Keskustelu

HattiKaavin/Tuusniemen yläaste- lukio7.8.2015 10.45
YLE uutisoi tänään: " Tuusniemi sai kaksi digiluokkaa

Tietotekniikka: Koulu on ensimmäisten joukossa valmiina sähköisiin yo-kokeisiin.

Tuusniemi

Eve Kolari

Tuusniemen yhtenäiskoulussa ja lukiossa aloitetaan ensi tiistaina uusi lukuvuosi nykyaikaisessa ja modernissa ympäristössä, kun koulun uuden siiven remontti saatiin valmiiksi sopivasti ennen kesäloman päättymistä.

Rehtori Jaro Koikkalaisen mukaan Tuusniemi on remontin myötä Suomen ensimmäinen kunta, jossa otetaan käyttöön sähköiset ylioppilaskirjoitukset mahdollistavia digiluokkia.

- Tietääkseni samanlaisia luokkia on valmistumassa myös Turkuun ja Helsinkiin ihan näinä hetkinä, mutta me taisimme ehtiä ensin, Koikkalainen kertoo.

Myös ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Kaisa Vähähyyppä arvelee, että Tuusniemi on ensimmäisiä sähköiseen ylioppilastutkintoon varustautuneita kouluja Suomessa.

- Emme kerää tietoja koulujen valmistautumisesta, mutta varmasti Tuusniemi on ihan ensimmäisten joukossa tässä asiassa, Vähähyyppä sanoo.

Tuusniemellä ylioppilastutkintolautakunnan vaatimukset täyttäviä luokkia on kaksi, joissa sähköistä ylioppilaskoetta mahtuu suorittamaan yhtä aikaa reilut 30 oppilasta. Molemmissa luokissa huomiota on kiinnitetty erityisesti sähkösuunnitteluun, sillä jokaisella kokelaalla täytyy olla käytössään oma pistorasia.

Kompastelujen välttämiseksi pistokepaikat on sijoitettu luokkien kattoihin, joista saadaan virta koekoneina toimiviin kannettaviin tietokoneisiin.

Ensimmäisen kerran digiluokkia testataan tositoimissa lokakuun toinen päivä, jolloin järjestetään valtakunnallinen sähköisen ylioppilastutkinnon harjoituskoe.

- Harjoituskokeessa on mahdollista testata luokan ja yhteyksien toimivuutta koetilanteessa, Vähähyyppä sanoo.

Digiluokkien lisäksi Tuusniemellä otetaan tulevana lukuvuonna huima harppaus kohti tietoteknisempää opetusta, kun yhtenäiskoulun uuden siiven jokaiseen luokkaan on hankittu remontin yhteydessä interaktiivinen älytaulu. Lisäksi koulu on saanut Opetushallitukselta 13 000 euron avustuksen, jolla hankitaan peruskoululaisten käyttöön 30 tablettia. Lukiolaisilla on päivittäisessä käytössään Tuusniemen kunnan ostamat kannettavat tietokoneet.

Rehtori Koikkalainen näkee tietotekniikan käytön lisäämisen opetuksessa ennen kaikkea mahdollisuutena. Perinteisiä kyniä ja papereita ei tulla koulussa unohtamaan, mutta tietotekniikka avaa rehtorin mukaan mahdollisuuksia uudenlaisiin opetusmenetelmiin.

- Tietotekniikan käyttö ei saa olla opetuksessa pääasia, mutta sitä voidaan käytetään apuvälineenä. Nyt meillä on hyvät edellytykset tähän, Koikkalainen sanoo.

Tieto- ja viestintätekniikan lisääminen opetuksessa vaatii opettajilta ponnistuksia. Koulukeskuksen opettajille järjestetään tulevana maanantaina kattava koulutus uusien älytaulujen käyttöön. Koulutusta jatketaan myöhemmin syksyllä.

- Koulutuksissa pyrimme rohkaisemaan ja innostamaan opettajia käyttämään laitteita, Avek Esitysratkaisujen myyntipäällikkö Tomi Rönkkö kertoo.

Remontin myötä koulukeskuksen uuden siiven luokkiin on hankittu myös kokonaan uudet kalusteet, joilla halutaan lisätä kouluviihtyvyyttä ja tukea ergonomiaa.

Katso kuvia remontoidusta koulusta.

Sähköinen ylioppilastutkinto

Tutkinto sähköistyy vaiheittain

Ylioppilaskirjoitukset sähköistyvät vaiheittain vuosien 2016 ja 2019 aikana.

Ensimmäisenä sähköistyvät saksan, maantiedon ja filosofian yo-kokeet.

Viimeisenä sähköistyy matematiikan koe.

Ensimmäinen valtakunnallinen sähköinen harjoituskoe järjestetään 2. lokakuuta. Kyseessä on äidinkielen koe.

Suomen kaikkien lukioiden tulisi olla valmiina sähköiseen ylioppilastutkintoon viimeistään 6. huhtikuuta 2016, jolloin järjestetään kaikille lukioille pakollinen sähköinen harjoituskoe."

Ei voi ymmärtää!Re: Kaavin/Tuusniemen yläaste- lukio7.8.2015 14.19
Kaavilaisoppilaista alle kolmannes Tuusniemellä. Miksi näin?

PVRe: Kaavin/Tuusniemen yläaste- lukio7.8.2015 18.42
Moro,
voin kertoa: Juankoski maksaa. Kaavi nauttii asiasta ja on täyttänyt lakisääteisen tehtävänsä- osoittanut yläasteen Tuusniemellä ja vanhemmat saavat valita koulun, jos vastaanottava kunta maksaa kuljetukset ja opiskelun. Koska Juankosken ja Kaavin välinen sopimus loppui, on täysimaksaja Juankoski. Hellurei ja pisteet Kaaville.

Ei voi ymmärtää!Re: Kaavin/Tuusniemen yläaste- lukio7.8.2015 19.23
....mutta kotikuntakorvaukset n. 10 000 ? / oppilas menevät Juankoskelle.

Kiitokset einolleRe: Kaavin/Tuusniemen yläaste- lukio7.8.2015 23.58
Kaiken tämän sopan takana on JORMA RASANEN (KEPULI) , mutta onneksi Eino Miettinen on nyt kunnanhallituksen puheenjohtaja ja pistanyt Kaavin asiat kuntoon. Ja sai rakennettua oman koulun jota Jorma ei saanut aikaiseksi.
Vai pitäisi Jorma Rasasen saada viela kunnallisneuvoksen arvo, ei hitossa.

JustiinsaRe: Kaavin/Tuusniemen yläaste- lukio8.8.2015 12.25
Nimimerkki - ei voi ymmärtää- ei näköjään ymmärrä: lukion oppilaat eivät saa ktikuntakorvauksia ja kotikuntakorvaukset eivät kata lähellekään Juankosken menoja. Kotikuntakorvaus yläasteen oppilaasta on vain n. 7000 euroa/oppilas. Kulut ovat n. 11000 oppilasta kohden ja kaikkinen kustannuksineen n. 13000 euroa/oppilas.

just just...Re: Kaavin/Tuusniemen yläaste- lukio8.8.2015 14.17
Justiinsa heitti näköjään lukuja hatustaan. Kotikuntakorvaus vuonna 2015 yläkouluikäisestä on 9961,14 e, mikä on riittänyt Juankoskella kattamaan kaikki kulut, koska yläkoulun oppilaskohtaiset kustannukset ovat jääneet alle kymppitonniin vuodessa. Juankoski on saanut vuonna 2015 kotikuntakorvauksia yhteensä 947 629 euroa ja on joutunut maksamaan niitä 48 191 euroa. Kaavi vastaavasti on saanut kotikuntakorvauksia 31 131 euroa ja on maksanut niitä 1 092 139 euroa. Suurin osa rahoista on kulkeutunut Juankoskelle ja osa on mennyt Tuusniemelle.

JRe: Kaavin/Tuusniemen yläaste- lukio8.8.2015 15.22
Just just ei ole omasta halustaan tahtonut kertoa, että näihin lukuihin on lisättävä Juankosken kaupungin maksama ruokahuolto ja kuljetukset, jotka Kaavilta ovat aika mahtavat. Kotikuntakorvauksia kertoessaan hän ei ole viitsinyt huomioida kaikkia kustannuksia, kuten myös yläasteen käyttökustannukset ja poistot. Myös kiinteistöhuolto ei kuulu mukaan. Jos nämä kaikki luetaan, kuten kuuluisi, niin Juankoski on nettomaksaja monella tuhannella/yläasteelainen ja lukiolainen. Yritetään pysyä laskelmissa.
Jos Juankoskella laskettaisin tarkkaan ylä-asteen kustannukset kaikkine kuluineen, niin päästään todellisiin lukuihin.
Nyt kun Kaavin ja Juankosken sopimus lakkasi, alkaa myös uudet laskentakuviot, sillä Kaavi ei maksa kuljetuksista, ruokahuollosta tai muista välillisistä kustannuksista. Kaavi on ratkaissut asian yhteistyönä Tuusniemen kanssa, yhteisellä sopimuksella, jossa voittajia ovat molemmat itsenäiset kunnat.
Lisäksi valtionosuusjärjestelmään kuuluu, että osuudet maksetaan parin vuoden viiveellä, joten todelliset tappioluvut nähdään Kuopion liitoksen aikaan. Nykyisillä luvuilla, joita esim. just just antoi, ei ole mitään merkitystä.

joopa joo...Re: Kaavin/Tuusniemen yläaste- lukio8.8.2015 15.36
Luvuissa ovat mukana kaikki luettelemasi tekijät niin ruokahuollosta kuin kiinteistön pidosta. Mitä tulee viiveeseen, niin on totta, että kotikuntakorvaukset maksetaan tälle vuodelle vuoden 2013 oppilasmäärän mukaan. Kaikki tietävät, että ikäluokat pienenevät vuosi vuodelta, eli tälle vuodelle Juankoski saa kotikuntakorvauksia loppuvuoden 2013 mukaan, mikä ilman muuta on Juankoskelle eduksi. Tälle menettelyllä Kaavi tai Tuusniemi eivät mahda mitään. Sopimuksen päättyminen on itse asiassa Juankoskelle eduksi, koska sopimus sitoi Juankoskea monella tapaa epäedullisesti. Jos todelliset kulut jäivät pienemmiksi kuin mitä kotikuntakorvaukset olivat, joutui Juankoski maksamaan erotuksen takaisin Kaaville. Näin on tapahtunutkin, mutta jatkossa näitä tilityksiä ei tarvitse tehdä. Tuusniemi ei ole missään nimessä mikään voittaja tehtyään sopimuksen Kaavin kanssa, koska vastoin poliitikkojen toiveita näyttää vahvasti siltä, että kaavilaisnuoret suuntaavat yhä vahvemmin Juankosken suuntaan.

PVRe: Kaavin/Tuusniemen yläaste- lukio8.8.2015 16.13
Moro,
ja on mukavaa seurata ihan hyvää keskustelua.On kuitenkin selvää, että sekä Kaavi, että Juankoski hävisivät tässä sopimuksen lakkauttamisessa. Mutta Kaavi ratkaisi asiansa Tuusniemen kanssa sovitulla sopimuksella ja Juankoski jäi yksin
Juankoski voi jatkossa jäädä ilman yläastetta/lukiota, sillä Kuopio karsii aika kovalla kädellä lukioverkkoaan ja lukiot Tuusniemellä ja Nilsiän kaupunginosassa jäävät toimintaan, mutta miten käy Juankosken, jonka oppilasmäärä on ikävä kyllä kovassa laskussa. Asiasta päättää Kuopion valtuusto liitoksen jälkeen. Jos meillä olisi sopimus Kaavin kanssa yläasteen ja lukion käytöstä, olisi meillä vankempi perusta vaatia lukion jatkumista.
En muista, onko jo päätös hallintotuomioistuimelta saatu koululaisten maksuista, joten en pysty sanomaan, paljonko Juankoski menetti tai sai sen päätöksen ratkaisussa.
Juankoskella on erilliset sektorit tilinpäätöksissä tekniselle ja sivistystoimelle ja ruokahuollolle, joten epäilen, että laskutus täsmää kustannusten kanssa/oppilas. Myös ruokahuollon subventiot/oppilas eivät ole mukana laskuissa. Myös poistomenot ovat eri sektorissa, joten ne eivät kuulu sivistystoimen talousarvioihin tai laskelmiin.
Mutta tärkein asia on kuitenkin se, että paljonko talousarvioissa annetaan sivistystoimelle; jos oppilasmäärät laskevat, olisi tietenkin rationaalisesti asia tulkittava siten, että opettajakustannukset laskevat suhteessa. Näin pitäisi toimia. Jos esim. Kaavin oppilaat menisivät kaikki Tuusniemelle, niin Juankosken sivistystoimen talousarvio laskisi suhteessa oppilasmäärän laskuun ja siten Elon laskuopin ja rationaalisen laskutavan mukaan sivistystoimen menot kutistuisivat oleellisesti ja samalla lisäarvo voitaisiin sijoittaa esim. ala-asteen koulutukseen tai jopa vanhushuoltoon. Kyse on politiikasta. Tarkoituksenmukaisuudesta. Luottamushenkilöiden valinnasta. Tämän asian tekee meille helpoksi pakkoliitos Kuopioon ja asian ratkaisee kuopiolaiset, eivät juankoskelaiset. Ja kuten olen jo aikaisemmin todennut, yhtään juankoskelaista ei tule olemaan Kuopion valtuustossa ensi valtuustokaudella.

joopa joo...Re: Kaavin/Tuusniemen yläaste- lukio8.8.2015 16.54
TIetenkään poistot eivät kuulu tämän keskustelun piiriin, koska ne ovat mitä ovat riippumatta siitä, tuleeko Juankoskelle oppilaita naapurikunnista. Yläastettaan Juankoski ei tietenkään menetä jatkossakaan, mutta lukion jatko ei ole meidän käsissämme. Suuremmalla varmuudella Tuusniemi menettää lukionsa jo lähivuosina, koska se ei ole yksinkertaisesti riittävän suuri järjestääkseen lukio-opetusta. Kuopio saa toki järjestämisluvan, ja on täysin mahdollista, että lukio-opetus säilyy tavalla tai toisella Juankoskella, mikäli yhteistyötä laajennetaan Nilsiän lukion kanssa. Mitä tulee sopimukseen, niin olen silti sitä mieltä, että Juankoskelle sopimuksen päättymisestä ei ollut sen suurempaa haittaa.

ekRe: Kaavin/Tuusniemen yläaste- lukio8.8.2015 19.16
tais olla muutkin päättämässä alakoulun laajennushanketta eikä yksin kh puh.johtaja
mutta unohtui rakennusaikainen työllistäminen koillis-savolaisilta menee veroeurot kuopioon joten siinä kiitos hyvästä hallinnasta

PRe: Kaavin/Tuusniemen yläaste- lukio8.8.2015 23.54
Moro,
voisinpa vaikka lyödä vetoa siitä, että Tuusniemi uudenlaisena yhtenäiskouluna ja uudentyyppisenä lukiona tullee säilymään lukioiden kartalla.
Pahoin myös pelkään, että yläaste ei tule säilymään Juankoskella, ja syy on selvä, oppilaat loppuvat. Meille olisi ollut oleellisen tärkeää saada Kaavin ja myös Tuusniemen kanssa koulusopimus, mutta tässä nyt ollaan Kuopion sylissä ja on päivänselvää, että suurKuopio ei tue ajatusta, että oppilasmääräältään pienenevä yläaste jatkaisi Juankoskella, kun olisi mahdollisuus mennä Nilsiään. Jokainen aivoilla ajatteleva ihminen tietää, että Suomen talous on heikolla hapella ja kaikissa asioissa leikataan--- sivistystoimen valtionosuuksissa suurimmilta käsin ja se merkitsee myös kouluverkon radikaalia muutosta. Hyvin hoidetut pienetkin kunnat kykenevät pitämään yllä tiivistä kouluverkkoa, mutta talouttaan räikeän heikosti hoitaneet kunnat joutuvat kuriin uuden kuntalain ja valtionosuusjärjestelmän takia.

alan kolmas miesRe: Kaavin/Tuusniemen yläaste- lukio8.8.2015 23.51
Juankoskella syntyy aina vilkas keskustelu uusista asioista. Keskustelu ei kuitenkaan koskaan ylitä perinteistä ompeluseuratason keskustelua, joka perustuu lähinnä huhuihin, juoruihin eikä yleensä sisällä mitään faktatietoja.

Juorujen pohjalta onkin erittäin hyvä tehdä sitten kaikenlaisia päättömiä pikapäätöksiä. Yksi viimeaikojen karmeimpia pikapäätöksiä oli Säyneisen koulun lakkauttaminen. Sitä edelsi päätön kaupungin 5 milj. euron laiton takaus ja tietysti koulutusasioihin kiinteästi liittynyt Sillikuukki- päätös.

Nyt voivotellaan ja ihmetellään kuin lehmä uutta sankkoa sitä, että valveutunut Kaavi lähtikin koulutusasioissa yhteistyöhän kehittyvän Tuusniemen kanssa.

Juankoskella ei olekaan koskaan tajuttu edes sitä, että koulutuksen järjestäminen on kunnille velvollisuus, mutta samalla se on myös hyvää bisnestä, koska valtio maksaa koulutuksen järjestäjälle sievoiset summat. Koulutuksen järjestäminen luo kylään työtä ja hyvinvointia. Juha Sipiläkin on todennut julkisuudessa, että nykyajattelun mukaan työ luo aina uutta työtä.

Juankosken Nero taas ajattelee niin, että työttömyys luo kylään hyvinvointia ja työtä. Tosin nämä työpaikat joudutaan järjestämään sosiaalipuolelle ja päihdehuoltoon, jonka alan erikoismies Kangasperko tietysti alkujaan onkin.

Käynnistyneessä keskustelussa näyttää nousseen esille jälleen kerran oppilaskohtaiset kustannukset, joilla ei pitäisi päätöksenteon kannalta olla mitään tekemistä, koska oleellista on selvittää, mitä noiden oppilaskohtaisten kustannusten takana on. Siis absoluuttiset miljoonat ratkaisee. Koululaisten niskaan ei voida heittää mitä tahansa kustannuksia, kuten Juankoskella on vuosikymmenet ollut tapana tehdä.

Juankoskella ei ole koskaan osattu laskea näitä oppilaskohtaisakaan lukuja oikein. Kyllä kustannukset nousee korkeiksi, kun esim. rakennetaan yli 4 miljoonalla raskaasti tappiollinen tarpeeton valmisruoan lämmittämö ? siis jättiläismikro, jota pyörittämään on kutsuttu kaikki kynnelle kykenevät paikalliset joutilaat emännät.

Tietysti jättiläismikron tuotantohenkilöstökin vaatii kallispalkkaisen johtajan, jolla ei ole ruonvalmistuksesta sen enempää osaamista kuin Grillausmestari Jutilla. Oleellisempaa tietysti on, että kallispalkkaisella johtajalla on kepun jäsenkirja.

Juankosken ompeluseurakeskustelussa näkyy jälleen unohtuneen Tuusniemen ja Kaavin sopimusta koskevassa keskustelussa tämän keskusteluosion punainen lanka. Nim. merkki Hattihan oli raportoinut, että Tuusnimelle tulee kaksi digiluokkaa.

Kun lukee artikkelia tarkemmin, niin pistää silmään Tuusniemen koulun valveutuneen rehtori Koikkalaisen alla olevat mielenkiintoiset selostukset:

"Rehtori Jaro Koikkalaisen mukaan Tuusniemi on remontin myötä Suomen ensimmäinen kunta, jossa otetaan käyttöön sähköiset ylioppilaskirjoitukset mahdollistavia digiluokkia.

Tietääkseni samanlaisia luokkia on valmistumassa myös Turkuun ja Helsinkiin ihan näinä hetkinä, mutta me taisimme ehtiä ensin, Koikkalainen kertoo.

Myös ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Kaisa Vähähyyppä arvelee, että Tuusniemi on ensimmäisiä sähköiseen ylioppilastutkintoon varustautuneita kouluja Suomessa."

Kun tätäkin pohdintaa lueskelee, niin tulee heti mieleen se, kuinka Säyneisissä yrittäjä Kettusen johdolla Säyneisen koulun oppilaille hankittiin henkilökohtaiset tabletit. Näin toimitaan silloin, kun eletään nykyajassa ja halutaan katsoa tulevaisuuteen.

Juankoskella Kangasperko ja sivistystoimen johtaja taas tulevaisuutta pohdiskellessaan katsovat aina peruutuspeiliin ja sieltä saadun ohjauksen avulla päätivät kaikin keinoin lakkauttaa vireäksi kouluksi pyrkivän opinahjon ja samlla koko Säynseisen kyläyhteisön.

Juankoski päätti myös tyhmästi liittyä Kuopioon ja nyt on Juankosken päättäjillä Mustat Pekat käsissään, kun itsenäisyytensä säilyttäneet Kaavi ja Tuusniemi juoksevat kehityksessä jo valovuosien päässä ainakin vuoteen 2023 (huom. 5 vuoden suoja-aika) saakka rämpivästä Juankosken autioituvasta museokylästä.

*Re: Kaavin/Tuusniemen yläaste- lukio9.8.2015 9.06
Pekka, älä suotta pelkää yläasteemme puolesta. Kuopio ylläpitää kuitenkin tälläkin hetkellä Riistaveden yläkoulua jossa on vain satakunta oppilasta, eikä Riistaveden alueen asukasmäärä suinkaan ole nousemaan päin. Koulussamme on yli 200 oppilasta, ja sen oppilasmäärä ei tule tuosta laskemaan alle 160:een vielä ainakaan kymmeneen vuoteen. Kun oppilaat vähenevät, vähenee samassa suhteessa myös opetuksen (opetustuntien) määrä, mikä tapahtuu siis opettajia vähentämällä. Käytännössä tämä hoituu siten, että irtisanoutuneiden (eläköityneiden) tilalle ei palkata uusia. Näin toimitaan kaikkialla, missä ikäluokat pienenevät olipa kyse alakouluista tai yläkouluista. Kymmenessä vuodessa varsin moni opettaja ehtii saavuttamaan laskennallisen eläkeikänsä, joten kulut pysyvät kyllä aisoissa.

PRe: Kaavin/Tuusniemen yläaste- lukio9.8.2015 15.26
Moro,
en pelkää mitään muuta, kuin rakkaan Suomeni puolesta.
Kouluverkkotoimitus laaditaan heti, kun Juankoski on liittynyt Kuopioon ja on mahdollisesti jo tehty. On 100 prosenttisesti selvää, että kouluverkko supistetaan sellaiseksi, että talous Kuopion sivistystoimessa pysyy kuosissa.
On myös 100 prosenttisen varmaa, että Juankoski on suhteellisesti laskettuna Savon muuttotappiollisin kunta, tai yksi sellaisista. Tarkoittaa, että perheet muuttavat työn perään Kuopioon tai muualle. Oppilasmääriin tämä muutos tulee selkeästi esille.
Nyt pitää toivoa, että Kuopiolla on uusia ajatuksia Juankosken suhteen, sillä Juankosken valtuusto ei ole tehnyt lähes mitään positiivista Juankosken muuttotappion poistamiseksi tai vähentämiseksi. Juankoski ei ajautunut tähän tilanteeseen "ajopuu" teorian tapaisesti, vaan erittäin huonoilla päätöksillä ja lapsenomaisella taloudenhoidolla.
On suorastaan typerää yrittää selittää asioita yltiöpositiivisesti, sillä se poistaa tarpeen kritisoida omia typeriä päätöksiä ja lisää itselleen valehtelua, että asiat olisivat reilassa. Juankoskella on lähtölaskenta ja vielä vuoden verran heikennämme kuntalaisten palveluja ja tilannetta. Katsotaan sitten 2017 mitä liitos tuo mukanaan.

alan kolmas miesRe: Kaavin/Tuusniemen yläaste- lukio9.8.2015 20.11
Nimimerkki Tähti * ei tunne pelkoa Juankosken yläasteen puolesta, koska koulussa on oppilaita nyt 200, eikä hänen mukaansa oppilasmäärä laske 160:een ainakaan kymmeneen vuoteen.

Mistähän väestöennusteesta Tähti on moiset luvut repäissyt?

Kun ottaa huomioon Kuopion tulevat massiiviset liitoskuntien ja Kuopion omatkin ongelmat, niin voidaan todeta, että palvelujen karsinta tulee olemaan lähimmän 10 vuoden aikana kovaa.

Kuopion kaupungin vuoden 2015 tuloslaskelma talousarviossa näyttää jo 22.2 milj. euron tappiota. Viime vuonna tappiota tuli TPE:n (ilmeisesti tilinpäätöksen ennakkotieto) mukaan 19.6 milj. euroa. Vuoden 2016 tappioennuste on 15.4 milj. euroa. Vuosina 2017-2018 odotetaan lievää tilikauden ylijäämää (8.4-11.2 milj. euroa).

Kuopion talousarvoissa todetaan, että kaupungin keskeinen strateginen tavoite on saada alijäämäinen kaupungin talous tasapainoon tai ylijäämäiseksi. Siihen ei päästä muuta kuin menoja karsimalla ja veroja nostamalla.

Talousarviossa 2015 Kuopio manitsee kaupungin arvoiksi ja toimintaperiaatteiksi seuraavat päätöksenteon ohjenuorat:
 Rohkeus
 Yhdessä tekeminen - sitoutuminen - luottamus
 Luovuus
 Asiakaslähtöisyys

Kuopiolla ei todellakaan ole pulaa visoista kuten alta selviää:

"150 000 ASUKKAAN KAUPUNKI
Kuopion väestönkasvu kaksinkertaistuu ja alueella syntyy kuntaliitoksia.
Kuopio on vetovoimainen yritysten, yrittäjien, opiskelijoiden ja lapsiperheiden kaupunki."

Kuopion talousarvoita ja vuosikertomuksia tavatessa huomio kiinnittyy siihen, että asiapapeissa on kymmenia sivuja (yhteensä sivuja 211) kaiken maailman jaarituksia kaupungin vetovoimasta sun muusta, mutta kylmiä lukuja on sitten vähemmän.

Olisi viisasta supistaa Kuopionkin visioiden ja muiden hyvin asioiden jaaritukset korkeintaan 50 sivun mittaiseksi tiivistelmäksi, johon olisi alkuun kirjoitettu lyhyt yhteenveto ja suositukset jatkotoimille.

Talousarvio olisi siten uskottavampi ja jopa kaupunkilaiset voisivat päästä mukaan yhdessä tekemiseen ja sitoutua yhteisiin asioihin.

Täytyy ihmetellä, mistä ennustettu ylijäämää Kuopioon tulee, kun Juankosken tappiopesäke liitetään Kuopion taseeseen vuonna 2017. Juankoskella riittää alaskirjattavaa omaisuutta ja Juankosken tulosseuranta osoittaa jo nykyisellään raskaita tappioita joka ikinen vuosi. Lisäksi valtionosuuksia ollaan leikkaamassa.

Elon laskuopissa kerrotaan, että kun kaksi miinusmerkkistä lukua lasketaan yhteen, niin tulos ei ole positiivinen vaan entistä suurempi negatiivinen luku. Viiden vuoden suojatyöt pitävät sitten varmuudella huolen siitä, että miinusmerkkiset luvut vain kasvavat Liitos-Kuopiossa, joka aikoo lähivuosina tuplata väestönkasvunsa.

Kuopiossa veroprosentti on jo nyt 20.5% ja Juankoskella 21.5%. Vaikuttaa siltä, että yhdistynyt Kuopio joutuu korottamaan veroprosenttinsa ainakin 21.5%:iin lähivuosina. Ehkä jo vuonna 2017, jonka piti olla auringonousun vuosi Juankosken talousneroille. Tällä hetkellä Liitos-Kuopion talousnäkymä vuodelle 2017 onkin nykyistä synkempi.

Tähteä voin valistaa vielä sillä, että nuori ja innokas Sanni Grahn-Laasonen (kok) näyttää panevan uudet tuulet puhaltamaan myös Suomen paljon kehutussa peruskoulussa. Peruskouluahan on johdettu vuosikymmeniä kepu & demu sääntöjen mukaan.

Nyt on kuitenkin käynyt ilmi, että perinteiset hyvät PISA-tulokset eivät kerrokaan oikeastaan mitään muuta kuin sen, että oppilaat osaavat hyvin lukea ja kirjoittaa, mutta Suomen kouluista tulee kuitenkin sakkia, joka sosiaalisessa kentässä näyttää häviävän mennen tullen kilpailijamaiden oppilaille.

Hyvistä laskuarvosanoista ei olekaan mitään hyötyä, jos annettua oppia ei osata soveltaa käytännön elämässä. Käytännön elämässä ja erityisesti markkinoinnissa korostuvat muut seikat kuin hyvä lasku- tai lukutaito.

Hyvä myyntimies onnistuu luomalla mielikuvia. Siinä tarvitaan psykologista silmää, monipuolista kielitaitoa ja kommunikointikykyä. Biologiasta on vähemmän hyötyä markkinoinnissa ja sosiaalisessa verkostoitumisessa.

Psykologiset- ja kommunikaatioeväät meiltä puuttuu useimmilla koulutuksesta ja siksi olemme jääneet valovuosien päähän ruotsalaisista ja amerikkalaista, joille mm. positiivisten mielikuvien luontitaito on jo annettu äidinmaidossa.

Impivaaralaisuus ja syvään juurtunut kateus ovat Suomen menestyksen pahimpia esteitä. Edes Juha Sipilän mainostamalla digitalisoinnilla ei tätä ongelmaa pystytä ratkaisemaan.

Juhan toiminnalle annan kuitenkin hyvät pisteet, koska hän näyttää uskaltavan laittaa itsensä likoon ilmeisen aidosti.



Vastaa viestiketjuun

Otsikko:*
Viesti:*
Lähettäjä:*
Sähköpostiosoite:
Lähetä vastaukset sähköpostiini: