 vuotiaita vanhuksia n. 780 kappaletta. Kaikkiaan vanhusten ja kehitysvammaisten ym. huodettavien hoitopäivien määrä oli vuonna 2014 28 709 hoitopäivää. Hoitokustannukset olivat vuonna 2014 yhteensä 8 360 232 euroa, josta sadaan keskimääräisen hoitopäivän hinnaksi 291.21 euroa. Olettakaamme nyt alan miehen ennusteen mukaisesti, että Juankoskella on 75 vuotiaita ja sitä vanhempia vuonna 2030 21.6%, jossa olisi siis prosentuaalisesti lievää nousua nykyisestä 16.1%:sta. Ottamalla huomioon merkittävä muuttokato, tullaan siihen, että mahdollisesti hoidettavia vanhuksia voisi olla Juankoskella vuonna 2030 siis 566 kappaletta. Useissa selvityksissä on jo Suomessakin todettu, että hoivapalveluissa hintahaitari on laaja. Esim. vuonna 2009 Kuningaskuluttaja selvitti, että hoitokustannus vaihteli välillä 97-2 311 euroa/kk sisällöstä riippuen. Näissä selvityksissä on käynyt ilmi, että näillä markkinoilla näyttää vallitsevan viidakon laki. Veikkaukseni on, että alalla ei ole riittävää kilpailua ja keskeisenä syynä on kuntien kyvyttömyys kilpailuttaa tai järjestää palveluja. Tarja Pietiläinen kirjoitti 21.4.2013 seuraavasti hoiva-alan Ranskan opintomatkan johdosta: "Moni asia olisi hoiva-alalla toisin, jos julkisia ja yksityisiä vanhuspalveluiden tuottajia valvottaisiin Suomessa samalla tavalla kuten Ranskassa tehdään.? toteaa Arja Ranta-aho, juuri Teso ry:n järjestämältä Nizzan opintomatkalta palanneena. Opintomatkalla 14.-18.4. 2013 vierailtiin yksityisessä sekä julkisessa hoitokodissa ja osallistuttiin Ranskan vanhuspalveluiden toimialajärjestön Synerpa:n kokopäivän seminaariin. Sekä Teso ry että Synerpa ovat kansainvälisen toimialan kattojärjestö ECHO:n jäseniä. Nizzan alueella asuu kesäkaudella noin 500 000 asukasta ja talvikaudella 350 000. Voisiko Suomen hoiva-ala ottaa mallia ranskalaisilta? Palkat maksetaan rahastosta Kuva Nizzan aurinkoisesta satamasta veneineen Nizzan aurinkoinen satama, jossa lukuisa määrä veneitä laiturissa. Kiinnostavan erilainen oli hoitokotien henkilökunnan palkanmaksu: palkkaa ei makseta asiakkailta perittävästä hinnasta, vaan rahat palkkoihin tulevat rahastosta. Asiakkaan päivähinta on varallisuudesta riippuen 50-100 euroa ja hintaan sisältyy vuokra ja ateriapalvelut samoin kuin aktiviteetit ja kodinhoito." Tässä nähdään taas selvästi, että hoiva-alallakin voidaan käyttää järkeä ja soveltaa erilaisia malleja, jotka siis johtavat erilaisiin hoitokustannuksiin ja myös hoitotulokseen. Ranskassa hoidettavia vanhuksia ei makuuteta. Suuremmitta selvityksittä on täysin kohtuutonta, että Suomessa hoidettavaksi joutuva vanhus menettää hoidossa ensiksi ihmisarvonsa ja vielä sen päälle kaiken varrallisuutensa. Vanhustenkin hoitopäivän kohtuullista hintaa voidaan jollain tavoin sondeerata esim. hotelliasumisen hintojen kautta. Sellaisissa hoivapalveluissa, joissa esim. yöpalvelua ei tarvita, hoivapäivän hinta ei voi ylittää keskimääräisen hotelliasumisen hintaa. Juankoskella jonkinlaisen käsityksen edullisesta hotelliasumisesta saa, kun tarkistaa Hotelli Teekin taksoja elämää virtaavassa Muuruveden kylässä. Netistä löytyi hintanoteeraus noin 65 ?/vrk hienossa yhden hengen huoneessa. Siis alan miehen ennustuksen mukaan me tulemme siihen, että Juankoskella vuonna 2030 yhteensä 566 vanhusta tulevat tarvitsemaan vuodessa keskimäärin 35 hoitopäivää nykyisen keskimääräisen 37 hoitopäivän sijasta. Tulevaisuudessa myös vanhukset ovat nykyistä terveempiä, joten olen huomioinut tässä lievän hoitotarpeen vähenemisen. Oleellisempaa on kuitenkin se, että Juankoskella keskimääräinen hoitokustannus täytyy painaa keskimäärin tasolle 120 ?/vrk. Tällä keskimääräisellä kustannustasolla toimittaessa Juankosken vanhusten hoitokulut olisivat vuonna 2030 vain 2 376 664 euroa. Hoitopalveluissa näyttäisi siis Juankoskella olevan 5 983 368 euron säästöpotentiaali, kun asiat hoidetaan kunnolla. Tästä yksinkertaisesta laskuesimerkistä alan miehenkin tulisi huomata, että noilla prosenteilla ei kannata paljon ennustella. Absoluuttiset luvut ovat niitä, joiden perusteella päätöksiä pitää tehdä. Ainakaan Kaavilla ja Tuusniemellä ei ole mitään syytä panikoitua ja lopettaa järjen käyttöä, vaikka vanhusten prosentuaalinen osuus nousisi muutamalla prosenttiyksiköllä 15 vuoden aikana. Jos millään muulla tavalla asiat eivät hoidu tai tule kilpailutettua Juankoskella, niin ei kai tässä sitten muu auta kuin pytää Maakunnan Masaa taas apuun. Masa varmaan mielellään järjestää Juankoskelle hoiva-alan palveluja kohtuu hintaan. Kun Masa pystyy pyörittämään Teekkiään noin 65 euron hinnalla per yö, niin kyllä Masa pystyy pyörittämään myös vanhusten hoitolaitosta hintaan 120 euroa per vrk. Juankoskellahan tässä näyttääkin olevan useiden miljoonien eurojen liiketoimintapotentiaali taas tarjolla jollekin yrittäjälle, kun Juankosken kunnankin on nykyään pakko kilpailuttaa myös hoivapalvelut. |
||
| alan mies | Re: Vanhuspalveluista | 17.3.2015 8.29 |
| Minä olen vain tapani mukaan lainannut toisten tekemää ennustetta yli 75-vuotiaista enkä edes tiedä tarkkaan, mihin tuo ennuste perustuu Juankosken asukasluvun osalta. On tietenkin totta, että prosenttilukujen käyttö tietämättä mihin ne soveltuvat on vaarallista. Ollessani opettaja ja täyttäessäni 50 vuotta annoin keskimäärin 25-vuotiaille opiskelijoille esimerkin prosenttilaskusta. Sanoin, että ikäännyn nyt 2% vuodessa ja te ikäännytte noin 4% vuodessa. Viimein siis koittaa aika, jolloin olette minua vanhempia. Prosentti on oiva tapa ilmaista jonkun osuus jostakin kokonaisuudesta kulloisellakin hetkellä, mutta sen käyttö pitemmän ajan ennusteisiin on turhan triviaalia. Mutta kaikista triviaaleinta on käyttää viivoitinta eli lineaarista mallia ennustamiseen. Tähänhän alan kolmas mies tarkoitushakuisesti tukeutuu Juankosken asukaslukua ennustaessaan. Jos väkimäärä vähenee 150 hengellä vuodessa ja nykyinen väestö on 4870, kestää vain 32.5 vuotta, kun Juankoskella ei ole ketään. Tämähän ei voi olla totta. Paljon parempi ennuste saavutettaneen, kun asukasmäärä vähenee prosentuaalisesti ja korkeintaan lähenee asymptoottisesti nollaa. Jos nyt otetaan esimerkiksi nykyinen asukasluvun vähentymisnopeus 3.08% eli yhtälönä väestön derivaatta ajan suhteen, saadaan väestön määräksi vuonna 2030 kokonaista 3046 henkeä. Tämähän on yli 16% suurempi luku kuin viivoittimella ennustettu 2620 asukasta. Todettava on siis että tarvitaan integraalilaskentoa eli jopa muutoksen muutosnopeuden ymmärtämistä. Yritin jo alan kolmannelle vihjaista, että 1960-luvulla opiskelijan piti ostaa sellainen sabluuna, jolla saattoi piirtää vähintään toisen asteen yhtälöihin perustuvia käyriä. Taitavat nykyisin olla tuntemattomia. Toinen asia, mikä paperikoneen säädössäkin on ymmärretty jo kauan aikaa, on monimuuttujasäätö. Kaupunkikin on riippuvainen monesta muuttujasta, jotka eivät vaikuta ainoastaan erikseen ja yksitellen lopputulokseen, vaan myös toisiinsa. Itse asiassa yli 75-vuotiaiden osuus on vain osa tärkeää taloudellista huoltosuhdetta, joka ilmaisee työttömien ja muiden työvoiman ulkopuolella olevien määrän suhteessa työllisten määrään. Tälläkin sivustolla puhutaan koko ajan ylisuuresta kuntasektorista. Asia ei kyllä huoltosuhteen kannalta ole niin yksioikoinen, että lakkauttamalla virkoja ja toimia säästetään niin ja niin paljon, koska samalla työttömyys lisääntyy ja kunnan verotulot vähenevät. Vapautuvat resurssit täytyy saada työllistymään johonkin muuhun ja jos sitä mahdollisuutta ei Juankoskella ole, ne täytyy saada muuttamaan muualle. Väestön liikkuvuus on kokonaisuuden kannalta hyvä asia. Koillis-Savon kunnissa liikkuvuus ei näytä olevan arvossaan. Ei ole ihme, että mielialalääkkeiden kulutus on siellä maan suurinta. Mielialalääkkeiden käyttäjät ovat oletettavasti myös työrajoitteisia ja huonontavat näin huoltosuhdetta. Myös Saimaan norpan kohtalona näyttää olevan suppea geeniperimä. |
||