Keskustelu
| Eero Kekäläinen | saha- ja selluteollisuus | 16.9.2015 16.49 |
| Eriytetään nyt kuitenkin suomen sahateollisuus pakolaisongelmasta. Kuten em. otsikon alla alan kolmas paneutui esitelmään suomalaisen sahateollisuuden lähihistoriasta jo syvällisemmin. Merkillepantavaa on kuitenkin se, että suuret metsäyhtiöt eivät ole viimeaikoina menestyneet kovin kummosesti vientimarkkinoilla. Kuitenkin useat sahateollisuuden perheomisteiset yhtiöt, kuten Keitele, alan kolmannen mainitsema Kuhmo, Kuusamon Pölkky ym.ym ovat kuitenkin pystyneet lähes vuosittain kasvattamaan vientimarkkinoitaan. Lähinnä tähän trendiin johtavat syyt ovat siinä, että perheyhtiöissä päättävät henkilöt ovat jokapäiväisessä operatiivisessä toiminnassa aina mukana. Suuriinkin, yllättäviin muutoksiin voidaan reagoida välittömästi, joka mahdollisuus puuttuu ns. suuryrityksiltä. Nyt kun on startannut jo Äänekosken suurinvestointihanke, jonka välitön työllistämisvaikutus Koillis-Savoonkin on varsin merkittävä. Työni vuoksi liikun paljon myös Keski-suomen alueella, olen huomannut kuinka paljon jo nyt on aloitettu kunnostamaan merkittäviä pullonkauloja liikenteellisesti. jokapuolella maakuntaa on sillankorjausprojekteja. Äänekoskihanke on suuri työllistäjä savolaisittain puunkuljetusalalla. Maakuntaan tarvitaan useita kymmeniä uusia kuljetusyksiköitä puutoimituksiin. Tehtaan täystuotannon aikaan tehtaan laaniin tarvitaan täysperävaunurekka puuta kuuden minuutin välein. Käytännössä jo pelkästään se tarkoittaa vähintään sata uutta työpaikkaa meidän maakuntaan. Lisäksi suunnitelmat maailman suurimman sellutehtaan rakentamiseksi Kuopioon moninkertaistaa edellä mainitsemani kuljetuskalustotarpeen. Suurin vaikutus puunhankinnan myötä työllistämiseen Finnpulpin hankkeella on kuitenkin kainuun maakuntaan, jossa UPM lakkautti Kajaanin tehtaansa ja nyt Kainuussa kasvaa puuta seitsemänä päivänä viikossa, mutta metsää hakataan keskimäärin vain kolmena päivänä. Kainuun puuvarannot ovat Finnpulpin strategian perusta. Ja entäs sitten kun sorsasalon rakennustyömaa alkaa. Tuhansia mies/naistyövuosia on töitä eri ammattiryhmille. Maailma on täynnä mahdollisuuksia, joissa kaikkien suomalaisten tarvis olla mukana juuri tänä päivänä, kun suomi rypee pohjamudissa. Mut jossain ei tätä ongelmaa ymmärretä. Etunenässä omaa alaanikin liippaava ay- järjestö rinta rottingilla ollaan pysäyttämässä perjantaina suomea, kun juuri nyt tarvis painaa kaasua. Vanha sanonta on et järjen käyttö on sallittua ja useimmiten myös suotavaa. |
||
| Eero Kekäläinen | Re: saha- ja selluteollisuus | 16.9.2015 18.11 |
| Nyt kun tutkiskelin päivän uutisia edellisen kommenttini jälkeen, Kemijärven uuden biotehtaan suunnittelussa ollaan etenemässä merkittävästi. 800 miljoonan euron investointi Kemijärvelle jo startanneen Keitele Groupin Lappia Timberin jälkeen on todella merkittävä hanke koillismaalle. Kuten jo aiemmassa kommentissani totesin kainuun puuvaranto on varsin merkittävä kuopion tehtaan kannalta, mut kainuusta on kumminkin merkittävä matka koillismaalle ja Kemijärvelle, joten tehtaat ei kilpaile samasta puuvarannosta. Lapissa puun vuotuinen tuotto on merkittävästi pienempi kuin kainuussa ja etenkin savossa, mut kuitenkin sielläkin puu kasvaa, vaikkakin hitaammin. Ilmainen luonnontuotto, onko se metsäteollisuudelle taikka energiateollisuudelle, kannattaa vuosittain korjata pois. Se jos mikä on sitä uusiutuvan energian hyödyntämistä ja fossiilisten polttoaineittein korvaamista. Suomessa on vielä aivan valtavasti tilaa uusille luonnonvaroja hyödyntäville yrityksille. |
||
| Eero Kekäläinen | Re: saha- ja selluteollisuus | 27.9.2015 8.49 |
| Alkuviikon uutistorvissa toitotettiin, ettei puukauppa ole käynyt toivottuun tahtiin. Ollaan jopa lähes puolet jäljessä ennakoidusta hakkuumääristä. Ja se on huomattu meidänkin kuljetusyrityksessä. Ne kuuluisat markkinavoimat ovat aiheuttaneet sen, et suomalaisen puutavaran menekki maailmalle on tyrehtynyt ruotsin kruunun edulliseen kurssiin. Ruotsin sahateollisuus porskuttelee elämänsä huipulla. Toinen merkittävä syy viennin hiipumiseen on itänaapurimme venäjä, jonka ruplan kurssi on romahtanut totaalisesti ja venäjä pystyy jopa sanelemaan puutavaran hinnat maailmanmarkkinoilla. Loppuviikolla kuultiin kuitenkin hieman lohdullisempaa tietoa Keitele Groupin hankintajohtajan suulla, et nyt on puukauppa selkeästi piristynyt viimekuukausiin nähden. Kylläse sitten meidänkin maakunnan elämä virkistyy kun Äänekoski viritellään iskukuntoon ja entäs kun sitten Sorsasalon maailman suurin sellutehdas Finnpulpin toimesta alkaa rakentua.Kyllä sitten ropsinkin [nykyinen hieno nimike kuitupuu} hinta nousee selkeästi. Siinäpä onkin savon immeisille ihmeteltävää. Sitten kyselläänkin Kuopion kaupungin asumalähiön juankoskenkin isänniltä etteikö sinunkin metsä kasva nopeammin. Olisihan se tosi hienoa, et Finnpulpin idea toteutuisi ja sorsasaloon tulisi tämä tehdas. Sieltä varmaankin, ainakin rakennusvaiheessa löytyisi töitä alan kolmannenkin mielisteleville mamuille. Käyttöönoton jälkeen töitä tekevät vain suomen suurinpalkkaiset paperiliittolaiset. Ja kuten aiemmin sanoin Finnpulpin strategia perustuu kainuun maakunnan puuvarantoihin, joten siellä työllistämisvaikutus on todella merkittävä. |
||
| alan kolmas mies | Re: saha- ja selluteollisuus | 28.9.2015 0.06 |
| Meillä on parhaillaan kehitteillä käsittääkseni kolme uutta sellutehdasta ja joitakin pullonkaulainvestointeja tehdään varmasti myös selluteollisuuteen. Äänekosken hanketta voi pitää varmana hankkeena. Se on käsittääkseni myös parhaiten perusteltu, koska siinä vanha sellutehdas korvataan uudella isommalla. Toisaalta tehtaan rakentaa MetsäFibre, jolla on myös tarvittavat varat tehtaan rakentamiseen ja sen pyörittämiseen. Kaksi muuta selluhanketta ovat tietysti mielenkiintoisia, mutta olen vielä kuitenkin skeptinen niiden suhteen. Sellu on suhdanneherkkä ala ja maailman markkinamassakapasiteetti on nykyään vain noin 52 milj. tonnia vuodessa. Maailman koko paperi- ja kartonkikapasiteetti on sen sijaan jo yli 350 milj. t/a ja vastaava kuitumateriaalien tarve on tänä päivänä yli 400 milj. tonnia vuodessa. Tästä kokonaiskutumäärästä noin 55% on kierrätyskuitua ja loppu muuta massaa. Maailman paperiteollisuuden käyntiasteen pudotus 10%:llä vähentää maailman paperi- ja kartonkiteollisuuden kuitutarvetta helposti 30 milj. tonnilla vuodessa. Tästä seuraa se, että markkinamassateollisuus on äärimmäisen riskialtista puuhaa. Viimeiset 10 vuotta on nähty, että painopaperien kysyntä laskee ja etenkin sanomalehtipaperin kohdalla tilanne on ollut tämä. Tätä kautta neitsytkuituisen markkinamassan kysyntä on lisääntynyt, mutta suuria voittoja ei tässäkään ilmeisesti voi lyhyellä tähtäyksellä odotella. Suomen kilpailukyky ei ole sellussa kansainvälisesti ajatellen pahimpinen kilpailijoidemme tasolla, valitettavasti. Meillä lehtipuuvarat ovat rajalliset ja euca-massa on yleisesti ottaen parempaa kuin koivumassa, joskin koivusta tuntuu nyt olevan kovaa puutetta. Valtaosaltaan nuo uudet Suomeen suunnitellut sellutehtaat perustuvat havupuiden käyttöön ja markkinamassasta havupuumassan osuus on 48%, kun taas lehtipumassojen (lähinnä eucan) osuus on 52%. Maailmassa on siis suunnilleen 25 milj. tonnin kysyntä valkaistulle havumarkkinamassalle. Se ei ole pohjaton kaivo. Tällä hetkellä tiedetään mm. se, että ruotsalaiset SCA ja SÖDRA etunenässä ovat rakentamassa lisää pitkäkuituisen sellun markkinamassan kapasitteettia. Vastavalla tavalla tiedän sen, että Venäjällä on useita isoja sellutedashankkeita meneillään nimenomaan havusellussa mm. kiinalaisten kanssa. Eero Kekäläinenkin tietää sen, että ruplan kurssi on romahtanut kymmenillä prosenteilla öljyn hinnan laskun ja Ukrainan kriisin seurauksena. Venäläiset myyvätkin markkinamassaa täällä hetkellä ylivoimaisen kustannusetunsa turvin ja suuntana on ollut tietysti pääasiassa Kiina ja muut Aasian maat. Itse olen ollut mukana muutamissa selluhankkeissa ja olen huomannut, että niissä voi tulla yllätyksiä. Parhaiten on jäänyt mieleeni MB I hanke Kaskisissa vuonna 1974, jolloin vastasin sen kannattavuus ja rahoituslaskelmista. Minä varoitin puuhamiehiä, että rahat ei näytä riitävän, mutta sitähän ei uskottu, koska projekti oli ns. päätetty hanke. Eikä nuori konsultti voi tietää tuollaisia asioista. No, käytännön elämässä MB:stä loppui kuitenkin rahat, kuten olin varoittanut, mutta puuhamiehiltä löytyi vielä lisää rahaa ja tehdas saatiin sitten onnellisesti käyntiin viiveellä muistaakseni vuonna 1977. Tässä hankkeessa oli mukana useita Suomen johtavia metsäteollisuusfirmoja, joten kyllä sieltä rahaa sitten löytyi hädän hetkellä, jotta tehdas saatiin pyörimään. Omistussuhteissa tapahtui kuitenkin muistaakseni muutoksia. Sen tässä on oppinut, että markkinamassa ei ole köyhien miesten puuhaa. Tästä syystä epäilen, että nuo kaksi MetsäFibren lisäksi Suomessa piirustuslaudoilla nyt olevaa selluhanketta voivat vielä jäädä haaveeksi. Jotta asiaan liittyvät riskianalyysit tulisi tarkaan katsottua, niin on hyvä muistaa, että Kiinassa paperin ja kartonkin tuotanto lienee nykyään lähes 110 milj. tonnia vuodessa. Se on jo pyöreästi 30% koko maailman paperin- ja kartongin kysynnästä. Kiinan ulkopuolinen paperi- ja kartonkikapasiteetti on ollut ja sen odotetaan olevan suunnilleen 275 milj. tonnia aina vuoteen 2018 saakka. Mikäli Kiinan talouskasvu heikkenee merkittävästi, kuten nyt vähän ounastellaan, niin tietysti myös Kiinan paperin- ja kartongin kulutus kehittyy heikosti. 10%:ia pois Kiinan omasta paperi-ja kartonkituotannosta pudottaa Kiinan kuitutarvetta suunnilleen 8 milj. tonnilla vuodessa. Tarvittavan kuidun toimittaa tulevaisudessa esim. Kiinaan ne, joilla on paras kilpailukyky, ei ne, joilla on suurin toimittamisen into. |
||
| Eero Kekäläinen | Re: saha- ja selluteollisuus | 28.9.2015 9.17 |
| Olen aina havinuut sen, et alan kolmas on varsin hyvin jyvällä metsätollisuudesta. Ja jos asioita laajennetaan, montakin muuta teollisuudenalaa on alan kolmannen hallussa. Kuitenkin fakta on se et maailmalla sellun ja sen johdannaisen paperin markkinat tyrehtyvät voimakkaasti koko ajan. Kuten juuri YLE savon uutisissa Bong suomen Kaavin, kotikuntani tehtaan johtaja Lähteenmäki totesi, sähköpostikirjekuoria ei ole olemassa. Siksi suomen viimeinenkin kirjekuoritehdas suljetaan. Kaikki tämä sähköinen tiedonsiirto vaikuttaa varsin suuresti myös paperi- sellu ja kaikkeen metsäteollisuuteen. Minä puhun lähinnä mututuntumalla, mut alan kolmas jaksaa etsiä aina kaikesta faktatietoja jostakin. Kiitos sinulle näistä valaisevista faktoista. |
||
| alan mies | Re: saha- ja selluteollisuus | 28.9.2015 10.19 |
| Kyllä se Eero on niin, että globaalisti metsäteollisuustuotteiden kysyntä kasvaa kaiken aikaa. Tylsistynyt Rinnekin on oppinut puhumaan jo painopapereista eikä paperiteollisuudesta yleensä. Pakkauspaperit ja -kartongit, tissuepaperit ja erikoispaperit sekä selluloosapohjaiset tekstiilit ja nonwovenit kasvavat kohisten ja korvaavat painopapereiden kysynnän laskun. Näihin kaikkiin tarvitaan puuta ja sellua. Sellun kysynnässä on lisäksi kaksi eri aluetta eli pitkäkuituinen havupuusellu ja lyhytkuituinen lehtipuusellu. Suomi pystyy kilpailemaan lähinnä havupuusellussa, koska viljelty eukalyptus on ylivoimainen lehtipuupuolella. Vaikka havupuusellukapasiteettikin kasvaa julmetusti, niin sillä on valoisat näkymät. Havupuusellua tarvitaan nimenomaan pakkauspuolelle. Bongista sen verran, että se on ruotsalainen kansainvälinen yhtiö, jolla on kirjekuoritehtaita monessa maassa. On enteellistä, että juuri Suomen tehdas lopetettiin. Työvoiavaltaisena ei paperin jalostusteollisuus kannata Suomessa muuta kuin kotimarkkinoiden kysyntää vastaavasti. Ne olivat nuo Bonginkin työntekijät Paperiliiton änkyröitä, mutta siitä eivät muut paperiliittolaiset, varsinkaan johtajat välitä, kunhan omat isot firmat UPM, Stora Enso ja Metsä Group saadaan lypsettyä. |
||
| Eero Kekäläinen | Re: saha- ja selluteollisuus | 28.9.2015 10.50 |
| No johan alan kolmannelle vastauksena eerollta. Miksi sinä et ymmärrä sitä, et nykyinen sähköposti on täysin totaalisesti syönyt paperimarkkinat. Kaikki tiedonsiirto kulkee nykyään sähköisesti. Paperia ja kirjekuoria ei nykypäivänä tarvita. Se ennenmuinoon olemassa oleva perusteollisuus on kadonnut maailmasta. Ihmisiä ei enää tarvita. teollisuurobotit tekee kaiken sen minkä ihmiset tekivät aiemmin. vaikka sinä väitätkin näin, et kysyntä kasvaa, se ei todellakaan ole näin. Paperin ja sellun markkinat maailmassa laskee kuin lehmän häntä. |
||
| Eero Kekäläinen | Re: saha- ja selluteollisuus | 28.9.2015 10.55 |
| Nythän minä vasta hokasinkin, et äskeinen kommenttini ei ollutkaan tarkoitettu alan kolmannelle vaan alan miehelle. Anteeksi ajatusvirheeni. |
||
| alan mies | Re: saha- ja selluteollisuus | 28.9.2015 12.13 |
| Paperi- ja kartonkiteollisuuden maailmanlaajuinen kulutus oli 1997 300 milj. tonnia ja 2011 400 milj. tonnia. Sen jälkeen se on pysynyt suurin piirtein samana. Kulutus Euroopassa ja Amerikassa on laskenut, mutta ne ovatkin ns. vanhaa maailmaa. |
||
| alan kolmas mies | Re: saha- ja selluteollisuus | 28.9.2015 13.56 |
| Metsäteollisuus on hieno ala ja alalla on paljon hienoja yrityksiä, mutta myös huonosti hoidettuja. Tuotteitakin on tuhansia, eikä vain sahatavara, vaneri, sellu, painopaperi tai kartonki. Moni ei sitä huomaa, mutta sahatavarakin (etenkin hyvä) on brandi. Sen näkee lankkupinon päästä, mutta onko brandit meillä oikein hyödynnetty. Mallia voisi ehkä ottaa vähän Coca Colasta, joka on globaali brandi. Yrityksen menestys on kiinni johdosta. Tämähän on havaittu nyt Nokiankin kohdalla. Tutkijoiden mukaan Nokia näyttää sortuneen Ollilan luomaan johdon pelon ilmapiiriin ennemmin kuin epäonnistuneeseen teknologiaan. Omien havaintojeni mukaan Nokian johdossa oli tätä pelon ilmapiiriä jo ennen Ollilan aikaa. Epäilen, että pelon ilmapiiri levisi yhtiöön siinä vaiheessa, kun innovatiivinen Kari Kairamo surullisesti päätti päivänsä. Kari oli ns. alan miehiä jo äidin maidosta, minulla oli ilo tehdä hänelle laaja esitelmäkin Tappi-fellow konferenssiin jenkkeihin. Siinä esitelmässä puhuttiin metsäteollisuuden haasteista muuttuvassa maailmassa. Vähän ihmettelin Eeron yo. kommenttia, mutta virheitä meille sattuu kaikille. alan mies puhuu asiaa. Metsäteollisuudessa kasvua on ihan mukavasti vielä pitkään, mutta Suomen media ja monet yritysjohtajat ovat kärsimättömiä. Eletään kvarttaalimaailmassa, jolloin virheitä voi sattua. Karviselle sattui näitä useita, kun ei ollut alan mies, mutta hallitsi kyllä numerot. Ruotsalaisten yritysten kanssa toimiessani olen havainnut, että siellä asioita hoidetaan toisella tavalla kuin Suomessa. Tästäkin syystä Ruotsin metsäteollisuuden rakenne poikkeaa Suomesta. Suomessa työtekijöiden pitäisi päästä mukaan yritysten hallitukseen Ruotsin tapaan. Silloin myös työntekijät tietäisivät yritysten todellisen tilanteen. Olli Rehn ja muistaakseni myös Hjallis on tätä esittänyt. Ihmettelen, että Juha Sipilä ei ole ottanut tätä tärkeätä asiaa kärkihankkeiden joukkoon ja "pakottavaan lainsäädäntöön". Jostain syystä EK ei tätä halua, mutta sillehän ei taida olla mitään kunnon perusteita. Ainakin Suomen heikko kilpailukykytilanne edellyttää johtamisessa muutoksia. Monesti työtekijät tietää parhaiten, miten tuottavuutta voi lisätä. Sen ymmärrän, että parin kolmen ihmisen yrityksessä työntekijöiden ei tarvitse olla hallituksessa, mutta jossain se järkevä raja varmaankin on. Pitäisi ottaa oppia Ruotsista ja muistakin maista. Suomen luottamismiehiin perustuva työntekijöiden etujen valvontajärjestelmä on täysin vanhentunut. Se vain vahvistaa jo aikansa elänyttä vastakkainasettelua työnantajan ja työntekijöiden välillä. Jouko Ahoselle totesin taannoin, että vastakkainasettelun aika on ohi ja management by perkele ei enää toimi. On aika ymmärtää, että ollaan kaikki samassa veneessä. Jouko ymmärsi asian erinomaisen hyvin, mutta totesi, että liitossa on vielä runsaasti änkyröitä, jotka eivat tajua maailman menosta mitään. Jouko ajettiinkin sitten sivuraiteelle, mutta mukavasti Joukolta on paino pudonnut. Voidaanko siitä, päätellä se, että Paperiliiton pitkissä läpi öiden kestävissä TES-neuvotteluissa fyysinen kuntokin on kovalla koetuksella? Putin sovelsi tätä yön yli neuvottelutaktiikkaa Merkeliin ja Hollandeen Ukraina-neuvotteluissa ja hyväkuntoisena väsytti kaikki muut omiin ehtoihinsa. |
||
| eskimo | Re: saha- ja selluteollisuus | 28.9.2015 21.32 |
| montakohan rosenttia ruotasalaiselle paperimiehelle valtoo antavat hallituksessa .suattapi jiähä työmiehelle pellen virka. toisaalta, mitä nyt työmies osinkoin piälle ymmärtäs |
||