Keskustelu
| Jorma | Juankosken lukio vertailussa | 15.6.2015 15.59 |
| Juankosken lukio oli 373:s lukiovertailussa, kun yhteensä lukioita oli 379. Ei ollut sentään viimeinen. Juankoski nousuun. |
||
| Se vertailusta | Re: Juankosken lukio vertailussa | 15.6.2015 21.40 |
| Muissa lukiovertailuissa Juankosken lukio sijoittuu selvästi keskitasoa paremmalle puolelle päihittäen niin Tuusniemen, Nilsiän kuin Siilinjärvenkin lukiot. |
||
| OOona | Re: Juankosken lukio vertailussa | 16.6.2015 2.44 |
| No kyseessä oli vain YLE:n uutinen. Ylläoleva kirjoitus on varmasti taas paikallispravdan toimittajan antama "maan oikea tieto". Ei auta selittely. |
||
| alakoulun rehtori | Re: Juankosken lukio vertailussa | 16.6.2015 12.20 |
| Jorman tieto Juankosken lukiomenestyksestä on huolestuttava. Millä tilastollisesti heikko suoritus selittyy? Jalkapallossa Suomen Huuhkajat on EM-karsinnoissa nyt hävinneet putkeen neljä matsia, eikä "ammattimiehet" saa palloa avoimeen maaliin edes 6 m:n päästä. Muistan itsekin nuorena potkaisseeni pitäjien välisessä potkupallomatsissa pallon avoimen maalin yli jopa kolmesta metristä, vaikka olin jallittanut sitä ennen jo koko vastustajan puolustusporukan maalivahtia myöten. Kohdallani kysymyksessä oli liika into ja heikko tekniikka. Tuosta epäonnistumisesta jäi sieluuni ikuinen vamma. Huuhkajissa oli pakko antaa Mixulle potkut, vaikka Mixu on tiettävästi hyvä valmentaja. Ainakin tilastot oli Mixulla hallinnassa, mutta oliko valmentajalla muita puutteita? Ulkopuoliset ovat arvostelleet Huuhkajien kohdalla tietysti valmentajaa, hänen luomaansa pelitapaa sekä pelaaja-ainesta. Syytä heikkoon menestykseen on siis ollut sekä sysissä ja sepissä. Tiedossa on myös, että Jalkapalloliitolla on ollut erittäin niukat taloudelliset resurssit, joten menestystä ei ole tullut samalla tavalla kuin jääkiekossa, jossa rahavaroja on ollut käytettävissä selvästi enemmän.. Lukio-opiskelu on myös tiimityötä. Juankosken lukio on tiiminä epäonnistunut. Jos suksi ei luista on kysymyksessä sukuvika. Jos taas virta ei kulje, niin kysymyksessä on vika johdossa. Kangasperko päätti jo hyvän aikaa sitten satsata lainvastaisesti kaikki Juankosken "paukut" seisovaan pahvitehtaaseen. 10 milj. euron satsaukset meni Maltan ukrainalaisten huijareiden taskuun eikä toivottua tulosta ja hyvinvointia kylään ole tullut. Koska Juankosken talouteen tuli tiukkuutta, niin Kangasperko havaitsi, että etenkin koulutus- ja sivistysmenoissa on "pakko säästää". Pakkosäästöihin tultiin, koska lainsäädäntö antaa kunnille verrattain väljät keinot alueensa opetustoimen hoitamiseen (käytännössä vain perusopetuslaki). Niinpä Kangasperko pyysikin koulutoimenjohtaja Karttusta hoitamaan asian. Karttunen tekikikin työtä käskettyä ja laati laskelmat, joiden avulla todistettiin mm., että Säyneisen koulu pitää lopettaa tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Karttusen epärealistisia kustannuslaskelmia tuettiin vielä julkisuuteen vuodatetuilla perättömillä tiedoilla, että Säyneisen koulussa oli muka ilmasto-ongelmia. Karttunen oli ujuttanut koulutuksen kustannuslaskelmiinsa mukaan mm. katastrofaalisen Keskustan Muistutuskeittiön, jonka kalliiden ja laihojen eväiden avulla kaikki Juankosken koulujen menot ylittää verrokkikoulujen kustannukset Suomessa. Vanha totuus on, että "sotilas marssii vatsallaan". Jos eväät on heikot, niin sotilas ei pysty suorittämaan hänelle annettua tehtävää. Juankosken lukion heikossa menestyksessä selitys löytyy siis osittain opiskelijoiden sukutaustasta, heikosta valmentatumisesta (koulutuksen historiasta) ja tietysti heikosta motivaatiosta, jonka luomisessa rehtoreilla ja muulla opetushenkilöstöllä on avainrooli. Juankoski voi lähteä nousuun vain, jos johto vaihdetaan. |
||
| Aina voi mollata | Re: Juankosken lukio vertailussa | 16.6.2015 13.51 |
| Toukokuun lopussa julkaistu Suuri lukiovertailu: http://yle.fi/uutiset/nain_lukiot_parjasivat_yo-kokeissa__katso_koko_lista/8014884 Siinä Juankosken lukio sijoittu 132. sijalle yhteensä 435 lukion joukosta. Tuon lukiovertailun perusteella pääkaupunkiseudun Etelä-Tapiolan sekä Ressun lukiot olivat kärjessä heti Enontekiön lukion perässä, josta tosin kirjoitti ainoastaan yksi ylioppilas. STT:n vertailussa Muurolan lukio oli peräti kuudes, kun perinteisemmissä vertailuissa se sijoittui sijalle 243. Juankosken lukion opiskelijat pärjäsivät vastaavasti selvästi paremmin tuossa YLE:n julkaisemassa suuressa lukiovertailussa, mutta sijoittuivat häntäpäähän STT:n vertailussa, joka ottaa huomioon lähtötason. Selitystä voi hakea monista eri tekijöistä, mutta itse en nostaisi tätä STT:n lukiovertailua yhtä merkittäväksi kuin tuota YLE:n toukokuun lopussa julkaisemaa vertailua, joka kuitenkin kerää enemmän mediahuomiota, ja jolla maan ykköslukiot ennen muita kilpailevat keskenään. |
||