Keskustelu

« Takaisin | Vastaa viestiketjuun
ekkyläkoulu kirous 2.4.2015 7.15
nykyisin kunnan ja kaupungin viranhaltiat ovat esittämässä viimeisien kyläkoulujen sulkemista muka säästösyistä: mutta kellä on esittää todellisia laskelmia tuleeko säästöjä jos kiinteistö pidetään hoidettuna useita vuosia ennen kuin saadaan myytyä pilkkahintaan ,kiinteistön arvo voidaan tarkoituksella ajaa nimelliseksi ennen myyntiä jolloin se ei vastaa todellista arvoaan
samoin oppilaiden kuljetuskustannukset(todelliset) onko huomioitu.
maksaako tyhjästä syrjäkylällä olevat turhaan kiinteistöveroa kun palveluja karsitaan ,ei ole katuvaloja ei valmiiksi aurattuja teitä ei kunnallisia vesiä ja viemäreitä
KKRe: kyläkoulu kirous 2.4.2015 12.10
Mutta Kaavilla:" Säästöjä ei haeta kyläkoulun lakkauttamisella

Kaavi

Kaavin kunnanvaltuusto poisti kuntastrategian säästötoimenpiteiden listalta kyläkoulun lakkauttamisen äänestysten jälkeen. Lakkautus olisi todennäköisesti koskenut Kortteisen koulua, jonka sulkemisesta oli laskettu syntyvän säästöä 160 000 euroa.

Strategiaan ei tehty muita merkittäviä muutoksia. Strategiaan on edelleen kirjattu kunnan pysyminen itsenäisenä."

Juankoski on aivan perseestä.
Pekka VRe: kyläkoulu kirous 2.4.2015 15.19
Moro, ja onneksi olkoon Kaaville.
Minua kiinnostaa muutto Kaaville, joten parin vuoden sisällä päätän asiasta. Voi olla, että aikaisemminkin. Uskon, että Kaavi ottaa vastaan yhden lakimiehen ja yrittäjä-mielisen vaimon. Ystäväni perusti juri Kaaville isomman yrityksen ja toinen on perustamassa, joten kyllä Kaavi kiinnostaa etelä-Suomalaisia yrittäjiä juuri kouluolosuhteiden, kauppakadun ja että sijainti on itsenäisenä kuntana juuri ison ja pienten kuntien välillä. Olemme vaimoni kanssa myös perustamassa yritystä, joten Kaavi sopii oikein mainiosti.
eskimoRe: kyläkoulu kirous 2.4.2015 17.38
missä kaavilla on isompi yritys,kerro peku nyt työttömille, että osaavat mennä kyselemään töitä kaavilta ja samalla kaavin tyhjät asunnotkin täyttyvät. ois sulta miehen teko näin kaavin sataneljäkymppi synttäreiden alla
Kaavi-fani Pena T.Re: kyläkoulu kirous 2.4.2015 18.20
Toivon, että Kaavi järjestää 140-vuotisjuhlien aikaan viralliset naurajaiset Juankosken rajalla.
Kyllä on tyhmiä ja omahyväisiä kepu-demareita kertynyt Juankoskelle. Kaikista tyhmimmät ja lakia tuntemattomimmat on haalittu kunnan luottamushenkilöjohtoon. Selitysten mestari on pantu täällä kunnanjohtajaksi. Kaavi ei halua juankoskelaista korruptiota omalle alueelleen.
10 points to Kaavi.
Miettikää vielä Säyneisen koulun kohtaloa ja oppilaiden keräämistä 15 km säteellä koululta. Löytyisikö 50 kpl esikoulu- ja alakouluikäistä alle vuodessa, kun oikein yritetään? Se tietysti vaatii kyvyttämän johdon vaihtamista ensiksi.
eskimoRe: kyläkoulu kirous 2.4.2015 18.33
no peku , elä nyt panttaa tietojasi. pienempikin, edes kymmenen henkeä työllistävä yritys ois iloinen ylläri kaavilaisille, vaikkapa kirjekuori tehtaan työntekijöille
ekRe: kyläkoulu kirous 5.4.2015 22.10
tutkielman paikka ketkä puolusti kaavin kyläkoulua eipä ollu sdp ei kokoomus eikä vasemmisto ei myöskään yhtä lukuunottamatta perussuomalaiset
ekRe: kyläkoulu kirous 16.4.2015 14.58
tervetuloa pv kaaville
PRe: kyläkoulu kirous 16.4.2015 15.35
Moro,
ja voin kertoa, että olemme perustamassa yritystä ja siitä en enempää. Myös edelleen voin kertoa, että ainakin kaksi yritystä tulossa Kaaville. Tällä kertaa en kerro enempää. Kyllä lehdessä sitten.
alan miesRe: kyläkoulu kirous 16.4.2015 16.10
Ei pienet yritykset mitään ratkaise eikä myöskään kuntakorsenin näennäinen tulos.

Vain Vesanto ja Rautavaara ovat Pohjois-Savossa saaneet yli 4000 euroa per asukas valtionapuja viime vuosina. Kaavi on kolmantena ja lukema lähestyy neljää tuhatta. Siilinjärvellä vastaava lukema on noin 1200 eur per asukas.

Jos Kaaville tulisi Sipilän junailema biofuel-tehdas Sievin jälkeen, niin se olisi jo jotakin.
PVRe: kyläkoulu kirous 16.4.2015 16.28
Moro,
jos tädillä on munat, niin setähän se on.
Pienet virrat muodostavat isommatkin joet. PK-sektori on aina pienen kunnan kivijalka ja pieniä kuntia on ja tulee aina olemaan Suomessa.
Ymmärrän kuitenkin alan miehen isojen yritysten kunnioittamista ja sitä teen minäkin. Mutta talouskasvuun uskon vain PK-sektoria tukemalla ja siten työllisyyttä tukemalla.
alan miesRe: kyläkoulu kirous 16.4.2015 16.55
Jopa Antti on huomannut, että Suomi tarvitsee lisää vientiä, mutta ei tiedä, miten sitä saadaan. Lisäksi Suomi tarvitsee tuontia korvaavaa teollisuutta kuten ajoneuvojen polttoaineita.

Viennissä on oleellista, ettei tuotteen arvoon sisälly juurikaan tuontipanoksia. Metsäteollisuuden vienti on tällaista.

Kaikista parasta on sellainen vienti, jossa tuonnin arvo on nolla ja jossa ei käytetä eikä saastuteta luonnonvaroja. Minä olen edustanut sellaista vuodesta 1986 alkaen eli konsultointia Euroopan ulkopuolella.

Kyllä monikin minun kaltaiseni maksaisi veronsa Suomeen ja tekisi töitä yli 70-vuotiaanakin, mutta Suomen eläkeläisverotus ja terveyspalvelut pakottavat muuttamaan ulkomaille.

Mitäpä sanoi juuri Juha Väätäinen ja Juha sen tietää. Hoiti syöpänsä Espanjassa, koska siellä se hoituu nopeasti ja tehokkaasti.

Kyllä tietenkin pienetkin palveluyritykset ovat kannatettavia, mutta jos ne myyvät vain Suomeen, niin ei se kasvata vientiä.
ekRe: kyläkoulu kirous 16.4.2015 21.36
kyllä pienellä paikkakunnalla on tervetulleet myös pienet yritykset,työllistää nekin ja mitä useampi yritys niin sitä enempi työpaikkoja. joten tervetuloa.

ei isot yritykset ole niin varmoja pysymään paikkakunnalla kun omistuspohja vaihtuu
alan miesRe: kyläkoulu kirous 17.4.2015 10.29
Parhaimpia ovat sellaiset pienet yritykset, joilla on potentiaalia kasvaa tosi isoiksikin. Tarvitaan todella innovaatioita eikä ainostaan palveluyrityksiä.

Hyvä esimerkki on Rautavaaran venelautatehdas, joka todella on jotain uutta.

http://yle.fi/uutiset/uusi_venelauta_pelasti_savolaisen_koivuviilutehtaan__kauppoja_tehty_myos_ulkomaille/7932879
Nyt äänestän toisin.Re: kyläkoulu kirous 17.4.2015 10.44
Harmillinen juttu tuo Säyneisen koulun lopettamispäätös. Kun muistaa kuinka keskustapuoluelainen Koilli- Savo lehden tuottaja Erika Suominen syntymäpäiväjuhla haastattelussa totesi, että kyllä Säyneisen koulu olisi pitänyt lopettaa aikoja päiviä sitten. Ei muuten uskoisi, että keskustapuolueen henkilö olisi tätä mieltä ,vaan kyllä vaan oli. Joten nyt vaalien alla moni on vielä äänestämättä niin kanatta harkita kannattaako kepulle ääntänsä enää, antaa koska tuntuu siltä, että kepu aina pettää.
alan kolmas miesRe: kyläkoulu kirous 17.4.2015 15.03
Eilinen vaalikeskustelu oli tasoltaan järkyttävä.

Kaikki olivat suunnilleen yhtä mieltä siitä, että ollaan pahasti kusessa. Yksimielisyyttä ei tullut, miten päästään kusesta kuivalle maalle.

Sipilä haluaa digitalisoida julkiset palvelut, vaikka ne on jo digitalisoitu, mutta tietysti vanhanaikaisesti. Sipilä ei pysty digitalisoinnilla säästämään julkiselta sektorilta vaadittavaa noin 20 miljardia euroa vuositasolla, vaikka digitalisoisi julkisella sektorilla kaikki palvelut WC-palveluja myöten.

Täysin menneessä ajassa elelevä Antti Rinne haikailee vientiteollisuutta, jota ei enää juurikaan ole. Tehtaat on purettu ja myyty ulkomaille. Vaikka palkat laitetaan nolliksi, niin puretuille tehtaille ei synny enää työpaikkoja, eikä niistä siis vientiä enää tule.

alan mies on taas ansiokkaasti ja ihailtavasti googlannut, kuinka Rautalammilla on havaittu, että puupäiden Suomessa suutarin pitää pysyä lestisään, eikä lähteä merta etemmäksi kalaan.

Tuollaisilla pienillä puuinnovaatioilla on mittaamattomat maailman markkinat ja niistä voi kehittyä runsaaasti vientiäkin. Toinen hyvä esimerkki on vaikka Kärkkäisten aikoinaan perustama ja lämpöpuuta valmistava Lunawood Oy, joka työllistää vain noin 60 henkilöä, mutta on tiettävästi alansa markkinajohtaja maailmassa.

Mielestäni alan mies kuitenkin hieman lyhytnäköisesti tuomitsee pk-sektorin ja siihen markkinasegmenttiin kuuluvat palveluyritykset.

Koska keskustelusta on puuttunut totaalisti punainen lanka, niin paneuduin lyhyesti Suomen varsinaiseen ongelmaan, joka tuli esille kyllä eilisessäkin vaalikeskustelussa muistaakseni Sixten Korkmanin suusta, vai oliko se Nordean Aki Kangasharju. Jompi kumpi heistä totesi, että Suomi on aina historiassa joutunut tällaisen "kuset housussa" tilanteen korjaamaan devalvaatiolla.

Valuuttakurssin korjaustarve selviää, kun tarkastelee minkä tahansa maan kauppa- ja vaihtotaseen kehitystä ja vallitsevaa tilaa.

Ajattelin ensin, että Suomen Pankin sivuilta löydän nopeasti vallitsevan kauppa- ja vaihtotasetilanteen ja kehityksen, mutta erehdyin.

Demu Erkki Liikasen johtamassa Suomen Pankissa ei näköjään seurata kauppa- ja vaihtotasetta reaaliajassa, kuten muissa länsimaissa on tietysti pankeissa nykyään tapana. Liikasen sivulta löytyy näistä keskeisistä tilastotiedoista vanhat tulokset vain vuoden 2014 ensimmäisiltä kuukausilta ja aiemalta ajalta. Näinhän se on, demut elää historiassa.

Koska minua kiinnosti erityisesti Suomen kauppatase, tarkistin Suomen viennin ja tuonnin kehityksen Tullihallituksen hyvistä tilastoista. Selvityksen tulos on murhaava seuraavasti (vasemmalta alkaen tuonti, vienti, kauppatase, miljardia euroa):

 2005: 47.0, 52.5, + 5.4 (kauppatase siis plussalla)
 2006: 55.3, 61.6, + 6.2
 2007: 59.6, 65.7, +6.1
 2008: 62.4, 65.6, +3.2
 2009: 43.7, 45.1, +1.4
 2010: 51.9, 52.4, + 539 milj. euroa (kauppatase menee miinukselle)
 2011: 60.5, 56.9, - 3 679 milj. euroa
 2012: 59.5, 56.9, - 2 639 milj. euroa
 2013: 58.4, 56,0, - 2 359 milj. euroa
 2014: 57.7, 55.9, - 1 805 milj. euroa
 2015 tammik. : 4.2, 3.9, - 339 milj. euroa

Luvut ovat valitettavasti lohduttomat. Millään Sipilän poppaskontilla tai digitalisoinnilla Suomen kauppatase ei valitettavasti voi muuttua positiiviseksi yhden miessukupolven aikana.

Koska vientiä ei ole tarpeeksi, meidän onkin syytä keskittyä miettimään tuontia.

Vuosina 2005-2014 Suomeen on tuotu erilaisia tavaroita ja raaka-aineista yhteensä 560.2 miljardilla eurolla. Tämä on ollut mahdollista, kun euron arvo on ollut kohtuuttoman korkea ja toisaalta suomalainen työ ei ole ollut kilpailukykyistä. Meillä on tietysti ollut myös mahdollisuus tehdä suuri osa näistä tuotteista kotimaassa. Se on ollut meistä itsestämme vain usein kiinni.

Tänä vuonnakin Suomeen tuodaan erilaisia tuotteita noin 58-59 miljardin euron edestä. Se on todella pitkä penni.

Nyt olisikin viisasta selvittää, mitä kaikkia tuotteita meille oikein nykyään tuodaan ja katsoa, millä tavoin korvaavaa kotimaista tuotantoa saadaan aikaiseksi. Ainakaan emme saa korvaavaa kotimaista tuotantoa aikaan Rinteen ehdottamilla tie- tai rautatiehankkeilla.

Suomessa malmin etsintääkin on ajettu kovasti alas, enkä pidä sitä välttämättä edes pahana asiana, koska paljon helpompaa on suorittaa etsintää tietokoneella esimerkiksi Suomen tuontitilastoista ja tutkia, mitä tuotteista suomalaiset oikein ostelevat. Tässäkin harjoituksessa voi paljastua, että kotimaisin voimin voidaankin korvata tuontia vaikka 30%:lla. Silloin meillä onkin jo kauppatase taas reippaasti positiivinen, eikä ole muutettu vielä edes valuuttakurssia.

Minua on aina ihmetyttänyt, että Suomessa ei nähdä järkevän tuottamisen mahdollisuuksia.

Lähes aina esteenä on myös Suomen byrokratia, erilaiset viranomaisten keksimät täysin tarpeettomat säännökset ja himoverottaminen erityisesti työn osalta, jotka tehokkaasti estävät kaiken yritteliäisyyden syntymisen tähän maahan. Tämä asia koskee erityisesti pienyrittäjiä.

Hyvä ja murheellinen esimerkki Suomen korkeasta kustannustasosta ja säännöistä on mm. ajokorttien tähtieteellinen hinta Suomessa. Kokonaishinta lienee kuusinkertainen esim. amerikkalaisiin verrattuna. Apteekkilaitos on meillä käytännössä monopolisoitu ja sama koskee taxeja, VR:n henkilöliikennettä ja Finnairia. Katsotaanpa melkein minne vain, niin aina törmätään johonkin monopoli- tai oligopoliyritykseen kuten esim. Valio. Kunnallisesta terveyspalvelusta en enää viitsi mainita mitään, koska siitä on syntynyt jo kepujen ja demujen "pyhä lehmä".

Koska iso osa Suomen teollisuudesta on nykyään tappiollista, niin politiikkojen on aivan turha jauhaa yritysten verottamisesta yhtään mitään tai ainakaan verojen korotuksista. Eihän tappioillisesta toiminnasta yritysveroa saada millään perittyä, vaikka verokanta nostettaisiin 100%:iin voitosta. Nythän esim. raskaasti tappiollinen Nokiakin näyttää välttyvän useiden vuosien ajaksi täysin yrityksen tuloverosta, vaikka yrityskaupan tehneen yrityksen pääkonttori jää Suomeen.

Viittaan vain esim. marjanpoimintaan, sienestykseen tai siihen, että suomalainen ei pysty hyödyntämään edes järvien kasvattamaa biomateriaalia ja elintarviketuotantoa kuten särkiä. Geenimuunnellut viljatkin on meillä pannassa, vaikka niiden saanto on yli 30% korkeampi kuin perinteisillä viljoilla ja muistaakseni lannoituksen tarve vähenee niillä myös yli 30%:a.

On kerrassaan omituista, että Suomessa marjojen poimintakin on ajautunut thaimaalaisten käsiin. Käsittääkseni myös vähäiset pyydetyt kalatkin perataan Suomessa vierastyövoiman avulla, koska suomalainen on tuttunut olemaa herra, joka ei pienempiarvoisiin töihin kuten lapiohommiin koske kuin korkeintaan 300 000 euroa maksavalla maansiirtokoneella.

Jotta Suomi nousee kusesta, meidän pitää laajalla rintamalla mennä peilin eteen ja todeta, että me olemme ampuneet pitkän aikaa itseämme jalkaan.

Suomessa voitaisiin nyt tavallaan palata lähtöruutuun ja ottaa mallia metsäteollisuudesta.

Aikoinaan, kun meillä oli pieniä metsäalan yrityksiä, niin mikään niistä ei oikein pystynyt murtautumaan vientimarkkinoille. Viisaat miehet eivät jääneet kuitenkaan neuvottomiksi, vaan löivät päänsä yhteen ja perustivat Finnpapin, Finncellin, Finnboardin, Convertan ja Finntimberin ja jopas alkoi vienti vetää. Suomi nousi näiden järjestöjensä ansiosta metsäteollisuudessa aivan maailman huipulle sekä teknologisesti että kaupallisesti.

Minulla ei ole varmuutta siitä, kieltääkö EU:n säännöt tällaiset järjestöt nykypäivänä, mutta monelle suomalaiselle pientuottajalle sellaisilla järjestöillä olisi nyt selvä tilaus.

Sorry, että kirjoitin tähän palstaan, kun jostain syystä kyläkouluista on ajauduttu keskusteluun pk-yrityksistä. Eikä puolipoliittiseen keskusteluun tunnu riittävän eväitä.
alan miesRe: kyläkoulu kirous 17.4.2015 17.02
Kyllä kyläkouluilla ja viennillä on selkeä yhteys. Kyläkouluja olisi vara pitää, jos kauppatase tai edes vaihtotase olisi plussalla. Nykytilanteessa on säästettävä kaikesta paitsi ammattiliittojen hallinnassa olevista asioista.

Nyt on sitten paljastunut, mistä Sipilä tempaisee kaikki ne rahat, joilla aikoo avittaa viennin nousuun ja tuet biopuolelle. Esimerkiksi kiinalaiset eivät biotukia tarvitse. Tekevät jatkossa Amerikassa sellua ja maanparannusainetta maissin korsista.

Sipilä ja monet muutkin himoitsevat eläkerahastoja, jotka on kerätty pahan päivän varalle. Kun ne ottavat työtätekevien maksamat rahastot haltuunsa, ei tuleville sukupolville ole kymmenen vuoden päästä enää käytettävissä näitä puskureita. Eläkkeitä varten kerätyt rahat pannaan ihan muualle kuin työeläkkeisiin.

Hyvät ihmiset, jos olette esimerkiksi yrittäjiä, maksakaa pienehkö YEL-maksu, mutta iso vapaaehtoinen eläke, jos ajattelette jälkeläisiänne. Te tai omaisenne saavat vapaaehtoiseen eläkkeeseen sidotut rahat, mutta YEL-maksu menee byrokratiaan ja kuoltuanne yhteiseen kassaan. Aivan älytön tuo yli 20 prosentin maksu niistä eduista, joita sillä saa.
alan kolmas miesRe: kyläkoulu kirous 17.4.2015 20.24
Sipilä ja kepu ovat rakentamassa jättiläismäistä "biokuplaa", joka poksahtaa samalla tavalla lähimmän kymmen vuoden kuluessa kuin saippuakupla.

Minun ja minua viisaampienkin tietojen mukaan suuri osa bio- ja uusiutuvan energia hankkeista perustuu ruhtinaallisten tukien varaan.

Esim. aurinkopaneleissa meillä ei mitään kilpailuetua kiinalaisiin verrattuna, jotka täyttävät Euroopan panelimarkkinat milloin vain, jos EU:n korkea polkumyyntitulli poistuu.

Päästökaupan mielettömyys on jo huomattu EU:ssa, eikä teknologinen kehitys lopu USA:ssa eikä myöskään Kiinassa.

Biopolttoaineiden vuosia kestänyt ILUC-direktiivin vääntö on saatu valiaikaisesti sovittua, mutta öljy ja biopolttoainealan toimitusjohtaja Helenä Vänskä on pettynyt, kun kehittyneille bipolttoaineille ei tullut riittäviä kannustimia. Perinteisille biopolttoaineille tuli 7%:n katto liikennekäytössä. Sovittu direktiivi ei tyydyttänyt myöskään lain valmistelusta vastannutta Nils Torvaldsia (rkp).

Kuten tästä nähdään, niin Sipilä on uhkarohkeasti kepun ohjelmissa todennut, että Suomessa siirrytään 100%:sti uusiutuvan energian käyttöön vuonna 2050. Sipilän ja kepun jalat ovat tukevasti irti ilmassa tämän energiahöpötyksensä kanssa.

Mitä tulee kansainväliseen kilpailuun, niin kepulaisten ja Sipilänkin on hyvä tiedostaa, että muuallakin maailmassa osataan valmistaa kaikkien sukupolvien biopolttoaineita. Se on myös paikallaan todeta kilpailukyvystä, että esim. Brasilian valuutta real on heikentynyt vuoden 2009 alusta tähän päivään mennessä dollariin verrattuna jo 34.2%:a ja tulee heikentymään vielä runsaasti lisää.

Suomella ei siis ole biopolttoaineissakan mitään suhteellista etua. Suomen taloutta ei siis mitenkään voida rakentaa pelkästään Juha Sipilän ?biokuplan? varaan, josta Sipilä vastuuttomasti koko ajan toitottaa.

On siis sulaa hulluutta, jos Sipilä päästettäisiin vielä rahastoitujen eläkevarojen avulla rakentelemaan tukien varaan pystytettävää kepun "biokuplaansa", kuten alan mies jo yllä arvelee olevan Sipilän kiikarissa.

Ennen kuin Sipilä päästetään suurempiin rahavaroihin käsiksi, kaikkien muiden puolueiden puheenjohtajien ja myös äänestäjien kannattaa ripeästi astella kirjakauppaan tai ostaa suoraan netistä uunituore Helsingin yliopiston professori Markku Kuisman ja yrittäjä, kolumnisti Pekka Seppäsen kirjoittama teos "Suomen pahimmat bisnesmokat".

Kirjassa revitään auki suomalaisten vanhoja haavoja ja luodaan katsaus suomalaisten johtajien ja yritysten pahimpiin epäonnistumisiin.

Suomalainen vastuullinen äänestäjä voi ostaa kirjan vain 21.90 eurolla ja minusta kirjahankinta on halpa vakuutus siitä, että utopistejä kuten ainakaan Sipilä ja Rinne ei tule päästää lopullisesti tuhoamaan suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa, jollainen määritelmä todellisuudessa on valitettavasti myös jo nyt tyhjä ajatuskupla.

Esim. Soneran tapauksessa toimitusjohtaja Kaj-Erik Relander sai politiikot hurmattua IT- puheillaan ja runsaassa vuodessa kannattava ja perinteikäs telealan yhtiö Sonera vietiin konkurssin partaalle ja miljardien eurojen velkoihin. Valtio-omisteinen yhtiö meni suurista haaveista täysin sekaisin ja lopulta toimiva johto jopa valtuutettiin ostamaan jo 4.3 miljardilla eurolla pelkää ilmaa.

Sonera oli yhtiön silloisen toimitusjohtajan eli Kaj-Erik Relanderin mukaan pääpeluri uusien sääntöjen luomisessa globaalille telealalle.

Sipilä on nyt pääpeluri luomassa Suomeen osaamiskeskuksia sun muita ihmeitä digitalisoinnin avulla, joita sitten levitetään byrokratian tehostamiseen globaaleille markkinoille.

Näyttöjä suurien puheiden tueksi ei juurikaan ollut Relanderilla ja Soneralla ollut. Soneralla ei ollut mullistavia uusia tuotteita, palveluja tai kumppanuuksia. Rahaa paloi pääasiassa markkinointiin, umts-lupiin ja kalliiseen konsultointiin, joiden avulla tulevaisuuden huimia tuotto-odotuksia rakennettiin.

Viime vuoden lopulla Solidiumin Järvinen sitten myydä pamautti vielä Telia-Soneran osakkeitakin taas 368 milj. eurolla, kun valtio tarvitsi rahaa pohjattomaan kassaansa.

Sipilä olisi mielellään sijoittanut nämäkin rahat omaan rakenteilla olevaan ?biokuplaansa?.

Minulla ei ole varmuutta siitä, mitä ne Sipilän suuret ja menestykselliset IT-alan yrikset ovat olleet, mutta aika monelle IT-alan yritykselle ja myös mogulille on sittemmin IT-kuplan puhjettua käynyt ohrasesti. Taidanpa selvittää nuo Sipilän loistavat yritystaustat.

Kuisma ja Seppänen kirjoittavat kirjassaan, että hyvä johtaja onnistuu hukkaamaan miljoonan, mutta huippujohtaja hukkaa miljardin.

Kuisma ja Seppänen kyselevät ajankohtaisesti:
Talvivaara, Olkiluoto, Sonera, Nokia, Stora Enso, Fortumin optiot... miksi kaikki ei suju niin kuin valtakunnan terävimmät aivot kuvittelivat?

Miksi hienot strategiat osoittautuvat aina uudelleen toiveajatteluksi ja haihatteluksi?

Miksi yritysten toimintaa ohjaa enemmän muoti kuin järki?

Miksi toisten virheistä on yhtä vaikea oppia kuin omista?

Entä onko valtio hyvä isäntä vai huono renki?

Tässä on mielestäni aika hyviä kysymyksiä, joita äänestäjien kannattaa nyt tarkasti pohtia, kun kepu tarjoaa omasta mielestään huippujohtajaa pääministerin pallille.

Kepulaiset ovat jo vuosikaupalla toitottaneet, että Juha Sipilä on huippujohtaja, koska hän on johtanut 2000 henkilön IT-alan yritystä, jonka on sittemmin myynyt hyvällä voitolla.

Minä taas mielelläni toteaisin, että 2000 henkilön yritys ei ole mikään suuryritys. Nuori ja vielä paremmin menestynyt IT-miljonääri Risto Siilasmaa on hyvä esimerkki myös ainakin hyvästä johtajasta. Jopa huippujohtajasta.

Risto on tekemässä Nokiasta yhtiön, jonka liikevaihto voi olla 26 miljardia euroa ja henkilöstö 110 000 henkilöä. Risto on siis ottamassa uhkarohkean askeleen.

Yrityskauppatilastot kuitenkin osoittavat, että yli puolet yrityskaupoista ovat joko turhia tai epäonnistuvat. Siilasmaakin pelaa siis uhkapeliä ja jenkeissä suunniteltu fuusio saattaakin törmätä vielä kilpailuongelmiin, josta on jo tullut vinkkiä mm. Kauppalehden kautta.
alan miesRe: kyläkoulu kirous 9.5.2015 9.12
Olen todella iloinen, että sossut ovat poissa hallituksesta. Nyt tulee jotain järkeä koulutusmenoihinkin.

OAJ:n valta supistuu. Ei enää yritetä väkisin pienentää keskimääräistä luokkakokoa ja säästetään koulutusmenoissa.

Autoilun verotusta pienennetään, jolloin on entistä edullisempaa kuljettaa lapsia isompiin kouluihin.
Pena T.Re: kyläkoulu kirous 9.5.2015 14.45
Tuntuuko siltä, että väestökato olisi hiljenemässä? Säyneisen koulun hiljeneminen antaa oman sysäyksensä muuttoa harkitseville. Tehdaspelleily ja pienyritysten syrjiminen on sekin vahva kannanotto Juankosken tyhjentämiseksi.
Kauanko Valmet jatkaa?
Tietysti on samantekevää, mitä tapahtuu kylässä, jonka johdolla ei ole mitään tajua todellisista arvoista ja niiden kunnioittamisesta. Onko jollain kepulaisella myynnissä arvottomia kiinteistöjä? Kuopio ei niitä enää osta.
alan miesRe: kyläkoulu kirous 20.9.2015 9.43
Äänekoskella meinataan lakkauttaa näinkin kiva kyläkoulu. Ei pitäisi Säyneisessä nurista tähän verrattuna. Kannatan nuivismia:

http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194998615986/artikkeli/+taa+on+meille+tarkeaa+kylakoulu+uhataan+sulkea+oppilaiden+nokkela+vastaisku+sulattaa+sydamet.html
Eero KekäläinenRe: kyläkoulu kirous 20.9.2015 11.32
No jopas alan mies kekkasi hyvän videon. Käykääpä ihmiset katsomassa linkki.
PRe: kyläkoulu kirous 20.9.2015 13.07
Moro,
koulu on jo haudattu. Nyt sinne mahdollisesti pakolaiskeskus. Näin sitä mennään.
ERe: kyläkoulu kirous 20.9.2015 14.54
Nyt kun minä en ymmärrä tietokonetekniikkaa, joku asiantunteva voisi, ehkä joku on jo älynnyt tämän asian, vois laiittaa YOU tubeen tämän videon. Tästä tulee varmasti hitti suomessa. Tehkää se, minä en osaa.
alan kolmas miesRe: kyläkoulu kirous 20.9.2015 15.43
alan miehelle kiitos Koiviston kyläkolun mainiosta linkistä.

Siitä nähdään, miten luovia lapsia pienissä kyläkouluissa Suomessa on. Tarvitaan vain vähän vanhempien ohjausta ja kannustusta, niin alkaa tapahtua.

Moro Pekalta näyttää paukut loppuneen. Ihmettelen.

New Stroms ei ole kuitenkaan antanut Säyneisen kyläkoulun kohdalla vielä periksi.

New Stroms ei antanut periksi laittomassa takauskessa, eikä myöskään hölmöläisten biovoimalakaupoissa, vaikka työtä vuorotta se on vaatinut jo lähes 5 vuotta ja vaatii vielä kauan lisää.

Säyneisen kyläkolu on myös pantu työn alle NS:n toimesta, kun kenelläkään muulla ei näytä olevan riittävästi papua, mutta ajatustyö on lähtenyt käyntiin vasta muutamia kuukausia sitten.

Pakolaisten "Taivaan lahja" on nyt saapunut Suomeen. Säyneisen kyläkoulu voi olla esimerkillinen sulatusuuni, jossa erilaiset kulttuurit löytävät toisensa oikealla tavalla.

"Närpiön Ihmeestä" on jo pitkät tarinat lauantain Iltiksessä. Närpiössä on asukkaita 9400 ja jo 10.7% asukkaista puhuu äidinkielenään muuta kuin ruotsia tai suomea.

Itse asiassa Närpiössä on 40 kansallisuutta, joka kymmenes on maahanmuuttaja ja pikkukylässä puhutaan 30 eri kieltä.

Ilman pakolaisia ja työperäisiä maahanmuuttajia Närpiö olisi samanlainen, kuihtuva maalaispitäjä kuin monet pienet kunnat suomalaisella maaseudulla ovat, toteaa Jan-Erik Sigg Oy:n myyntipäällikkö Jan-Anders Lundelius.

Onnellinen kaupunginjohtaja Hans-Erik Lindqvist vahvistaa käsityksen.

Kyllä maailmassa koko ajan tarvitaan mm. elintarvikkeita ja elintarvikkeetkin kulkee maasta toiseen, minäkin ostelen mieluusti vietnamilaista halpaa kalafilettä S-marketista. Hinta on aivan toinen kuin kotimaisella muikulla ja maku tietysti erinomainen.

Kyllä juankoskisia käy sääliksi, kun antavat hapanta naamaa näyttävien kouluviranomaisten ja kunnan päättäjien ajaa hyvä kylä ja pikku kaupunki täydelliseen tuhoon.

Itiksen kuvassa iloisesti hyvyileva kahden pienen lapsen kotimassaan täysin kouluttamaton, mutta Suomessa nyt iltaisin koulua käyvä pakolaisäiti pitää kahta sormeaan pystyssä ja toteaa, että työskentely lämpöisessä kasvihuoneessa on ihan parasta.

"Koko perhe, kaikki sisaruykset ja muitakin sukulaisia on töissä Närpiössä. Vain mamma ja pappa asuvat Vietnamissa"

Suomalaisten nuiva suhtautuminen mamuhin hävettää!
alan kolmas miesRe: kyläkoulu kirous 21.9.2015 15.07
alan mies puhuu taas asiaa.

Juankoskella on sössitty kaikki.

Säyneisen koulun kohdalla tilanne on tällä hetkellä sama kuin on ollut lähes viisi vuotta laittomassa takauksessa ja laittomissa biovoimalajärjestelyissä.

Nyt KHO on kuitenkin kumonnut nuo karmeat Juankosken tekemät virhepäätökset.

Juankosken sössijät ovat myös päättäneet sulkea myös Säyneisen koulun, mutta tällä päätöksellä ei ole kuitenkaan lain voimaa, kuten ei ollut ym. laittomilla päätöksilläkään.

NS on tehnyt asiasta perustuslaillisen valituksen ja aikoo katsoa, onko perustuslaki voimassa Juankoskella vai ei.

NS uskoo, että Suomen perustuslaki koskee myös Juankoskea ja Säyneisen kyläyhteisöä.

Minä huomasin alan miehen tapaan Koiviston kylältä heti, että siellä on raikas meininki ja koulun johto oli aktiivisesti tukemassa oppilaiden hanketta.

Tämä henki on puuttunut Juankoskelta vuosikymmeniä ja sitä on äärimmäisen vaikeata muuttaa, mutta se ei ole mahdotonta, kun Juankoski liittyy kohta Kuopioon.

Ronald Reaganin sanoin "Aina voi aloittaa alusta".

Juankoskella on vajetta johtajuudesta, mutta kepu & demu näköalattomia sulle-mulle visionäärejä on ollut sitäkin runsaammin.
alan kolmas miesRe: kyläkoulu kirous 21.9.2015 16.00
alan miehen hyvään linkityksen viittaten voin ilolla todeta, että Juankoskellakin ja monessa muussakin maalaiskunnassa kyläkoulujen tulevista oppilasmääristä on jo päätetty.

Päätöksiä ei ole kuitenkaan tehty Suomessa, vaan Syyriassa ja Balkanilla.

Pakolaiset ovat jo Suomessa ja ensi vuonna heitä voi olla meillä jo 200 000.

Alkaa suuret mamujen koulutustalkoot ja pk-yrityksiin saadaan helposti 100 000 uutta veronmaksajaakin. Ne eivät liity SAK:hon.

BKT:kin lähtee nousuun, kuten nobilisti Stiglitz on meitä viisaasti neuvonut tekemään ensi tilassa ainaisten säästöjen sijaan.

Kaikki mamuthan pannaan meillä tietysti heti kirjoille jo rajoilla, joten mitään harmaata taloutta ei Suomeen mamujen kautta voi syntyä.

Kerrankin Suomen onnisti.

Kätilöillekin tulee hommia entista enemmän, koska kyllä viriilit mamut sikiää ihan toista vauhtia kuin yli 60-vuotiset suomalaiet eläkeläiset.
Eero KekäläinenRe: kyläkoulu kirous 21.9.2015 19.45
No johan kerrankin suomea onnisti, sanoo alan kolmas. Alkaako suuret mamujen koulutustalkoot ja sitten 100.000 uutta veronmaksajaa.
Höpö höpö. Suomeen saadaan juuri nyt parhaimmillaan käynnissä olevan muuttotulvan myötä vähintäänkin kymmeniätuhansia uusia sosiaaliturvan nauttijoita. Kuten jo aiemmin sanoin, oleskeluluvan saaminen kestää vähintäin neljä vuotta, ennenkuin mamuilla on mahdollisuus päästä työhön. Sitten kun sosiaaliturvalle alkaa häämöttää loppusuora, mamu muuttaakin johonkin toiseen maahan "pakolaisena" Näin se vaan on mennyt aiemminkin ja menee vasedeskin.


Vastaa viestiketjuun

Otsikko:*
Viesti:*
Lähettäjä:*
Sähköpostiosoite:
Lähetä vastaukset sähköpostiini: