Keskustelu

alan kolmas miesSalailu ja virkamiesten rötöstely12.7.2015 17.12
Emerita rikosoikeuden prof. Terttu Utriainen näyttää olevan ainut suomalainen, joka valvoo sitä, että suomalaisten perustuslailliset oikeudet toteutuvat viranomaisten toimissa ja oikeuslaitoksissa.

Kuunnellessani ja katsellessani lyhyitä TV:n uutistiedotteita toissa yönä silmiini pisti Utriaisen muutaman sanan mittainen kommentti Helsingin käräjäoikeuden annettua tuomion viime perjantaina ns. Vilja Eerikan 8v. tapauksessa. Jo aiemmin Utriainen oli puuttunut omituisiin lieviin tuomiohin ns. Tapanilan joukkoraiskaustapauksessa.

Utriainen totesi nyt napakasti, että "tosiasioiden salaaminen mahdollisti Vilja Eerikan murhan". Käräjäoikeudessa kaksi sosiaalityöntekijää tuomittiin virkavelvollisuuden tuottamuksellisesta rikkomisesta. Tilanne on omituinen, koska salaamissäännökset on olemassa sen vuoksi, että niillä haluataan olevan täysin päinvastainen eli ihmisiä suojaava tehtävä.

Iltalehdessä Utriainen antaa laajemman kommentin asiasta ja lehti kirjoittaa seuraavasti:

"Utriaisen mukaan tuomiosta tulee esille, kuinka tiedonpalaset pienen tytön kaltoinkohtelusta ovat ikään kuin kadonneet byrokratian rattaisiin.

- Siitä huolimatta, että jokainen viranomainen on toiminut suunnilleen toimivaltansa rajoissa, niin lopputulos on kauhea. Byrokratia on koko ajan pyörinyt, mutta todellista tilannetta ei ole saatu selville. Pitäisi kysyä, miten se on mahdollista."

Itä-Suomen rikosoikeuden prof. Matti Tolvanen puolestaan totesi Iltalehdessä seuraavasti:

"Tuomio kannustaa viranomaisyhteistyöhön ja kenenkään ei pidä pantata tietoa, ja että lapsen asioissa päättävillä tahoilla tulisi olla kaikki olemassa oleva tieto käytettävissään"

Utriainen toteaa IL:ssä vielä seuraavasti:

"Siinä mielessä päätös voi olla suuntaa antava, että virkamiehillä katsotaan olevan ihan konkreettinen vastuu päätöksistään."

Alkaako nyt nuoren Vilja Erikan tapauksesta vihdoin myös aktiivinen keskustelu virkamiesten tekemistä rötöksitä ja selvät muutokset vallitsevaan lepsuun virkarikoslainsäädäntöömme?

Yleisestihän on ollut tiedossa koko Suomen historian ajan, että virkamies on rehellinen ja erehtymätön. Virkamies ei siis tästä syytä voi syyllistyä myöskään virkarikoksiinkaan. Isoistakin esim. talouteen liittyvistä virkarikoksista viranomainen useimmissa tapauksissa selviää vain huomautuksella. Huomautuksen painoarvo on korkeintaan sama kuin tavallista kansalaista koskeva yleistynyt ehdonalainen tuomio rikoslaissa.

Virkamiehille on myös annettu oikeus salata tietyin edellytyksin mm. yksityisiin henkilöihin ja yritystoimintaan kohdistuvia tietoja. Koska kunnissa on itsehallinto, niin useissa kunnissa kuten esim. Juankoskella on yleistynyt tapa, että lähes kaikki kunnan taloutta koskeva päätöksenteko on ollut salattua, vaikka sille ei ole ollut mitään juridisia perusteita.

Juankosken tapauksessa voidaankin aiheellisesti kysyä, kuinka monta pientä "Vilja Eerikaa" tai avutonta vanhusta on kaupungissa menetetty, kun kaupunginjohtaja on satsannut kaikki veronmaksajien rahat ukrainalaisen hämäräliikehen ja hänen itsensä ajamiin päättömiin kymmenien miljoonien eurojen hankkeisiinsa.

Kaikeksi huipuksi kaupunginjohtaja on vielä pyrkinyt kaikin mahdollisin keinoin salaamaan, kuinka suurilla rahoilla kaupunki on tukenyt hämäräliikemiesten hämärähommia.

On selvää, että Juankoskellakin sosiaalihuollossa on varmasti jouduttu monta kertaa toteamaan, että resurssit on vähissä.

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian puheenjohtaja Tero Ristimäen mukaan Valvira on selvittänyt lastensuojelun resursseja kunnissa. Jopa joka viidennessä kunnassa yhdellä sosiaalityöntekijällä on vastuullaan keskimäärin 60 lasta. Joissakin kunnissa määrä on jopa yli 100 lasta, kun Talentian suositus on 20-30 lasta vastuusosiaalityöntekijää kohden.

Kuntien heikot sosiaalikäytännöt ovat johtaneet siihen, että nykyään meillä oli jo vuonna 2013 kaiken kaikkiaan kodin ulkopuolelle sijoitettuna peräti 18 022 lasta.

Kun on kysymyksessä lapsen sijoittaminen kodin ulkopuolella, kysymyksessä on aina murhenäytelmästä.

Meillä kiireellisesti sijoitettujen määrä onkin ollut jyrkässä kasvussa, kun jokunen vuosi sitten lainsäädäntöä tältä osin muutettiin. Nyt ollaan taas lainsäädäntöä muuttamassa ja muutoksessa kiireellisen sijoituksen ehtoja ollaan kiristämässä. Ihmisoikeuksien kannalta suuntaus on hyvä ja oikea.

Keskeinen asia sosiaalihuollossakin täytyy olla hädänalaisen ihmisen ja perheen auttaminen. Hesarissa eilen lastensuojelun erityisasinatuntija Aila Puustinen-Korhonen ja Kuntaliiton sosiaali- ja terveyspalvelujen johtava lakimies Sami Uotinen kirjoittivat Vieraskynä-palstalla hyvin:

"Sosiaalihuoltolain uudistus tuo muutoksia, jotka voivat parhaimillaan auttaa kunnan peruspalveluja ja lastensuojelua vastaamaan riittävän varhaisessa vaiheessa perheiden tuentarpeisiin."



Vastaa viestiketjuun

Otsikko:*
Viesti:*
Lähettäjä:*
Sähköpostiosoite:
Lähetä vastaukset sähköpostiini: