Keskustelu
| alan kolmas mies | Ei tarvetta muuttaa Suomi-Ruotsi maaottelua | 2.9.2024 0.30 |
| ARTO BRYGGARE on heittäytynyt Suomen johtavaksi URHEILUASIANTUNTIJAKSI ja nyt ARTO jo ehdottaa, että 100 vuotisen Suomi-Ruotsi maaottelujuhlan kunniaksi maaottelun kesto pitäisi lyhentää päivittäin vain kahteen tuntiin. Samalla ARTO vielä ehdottelee, että kisat pitäisi levitellä ympäri kaupunkia. ARTO ei selvästi ole ymmärtänyt tämän koko maailmassa poikkeuksellisen suositun maaottelun perinteistä henkeä. Kysymyksessähän on kamppailu, jossa PIKKURIIKKISELLÄ SUOMELLA on kerran vuodessa mahdollisuus näyttää RUOTSALAISILLE KAAPIN PAIKKA IHAN OMIN EVÄIN!!! Mitä paremmin pystymme hyvälle naapurillemme näyttämään, mistä päin milloinkiin tulee, niin sitä parempi. Kyllä suomalainen jaksaa hyvin neljäkin tuntia katsella, kun ruotsalaisia rökitetään oikein kunnolla. Kysymyksessä on viihde parhaasta päästä ja meitähän on vuosittain nöyryytetty ruotsalaisten EUROVIISUISSAKIN vuosikymmenet putkeen. Nytkin nähtiin muutamia aivan loistavia suorituksia Stadionilla. Kaikkia ei AKM tietenkään ehtinyt katsomaan, mutta kyllähän siellä nähtiin aivan loistavia suorituksia monen suomalaisen toimesta. Mainittakoon näistä vain muutamat: Juoksulajit: □ Riku Illukka □ Joonas Rinne □ Elmo Lakka □ Santeri Kuusiniemi □ Mustafe Muuse □ Topi Raitanen □ Lotta Kemppinen □ Aino Pulkkinen □ Anniina Kortetmaa □ Hilla Uusimäki □ Kristiina Halonen □ Nathalie Blomqvist □ Eveliina Määttänen □ Lotta Harala □ Reetta Hurske □ Mette Baas □ Veera Mattila □ Alisa Vainio Hypyt: □ Daniel Kosonen □ Juho Alasaari □ Kristian Pulli □ Kalle Salminen □ Tuomas Kaukolahti □ Simo Lipsanen □ Ella Junnila □ Heta Tuuri □ Elina Lampela □ Saga Andersson □ Vilma Murto □ Jessica Kähärä □ Taika Koilahti Heittolajit: □ Lassi Etelätalo □ Eemil Porvari □ Senja Mäkitörmä □ Emilia Kangas □ Krista Tervo □ Silja Kosonen □ Anni-Linnea Alanen Ottelut: □ Tarmo Savola □ Emmi Valtonen Siis yllä on mainittu 40 Suomen kärkijoukkoon kuuluvaa yleisurheilijaa, joiden varassa Suomen tulevaisuus urheilumaana pitkälle on. Tietysti joukosta oli pois muutamia todella merkittäviä tulevaisuuden tähtiä kuten esim.: □ Saga Vanninen □ Ilona Mononen □ Viivi Lehikoinen Meillä on siis kaikkiaan noin 50 kehityskelpoista urheilijaa, josta voidaan jalostaa maksimaalinen urheilullinen kapasiteetti irti, kunhan heille turvataan taloudelliset mahdollisuudet harjoitteluun ja tietysti myös asianmukaiseen valmennukseen ja fyysiseen sekä psyykkiseen terveydenhuoltoon ja sparraukseen. Apurahoista voidaan saada pikaisesti tarkastellen alla oleva tieto: "Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää 6 000, 10 000 tai 20 000 euron suuruisia, verottomia valmennus- ja harjoitteluapurahoja vuosittain. Työssäolo tai opiskelu ei ole apurahan saamisen este. Verovapaat apurahat eivät myöskään vaikuta opintotukeen. Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Apuraha ei ole palkkio menestyksestä, mutta sitä myönnettäessä huomioidaan urheilijan kansainväliset näytöt sekä urheilijan tulos/menestyskehitys suhteessa lajin kansainväliseen tasoon ja kehitykseen." Jos siis kaikille noin 50 yleisurheilijalle myönnettäisiin esim. suurin 20 000 euron apuraha, niin puhutaan 1 000 000 vuotuisesta menoerästä. Luulisi, että Opetusministeriön vuoden 2024 8 100 miljoonan määrärahoista liikenisi tällainen summa helpostikin, jos huippu-urheilun prioriteetti nostettaisiin oikealle tasolle. On aivan selvää, että Suomen Yleisurheilun heikko suoritus esim. äskettäin piedetyissä Pariisin Olympiakisoissa heijastelee sitä, ettei ym. vaatimattomilla avustuksilla voida taivaita tavoitella. Ongelmana näkyy olevan se, ettei Urheiluun liittyvä rahankäyttö ole selvästikään läpinäkyvää, kuten käy alla olevasta taannoisen Urheiluliiton puheenjohtaja Sami Itanin vuonna 2020 esille ottamasta urheilun rahoituksen ongelmista (kts. alla): Jaakko Parkkinen 23.9.2020 11:28 Päivitetty 23.9.2020 12:54 Suomen Urheiluliiton puheenjohtaja Sami Itani nostaa Urheilulehden (39/2020) haastattelussa esiin urheilun julkisen rahoituksen. Valtio tukee suomalaista liikuntaa ja urheilua Veikkauksen tilittämistä rahapelituotoista. Suomalaisen urheilun ja liikunnan kattojärjestö, Suomen Olympiakomitea tiedotti syyskokouksensa alla viime marraskuussa, että 66 prosenttia eli noin 6,8 miljoonaa euroa sen budjetista tulee valtionavusta. Olympiakomitean kokonaisbudjetti on noin 10,6 miljoonaa euroa. SUL sai vuonna 2019 puolestaan Olympiakomitealta avustuksina noin 391 000 euroa. □ Meillä on urheilun julkisessa rahoituksessa valtava sisäsyntyinen arvoristiriita. Meillä on huoneessa elefantti, josta yksikään urheilun edustaja ei puhu mitään. Rahapelihaitat ovat Suomessa valtava, päihdeongelmiin verrattavissa oleva ongelma. Siitä huolimatta urheilun rahoituksen peruslogiikka on se, että mitä enemmän ihmiset häviävät rahaa Veikkaukselle, sitä enemmän urheilu saa rahaa, Itani toteaa Urheilulehden haastattelussa. □ Tämä ei ole mustavalkoinen asia. Eikä kyse ole jostain teknisestä asiasta, vaan arvokeskustelusta. Ottamatta kantaa Veikkauksen monopoliasemaan, tästä arvoristiriidasta pitää keskustella. Jos olemme hiljaa ja mietimme vain omaa piiriämme, urheilun uskottavuus oman kuplan ulkopuolella ja mahdollisuus vaikuttaa yhteiskunnassa pienenee koko ajan. Kuluvana vuonna koronapandemian aiheuttamat rajoitukset ovat vaikuttaneet rajusti myös Veikkauksen tulokseen. Hallitus kuitenkin päätti syyskuun budjettiriihessä korvata järjestöille avustukset, jotka ne olisivat menettäneet Veikkauksen tulojen vähenemisen takia. Kyse on noin 347 miljoonan euron kertaluonteisesta rahoituksesta. Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk) vakuutti budjettiriihen jälkeen, että kompensointia jatketaan tulevina vuosina, mutta ei näin suuressa mitassa. Itani korostaa Urheilulehdessä, että urheilun olisi rahoituksensa turvaamiseksi kyettävä kurottamaan omien piiriensä ulkopuolelle. □ Puhutaan, ettei urheilijoita arvosteta, että urheilujärjestöjen uskottavuus on heikko, ja että urheiluun ei tule tarpeeksi rahaa suhteessa verrokkimaihin. Se ei todellakaan johdu siitä, ettei meillä olisi riittävän hyviä ja kiinnostavia urheilijoita tai myyntiosaamista. Se johtuu siitä, että urheilujärjestöt eivät osaa puhutella kuin omaa porukkaansa. Aika harvalla löytyy uskallusta edes yrittää." JOS SUOMI-RUOTSI MAAOTTELUISSAKIN lähdettäisiin ARTO BRYGGAREN ehdottamille supistuslinjoille, niin silloin vietäisiin viimeinenkin oljenkorsi, joissa nuoret suomalaiset kehityskelpoiset urheilijat voisivat olla esillä ja siten kasvattaa myös omaa markkina-arvoaankin mahdollisten ulkopuolisten sponsorien silmissä. Vertailun vuoksi voidaan lopuksi ottaa vielä nykyisen jääkiekon Liigan 2023-2024 pelaajabudjetit (x milj. euroa) □ Kärpät 3,25 □ Tappara 3,25 □ HIFK 3,20 □ Ilves 3,10 □ Lukko 2,90 □ TPS 2,80 □ Pelicans 2,65 □ JYP 2,50 □ KooKoo 2,10 □ Ässät 2,10 □ KalPa 2,10 □ Jukurit 2,00 □ HPK 1,95 □ SaiPa 1,90 □ Sport 1,83 Yhteensä 37,63 Tästä voidaan vetää johtopäätös, että Suomessa YLEISURHEILU näyttää olevan nappikauppaa verrattuna jääkiekkoon. Kuitenkin jääkiekossakin on havaittavissa, että viime aikoina monissa Liigan joukkueissakin on tehty jättiläisluokan tappioita (kts. alla): Kausi 2023-2024 (x milj. euroa): □ Kärpät 1.000 □ Tappara -0,448 □ HIFK -0.913 □ Ilves 0.002 □ Lukko -1.961 □ TPS -2.000 □ Pelicans -0.694 □ JYP 0.219 (kausi 2022-2023) □ KooKoo 0.610 (kausi 2022-2023) □ Ässät -0.404 □ KalPa 0.190 □ Jukurit -0.372 (kausi 2022-2023) □ HPK -0.447 □ SaiPa -0.700 □ Sport -0,532 Yhteensä -7,670 Siis tästäkin voidaan vetää johtopäätös, ettei Jukka Jalosen Suomeen kehittämä "MEIDÄN PELIKÄÄN" enää ole kannattavaa bisnestä, eikä "MEIDÄN PELILLÄ" enää menestytä kovissa kansainvälisisissä turnauksissa, mutta kuitenkin valtaosa Suomen nuorista on kuitenkin houkuteltu jääkiekon pariin, mutta siinäkin alkaa siis olla eväät syöty isoissa kansainvälisissä kisoissa. Viime keväisestä MM turnauksestakin tuli täydellinen pannukakku (kts alla): "Suomi jäi sunnuntaina päättyneissä jääkiekon MM-kisoista kahdeksanneksi. Sijoitus on Suomen heikoin 69 vuoteen. Suomen ongelmana turnauksessa oli hyökkäyspeli, jos 8-0 -voittoon päättynyttä ottelua Britanniaa vastaan ei lasketa. Suuria jääkiekkomaita Tshekkiä, Kanadaa, Sveitsiä ja Ruotsia vastaan Suomi teki yhteensä viisi maalia. Jaossa näissä otteluissa oli 12 pistettä, jos pudotuspelit lasketaan, ja Suomi saalisti niistä pisteistä kaksi. Tyly fakta Suomen tehokkuudesta löytyy MM-kisojen tilastosta. Suomalaisten onnistumisprosentti laukauksissa maalia kohti 8,98. Se oli turnauksen viidenneksi heikoin. Suomea tehottomampia laukausten saamisessa maaliin olivat ainoastaan Latvia, Britannia, Ranska ja Puola. Kazakstan ja Tanskakin onnistuivat Suomea paremmin. Selityksiä Leijonien epäonnistumiseen on haettu paljon. Yksinkertainen fakta kuitenkin on, ettei Suomella ollut MM-kisoissa riittävän hyviä maalintekijöitä, jotta menestystä olisi voitu saavuttaa." Tsekin kevään 2024 kisojen tulokset alla: □ 1. Tsekki 25 pistettä □ 2. Sveitsi 22 pistettä □ 3. Ruotsi 26 pistettä □ 4. Kanada 23 pistettä □ 5. Yhdysvallat 16 pistettä □ 6. Saksa 15 pistettä □ 7. Slovakia 12 pistettä □ 8. SUOMI 11 pistettä □ 9. Latvia 9 pistettä □ 10. Itävalta 7 pistettä Varmaan Suomessa pitäisi vähitellen alkaa puhua muustakin kuin vain ILMASTON HÄTÄTILASTA, HUKKAJOEN RAAKUISTA ja RASISMIN VASTAISESTA KAMPANJASTA. |
||