Keskustelu

abcKultaa Kaavilta20.7.2015 8.29
Boliden on löytänyt kultaa noin 34 miljoonan edestä kertoo Savon Sanomat:

http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/savon-salaisuus-paljastui-kaavilta-saatu-tonni-kultaa/2089997?pwbi=1e67fd3264bc5c609f583d785e33c55f

Kulta kiiltääRe: Kultaa Kaavilta20.7.2015 11.48
Kulta ei ole löytynyt Kaavilta eikä siitä Kaavi saa senttiäkään verotuloja. Ainoastaa rikastamo sijaitsee Kaavin puolella ja Kaavi saa Luikonlahteen rikastamon paskavedet.
Tai saa se verotuloja kun siellä on yksi kaavilainen töissä, kesätöissä.

eräskepuRe: Kultaa Kaavilta20.7.2015 21.54
onneks 1 kaavilainen kun ei ala-asteeen laajennuksella ole yhtään kaavilaista menee verot kuopioon

eräs maksajistaRe: Kultaa Kaavilta20.7.2015 23.17
Juankosken kateelliset panevat parastaan. Miksi heidät on valittu Juankosken johtoon?

alan kolmas miesRe: Kultaa Kaavilta21.7.2015 13.39
Pitkään kaivosteollisuuttakin sisäpiiriläisenä seuranneena ymmärrän hyvin, jos lottovoittajien Kaavilla ollaan iloisia kultarikastamosta. Kaikki rahat ei tietenkään jää rikastamosta Kaaville, mutta osa kullan kassavirrasta kuitenkin.

Kaavin hankkeessa on se hyvä puoli, että ei olla lähdetty rikastuksessa soveltamaan Pekka Pelottoman bioliotustekniikkaa, joka ei Suomen kylmissä olosuhteissa toimi muuta kuin VTT:n laboratoriossa.

Tavallisen rikastamon jätevedet saadaan joka tapauksessa hyvin hallintaan nykypäivänä.

Pekalle taisi tulla siinäkin ajatusvirhe, että lähti rakentamaan kaivostaan vaakaruoraan (köyhän malmin avolouhos), kun olisi pitänyt rakentaa kaivos pystysuoraan.

Todennäköisesti raskaimmat metallit on aikoinaan valuneet alaspäin, joten voi olla, että nikkeli ja kultapitoisuus vain nousee mitä syvemmälle kaivetaan. Platinahan se taitaa vielä olla kultaakin raskaampaa ainetta. Tämäkin asian selviää yksinkertaisella porauksella.

Kullalla on hyvä hinta, eikä hinta pysyvästi koskaan laske.

Tässä kohtaa asia on aivan toisin kuin öljyssä, jonka hinta vuoden vaiheessa voi olla jo lähellä amerikkalaisten ennustamaa 30 taalaa per barreli. Vuoden vaihteen jälkeen Iranista on tulossa markkinoille miljoonia tonneja lähes ilmaista öljyä.

Huvittaa, kun kuulin Juankosken Neron ja koko Savon bioenergiaekspertin visioineen taannoin NS:n edustajille, että aivan lähiaikoina öljyn hinta voi nousta 300 taalaan per barreli.

Ei ole mikään ihme, että Juankoskella tehtiin täydellinen mahalasku Tratta PBF:n ja biovoimalan "salatuissa nousuoperaatioissa".

Juankosken Nerolle pitäisi kansalaiskeräyksenä lahjoittaa malmivasara ja valtuustopäätöksellä velvoittaa Neron malminetsintään Juakoskella muiden tihutöidensä sijasta, koska kaikki tietää, että Juankoski sijaitsee malmirikkaan patjan päällä. Etsivä aina löytää.

SMPRe: Kultaa Kaavilta21.7.2015 15.29
Rikastamo tuottaa Kaaville 1.25% kiinteistöveroa kiinteiston arvosta, ei muuta, ei yhtikääs mitään muuta. Ei edes yhteisöveroa.
Mutta kuitenkin kiva että Kaavilla on edes jotakin jäljellä, ei Jorma ole sentään saanut kaikkea tuhottua.

alan kolmas miesRe: Kultaa Kaavilta21.7.2015 18.28
SMP ei taida tuntea Kaavin rikastamoa. Siispä alla tietoisku Wikipediasta.

"Malminrikastus käynnistyi Luikonlahdessa vuonna 2012. Luikonlahden rikastamo oli tuolloin osa australialaisen Altona Mining Ltd:n ja sen suomalaisen tytäryhtiön Kylylahti Copper Oy:n kaivostoimintaa.

Lokakuussa 2014 Kylylahti Copper Oy:n omistajaksi vaihtui ruotsalainen Boliden-konserni. Kauppahinta on 95 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria.

Luikonlahden rikastamolla tehdään töitä kolmessa vuorossa. Työntekijävahvuus on vajaat 140. Rikastamo on toiminut täydellä teholla syyskuusta 2012 lähtien.

Vuosittain Luikonlahteen kuljetetaan rikastettavaksi arviolta 550 000 tonnia malmia Kylylahden kaivoksesta Polvijärveltä. Malmi sisältää mm. kuparia, kobolttia, nikkeliä, kultaa ja sinkkiä.

Luikonlahdesta rikaste viedään rekoilla Harjavaltaan, jossa on Bolidenin kuparisulattamo. Harjavallassa valmistetaan kuparimetallia."

Jos SMP luulee, että tällainen laitos tuottaa vain kiinteistöveron Kaaville, niin hän ei ainakaan tiedä yritystoiminnasta ja yritysten vaikutuksista ympäröivään yhteiskuntaan mitään. Palkollisiakin näyttäisi olevan Wikipedian mukaan 140.

Kaavin malmin rikastustoiminnan johdosta myös Polvijärven kunta pysyy pystysssä.

alan kolmas miesRe: Kultaa Kaavilta22.7.2015 1.45
Arvasin heti, että alan mies tarttuu esittämääni ennusteeseen kullan hinnasta.

Olen kyllä tietoinen siitä, että kullankin hinta heilahtelee ylös ja alas.

Pitkässä juoksussa kullan hinnan pitäisi kuitenkin kasvaa, koska kultavarat ovat rajalliset. Siksi varovasti kirjoitinkin, että "kullalla on hyvä hinta, eikä hinta pysyvästi koskaan laske".

Sikäli varovainen ennustukseni osui näköjään nappiin, että vuodesta 1920 vuoteen 2010 kullan hinta (näköjään reaalihinta) näyttäisi yli kymmenkertaistuneen trendin omaisesti, jos osasin lukea alan miehen googlaamaa hyvää hintakäppyrää oikein.

alan mies on ennenkin vetänyt käppyröistä regressiolla trendit. Olisi mukava nähdä, miltä se kullan reaalinen trendihinta näyttää. Silmämääräisesti arvioiden reaalihinnassa näyttäisi kuitenkin olevan melko jyrkkä nouseva trendi..

Pysyvä lasku kullan hintaan voi tulla, jos Juankosken keskustan virallinen ääni onnistuu tekemään siemenkullastaan rajattomasti kultaa.

Olen kuitenkin kymmeniä vuosia suhtautunut kriittisesti Rooman klubin maailmanlopun ennusteisiiin, joita mm. tilastotieteilijä Pentti Malaska oli kehittelemässä. Tilastomiehiltä unohtui ennusteistaan teknologinen kehitys ja myös geopolitiikka.

Mikäli virallinen ääni onnistuu siemenkultansa kanssa, niin silloin tapahtuu sama asia, joka tapahtui, kun jenkeissä otettiin käyttöön uusi öljynporausteknologia. Maailman kirjat meni siitä syystä heti sekaisin Juankoskea myöten.

Kiitän alan miestä asiallisesta kommentista ja valaisevasta kullan hintakäppyrästä. Käppyrän perusteella nähdään, että kultabisnes on suhdanneherkkä ala vähän samaan tyyliin kuin sellunkeitto.

Tästä syystä monia kultakaivoksiakin on meillä ja muualla suljettu ja sama koskee myös monia sellutehtaita.

Juankosken keskustan virallinen ääni Re: Kultaa Kaavilta22.7.2015 3.31
Siemenkultaa on 146 grammaa.Jos pystyn kasvattamaan kullan määrää edes kaksinkertaiseksi, pitäisi hinnan nousta yli 13000 euroon grammalta, jolloin kultavarallisuuteni arvo nousisi tavoiteltuun 4 miljoonaan euroon.

Tällä haavaa kehotankin palstan lukijoita keräämään tarpeettoman korukullan talteen ja toimittamaan sen minulle lisääntymään.

Tehtaan tilat saataneen uuteen käyttöön vasta parin vuoden päästä. Silloin siemenkultaa pitäisi olla koossa aloitukseen tarvittava kilo.

Hallitusneuvotteluissa puheenjohtaja Sipilä peräänkuulutti luottamusta. Tätä minäkin odotan. Keskustaväen määrä hupenee nyt vauhdilla, joten luottamusta tarvittaisiin yli puolue- ja kuntarajojen.

Alan kolmas mies on oikeassa siinä, että kulta-ala ei ole samalla tavalla suhdannneherkkää kuin on sellunkeitto.

Kerätkääpä nyt tarpeeton kulta talteen. Itse ponnistelen jalostustekniikan parissa kellon ympäri. Nytkin kultakelloni herätti tasan puoli kolme, vaikka navetta on kuntosalina.

alan miesRe: Kultaa Kaavilta22.7.2015 6.48
Alan kolmas mies luottaa Wikipediaan kuin pukki sarviinsa. Kullankaivuufirman nimi on Boliden Kylylahti Oy, jonka palveluksessa on 124 työntekijää yhteensä eri paikkakunnilla.

Kaavin kunnan mukaan Kaavilla on näistä 70 henkilöä, mutta voihan se kunta hiukan liioitella. Loput ovat yhtiön pääpaikalla Polvijärvellä. Joka tapauksessa se on suurin tai toiseksi suurin työnantaja Kaavilla.

Yhtiö itse sanoo työllistävänsä alihankkijoineen kokonaisuudessaan 250 työntekijää. Näin se saadaan luku tuplaksi, kun reilusti lasketaan kontraktorit mukaan.

Haluan kuitenkin tuoda jälleen esiin sen, että Kaavi on tuleva katastrofikunta. Suurimmat työnantajat sulkevat toimintansa ja työttömyysprosentti vain kasvaa.

Kaivostoiminnalla ja rikastamolla on nyt kaksi vaihtoehtoa eli lopettaa joko kuudessa tai yhdeksässä vuodessa.

Nyt kun Kaavilla on kiinteistöjen hinnat kohtuullisia verrattuna Juankoskeen, niin neuvonpa kaikkia myymään kiinteistönsä Kaavilta ja muuttamaan parempiin olosuhteisiin Juankoskelle.

Allan ManRe: Kultaa Kaavilta22.7.2015 11.13
Alan mies on näköjään ollutkin juankoskelainen. Tätä seikkaa ovat monet närkästyneet ihmetelleetkin. Mutta Alan juankoskelainen mies, kukaan ei muuta Juankoskelle juuri siitä syystä, että Kaavi on kauppakeskus kuten Nilsiäkin(Kuopio) ja Juankoskelta ei saa muuta kuin päänsäryn siitä, että sieltä ei saa muuta kuin päänsäryn. Hinnat ovat pohjassa kiinteistöiltä ja myynnissä on satakunta taloa. Nyt sitten kysymys juankoskelaiselle alan miehelle: miksi joku muuttaisi Juankoskelle, kun siellä ei ole mitään, edes kunnon kauppaa. Jos joku ajaa Juankosken läpi vaikka lauantaina iltapäivällä, voi ymmärtää asian. Tyhjä kyläpahanen.

PRe: Kultaa Kaavilta22.7.2015 11.14
Alan miehelle taas ihmeteltävää: SS uutisoi tänään----"M-Plastilla on nyt entistä leveämmät hartiat

Eristevalmistaja: Norjalainen Jackon Group lähti mukaan kaavilaisen yhtiön toimintaan.

Kaavi

Kari-Pekka Issakainen

Kaavilaisen eristevalmistajan M-Plast Oy:n omistuspohja on vahvistunut norjalaisen Jackon Groupin lähdettyä mukaan yhtiön toimintaan. Kyseessä on Pohjoismaiden suurin solumuovivalmistaja, joka saa samalla jalansijaa savolaisella maaperällä. Jackon Group on mukana suulakepuristettuja polystyreenilevyjä (XPS) valmistavassa kaavilaisyhtiössä vähemmistöosakkuudella.

- Alustavat sopimukset on tehty ja kauppa konkretisoituu muutaman kuukauden kuluttua, kertoo M-Plastin toimitusjohtaja Henrikki Jussila.

Sopimusta ovat edeltäneet noin vuoden ajan kestäneet neuvottelut.

- Kyllä M-Plast tässä tapauksessa oli aloitteellinen. Etsimme pohjoismaista yhteistyökumppania, että saisimme lisää hartioita kaupankäyntiin ja koko markkinaan. Neuvottelut tuottivat sitten tulosta tässä kesän alussa, jatkaa Jussila.

Norjalaisyhtiön kanssa tehty yrityskauppa vahvistaa M-Plastin tuotesortimenttia. Samalla norjalaisjätin mukaantulo auttaa raaka-ainehankinnoissa, tuotekehityksessä sekä edistää pohjoismaista yhteistyötä.

Pitkään jatkunut taantuma on nakertanut rakennusteollisuutta kokonaisuudessaan ja sitä kautta myös M-Plastin toimintaa. Kuluneet vuodet ovat olleet yhtiölle taloudellisesti raskaita.

- Yrityskaupan myötä yhtiön tulevaisuuden näkymät ovat myönteiset, sanoo Jussila.

Historiansa aikana M-Plast on käynyt läpi monenlaisia käänteitä. Alun perin yhtiö perustettiin Kaaville vuonna 1983. Yhtiön edellinen tuotantorakennus tuhoutui tulipalossa toukokuussa 2008. Sen jälkeen yhtiö joutui irtisanomaan kaikki työntekijänsä. Uusi halli valmistui keväällä 2010 ja saman vuoden joulukuussa ensimmäiset levyt tulivat ulos uuden linjaston kautta.

Tällä hetkellä M-Plast työllistää yhteensä 16 työntekijää. Tehdas pyörii kolmessa vuorossa viitenä päivänä viikossa. Tuotantokapasiteettia olisi varaa nostaa entisestään.

- On ollut haastavaa hakea omaa asemaa markkinoilla, mutta kovalla työllä sitä on saatu lisättyä. Emme tarvitsisi muuta kuin 20 prosenttia Suomen markkinoista, niin tehdas pyörisi täysillä koko ajan, toteaa Jussila.

Tilauskanta näyttää Jussilan mukaan nyt kohtuulliselta. Kotimaan markkinoiden lisäksi XPS-levyjä viedään myös Ruotsiin ja Pohjois-Norjaan.

- Se kaikkein luonnollisin kotimarkkina meille on Savon alue. Meille on kuitenkin ollut hieman vaikeaa saada hyvää markkinaosuutta Kuopion ja Joensuun alueilla. Sen sijaan esimerkiksi Jyväskylässä meillä on todella hyvä edustus, Jussila jatkaa.

M-Plastin viime vuoden liikevaihto oli reilut kuusi miljoonaa euroa.

- Tänä vuonna tähtäämme samaan. Vaikka nousua ei vielä odoteta, niin ei tämä synkistely voi enää kovin kauan jatkua rakennusteollisuudessakaan.-

SMPRe: Kultaa Kaavilta23.7.2015 22.38
Rikastamo on Polvijärveläinen yritys joka on rekisteröity Polvijärvelle. Joten KAIKKI yritys-ja yhteisöverot menevät Polvijärvelle.
Ja ainut vaikutus ympäröivään yhteiskuntaa on ympäristokatasrofi johon ei ely keskukselle maksettu ympäristövakuus riitä.

alan kolmas miesRe: Kultaa Kaavilta24.7.2015 0.41
SMP on negatiivisella tuulella.

Onko rikastamon kaikki työtekijät myös Polvijärveltä? Heillä lienee kämpät Kaavilla myös ja maksavat siis kunnallisverot ja kiinteistöverot Kaaville.

Rikastamon työntekijöillä lienee myös lapsia, joiden kouluttamisestakin valtio maksaa pitkän pennin Kaaville. Eikä valtionavuissakaan ole valittamista itsenäisellä Kaavilla.

Toisin kuin Juankoskella, jossa valtionavutkin menee Kuopion pääkonttoriin 5 vuoden suojatöitä tekeville täysin turhille Juankosken virkamiehille vuoden 2017 alusta lähtien ja Juankoskella eläköityvät ja työttömät veronmaksajat saavat vain nuolla näppejään.

Kaavin rikastamon työntekijöiden perheet käy tietysti myös kaupoissa Kaavilla ja näin rikastamo pitää yllä osaltaan myös Kaavin palvelusektoria toisin kuin itsenäisyytensä menettäneelle Juankoskelle on käynyt.

Kohta ei ole Juankoskella kaupan kauppaa,
kun kylästä tuli duuniton Juankosken Neron neronleimauksien johdosta. Toivotaan kuitenkin, että myymäläauto saadaan kiertämään kerran viikossa keskustorin kautta.

Kynnelle kykenevät joutuvat lähtemään Juankoskelta Samaralla Kuopioon ja Helsinkiin, kun Kaavilla vain lisätään kullan rikastusta. Joka onkin fiksua puuhaa, kun kullan hinta näkyy olevan pitkällä tähtäyksellä kovassa nousussa.

En ollenkaan ihmettelisi, vaikka Kaaviltakin löytyisi vielä omakin kultasuoni, kun tarpeeksi syvälle porataan.

Juankosken keskustan virallisen äänen siemenkullan keräilykään ei näytä ihan äkkiä nostavan mahalaskun tehnyttä Juankoskea nousukiitoon.

AdamRe: Kultaa Kaavilta24.7.2015 15.21
Kun Kaavilla menee hyvin, eräästä naapurikunnasta viestitetään, ettei Kaavilla menekään hyvin.
Kaavi tekee ylijäämää säädyllisesti, mutta se besserwisserien "naapurikunta" tekee alijäämää miljoonakaupalla joka vuonna.
Kaavilla väkiluku kasvaa, naapurikunnassa taas ei.
Yksipuolisen ja valheellisen tiedonvälityksen koti on Juankoski. Konsulttikielellä sanottuna: Juankoskella on haasteellista erottaa fiktio ja propaganda perinteisestä perusrehellisestä kerronnasta.

alan kolmas miesRe: Kultaa Kaavilta24.7.2015 15.25
alan mies älä vielä turhaan hermostu. Minun mielestäni ei pidä vielä lähteä Kaavin rikastamoa sulkemaan, vaikka AKM ja muut kateelliset ovat tiedottaneet, että rikastamon omistajayhtiö onkin rekisteröity ilmeisesti Polvijärjelle ja että rikastamon työtekijätkin asuu muissa kunnissa kuin Kaavilla.

Parin kateellisen tekemää ympäristövalitusta ei myöskään ole sellainen syy, että Kaavin rikastamo pitäisi näillä syillä lähivuosina lopettaa.

Minä ihmettelen sitä, miksi kokenut alan mies on nyt ehdottanut, että kaivosyhtiöiden toimintaa pitäisi ruveta kehittelemään kuntarajojen perusteella.

Tällaisella suunnittelumenetelmällä saadaan Suomessa kaikki järkevä taloudellinen toiminta lopettua. Eläköityneet konsultitkin voivat ryhtyä kalastamaan, kun demut hoitivat merkittävimpänä saavutuksenaan eläkeläisille kalatuskortit edellisellä vaalikaudella

Olen jo todennut, että Juankoski ja Kaavi olla jököttävät massiivisen malmipatjan päällä ja multakuoren alla lienee satoja miljoonia tonneja arvokkaita malmeja. Ne pitäisi vain ottaa entistä tomerammin käyttöön. Tästä syystä olen ehdottanut ja Juankosken kaupunginjohtajalle malmivasaran lahjoittamista ja keskittymistä tihutöiden sijasta malmin etsintään virka-ajallaan.

Kun aikoinaan seurasin silloisella Pyhäsalmella kaivoksen syntyä, niin ei sitä kukaan voinut kuvitella, millaisen löydön Ruotasen Erkki teki, kun pihaansa kaivoi uutta kaivoa.

Kävin katsomassa malmiota, kun multa oli kuorittu pois, niin silmän kantamattomiin edessä näkyi olevan kultaa täynnä oleva kenttä. Nykyään Pyhäjärvellä oleva kaivos toimii edelleen, mutta ei ole ollut aikoihin suomalaisessa omistuksessa.

Pyhäsalmen kaivoskin sattuu olemaan malmipatjan päällä, joka ulottuu moniin naapurikuntiin.

Nivalan Hituran kaivoksen historia on myös mielenkiintoinen. Vuonna 1970 käynnistetty kaivos on moneen kertaan suljettu, mutta aina avattu uudestaan ja nyt taitaa olla niin, että Nivalan naapurikunnassa Haapajärvellä pitkään kehitelty Kopsan kultakaivoskin pyöräytetään vielä kanadalaisten toimesta käyntiin ja malmi rikastetaan Hituran rikastamolla.

Hituran louhinta on ollut 650 000 t/a ja Kopsasta on ajateltu kuljettaa Hituraan eroteltua malmia rekoilla rikastukseen 480 000 t/a. Etäisyyttä kaivoksilla on käsittääkseni alle 20 km ja alueella on useita sateliittimalmioita, joissa kultapitoisuus on 1.23 g/t.

Onko tässä tosiaan käynyt Kaavilla niin onnettomasti, että myöskin kaikki rikastamon työntekijätkin asuu muualla kuin Kaaville? Kyllä se on viheliäistä, ettei kotikunta ole sama, missä on työpaikka.

Pääkaupunkiseudullakin on pilvin pimein sellaista väkeä, joka käy töissä Helsingissä ja sitten asustelee vaikka idyllisessä Kauniaisissa tai Espossa. Nyt joudutaan sitten rakentelemaan kuljetuksia varten kalliita moottoriteitä, metroja ja kannattamattomia Pisararatojakin.

Varmaankin noin 30-40% pääkaupunkiseudun työntekijöiden hyötyajastakin menee jonotuksiin moottoriteillä, virastoissa, kauppojen kassoilla, verotoimistoissa, KELA:n konttorissa ja apteekeissa.Virastotkin on päivittäin auki vain muutaman tunnin, kun voisivat toimi ainakin 2 vuorotyössä, niin jonot häviäsi.

Onneksi 50 vuoden päästä netti on muuttanut tämänkin ikivanhan ajattelutavan, kun terveyspalvelutkin perusterveyshuollossa siirtyy noin 70%:sti nettiin. Tavalliset terveyskeskukset jäävät tarpeettomiksi ja rahaa säästyy kymmeniä miljardeja vuosittain. Myös koulutuspalveluissa edessä on sama kehitys. Helmitaulut on jo käyneet tarpeettomiksi ja kohta liitutauluille käy samoin.

Nuori ja innokas Sanni Grahn-Laasonen taitaa laittaa koulutuspalveluiden tarjonnan kehitykseen vuosikymmenien hiljaiselon jälkeen uutta vauhtia, vaikka opettajat on jo tietysti nousseet vastarintaan lähes samalla tyylillä kuin AKT:n kuljetusänkyrät.

Juankosken keskustan virallinen ääni Re: Kultaa Kaavilta24.7.2015 15.41
Kävin tutustumassa Kaavin rikastamoon Kullanvalmistajaliiton opintomatkalla. Kovin likaiselta ja pölyiseltä prosessi vaikutti suunnittelemaani alkeemiseen prosessiin verrattuna.
Jotakin pölyongelmasta kertoo sekin, että vaatteeni oli tomutettava vierailuni jälkeen.
kultapölyä oli tarttunut vaatteisiini oman vaakani mukaan 36 grammaa.
Jos kaavilaisia olisi töissä 10 henkeä, kertyisi kultapölyä 360 grammaa päiivässä ja . Se tekee 3,6 kiloa 10 päivässä ja 36 kiloa 100 päivässä. Vuodessa kultapölyä kantautuisi kaavilaisiin koteihin yli 100 kiloa. Pöly tietysti kannattaisi tuoda Juankosken tulevaan jalostamoon, jossa puhdasta kultaa voisi kertyä helposti 10 kiloa.
Kyllä rikastamon sijoittumisella on merkitystä. Kerrannaisvaikutukset Kaavin rikastamosta säteilevät laajalle ympäristökuntiinkin.

alan kolmas miesRe: Kultaa Kaavilta24.7.2015 17.19
Keskustan virallinen ääni on tunnetusti tarkka ja hyvä taloudenpitäjä. Laskutaiotoa ei viralliselta ääneltä ole koskaan myöskään puuttunut.

Nyt virallinen ääni on punninnut Kaavin rikastamovisiitillä käyttämät vaatteensa ja todennut, että 36 g oli vaatteisiin jäänyt kultapölyä.

Tämän perusteella virallinen ääni oli laskeskellut, että 10 kaavilaista rikastamotyöntekijää kantaa vuosittain kotiinsa arvokasta kultaa peräti 100 kiloa, joka tietysti vaatteiden pesun yhteydessä menee valitettavasti viemäriin.

100 kg vuodessa kultapölyä Kaavin rikastamon kaavilaisten vaatteissa vaikuttaa kuitenkin aika suurelta määrältä. Rikastamon päälliikkö Janne Laukkanen on kertonut, että rikastamolla on rikastettu Kylylahden kaivoksen malmista vain noin 1000 kiloa kultaa.

En ole itse vieraillut Kaavin rikastamolla, joten en ihan tarkasti tunne sikäläisiä työskentelyoloja ja henkilöstömääriä. Rikastamolla saattaa kuitenkin työskennellä enemmän kuin vain 10 ihmistä. Voi olla, että näitä henkilöitä on vaikka 20. Tästä voisi seurata se, että kaiken kaikkiaan kultapölyä kantautuisi nykyvauhdilla vaatteissa vuosittan koteihin peräti 200 kiloa.

Tuollainen luku vaikuttaa todellakin kovin suurelta, kun Janne Laukkanen kertoo rikastetun vain noin 1000 kiloa kultaa vuodessa. Siis jompi kumpi joko virallinen ääni tai Laukkanen puhuu muunnettua totuutta. Minä epäilen, että Laukkasen puheet ovat lähempänä totuutta.

Minä en kyllä haluaisi millään lähteä syyttämään myöskään keskustan virallista ääntä suoraan valehtusta, mutta epäilen sitä, että virallisella äänellä ei ole ollut käytössään virallisesti vaaittua puntaria.

Minä epäilen, että virallisella äänellä on saattanaut olla käytössään se sama puntari, jolla muistaakseni pari vuotta sitten Putinin avustaja punnitsi Putinin 21 kilon jättiläishauen Siperiassa.

Irvileuat totesivatkin heti, että hauki oli uiskennellessaan imeskellyt mahansa täyteen elohopeaa ja sen johdosta muistohauki päätettiin muurata Kremlin muuriin lämpömittariksi.

alan miesRe: Kultaa Kaavilta24.7.2015 18.17
Malmin kultapitoisuus on muutama gramma tonnissa, esimerkiksi Kittilässä 5 g. Sadassa kilossa malmipölyä on siis kultaa reilusti alle gramman.

Kun kultaa rikastetaan edelleen, se on nesteessä eikä pölise. Sen sijaan virallinen ääni pölisee aina mitä mieleen tulee.

Juankosken keskustan virallinen ääni Re: Kultaa Kaavilta24.7.2015 21.46
Minä ja alan mies olemme erilaisia miehiä. Kultarikastamossa alan mies pyörii prosessin alkupäässä, jossa kultapitoisuus on pieni. Minä, joka olen kullan jalostamisessa ensi askeleet jo ottanut, viihdyn paremmin siellä missä rapakivi ja katinkulta on poistettu.

Meidän navetassa kävi aikanaan myös vieraita. Lantalan puolella vieraat varoivat visusti sotkemasta vaatteitaan, mutta kierroksen lopulla tarjolla oli erilaisia juustoja ja muita meijerituotteita. En varsinaisesti kehottanut vieraita maistelemaan tarjouksia, mutta monet osasivat tarttua tilaisuuteen.

Nyt minun ei varmaan tarvitse auttaa alan miehiä ymmärtämään, miten tuo kullanpöly helposti tarttuu rikastamon loppupäässä vaatteisiin ja kenkiin. Luulenpa, että juuri tuon herkän tarttuvuuden vuoksi alan mies ei ole päässytkään rikkaamman aineksen äärelle. Hyvä niin.

alan miesRe: Kultaa Kaavilta24.7.2015 22.36
Tästähän voivat kaikki katsoa, mikä on se rikastusprosessi. On sääli, että sivustolla on höpöttäjiä, joiden kertomuksissa ei ole päätä eikä häntää.

Kuparin ja muiden metallien hinnat ovat muuten niin alhaalla, että onkohan kaivoksella ja rikastamolla edes tuota 6-9 vuoden elinaikaa jäljellä.

http://www.altonamining.com/static/uploads/documents/Outokummun_Kupariprojekti_15062011.pdf

alan miesRe: Kultaa Kaavilta24.7.2015 23.41
Tästä ketjusta on puolet asiallisista viesteistä poistettu. Laittakaapa kaikki poistetut viestinne seuraavalle sivustolle:

http://keskustelu.suomi24.fi/t/13410350/juankosken-osaajat

alan miesRe: Kultaa Kaavilta24.7.2015 23.42
Tällaisia viestejä poistettiin JuanKoskisen sivustolta tänään:

Nykytiedon mukaan kaivoksen ja rikastamon toiminta loppuu kuudessa tai yhdeksässä vuodessa. Saa siinä tuleva kunnanjohtaja paiskia töitä, että saa korvaavaa toimintaa.

Nykyinen johtajahan hakee jokaista vapautuvaa paikkaa eli voi varmaan muutamassa vuodessa saadakin jonkun.

On tämä kumma sivusto. Jos joku sattuu tietämään, missä kukin rikastamon työntekijä on verotettu, niin tämä tieto poistetaan sivustolta.

Kun katsoo karttaa, missä Luikonlahti sijaitsee, niin on luonnollista, että työntekijät ovat muista kunnista kuin Kaavilta. Firmaa taas verotetaan Polvijärvellä. Jää siis mahdollisuudeksi muutama alihankkija, joka olisi Kaavilla verotettu.

Varmaan työntekijät tuovat omat eväät muista kunnista, kun ovat vuorotyössä. Toisin sanoen, ei Kaaville ole juuri hyötyä koko rikastamosta.

Vai onko pääasiassa haittaa. Katsokaa vaikka lupahakemuksia, kuinka paljon on ympäristövalituksia kaivoksen ja rikastamon 6-9 vuoden jatkosta.

Tuo tonni kultaa on rikastettu tähän mennessä koko rikastamon elinajalta ja se on kaivettu Polvijärven puolelta. Tuntuu, että tällä sivustolla luetaan vain harhauttavat otsikot.

En ole missään nähnyt niin yksioikoista tiedonvälitystä kuin tällä sivustolla.

alan kolmas miesRe: Kultaa Kaavilta25.7.2015 1.46
alan mies alkaa selvästi hermostumaan, mutta yllä googlasit kuitenkin taas kyllä hyvää tietoa kaivostoiminnasta. Tosin asiakirja oli vuodelta 2011 eli historiaa.

Sen verran katsoin noita malmiarvioita pikaisesti, että oma lonkalta heitetty arvio malmipatjan suuruudesta Pohjois-Savossa oli suunnilleen kohdallaan.

Minä vaan tässä epäilen sitä asiaa, että nuo Outokummun ja Geologisen tutkimuslaitoksenkin malmitiedot saattaa perustua vanhaan käsitykseen ja ainakin alussa avolouhostyyppiseen louhintaan, jossa ei kovin syvälle mennä.

Tilanne voi olla vähän sama kuin ölynporauksessa, jossa jenkit on yllättäen löytäneet uudella tekniikalla halpaa liuskeöljyä ennennäkemättömään tyyliin.

Aikoinaan tuli ihmeteltyä noita geologisia karttojakin ja silloin pisti silmään, että esim. Pohjanlahdella ja taisi olla Suomenkin lahdella muistaakseni havaintoja jopa ölystä Ruotsin puolella, mutta kaikki havainnot päättyi kuin seinää, kun tultiin Suomen aluevesirajan yli.

Olisiko tässä Uolevi Raateella ollut sormensa pelissä, kun aikoinaan niin innokkaasti toi maahan sitä Venäjän erittäin rikkipitoista mustaa tököttiä ja vielä korkeampaan hintaan kuin olisi muualta saatu vähärikkistäkin öljyä.

Tuotakaan öljyfilunkia ei saatu YYA-aikan kuriin muuta kuin sillä, että metsäteollisuus perusti oman Tuontiöljyosuuskunnan.

alan miehen kaivosteollisuuden kannattavuutta ja elinkelpoisuutta koskeva arvio on synkkä, mutta kysyisin nöyrästi alan mieheltä, mikä on sellainen ala nykyään Suomessa, joka kannattaa?

Ainakaan se ei Outokummun ruostumattoman teräksen teko, johon Voutilaisen Pertin aikaan säännättiin ja melkein kuin seinään lopetettiin kaivostollisuus Suomessa.

Nyt tuntuu Outokummun Mika Seitovaarallakin tie nousevan kohta pystyyn, kun yhtiöllä on liikevaihdon verran velkaa ja kassavirta on ollut hyvin lähellä nollaa jo ainakin pari vuotta.

Seitovaarakin puhuu kuin Björkqvisti pahvista, että ruostumattoman teräksen markkinat vetää nyt hyvin, mutta se ei auta, jos ei tule tulosta.

Minulla on sellainen käsitys, että Suomessa ei nykyään kannata minkään alan tuotannollinen toiminta. Kaikkein vähiten meillä kannattaa Pekka Pelottaman kaltaisten liikenerojen luoma Talvivaaran nikkelin bioliuotus, joka nykyisillä metallien hinnoilla ja Suomen kustannustasolla ei tule koskaan pysymään pystyssä ilman valtion masiivista jatkuvaa tukea.

Luultavasti Talvivaaralle joudutaan vielä säätämään oma nikkelin syöttötariffi, jonka veronmaksajat maksaa. Silloin hankkeeseen saadaan taas uusi investori.

Missähän voi allekirjoittaa Paavon kansalaisaloitteen eurosta eroamiseksi?

Eero KekalainenRe: Kultaa Kaavilta25.7.2015 7.49
Oliskohan muualla mualimalla asuvien laitettava suu suppuun ja ensin kysyttava paljonko Luikonlahden rikastamolla on tyossa muualla kuin Kaavilla asuvia.Totuus lienee n. 90 % on Kaavilaisia.
Itsekin ko. rikastamolla ja talkkitehtaalla nuoruusvuosina kavin vuosikymmenen tyossa, joten rikastusprosesseista ja malmien talteenottomaarista voidaan keskustella. Mut sillon ei ollu viela kultaa.



Vastaa viestiketjuun

Otsikko:*
Viesti:*
Lähettäjä:*
Sähköpostiosoite:
Lähetä vastaukset sähköpostiini: