Keskustelu

« Takaisin | Vastaa viestiketjuun
Kamreerin alkuKaupungin tiedotustoiminta5.10.2015 13.25
KHO on antanut päätöksen kaupungin valitukseen Kuopion hallinto-oikeuden päätöksestä. KHO toteaa, että hallinto-oikeuden päätökseen ei ole ollut perusteita.

Miksi kaupunki ei kerro, mistä on kysymys. Yleensä kaupunki kertoo laajasti voittamistaan oikeuden päätöksistä, mutta ei tästä.

Voisiko joku kertoa, mistä on kysymys, ettei tarvitse kaupungintalolta asti lähteä kysymään.

Tosi avutosnta on kaupungin tiedotustoiminta.

Sosiaalilautakunnan osavuosikatsauksessa kerrotaan, että klaupungille on tullut yli 100000 euron jälkilasku, koska kaupunki on hävinnyt asian KHO:ssa. Miksi tätäkään ei kerrota. Eihän nimiä tarvitse mainita. Kerrottakoon vain asia. Voihan olla, että samanlaisten väärinkäytöksen kohteeksi on joutunut joku muukin ja hänkin voisi hakea nyt oikeuksiaan.
juristin alkuRe: Kaupungin tiedotustoiminta5.10.2015 14.56
Kamreerin alku on puuttunut oikeaan asiaan.

Juankosken kaupungin tiedotustoimisto näyttää olevan siivoojaharjoittelijan käsissä.

Kamreerin alku raportoi näköjään kaupungin häviämästä kunnallisvalituksesta KHO:ssa jossakin salatussa sosiaalijutussa. Jälkilasku on vain 100 000 euroa. Sillähän mm. juristin alku olisi antanut parempia juridisia neuvoja monta vuotta.

Toivottavasti kamreerin alku avaa tämänkin hävityn tapauksen kaikkien ihailtavaksi.

Viimeisin tiedote kaupungin ilmoitustaululla on KHO:ssa hävitty Samovaari-yhtiöiden ja Juankosken Neron ns. Biovoimala-kähmintä, jossa News Stroms Oy paljasti kähminnän ja teki siitä kunnallisvalituksen.

KHO:ssa päätöksessä todettiin, että luottamus Neron toimintaan asiassa oli vaarantunut.

NS voitti yli neljä vuotta kestäneen jutun KHO:ssa ja kaupunki määrättiin korvaamaan NS:n oikeudenkäyntikulut viivästyskorkoineen.

Kummallista, että kaupunki informoi tästäkin asiasta ilmoitustaulullaan täysin virheellisesti.

KHO päätti jutussa, että Kuopion HAO:n päätöstä asiassa ei muuteta, joten Kuopion HAO:n päätöksen lopputulokselle oli hyvät perusteet olemassa. Kaupunki kuitenkin tiedottaa asiasta täysin päin vastoin (kts. alla):

"Korkein hallinto-oikeus on 1.9.2015 nro:lla 2290 (diaarinumeroilla 183/3/13) antanut päätöksensä Juankosken kaupungin tekemään valitukseen, joka koskee Kuopion hallinto-oikeuden 13.12.2012 päätöstä nro 12/0388/3

Kuopion hallinto-oikeuden päätöksen lopputulokseen ei ole perusteita.

Päätös pidetään nähtävillä Juankosken kaupungintalolla/hallinto-osastolla 17.9.- 16.10.2015."

Kaupungin on parasta vaihtaa kalliiksi tulleita ja vielä laittomia juridisia neuvonantajiaan, koska kaikki kaupungin oikeustapaukset näköjään hävitään viimeistään KHO:ssa.
Kamreerin alkuRe: Kaupungin tiedotustoiminta5.10.2015 15.20
Onko todella näin, että KHO on todennut, ettei hallinto-oikeuden päätöksellä ole perusteita ja kaupunki onkin hävinnyt jutun.

Eikö tällaisesta harhautuksesta pitäisi tiedottaja panna vastuuseen.

Otapa Pekka asia esille hallituksessa.
juristin alkuRe: Kaupungin tiedotustoiminta5.10.2015 16.57
Juristin alku ei koskaan puhu muunnettua totuutta, toisin kuin Juankosken Nero.
juristin alkuRe: Kaupungin tiedotustoiminta10.10.2015 21.46
Veijoo ja Heimoo ei oo näkynyt pitkiin aikoihin. Lieko veijarit lähteneet jollekin pitemmällä lomamatkalle Etelän aurinkoon. Kyllähän se matkailu avartaa, joten ei ole ihme, ettei veijareita ole näkynyt.

Alkaisi olla jo korkea aika Veijon ja Heimon antaa lausunto laittomasta takauksesta ja biolämmön laittomista sähellyksistä, joissa kaupungin tappiot ovat ainakin noin 8 milj. euroa. KHO myös totesi jo, että kaupunginjohtajakin se vain esteellisenä sähelsi jatkuvasti asioissa, vaikka luottamus oli mennyt jo vuosia sitten eli vuonna 2011.

Kuntaliiton lakimiehet ovat varmaankin jo palanneet pitkiltä lomiltaan, joten olisi myös hyvä kuulla, mitä Kuntaliitossa ajatellaan Juankosken kähminnöistä ja laittomista päätöksistä.

Ainakaan sisälukutaito ei näy olevan Veijolla ja Heimolla kunnossa, kun ovat kunnan ilmoitustaululla antaneet täysin virhellistä tietoa KHO:n 1.9.2015 antamasta biolämmön kähmintöjä koskevasta päätöksestä.

Lukutaidottomat Veijo ja Heimo ovat tulleet siihen tulokseen, että Juankosken kaupunki voitti KHO:ssa, vaikka KHO:ssa kävi täysin päinvastoin.

Juankosken Neron käyttämät kalliit huippujuristit eivät voineet mitään NS:n rehellisille ja taitaville asiantuntijoille.

Juankosken kaupunki maksoi laittomista juristeista ja muista erityisasiantuntijoistaan varmaan suuruusluokkaa 200 000 euroa, mutta siitä huolimatta musta ei muuttunut valkoiseksi KHO:ssa.

Kaupunki joutui maksamaan lähes viisi vuotta kestäneessä kärhämässä vielä NS:n oikeudenkäyntikulut ja ilmeisesti lisälaskua on tulossa.

Koska Veijo ja Heimo eivät selvästikään osaa lukea selvää suomen kieltä, niin on hyvä, että kaikki JUankosken kyrsiintyneet veronmaksajat voivat itse opiskella, mitä KHO asiassa päätti.

Alle liitänkin VAPAAn seinälle kokonaisuudessaan KHO päätöksen koko kansan luettavaksi, jotta kaikki Juankosken kyrsiintyneet veronmaksajat voivat esittää Veijolle, Heimolle ja Nerolle oikeita kysymyksiä, jos herrat tavataan kylän ainoan kaupan kassalla.

Jokainen Veijon, Heimon ja Neron juttusille menevä kysriintynyt veronmaksaja voi esittää Veijolle, Heimolle ja Nerolle ainakin noin 1 700 euron suuruisen maksumääräyksen..Kun alaikäisiä ei varmaan laskutuksessa voi huomioida, niin lasku kasvaa noin 3 000 euroon. Jos laskuun otetaan mukaan vielä myös pahvitehtaan maisemointi, niin kohtuullinen lasku on ainakin 5 000 euroa.

KHO:2015:126
Valtiontuki ? Esteellisyys ? Yleislausekejäävi ? Osakekauppa ? Osakaslainojen muuttaminen sijoitukseksi ? Lunastuslauseke ? Jäsenyys yhtiön hallituksessa ? Muu erityinen syy ? Arviokirja Vuosikirjanumero: KHO:2015:126
Antopäivä: 1.9.2015
Taltionumero: 2290
Diaarinumero: 183/3/13

Juankosken kaupunginhallitus oli päättänyt omistamiensa, muun ohella kaukolämpötoiminnan alalla toimivan osakeyhtiön, osakkeiden myynnistä toiselle osakeyhtiölle yhteishintaan 13 200 euroa. Samana päivänä kaupunginhallitus oli päättänyt hyväksyä Juankosken kaupungin ensin mainitulle osakeyhtiölle myönnettyjen osakaslainojen muuntamisen sijoitukseksi yhtiön sijoitettuun vapaaseen omaan pääomaan. Hallinto-oikeus kumosi kaupunginhallituksen päätökset sillä perusteella, että nämä päätökset olivat syntyneet sekä kaupunginjohtajan yleislausekejääviin perustuvan esteellisyyden että unionin valtiontukea koskevien määräysten noudattamatta jättämisen vuoksi kuntalaissa tarkoitetulla tavalla virheellisessä järjestyksessä.

Korkein hallinto-oikeus pysytti hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen.

Kaupunginjohtaja oli toiminut 4.4.2011 asti sen osakeyhtiön hallituksessa, jonka osakkeiden myynnistä oli kysymys. Kaupunginhallituksen päätökset on tehty 8.8.2011 ja 10.10.2011.

Päätökset, jotka koskivat yhtiön osakkeiden myyntiä ja yhtiölle myönnettyjen lainojen järjestelyä olivat merkittäviä sekä yhtiön taloudellisen tilanteen että kaupungin kannalta. Luottamus kaupunginjohtajan toimintaan kaupunginhallituksen yhtiötä koskevassa päätöksenteossa oli hallintolain 28 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitetulla tavalla vaarantunut.

Kaupunginjohtaja oli ollut kuntalain (365/1995) 52 §:n 2 momentin perusteella esteellinen osallistumaan päätöksen valmisteluun kaupunginhallituksessa.

Korkein hallinto-oikeus pysytti hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen myös siltä osin kuin kaupunginhallituksen päätösten kumoaminen oli perustunut valtiontukea koskevien määräysten noudattamatta jättämiseen.

Kun kaupunginhallituksen päätöksiä tehtäessä ei ollut luotettavasti selvitetty mainittujen määräysten ja säännösten soveltuvuutta toimenpiteisiin ja kun päätelmää valtiontukimääräysten ja -säännösten soveltumattomuudesta ei ollut tehtävissä myöskään asiaa hallintolainkäytön järjestyksessä käsiteltäessä, kysymyksessä olevat valituksenalaiset päätökset olivat syntyneet kuntalain (365/1995) 90 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla virheellisessä järjestyksessä.

Valtiontukiedellytysten arvioinnista lausutut seikat huomioon ottaen ja kun otettiin huomioon SEUT 108 artiklan 3 kohdan säännöksistä seuraavan valtiontukivalvonnan ennakollinen luonne, ei kaupunginhallituksen vasta korkeimmassa hallinto-oikeudessa esittämää ja yli puolitoista vuotta toimenpiteitä koskevan päätöksenteon jälkeen laadittua selvitystä osakeyhtiön arvosta voitu pitää sillä tavoin riittävänä selvityksenä yhtiön arvosta, että sen perusteella olisi voitu luotettavalla tavalla todeta, että SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu taloudellista hyötyä koskeva valtiontukiedellytys olisi ollut poissuljettavissa.

Sopimus Euroopan unionin toiminnasta 107 artikla 1 kohta ja 108 artikla 3 kohta Kuntalaki (365/1995) 1 § 3 momentti, 52 § 2 momentti ja 90 § 2 momentin 1 kohta Hallintolaki 28 § 1 momentti 5 ja 7 kohta

Päätös, josta valitetaan
Kuopion hallinto-oikeus 13.12.2012 nro 12/0388/3
1. Asian aikaisempi käsittely
Juankosken kaupunginhallitus on 8.8.2011 (§ 179) päättänyt, että Juankosken kaupunki myy Scetol Ab:lle (myöhemmin Primary Energy Oy) 33 kappaletta Juankosken Biolämpö Oy:n osakkeita yhteishintaan 13 200 euroa. Päätöksen liitteenä on asiaa koskeva kauppakirja. Päätös on pantu täytäntöön välittömästi.

Juankosken kaupunginhallitus on 8.8.2011 (§ 180) päättänyt hyväksyä Juankosken kaupungin Juankosken Biolämpö Oy:lle myönnettyjen osakaslainojen muuntamisen sijoitukseksi yhtiön sijoitettuun vapaaseen omaan pääomaan sekä hyväksynyt päätöksen liitteenä numero 130 olevan Premium Board Oy:n, Juankosken kaupungin ja Primary Energy Oy:n välisen osakassopimuksen.

Muuntaminen on koskenut seuraavia Juankosken kaupungin myöntämiä laino¬ja:
- 20. joulukuuta 2004 päivätty 400 000 euron osakaslaina A/2004,
- maaliskuussa 2006 päivätty 150 000 euron osakaslaina B/2004 ja
- 20. joulukuuta 2004 päivätty 352 000 euron pääomalaina I/2004.

Kyseisten osakas- ja pääomalainojen pääoma on yhteensä 902 000 euroa ja osakaslainojen A/2004 ja B/2004 optio-oikeuksien antamispäivään mennessä kertyneet korot ovat 30 230,70 euroa. Päätöksen mukaan pääomalainan osalta korkoja ei huomioida.

Viimeksi mainitulla päätöksellään (§ 180) kaupunginhallitus on myös valtuuttanut kaupunginjohtajan (kaupunginjohtajan estyneenä ollessa hallintojohtajan) allekirjoittamaan sekä hyväksymään:
- tarvittavat korjaukset ja pienet muutokset siten, että varsinainen asia ei olennaisesti muutu;
- Premium Board Finland Oy:n, Juankosken kaupungin ja Primary Energy Oy:n välisen osakassopimuksen (liite numero 130);
- Juankosken kaupungin ja Juankosken Biolämpö Oy:n sopimuksen lainojen muuttamiseksi sijoitetun vapaan oman pääoman sijoituksiksi eli SVOP-sijoituksiksi (liite numero 131);
- merkitsemään Juankosken Biolämpö Oy:n antamat optiot (liite numero 132).

Päätös on pantu täytäntöön välittömästi.

New Stroms Oy on tehnyt edellä mainittuja päätöksiä (§ 179?180) koskevan oikaisuvaatimuksen.

Juankosken kaupunginhallitus on päätöksellään 10.10.2011 (§ 229) oikaissut päätöstään 8.8.2011 (§ 179) siten, että päätöksen liitteenä 129 olevasta kauppakirjasta on poistettu merkintä "salainen". Muilta osin kaupunginhallitus on hylännyt oikaisuvaatimuksen.

2. Hallinto-oikeuden ratkaisu
Kuopion hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään kumonnut Juankosken kaupunginhallituksen päätökset 8.8.2011 (§ 179 ja 180) sekä kaupunginhallituksen New Stroms Oy:n oikaisuvaatimukseen antaman päätöksen 10.10.2011 (§ 229). Lisäksi hallinto-oikeus on päätöksellään hylännyt Juankosken kaupungin oikeudenkäyntikuluvaatimuksen ja velvoittanut kaupungin suorittamaan valittajalle oikeudenkäyntikuluina 2 400 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antopäivästä. Lausunnon antaminen täytäntöönpanokieltoa koskevan hakemuksen johdosta on rauennut.
Hallinto-oikeus perustellut päätöstään seuraavasti:

Päätösten perusteleminen
Asiassa on vedottu siihen, että Juankosken kaupungin asiassa antamien päätösten perustelut ovat valituksessa tarkemmin kuvatulla tavalla sisällöllisesti virheelliset ja puutteelliset.

Hallintolain 45 §:n 1 momentin mukaan päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset.
Juankosken kaupunginhallituksen päätöksen 8.8.2011 § 179 selostusosassa on todettu seuraavaa:

"Juankosken kaupunki omistaa 30 prosenttia Juankosken Biolämpö Oy:n osakkeis¬ta. Kartonkitehtaan konkurssin vuoksi tehdas oli 2,5 vuotta toimimatta. Kartonkitehdas osti Juankosken Biolämpö Oy:n tuottamasta lämpöener¬giasta ennen konkurssiaan noin 90 prosenttia. Tämän vuoksi Juankosken Bioläm¬pö Oy osakepääoma on syöty ja oma pääoma on ollut pidempään negatii¬vinen. Yhtiön tilintarkastaja on tilintarkastuslausunnossaan todennut, että yhtiön selviäminen johtuu pitkälti siitä, jatkuuko kartonkitehtaan toiminta.

On lisäksi käynyt ilmi, että koska Juankosken kaupungin omistusosuus on yli 25 prosenttia, ei Juankosken Biolämpö Oy:tä lasketa niin sanottuihin pien- ja keskisuuriin yrityksiin, joihin se selkeästi sekä työntekijämääränsä (0?1) ja liikevaihton¬sa puolesta kuuluisi. Tämä seikka on yritykselle epäedullinen. Koska Juan¬kos¬ken kaupunki on antanut yhtiölle sen toiminnan alkuaikoina 550 000 euroa osakaslainaa ja 352 000 pääomalainaa, on yhtiön selviäminen kaupungille erittäin tärkeää sekä kaupungin sijoitusten turvaamiseksi että kartonki¬tehtaan jatkon kannalta. Juankosken kaupungin on sen vuoksi syytä madaltaa omistustaan yhtiössä."

Juankosken kaupunginhallituksen päätöksen 8.8.2011 § 180 selostusosassa on puolestaan muun ohella todettu seuraavaa:

"Juankosken kaupunki omistaa 30 prosenttia Juankosken Biolämpö Oy:n osakkeis¬ta, joista 11 prosenttiyksikköä on tarkoitus myydä, jolloin kaupungin omistusosuudeksi jää 19 prosenttia yhtiöstä.

Juankosken kaupunki on myöntänyt Juankosken Biolömpö Oy:lle (a) 20.12.2004 päivätyn EURO 400 000 osakaslainan A/2004 ja (b) maaliskuussa 2006 päivätyn EURO 150 000 osakaslainan B/2004 ja (c) 20.12.2004 päivätyn EURO 352 000 pääomalainan I/2004.

Osakaslainat on neuvoteltu muunnettavaksi kertyneine korkoineen Juankosken SVOP-sijoitukseksi (sijoitetun vapaan oman pääoman sijoitukseksi) Juan¬kosken Biolämpö Oy:ssä.

Samoin pääomalaina on neuvoteltu muunnet¬tavaksi kaupungin SVOP-sijoitukseksi yhtiössä kuitenkin niin, että pää¬omalainan osalta korkoja ei huomioida. SVOP-sijoituksella tarkoitetaan si¬joitusta yhtiön omaan pääomaan osakeyhtiölain mahdollistamalla tavalla siten, että sijoitus kirjataan yhtiön vapaan oman pääoman rahastoon (SVOP).

Neuvotellulla sopimuksella on tarkoitus korvata osakaslainoja ja pääomalainaa koskevat sopimukset. Samanaikaisesti tämän sopimuksen kanssa on tarkoitus allekirjoittaa yhtiön osakkaiden kesken osakassopimus, jossa sovitaan SVOP-sijoituksen muista ehdoista.

Juankosken kaupungin, Premium Board Finland Oy:n ja Primary Energy Oy:n välillä neuvotellun osakassopimuksen mukaisesti Juankosken Bio¬lämpö Oy antaa Juankosken kaupungille optioita merkitä yhtiön osakkeita liitteenä olevien optioehtojen mukaisesti ja Juankosken Biolämpö Oy voi maksaa kunakin vuonna tuloksestaan enintään puolet osinkona. Tällöin Juankosken Biolämpö Oy:n on palautettava osakkeenomistajille SVOP-sijoitusta määrällä, joka vastaa puolta jaetusta osingosta. Näillä toimenpiteillä Juankosken kaupunki pyrkii turvaamaan saatavansa yhtiössä."

Oikaisuvaatimuksen johdosta annetun kaupunginhallituksen päätöksen 10.10.2011 (§ 229) selostusosassa on viitattu kaupunginhallituksen antamaan vastineeseen, joka on laadittu yhdessä Juankosken kaupungin asianajajan kanssa.

Hallinto-oikeus arvioi, että Juankosken kaupunginhallituksen edellä mainitut päätökset ovat hallintolain 45 §:ssä tarkoitetulla tavalla riittävästi perusteltuja.

Oikaisuvaatimukseen laaditussa vastineessa, joka on ollut kaupunginhallituksen päätöksen 10.10.2011 (§ 229) liitteenä, on vastattu oikaisuvaatimuksessa esitettyihin väitteisiin.

Vastineessa on myös ilmoitettu sovelletut säännökset. Päätösten perustelujen valituksessa tarkoitetut ja tulkinnanvaraiset sisällölliset virheellisyydet tai epätarkkuudet eivät tarkoita sitä, että päätökset olisivat hallintolain 45 §:n tarkoitetulla tavalla virheellisesti tai puutteellisesti perusteltuja. Kaupunginhallituksen päätöksiä ei ole siten syytä kumota valituksessa esitettyjen päätösten virheellistä ja puutteellista perustelemista koskevien väitteiden johdosta.

Toimivalta
Valituksessa on myös vedottu siihen, että kaupunginjohtaja ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja ovat ylittäneet toimivaltansa, koska rahoitusjärjestelyistä päättäminen olisi kuulunut kaupunginhallituksen sijaan valtuustolle.

Kuntalain 13 §:n 1 momentin mukaan valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Saman pykälän 2 momentin 3 kohdan mukaan valtuuston tulee päättää talouden, rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista sekä hyväksyä talousarvio. Kuntalain 14 §:n mukaan valtuusto voi johtosäännössä siirtää toimivaltaansa kunnan toimielimille.

Toimivaltaa ei kuitenkaan saa siirtää asioista, joissa valtuuston on tässä laissa tai muussa laissa olevan nimenomaisen säännöksen mukaan päätettävä.
Juankosken kaupungin hallintosäännön 7 §:n mukaan kaupunginhallituksen toimivaltaan muun ohella kuuluu:
- päättäminen yleishallinnon vastuualueen hallinnassa olevan irtaimiston myymisestä ja käytettäväksi luovuttamisesta silloin, kun sen arvo ylittää 10 000 euroa (7 kohta);
- päättäminen kaupungin saatavien ja vakuuksien hyväksymisestä, valvomisesta, muuttamisesta ja saatavista vapauttamisesta (13 kohta);
- päättäminen pitkäaikaisten lainojen ottamisesta ja antamisesta (22 kohta);
- päättäminen lainojen myöntämisestä ja irtisanomisesta (23 kohta).

Hallinto-oikeus toteaa, että kaupunginhallituksen päätökset ovat koskeneet JBOY:n osakkeiden myymistä, osakassopimuksen hyväksymistä sekä saatavien muuttamista. Hallinto-oikeuden arvion mukaan kaikki kyseiset hallinnolliset päätökset ja siviilioikeudelliset oikeustoimet ovat olleet kiinteässä yhteydessä toisiinsa. Osakkeiden myynnissä on ollut kysymys irtaimen kaupasta, joka on kuulunut kaupunginhallituksen toimivaltaan hallintosäännön 7 §:n 7 kohdan perusteella. Osakassopimuksen hyväksyminen on ollut kiinteä osa saatavien muuttamista koskevaa päätöstä.

Näin ollen kaupunginhallituksella on ollut toimivalta päättää myös tuosta asiasta hallintosäännön 7 §:n 13 kohdan perusteella. Päätöksissä ei ole ollut kysymys kuntalain 13 §:n 2 momentissa tarkoitetuista talouden, rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista, joista päättämistä ei voida delegoida alemmalle toimielimelle, vaan yksittäisestä osakekaupasta ja yksittäisen yhtiön rahoitukselliseen asemaan liittyvästä rahoitusjärjestelyistä. Päätöksiä ei näin ollen ole syytä kumota päätöksen tehneen viranomaisen toimivallan ylitykseen liittyvän valitusperusteen johdosta.

Valituksessa on myös vedottu siihen, että kaupungin edustajat ovat ylittäneet toimivaltansa, mikäli he ovat hyväksyneet 3.2.2011 aiesopimuksen Stromsdal Oyj:n konkurssipesän lunastamisesta ilman valtuuston valtuutusta toimiin. Tältä osin hallinto-oikeus toteaa, että asiassa on kysymys eri päätöksestä kuin mitä nyt käsillä oleva valitusasia koskee.

Kaupunginhallituksen päätöksiä 8.8.2011 §:t 179 ja 180 sekä 10.10.2011 § 229 ei ole edellä mainittuun aiempaan 3.2.2011 tehtyyn päätökseen kohdistuvan tarkemmin yksilöimättömän toimivaltaväitteen johdosta syytä kumota.

Esteellisyys
Esteellisyyden osalta valituksessa on vedottu siihen, että ne Juankosken kaupunginhallituksen jäsenet, jotka 10.7.2011 käynnistivät päätöksellään tutkintapyynnön Pohjois-Savon poliisille koskien New Stroms Oy:n kunnallisvalituksia ja kantelua EU:n komissiolle kielletyn julkisen tuen vuoksi ovat myös olleet esteellisiä New Stroms Oy:tä, Premium Board Finland Oy:tä sekä JBOY:tä koskevassa päätöksenteossa.

Siltä osin kuin valittaja on vedonnut asiassa tehtyyn tutkintapyyntöön, joka koskee New Stroms Oy:tä, hallinto-oikeus toteaa, että valittajan väitteet ovat tarkemmin yksilöimättömiä. Valittaja ei ole tältä osin tuonut asiassa esille sellaista näyttöä, jonka perusteella esteellisten henkilöiden voitaisiin arvioida osallistuneen JBOY:tä koskevaan päätöksentekoon.

Muut esteellisyysväitteet
Valituksessa on edelleen vedottu siihen, että kaupunginjohtaja Petri Kangasperko on toiminut esteellisenä, koska hän on ollut koko ajan vuosina 2010?2011 virkatehtäviensä ohella samaan aikaan myös konkurssiin menneen Stromsdal Oyj:n hallituksessa, Savon Energiaholding Oy:n toimitusjohtajana ja JBOY:n hallituksen puheenjohtajana sekä myös sen hallituksen jäsenenä 4.4.2011 saakka.

Valituksessa oli myös vedottu siihen, että kaupunginjohtaja oli toiminut myös Savon Voima Oyj:n hallituksen jäsenenä, mutta myöhemmin valittaja on kuitenkin ilmoittanut, että tämä tieto ei pidä paikkaansa.

Asiassa on näin ollen selvitettävä se, onko kaupunginjohtaja ollut esteellinen valituksessa esitettyjen perusteiden johdosta osallistuessaan JBOY:tä koskevaan päätöksentekoon, kun hän on toiminut myös edellä mainittujen yhtiöiden hallituksissa ja yhden yhtiön toimitusjohtajana.

Kuntalain 52 §:n 2 momentin mukaan kunnan muun luottamushenkilön kuin valtuutetun sekä kunnan viranhaltijan ja työntekijän esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain 27?30 §:ssä säädetään.

Hallintolain 27 §:n 1 momentin mukaan virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos hän on esteellinen.
Saman lain 28 §:n 1 momentin 5 kohdan (yhteisöjäävi) mukaan virkamies on esteellinen, jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa.

Edelleen saman momentin 7 kohdan mukaan (yleislausekejäävi) virkamies on esteellinen, jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.

Stromsdal Oyj:n hallituksen jäsenyys
Päätökset, joista nyt on kysymys koskevat JBOY:lle tehtyjä rahoitusjärjestelyjä. Tämän vuoksi sillä seikalla, että kaupunginjohtaja on valituksen mukaan toiminut aiemmin konkurssiin menneen Stromsdal Oyj:n hallituksessa, ei ole nyt käsiteltävänä olevien päätösten kannalta merkitystä. Päätöksiä ei ole syytä tämän esteellisyysväitteen johdosta kumota.

Osallistuminen Savon Energiaholding Oy:n hallintoon
Juankosken kaupungin lausunnossa on todettu, että kaupunginjohtaja on ollut vuoteen 2008 saakka Savon Energiaholding Oy:n hallituksen jäsen ja edelleen yhtiön sivutoiminen toimitusjohtaja. Lausunnon mukaan kyseinen yhtiö on kuntien 100 prosenttisesti omistama holdingyhtiö, jonka tehtävänä on omistaa kuntien puolesta Savon Voima Oy:n osakkeet ja tilittää kunnille osingot. Savon Voima Oy on lausunnon mukaan myynyt aiemmin osuutensa JBOY:stä. Tätä osuuksien aiempaa myyntiä ei ole asiassa valittajan taholta kiistetty.

Hallinto-oikeuden arvion mukaan Savon Energiaholding Oy:n liittymä JBOY:öön on ollut välillinen. Kun otetaan huomioon se, että Savon Voima Oy ei ole päätöksentekohetkellä enää omistanut JBOY:tä, ei Savon Energiaholding Oy:lle ole ollut odotettavissa asian ratkaisusta erityistä hyötyä tai vahinkoa.

Kaupunginjohtajan ei ole siten katsottava tämän johdosta olleen esteellinen osallistumaan JBOY:tä koskevaan päätöksentekoon niin sanotun yhteisöjäävin perusteella.

Myöskään pelkästään sen seikan johdosta, että JBOY myy kaukolämpöä Savon Voima Oy:lle, ei voida tehdä johtopäätöstä, jonka mukaan kaupunginjohtaja olisi ollut esteellinen JBOY:tä koskevaan päätöksentekoon.

Asiassa ei ole tullut ilmi muitakaan sellaisia perusteita, joiden johdosta luottamus kaupunginjohtajan JBOY:tä koskevaan päätöksentekoon olisi Savon Energiaholding Oy:tä koskevalla perusteella katsottava vaarantuneen.

Hänen ei näin ollen ole osoitettu olleen esteellinen JBOY:tä koskevaan päätöksentekoon Savon Energiaholding Oy:n hallintoon osallistumisensa perusteella hallituksen jäsenenä ja edelleen sivutoimisena toimitusjohtajana.

Juankosken Biolämpö Oy:n puheenjohtajuus sekä hallituksen jäsenyys
Juankosken kaupunki on lausunnossaan todennut, että kaupunginjohtaja ei ole missään vaiheessa toiminut JBOY:n hallituksen puheenjohtajana kuten valittaja valituksessaan väittää. Tätä seikkaa ei ole valittajan taholta kiistetty.

Asiassa on siten tältä osin selvitettävä se, onko kaupunginjohtaja ollut esteellinen JBOY:tä koskevan asian valmisteluun kaupunginhallituksessa yhtiön hallituksen jäsenyyden perusteella.

Valittaja on valituksessaan todennut, että kaupunginjohtaja on toiminut JBOY:n hallituksessa 4.4.2011 saakka. Tätä tietoa ei ole kaupunginhallituksen lausunnossa kiistetty. Kaupunginjohtajan on näin ollen katsottava toimineen yhtiön hallituksessa ainakin tuohon päivämäärään saakka.

Kaupunginhallituksen päätökset, joita valitus koskee on tehty 8.8.2011 sekä 10.10.2011. Kaupunginjohtaja on toiminut sekä 8.8.2011 että 10.10.2011 pidettyjen kaupunginhallituksen kokousten esittelijänä eli hän on ottanut osaa tuolloin JBOY:tä koskevan asian käsittelyyn valmistelijana sekä esittelijänä.

Koska kaupunginjohtaja ei ole saadun selvityksen perustella ollut edellä mainittuja kaupunginhallituksen päätöksiä tehtäessä enää JBOY:n hallituksen jäsen, hän ei ole ollut esteellinen ottamaan osaa asian käsittelyyn niin sanotun yhteisöjäävin eli hallintolain 28 §:n 1 momentin 5 kohdan perusteella.

Asiassa on näin ollen vielä arvioitava se, onko luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantunut eli tuleeko esteellisyyttä koskeva niin sanottu yleislausekejäävi sovellettavaksi nyt kysymyksessä olevaan tilanteeseen.

Yleislausekejäävin soveltaminen edellyttää, että on olemassa ulkopuolisen havaittavissa oleva syy puolueettomuuden vaarantumiseen, vaikka muut esteellisyysperusteet eivät suoranaisesti tulisikaan sovellettavaksi. Hallinto-oikeuden arvion mukaan asiassa on tässä tapauksessa kiinnitettävä huomiota toisaalta rahoitusjärjestelyjä koskevan asian merkityksellisyyteen JBOY:n ja Juankosken kaupungin kannalta sekä toisaalta siihen, kuinka pitkä aika on kulunut siitä, kun päätöksentekoon kaupunginhallituksessa osallistunut kaupunginjohtaja oli luopunut JBOY:n hallituksen jäsenyydestä.

Asiassa on ollut kysymys JBOY:n osakkeiden myynnistä Primary Energy Finland Oy:lle sekä JBOY:lle 20.12.2004 päivätyn 400 000 euron määräisen osakaslainan, maaliskuussa 2006 päivätyn 150 000 euron osakaslainan ja 20.12.2004 päivätyn 352 000 pääomalainan muuntamisesta SVOP-sijoitukseksi päätöksissä tarkemmin mainituin ehdoin. Samanaikaisesti sopimuksen kanssa on allekirjoitettu yhtiön osakkaiden kesken osakassopimus, jossa on sovittu SVOP-sopimuksen muista ehdoista.
Hallinto-oikeus arvioi, että mainittuja päätöksiä on pidettävä JBOY:n rahoituksellisen aseman kannalta merkittävinä. Päätöksillä on niiden perustelujensakin mukaan pyritty turvaamaan yhtiön toiminta.

Päätökset ovat olleet niiden rahamääräiseen ja taloudelliseen merkitykseensä nähden merkittäviä myös Juankosken kaupungin kannalta.

Edellä mainittuun nähden ja kun otetaan huomioon vielä se, että kaupunginjohtaja oli saadun selvityksen perusteella luopunut JBOY:n hallituksen jäsenyydestään vain noin neljä kuukautta ennen ensimmäisten asiassa tehtyjen päätösten tekoa, voidaan arvioida, että luottamus kaupunginjohtajan toimintaan kaupunginhallituksessa JBOY:tä koskevassa päätöksenteossa on hallintolain 28 §:n 1 momentin 7 kohdan tarkoittamalla tavalla vaarantunut.

Kaupunginjohtaja on näin ollen ollut kuntalain 52 §:n 2 momentin perusteella esteellinen osallistumaan päätöksen valmisteluun kaupunginhallituksessa.

Euroopan unionin valtiontukisäännösten vastaisuus
Valittaja on valituksessaan ja valitusajan kuluessa vedonnut edelleen siihen, että JBOY:n osakas- ja pääomalainojen konversio sijoitukseksi yhtiön vapaaseen omaan pääomaan sekä osakkeiden myynti on rikkonut Euroopan unionin valtiontukisäännöksiä. Osakkeiden myynti on tapahtunut kilpailuttamatta ja alihintaan.

Myytäessä osakkeita ei ole pyydetty riippumattomia hinta-arvioita. JBOY:lle sekä Premium Board Capital Oy:n yritysryhmälle on valittajan mukaan kanavoitunut Euroopan unionin kilpailusäännösten mukaista kiellettyä valtiontukea eikä asiasta ole tehty ennakkoilmoitusta komissiolle ennen 8.8.2011.

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan (entinen Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksen 87 artikla) mukaan, jollei perussopimuksissa toisin määrätä, jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Artiklan 2 ja 3 kohdassa säädetään, oikeastaan määrätään, sisämarkkinoille soveltuvista tuista.

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan (entinen Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksen 88 artikla) mukaan komissiolle on annettava tieto tuen myöntämistä tai muuttamista koskevasta suunnitelmasta niin ajoissa, että se voi esittää huomautuksensa.

Jos komissio katsoo, että tällainen suunnitelma ei 107 artiklan mukaan sovellu sisämarkkinoille, se aloittaa 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn viipymättä. Jäsenvaltio, jota asia koskee, ei saa toteuttaa ehdottamiaan toimenpiteitä, ennen kuin menettelyssä on annettu lopullinen päätös.

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 109 artiklan mukaan neuvosto voi komission ehdotuksesta ja Euroopan parlamenttia kuultuaan antaa aiheelliset asetukset 107 ja 108 artiklan soveltamisesta ja etenkin vahvistaa ne edellytykset, joilla 108 artiklan 3 kohtaa sovelletaan, sekä ne tukimuodot, joihin tätä menettelyä ei sovelleta. Neuvoston asetuksella (EY) N:o 994/98 komissiolle on annettu valtuus säätää asetuksella kynnyksestä, jonka alittaviin tukitoimenpiteisiin ei sovelleta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua ilmoitusmenettelyä.
Komissio on antanut asetuksen (EY) N:o 1998/2006 niin sanotusta vähämerkityksisestä tuesta.

Asetuksessa on määritelty ne edellytykset, joiden täyttyessä tukitoimenpidettä on pidettävä vähämerkityksisenä tukena. Asetuksen mukaan tuen, joka ei ylitä 200 000 euron enimmäismäärää kolmen vuoden jakson aikana, ei katsota täyttävän kaikkia Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan perusteita eikä siihen näin ollen sovelleta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaista ilmoitusvelvollisuutta.

Asetuksissa on lisäksi säädetty tietyistä menettelytavoista, joita on noudatettava kyseisten tukitoimenpiteiden osalta.

Arviointia ja johtopäätös
Kunta voi toimivaltansa puitteissa toteuttaa elinkeinopoliittisia tavoitteitaan ja sen johdosta myydä omistamiaan osakkeita sekä päättää saataviensa muuttamisesta. Kaupunginhallitus on siten sinänsä voinut päättää kyseessä olevan tyyppisistä rahoitusjärjestelyistä.

Kuntalain 1 §:n 3 momentista seuraa kuitenkin, että kunnan toiminnan tulee palvella kunnan ja kuntalaisten yhteistä asiaa. Kunnan harkintavalta sen elinkeinopoliittisia tavoitteita toteutettaessa ei näin ollen ole rajoittamaton.
Kunnan tulee noudattaa päätöksenteossa laillisia menettelyjä ja siten muun ohella rahoitusjärjestelyjä koskevia päätöksiä tehdessään ottaa huomioon
EU:n valtiontukimääräysten ja -säännösten vaikutus. Euroopan unionin oikeuden soveltamiskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että myös kunnan myöntämä tuki voi olla Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa (aiemmin perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa) tarkoitettua valtiontukea.

JBOY:n osakkeiden kauppa
Voidaan arvioida, että yritys saattaa saada taloudellista hyötyä, jota se ei normaalisti saisi, jos se ostaa toisen yrityksen osakkeita kunnalta käypää hintaa alhaisempaan hintaan.

Pörssissä noteeraamattoman osakeyhtiön osakkeiden arvoon vaikuttavat monet eri tekijät. Osakkeiden arvoa voidaan määrittää muun ohella yhtiön tasearvon, omaisuuden käyvän arvon, omaisuuden markkina-arvon tai omaisuuden tuottoarvon perusteella.

Tässä tapauksessa JBOY:n osakkeiden (33 kappaletta, joka on vastannut 11 prosenttia koko yhtiöstä) myyntihinta, 13 200 euroa, on perustunut osakkeiden merkintähintaan ajankohtana, jolloin Juankosken kaupunki on aikoinaan osakkeet merkinnyt. Hinta on vastannut myös osakkeiden kirjanpitoarvoa.

Kaupunginhallitus on lausunnossaan vedonnut myyntihinnan osalta siihen, että PricewaterhouseCoopers Oy:n 16.3.2011 laatiman tilintarkastuskertomuksen ajalta 1.1.2010?31.12.2010 lisätieto-osion mukaan yhtiön oma pääoma on negatiivinen ja osakepääoman menettäminen on rekisteröity 14.10.2009.

Tilitarkastuskertomuksessa on edelleen todettu, että yhtiön liiketoiminnan tulevaisuus ja taloudellinen asema ovat riippuvaisia siitä, tuleeko Stromsdalin tehdas jatkamaan teollista toimintaa. Kaupunki on näin ollen katsonut, että osakkeiden myynti olisi tapahtunut käypään hintaan.

Valittaja on oikaisuvaatimuksessaan ja valituksessaan vedonnut yhtiön taseesta ilmeneviin koko yhtiötä koskeviin omaisuusarvoihin sekä muun ohella lämpövoimalaitoksen rakennuskustannuksiin.

Valittajan mukaan lämpövoimalaitoksen kokonaisrakennuskustannus sen valmistuttua vuonna 2006 oli noin 7 800 000 euroa ja 31.12.2010 tilinpäätöksen mukaan yhtiön tasetili osoittaa, että pysyvien vastaavien, siis koneiden, laitteiden ja maa-alueidenkin kirjanpitoarvo oli vielä yhteensä 5 778 834,85 euroa.

Arviolausuntoa osakkeiden käyvästä arvosta ei ole tehty. Kauppaa ei ole myöskään kilpailutettu siten, että osakkeiden kaupan voitaisiin jälkikäteen arvioida tapahtuneen käypään hintaan.

Hallinto-oikeuden käsityksen mukaan asiassa laadittua tilintarkastuskertomusta tilinpäätös- ja tarkastustietoineen ei voida pitää riittävänä selvityksenä JBOY:n osakkeiden käyvästä arvosta.

Osakkeiden käypä hinta kaupantekohetkellä ei ole myöskään arvioitavissa kaupunginhallituksen hallinto-oikeudelle antamien lausuntojen ja hallinto-oikeudelle toimitetun muun asiakirjaselvityksen perusteella.

Asiakirjoista ei tämän vuoksi ole saatavissa sellaista selvitystä, jonka perusteella Primary Energy Finland Oy:lle myytyjen osakkeiden käypä arvo kaupantekohetkellä olisi arvioitavissa.

Asiassa ei siten ole arvioitavissa, onko osakekauppa tehty ja missä määrin käypää arvoa alhaisempaan hintaan. Tämän johdosta EU:n valtiontukimääräysten ja -säännösten soveltuvuutta kauppaan ei voida sulkea pois sillä perusteella, ettei osakkeiden kauppaan olisi sisältynyt kiellettyä valtiontukea.

Jotta tukea pidettäisiin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen tarkoittamana valtiontukena, on tuella lisäksi oltava potentiaalinen vaikutus jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Tältä osin asiassa on arvioitava sitä, harjoittaako tuensaaja taloudellista toimintaa ja toimiiko tuensaaja markkinoilla, joilla käydään jäsenvaltioiden välistä kauppaa.

Asiakirjojen perusteella Primary Energy Finland Oy harjoittaa taloudellista toimintaa. Kauppavaikutusta koskevaa edellytystä on EU:n tuomioistuinkäytännössä tulkittu laajasti.

Euroopan unionin toiminnasta annetun, oikeastaan tehdyn, sopimuksen 107 artiklaa on sovellettu siitä riippumatta, ovatko tuotetut palvelut paikallisia tai alueellisia ja myöskin riippumatta siitä, kuinka merkittävää toiminta on.

Tukea saavan yrityksen suhteellisen vaatimaton koko tai tuen suhteellisen vähäinen merkitys eivät sulje pois mahdollisuutta, että tuki vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

Edellä todetun perusteella on mahdollista, että osakkeiden kauppa Primary Energy Finland Oy:lle sisältää Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa tarkoitettua valtiontukea.

Kaupunginhallituksen päätöstä tehtäessä eikä myöhemminkään ole selvitetty mahdollisen valtiontuen olemassaoloa ja tukimääräysten ja -säännösten soveltamisen edellytyksiä, eikä tällaista selvitystä ole asiakirjoista saatavissa.

Mikäli osakkeiden myynti sisältää valtiontukea, on tuesta ennen sen täytäntöönpanoa ilmoitettava EU:n komissiolle. Tällaista ennakkoon tehtyä ilmoitusta ei ole asiakirjojen mukaan tehty.

Kaupunginhallituksen päätöstä tehtäessä ei siten ole luotettavasti selvitetty JBOY:n osakkeiden käypää arvoa eikä valtiontukimääräysten ja -säännösten mahdollista soveltuvuutta.

Päätöstä tehtäessä ei myöskään ole noudatettu menettelyä, jota noudatettaessa ilmoitusvelvollisuutta ei ole. Näin ollen, ja kun kaupunginhallituksen on valtiontukiviranomaisena huolehdittava valtiontukea koskevien määräysten ja säännösten noudattamisesta, kaupunginhallituksen päätökset ovat syntyneet kuntalain 90 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla virheellisessä järjestyksessä.

Saatavien muuttaminen ja osakassopimus
Kuten edellä on todettu, kaupunginhallitus on osakekaupan lisäksi päätöksellään 8.8.2011 § 180 päättänyt JBOY:lle 20.12.2004 päivätyn 400 000 euron määräisen osakaslainan, maaliskuussa 2006 päivätyn 150 000 euron osakaslainan ja 20.12.2004 päivätyn 352 000 pääomalainan muuntamisesta SVOP-sijoitukseksi päätöksissä tarkemmin mainituin ehdoin.

Samanaikaisesti sopimuksen kanssa on allekirjoitettu yhtiön osakkaiden kesken osakassopimus, jossa on sovittu SVOP-sopimuksen muista ehdoista. Juankosken Biolämpö Oy sekä Juankosken kaupunki ovat myös solmineet sopimuksen lainojen muuttamisesta SVOP-sijoitukseksi.

Osakassopimuksen mukaan Juankosken Bio¬lämpö Oy antaa Juankosken kaupungille optioita merkitä yhtiön osakkeita liitteenä olevien optioehtojen mukaisesti ja Juankosken Biolämpö Oy voi maksaa kunakin vuonna tuloksestaan enintään puolet osinkona. Tällöin Juankosken Biolämpö Oy:n on palautettava osakkeenomistajille SVOP-sijoitusta määrällä, joka vastaa puolta jaetusta osingosta. Sopimuksen mukaan yhtiö maksaa sijoituksen takaisin viimeistään 15.6.2016.

Lähtökohtaisesti voidaan arvioida, että oman pääoman ehtoisessa sijoituksessa sijoittajalla ei ole samanlaista oikeutta saada sijoitustaan takaisin kuin vieraan pääoman ehtoisella rahoittajalla. Muuntamalla lainoja oman pääoman ehtoisiksi sijoituksiksi velkoja voi siten joutua aiempaa huonompaan asemaan yhtiön mahdollisessa konkurssitilanteessa.

Tätä taustaa vasten on arvioitavissa, että lainojen muuntaminen sijoitukseksi yhtiön sijoitettuun vapaaseen omaan pääomaan voi sisältää Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa tarkoitettua kiellettyä valtiontukea.

Asiakirjoista ei ole saatavissa sellaista selvitystä, jonka perusteella voitaisiin arvioida sitä, onko mainittu rahoitusjärjestely tapahtunut markkinaehtoisesti ja että järjestely ei sisältäisi kiellettyä valtiontukea. Asiassa ei siten ole arvioitavissa, sisältääkö järjestely kiellettyä valtiontukea vai ei. Tämän johdosta EU:n valtiontukimääräysten ja -säännösten soveltuvuutta ei voida asiakirjojen perusteella sulkea pois.

Jotta tukea pidettäisiin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen tarkoittamana valtiontukena, on tuella lisäksi oltava potentiaalinen vaikutus jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

Tältä osin asiassa on arvioitava sitä, harjoittaako tuensaaja taloudellista toimintaa ja toimiiko tuensaaja markkinoilla, joilla käydään jäsenvaltioiden välistä kauppaa. Asiakirjojen perusteella JBOY harjoittaa taloudellista toimintaa. Kauppavaikutusta koskevaa edellytystä on EU:n tuomioistuinkäytännössä tulkittu laajasti.

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklaa on sovellettu siitä riippumatta, ovatko tuotetut palvelut paikallisia vai alueellisia ja myöskin riippumatta siitä, kuinka merkittävää toiminta on. Tukea saavan yrityksen suhteellisen vaatimaton koko tai tuen suhteellisen vähäinen merkitys eivät sulje pois mahdollisuutta, että tuki vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

Edellä todetun perusteella on sinänsä mahdollista, että myös saatavien muuttamista ja osakassopimusta koskeva rahoitusjärjestely sisältää Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa tarkoitettua valtiontukea.

Kaupunginhallituksen päätöstä tehtäessä eikä myöhemminkään ole selvitetty mahdollisen valtiontuen olemassaoloa ja tukimääräysten ja -säännösten soveltamisen edellytyksiä, eikä tällaista selvitystä ole asiakirjoista saatavissa.

Mikäli rahoitusjärjestely sisältää valtiontukea, on tuesta ennen sen täytäntöönpanoa ilmoitettava EU:n komissiolle. Tällaista ennakkoilmoitusta ei ole asiakirjojen mukaan tehty.

Kaupunginhallituksen päätöstä tehtäessä ei siten ole luotettavasti selvitetty valtiontukimääräysten ja -säännösten mahdollista soveltuvuutta myöskään kyseisten rahoitusjärjestelyjen osalta. Päätöstä tehtäessä ei myöskään ole noudatettu menettelyä, jota noudattaessa ilmoitusvelvollisuutta ei ole.

Näin ollen, ja kun kaupunginhallituksen on valtiontukiviranomaisena huolehdittava valtiontukea koskevien määräysten ja säännösten noudattamisesta, kaupunginhallituksen päätökset ovat syntyneet kuntalain 90 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla virheellisessä järjestyksessä.

Lopputulos
Juankosken kaupunginhallituksen päätökset 8.8.2011 § 179 ja § 180 sekä 10.10.2011 § 229 ovat syntyneet sekä esteellisyyden että valtiontukea koskevien määräysten ja säännösten noudattamatta jättämisen perusteella kuntalain 90 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla virheellisessä järjestyksessä. Tämän vuoksi päätökset on kumottava.

Oikeudenkäyntikulut
Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että Juankosken kaupunki joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.
Oikeudenkäynti on aiheutunut viranomaisen virheestä.

Tähän nähden olisi kohtuutonta, että valittaja joutuisi pitämään omat oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Tämän vuoksi hallinto-oikeus velvoittaa Juankosken kaupungin korvaamaan New Stroms Oy:n kohtuulliset oikeudenkäyntikulut päätöksen ratkaisuosiosta ilmenevällä tavalla.

Oikeudenkäyntikulut eivät sisällä laskussa esitettyä arvonlisäveron osuutta, koska New Stroms Oy on ilmoittanut, että sen on mahdollista vähentää arvon¬lisäveron osuus verotuksessaan.

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet
Perusteluissa mainitut
Kuntalaki 90 §
Hallintolainkäyttölaki 74 §
Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Riikka Tiainen, Mirjami Paso ja Jukka Hartikainen, joka on myös esitellyt asian.

3. Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

3.1 Juankosken kaupunginhallituksen valitus
Juankosken kaupunginhallitus on valituksessaan vaatinut, että valituksenalainen hallinto-oikeuden päätös kumotaan siltä osin kuin hallinto-oikeus on pitänyt kaupunginhallituksen päätöksiä Juankosken kaupunginjohtajan esteellisyyden sekä valtiontukea koskevien määräysten ja säännösten noudattamatta jättämisen vuoksi virheellisessä järjestyksessä syntyneinä ja velvoittanut Juankosken kaupungin korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut.

Lisäksi kaupunginhallitus on vaatinut, että New Stroms Oy velvoitetaan korvaamaan kaupungin oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen antopäivästä.

Kaupunginhallitus on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti:
Juankosken kaupunginhallituksen 8.8.2011 (§ 179 ja 180) ja 10.10.2011 (§ 229) tekemät päätökset eivät ole syntyneet esteellisyyden ja valtiontukea koskevien määräysten ja säännösten noudattamatta jättämisen perusteella kuntalain 90 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla virheellisessä järjestyksessä.

Komissio on toimittanut työvoima- ja elinkeinoministeriölle 10.1.2013 päivätyn kirjeen, jonka mukaan kaupunkia koskeva valtiontukikantelu on peruutettu ja asia on loppuun käsitelty. New Stroms Oy teki komissiolle 18.6.2011 päivätyn kantelun, johon kaupunki vastasi 1.12.2011.

Kaupungin vastaukset pitivät sisällään myös Juankosken Biolämpö Oy:tä (jäljempänä JBOY) koskevat päätökset. Se, että asia on poistettu käsittelystä, on indisio siitä, että komissio ei ole pitänyt asiaa valtion¬tukinäkökulmasta ongelmallisena.

Juankosken kaupunginjohtajan esteellisyys päätösten valmistelussa
Kiistanalaiset päätökset ovat olleet sekä kaupungin että JBOY:n kannalta merkittäviä. Kaupunki kiistää kuitenkin, että kaupunginjohtajan luopuminen JBOY:n hallituksen jäsenyydestä neljä kuukautta ennen ensimmäisten asiassa tehtyjen päätösten tekoa kaupunginhallituksessa, olisi vaarantanut luottamuksen kaupunginjohtajan toimintaan siten, että kaupunginjohtaja olisi ollut esteellinen osallistumaan päätösten valmisteluun.

Kaupunginjohtaja erosi JBOY:n hallituksesta 4.4.2011. Kaupunginjohtaja ei ollut yhtiön hallituksen jäsen enää aikana, jona hallitus päätti pyy¬tää kaupungilta nyt kysymyksessä olevia järjestelyjä.

JBOY:n tehdessä järjestelyjä koskevan pyynnön sen hallituksessa ei ollut enää myöskään sellaisia henkilöitä, jotka olivat hallituksessa samaan aikaan kuin kaupunginjohtaja. JBOY:n palveluksessa ei ole yhtään työntekijää tai toimihenkilöä. Laitos toimii etäkäytön turvin. Myös yhtiön toimitus¬johtajan tehtävää oman toimensa ohella hoitanut henkilö oli vaihtunut ennen kuin hallitus teki järjestelyjä koskevan pyynnön. JBOY:n omistusosuuden myymistä ja lainojen SVOP-konvertointia koskeva esitys on syntynyt vasta kesäkuussa 2011.

Kaupunki olettaa, että hallinto-oikeus on pitänyt päätöksensä perusteena korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä 14.5.2008, taltionumero 1145. Päätös eroaa kuitenkin selkeästi nyt käsillä olevasta tilanteesta.

Päätöksessä osakeyhtiö oli pyytänyt kaupunkia osallistumaan yhtiön lisärahoitustarpeen kattamiseen kaupunginjohtajan vielä toimiessa kyseisen osakeyhtiön hallituksen jäsenenä. Kun kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle rahoitusjärjestelyn hyväksymistä, kaupunginjohtaja oli vielä osakeyhtiön hallituksen jäsen. Kaupunginvaltuusto päätti rahoitusjärjestelystä lopullisesti vain noin kaksi kuukautta sen jälkeen, kun kaupunginjohtaja erosi yhtiön hallituksen jäsenyydestä.

JBOY:n rahoitusjärjestelyjä käsiteltiin kaupunginhallituksessa 28.2.2011 (§ 737) ja 4.4.2011 (§ 928). Kaupunginjohtaja jääväsi itsensä kummassakin kaupunginhallituksen kokouksessa. Tuolloin asia tuotiin kaupunginhallituksen käsittelyyn erään liikemiehen aloitteesta, eikä päätöstä pyynnön tekemisestä käsitelty JBOY:n hallituksessa. Esillä olleet ratkaisuehdotukset on myöhemmin hylätty.

Se, että kaupunginjohtaja on eronnut JBOY:n hallituksen jäsenyydestä neljä kuukautta ennen päätöksentekoa, ei ole ulkopuolisen havaittavissa eikä puolueettomuutta vaarantava vaikutus ole suunnilleen samanasteinen kuin erikseen määritellyissä esteellisyysperusteissa.

Ei ole seikkoja, joiden perusteella voitaisiin olettaa kaupunginjohtajan puolueettomuuden vaarantuneen, kun kaupunginjohtaja esitteli asian kaupunginhallituksessa ensimmäisen kerran neljä kuukautta ja toistamiseen kuusi kuukautta sen jälkeen, kun hän oli eronnut JBOY:n hallituksesta.

Oikeuskirjallisuudessa esteellisyydestä esitetty ei tue tulkintaa, että pelkästään asian merkityksellisyys voisi johtaa esteellisyyteen. Esteellisyydellä tarkoitetaan oikeuskirjallisuudessa henkilön sellaista suhdetta asiaan tai asianosaisiin, joka vaarantaa hänen puolueettomuutensa yksittäisen asian käsittelyssä. Tällaista puolueettomuutta vaarantavaa suhdetta ei ole ollut kaupunginjohtajan ja JBOY:n tai JBOY:n muiden hallituksen jäsenten tai yhtiön työntekijöiden välillä silloin, kun kaupunginjohtaja esiteli yhtiötä koskevat riidanalaiset asiat kaupunginhallitukselle. Kaupunginjohtaja on ajanut päätöksenteossa vain kaupungin etua.

Valtiontukisääntöjen vastaisuus
Hallinto-oikeuden toimivaltaan ei kuulu arvioida, sisältävätkö järjestelyt Euroopan unionin toiminnasta annetussa sopimuksessa (jäljempänä SEUT) tarkoitettua valtiontukea. Hallinto-oikeudella on oikeus arvioida vain sitä, ovatko kaupunginhallituksen menettelytavat olleet kuntalain ja EU-säännösten mukaisia.

Hallinto-oikeuden olisi tullut tutkia, onko kyseessä oleva kaupunginhallituksen päättämä toimenpide ylipäätään voinut sisältää tukea ja onko se ollut valikoiva SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

Kaupunginhallitus on valituksessaan viitannut korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuun KHO 2012:105 ja katsonut, että komission menettelysääntöjen noudattamatta jättämisestä ei vielä yksin seuraa, että kysymys olisi unionin oikeudessa kielletystä valtiontuesta.

Kun valtiontukisääntöjä sovelletaan vain toimenpiteisiin, jotka täyttävät kaikki SEUT 107 artiklan 1 kohdan mukaiset edellytykset, valtiontuen olemassa oloa ei voi perustaa yksinomaan menettelyä koskevien yleisten ohjeiden noudattamisen arviointiin. Hallinto-oikeus on tässä päätynyt toteamaan, että asiassa voi olla kyse kielletystä valtiontuesta, vaikka se ei ole millään tavalla arvioinut SEUT 107 artiklan 1 kohdan mukaisten edellytysten täyttymistä.

JBOY:n osakkeita ei ole myyty Primary Energy Oy:lle (jäljempänä PE Oy) osakkeiden markkina-arvoa alhaisemmalla hinnalla, eikä JBOY:n osakas- ja pääomalainojen muuntaminen SVOP -sijoitukseksi sisällä valtiontukea. Hallinto-oikeuden kanta, että kaupunki ei olisi pyrkinyt selvittämään osakkeiden arvoa, on virheellinen.

JBOY on rinnastettavissa SGEI-palvelujen tarjoajaan. Koska vaihtoehtoisten lämmön hankintalähteiden käyttöä rajoittaa kaukolämmön myyntiä ja jakelua varten vaadittava jakeluverkko, jonka kanssa kilpailevien siirtoyhteyksien perustaminen on yleensä taloudellisesti kannattamatonta, ei kaupungin toteuttama JBOY:n osakkeiden myynti voi vääristää tai uhata vääristää kilpailua suosimalla PE:tä, JBOY:tä tai muitakaan tahoja.

Kaupunki on selvittänyt osakkeiden arvon JBOY:n taloudellista tilannetta ja ostajapotentiaalia arvioimalla. JBOY on ollut tappiollinen ja sen oma pääoma on menetetty. Mitä tulee osakkeiden myyntiin, komissio edellyttää tiettyjen menettelytapojen noudattamista irtaimen kaupassa vain, mikäli on kyse rakennusten myynnistä (arviokirja, kilpailutus).

Kaupunki on mitoittanut tekemänsä toimenpiteet ottaen huomioon JBOY:n taloudellisen tilanteen ja potentiaaliset ostajat. Osakkeen myynnin kilpailutusta on rajoittanut myös se, että osake ei olisi ollut vapaasti myytävissä.

Kaupungilla oli tieto, että jos kaupunki olisi pyrkinyt myymään osakkeita muualle, olisivat muut osakkaat, PE ja Premium Board Finland käyttäneet lunastusoikeuttaan.

Kaupungin käsitys JBOY:n osakkeiden arvosta on perustunut objektii¬viseen arvioon yhtiön taloudellisesta tilanteesta. JBOY:n oma pääoma oli kauppaa tehtäessä vuoden 2010 tilinpäätöksen mukaisesti 1 285 028,75 euroa negatiivinen ja vaikka pääomalainat otettiin huomioon osakeyhtiölain 20 luvun 23 §:n mukaisesti omaa pääomaa laskettaessa, jäi oma pääoma siitä huolimatta 581 028,75 euroa negatiiviseksi.

Yhtiöllä oli vakuusvelkoja rahalaitoksille 4 983 008,76 euroa (Vuokra¬oikeuden 174-401-14-126 ja vuokra-alueella sijaitsevien rakennusten kiinnitys 6 000 000 euroa). Lämpölaitos on mitoitettu sekä prosessihöyryn että kaukolämmön tuotantoon, ja se on liian suuri toimimaan pelkästään kaukolämmön tuotannossa.

JBOY:n myynnistä vain noin 20 prosenttia kohdistuu kaukolämmön myyntiin. Käytännössä tämä tosiseikka on esteenä sille, että JBOY:n osakkeista oltaisiin kovinkaan laajasti kiinnostuneita.

Hallinto-oikeus on katsonut olevan mahdollista, että myös saatavien muuttamista ja osakassopimusta koskeva rahoitusjärjestely sisältää valtiontukea.

Hallinto-oikeuden perustelu, jossa on viitattu JBOY:n potentiaaliseen konkurssiin, on teoreettinen ja virheellinen.

Ottaen huomioon edellä JBOY:n taloudellisesta tilanteesta esitetyt seikat ei kaupunki JBOY:n mahdollisessa konkurssitilanteessa olisi ollut saamassa pääoma- tai osakaslainoistaan (vakuudetonta) jako-osuutta. Kaupunki on tietoinen siitä, että JBOY on niin sanottuna mittatilauksena tiettyyn tarpeeseen tehty laitos, jonka arvo olisi konkurssitilanteessa vaatimaton.

Osina kaupattuna laitoksen komponenteilla on toki tietty arvo, mutta purku¬kustannukset huomioon ottaen saattaisi olla, että osina myyminen ei olisi kannattavaa. Laitoksen arvoa vähentäisi erityisesti se, että konkurssi liittyisi mitä ilmeisimmin kartonkitehtaan toiminnan päättymiseen, jolloin suurin osa lämpökuormasta poistuisi.

Edellä mainittu huomioon ottaen JBOY:llä olisi käytännössä vain yksi todennäköinen potentiaalinen ostaja, alueen kaukolämpöverkon omistava Savon Voima Oyj. Koska JBOY ei ilman mittavia muutostöitä sovellu pelkästään kaukolämpötoimintaan, olisi potentiaalinen kauppahinta vaatimaton, eikä edes vakuusvelkoja voitaisi kattaa tällaisella kaupalla. Kaupungin pääoma¬järjestelyn tavoitteena on ollut turvata kaupungin etu ja sijoitukset yhtiöön.

Kaupungin päätöksenteolta kuntalain valossa edellytetään kuntalaisten ja kunnan edunvalvontaa. Kaupunki ei joudu järjestelyn takia alaskirjaamaan mitään ja SVOP:in kautta Juankosken kaupunki saa hyväkseen sijoituksista kertyvän arvonnousun. Juankosken kaupunginhallitus aikoo joka tapauksessa käsitellä osakkeiden myynnin sekä osakas- ja pääomalainojen muuntamisen SVOP-sijoituksesi uudelleen, ja pyytää ulkopuolista riippumatonta tahoa arvioimaan myytyjen osakkeiden arvon.

Juankoski kuuluu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (2008/C 115/01) 107 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitettuihin tukialueisiin, jotka katsotaan Suomen valtion ehdottamien (kansallisten) indikaattoreiden perusteella ongelma-alueiksi ja näin ollen aluetukikelpoisiksi alueiksi.

3.2 New Stroms Oy:n selitys
New Stroms Oy on antanut asiassa selityksen, jossa se on kiistänyt kaupunginhallituksen oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen ja vaatinut, että Juankosken kaupunki velvoitetaan korvamaan yhtiön kaikki oikeudenkäyntikulut tässä asiassa, koska oikeudenkäynti on aiheutunut viranomaisen virheestä. Selityksessä on esitetty lisäksi muun ohella seuraavaa:

New Stroms Oy (jäljempänä myös NS) teki 18.6.2011 asiakokonaisuudesta kantelun komissiolle. Juankosken kaupunki vastasi kanteluun 1.12.2011.

Komissio on 10.1.2013 ilmoittanut Suomen pysyvälle edustustolle, että koska kantelija ei ole esittänyt kanteensa tueksi lisätietoja, kilpailun pääosaston toimivaltaiset yksiköt katsovat kantelun peruutetuksi ja asian loppuun käsitellyksi. Ilmoituksen mukaan komissio voi kuitenkin tarkastella asiaa uudelleen, jos kantelija toimittaa uusia todisteita tai jos uusia todisteita saadaan muuten.

NS on 26.3.2013 toimittanut komissiolle vastineen kaupungin selitykseen ja tulee myöhemmin lähettämään komissiolle lisää todistusaineistoa asiakokonaisuudesta. Komissio joutuu tarkastelemaan asiaa uudestaan.

Kaupungin valituksessa esitettyä komission kirjettä Suomen edustustolle ei voi pitää indisiona komission lopullisesta kannasta.

Kaupunki on esittänyt valituksensa tueksi JBOY:n kirjeen, jonka Premium Board Finland Oy:n (jäljempänä PBF) varatoimitusjohtajana ja JBOY:n toimitusjohtajana toimiva henkilö on allekirjoittanut 9.1.2013.

Tiettävästi tämä ei ole JBOY:n hallituksen jäsen. Kyseinen asiakirja ei ole alkuperäinen JBOY:n hallituksen päätös, vaan vuoden 2013 alussa valitusta tukemaan tilattu asiakirja.

Tarkoituksena on esittää asia nyt siinä valossa, että PBF-yritysryhmä olisi ollut näissä järjestelyissä aloitteellinen ja yksipuolisesti liikkeellä ja että aikataulullisesti tämä olisi tapahtunut vasta kesäkuun puolessa välissä 2011. Tosiasiassa kyseisestä asiasta oli neuvoteltu ja sovittu osapuolten kesken jo useita kuukausia aiemmin (kaupunginhallituksen päätökset 28.2.2011 § 73 ja 24.4.2011 § 9).

Järjestelyistä oli neuvoteltu useiden kuukausien ajan Stromsdal Oyj:n konkurssipesän, sen velkojien ja JBOY:n omistajien kesken syksystä 2010 lähtien.

Järjestelyjä koskevat neuvottelut ovat jatkuneet yhtäjaksoisesti aina siihen saakka, kun osakekauppoja alettiin lopullisen sopimuksen mukaan toteuttaa Primary Energy Finland Oy:n rekisteröinnin jälkeen.

Kuntien 100 prosenttisesti omistama Savon Voima Oyj myi JBOY:n osakkeensa ilmeisesti heinäkuussa 2011 ja kaupunginhallitus puolestaan päätti 8.8.2011 ensimmäisen kerran JBOY:tä koskevista järjestelyistä.

Kirjeen tekstistä voi päätellä, että kaupunginhallitus on vuoden 2013 alussa pyytänyt JBOY:ltä kyseistä lausuntoa ja lausunto on annettu JBOY:n toimitusjohtajan ominaisuudessa.

JBOY:n toimitusjohtajan allekirjoittaman tiedotteen mukaan JBOY on tehnyt kaupungille esityksen järjestelyistä vasta kesäkuun 2011 puolessa välissä.

Väite on ristiriidassa NS:n esittämän selvityksen kanssa. Kaupunginjohtaja neuvotteli ja allekirjoitti osakassopimuksen Primary Energy Finland Oy:n kanssa 8.8.2011 päätöksiä varten.

Osakassopimuksen vuoksi kaupunginjohtaja on esteellinen kaikkien Juankosken kaupunkia ja JBOY:tä koskevien asioiden käsittelyssä ainakin osakassopimuksen allekirjoituspäivästä lähtien.

Valituksessa esitetty tulkinta hallinto-oikeuden toimivallan määrittelystä on virheellinen. NS on tältä osin selityksessään viitannut korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuun 27.6.2013 asiassa dnro 1819/3/11, taltionumero 1765. Selityksessä on viitattu päätöksen perusteluihin erityisesti siltä osin kuin niissä on käsitelty unionin tuomioistuimen tuomiota asiassa C-368/04 Transalpine Ölleitung ja asiassa C-1/09 CELF II.

Hallinto-oikeus on tulkinnut SEUT:ta sekä kansallisia kunta- ja hallintolakeja oikein.

Asiassa on ollut hyvät perusteet kumota kaupungin tekemät päätökset.
Kaupungin valituksen liitteenä on JBOY:n yhtiöjärjestys, jonka kohdassa 13 on kaupungin mainitsema mahdollista osakekauppaa koskeva rajoittava lunastuslauseke. Lunastuslauseke sinänsä ei estä osakkeiden myyntiä kolmannelle osapuolelle ja siten niiden käyvän hinnan määrittämistä myymällä osakkeet vapailla markkinoilla.

Käypä hinta puolestaan on osakkeen myyjän ja ostajan sopima hinta. Yhtiön mahdollisesti lunastaessa sen lunastuskyky on rajoitettu. Yhtiö voi lunastaa uudelle omistajalle siirtyvän osakkeen vain varoilla, jotka voidaan käyttää voitonjakoon (vapaa oma pääoma).

Tilinpäätöksen 31.12.2010 mukaan JBOY oli varaton yhtiö, jolloin ainakaan sillä ei ollut osakkeiden lunastusoikeutta tai mahdollisuutta lunastukseen ainakaan ennen kuin JBOY:tä koskevat osakas- ja rahoitusjärjestelyt oli tehty.

Kuntaliitto on omistajapoliittisessa ohjauksessaan korostanut, että kaupungin omaisuuden luovuttamisen tulee tapahtua markkinaehtoisesti ja mikäli kysymyksessä on luopuminen jonkun yhtiön omistuksesta luovutuksen arvonmäärityksessä on otettava huomioon myös yhtiön saneerausmahdollisuus, joka voi merkittävästi vaikuttaa yhtiön arvoon.

Kuntaliiton ohjeellisessa asiakirjassa Omistajapolitiikka 2005 todetaan, että kunnan harkitessa luopumista omistuksistaan arvonmääritys voidaan tehdä ainakin seuraavilla tavoilla: tasearvo, käypä arvo, markkina-arvo tai tuottoarvo.

Omistuserien kaupan tulisi tapahtua markkina-arvoon. Asiakirjan mukaan omaisuuserän arvo luovutushetkellä voi poiketa merkittävästi alas- tai ylöspäin tasearvosta markkinatilanteesta johtuen.

Tästä syystä arvonmääritystä tehtäessä on aina otettava huomioon myös yrityksen saneerausmahdollisuus.

JBOY:n osakekaupan yhteydessä toteutettiin merkittävät saneeraustoimet, joiden seurauksena yhtiön negatiiviseksi päästetty oma pääoma korjattiin vasta kesällä 2011 Savon Voima Oyj:n myöntämän laina-akordin ja kaupungin pääoma- ja osakaslainojen konvertoinnin avulla selvästi positiiviseksi.

Toteutettujen saneeraustoimenpiteiden johdosta JBOY ei kaupantekohetkellä ollut kriisiyhtiö.

Kaupasta sopineet osapuolet olivat muutoksesta tietoisia. Järjestely kuului kaupungin osakkeiden myyntipäätöksen esittelijänä toimineen kaupungin hallintojohtajan mukaan vielä kolmannessa samansisältöisessä osakekaupassa 11.2.2013 niin sanottuun neuvoteltuun kokonaissopimukseen.
Kun verrataan kaupungin tekemän osakekaupan kokonaishintaa osakekaupan kohteena olevan lämpövoimalaitoksen kokonaisarvoon havaitaan, että koko osakekannan arvo on vain noin 1,2 prosenttia laitoksen jälleenhankinta-arvosta ja noin 2 prosenttia tasearvosta vuonna 2011.

Kauppahinta ei ole ollut realistisessa suhteessa JBOY:n tuotantolaitoksen arvoon, kun kauppa on tehty.

Ristiriita osakekaupan hinnan ja lämpövoimalan arvon välillä korostuu, kun otetaan huomioon, että JBOY:n omistusjärjestelyjen tarkoituksena on ollut määräysvallan siirto biovoimalan omistukseen liittyen. Määräysvallan siirryttyä ostaja on saattanut hyötyä voimalan omistuksistaan myös muun muassa panttaamalla arvokasta omaisuutta ja hankkimalla sitä kautta lisärahoitusta mahdollisiin muihin liiketoimiinsa.

JBOY:tä koskevissa järjestelyissä on kanavoitu runsaasti kiellettyä valtiontukea kaupungin ja Savon Voima Oyj:n toimesta PBF-yritysryhmän hyväksi. Tukea myönnettäessä ei ole noudatettu SEUT 107 ja 108 artiklaa.

Valituksessa on todettu, että kaupunki on selvittänyt osakkeiden arvon arvioimalla JBOY:n taloudellista tilannetta ja osakkeiden ostajapotentiaalia. Kaupunki ei ole yrittänyt kilpailuttaa myymäänsä osuutta biovoimalasta. Jos kaupunki olisi järjestänyt tarjouskilpailun, sen perustella olisi voitu selvittää markkinahinta osakkeille.

Kyseinen biovoimala maksoi rakennettaessa noin 7,8 miljoonaa euroa ja sen tasearvo vuoden 2011 lopussa oli noin 5,9 miljoonaa euroa. Voimalan jälleenhankintahinta NS:n tietojen mukaan on suuruusluokaltaan kymmenen miljoonaa euroa.

Kaupungin esittämä osakkeiden hinta antaisi yhtiön kaikkien osakkeiden hinnaksi vain 120 000 euroa. Biovoimalan kaikkia osakkeita ei voida ostaa vapailta markkinoilta vain 120 000 eurolla.

Kaupunki on tammikuussa 2013 hankkimansa Finnish Consulting Group Oy:n (FCG) arviokirjan avulla koettanut osoittaa, että kukaan muu ei olisi maksanut osakkeista enempää.

Arviokirja on tullut esille vasta tammikuussa 2013 kaupunginhallituksen päätettyä kolmannen kerran myydä kyseiset osakkeet. Kaupunki on viitannut valituksessa arviokirjaan, vaikka arviokirja tehtiin kaupunginhallituksen pyynnöstä vasta juuri ennen myyntipäätöstä 11.2.2013. Arviokirja ei siten kuulu tämän valituksen piiriin.

Tasearvon ja kauppahinnan välinen erotus edustaa eräänlaista teoreettista arviota siitä, minkä suuruisen kielletyn tuen kaupunki myönsi PBF-yritysryhmälle JBOY:n omistus- ja rahoitusjärjestelyjen kautta. Kyseessä on ollut koko kaupungin talouden kannalta sen suuruinen kauppa, että hallituksella olisi joka tapauksessa pitänyt olla kaupunginvaltuuston hyväksyntä.

JBOY:tä koskevissa järjestelyissä ei ole ollut kysymys yksittäisestä osakekaupasta tai kaupungin saatavia koskevista järjestelyistä. Järjestelyt ovat olleet osa laajempaa Stromsdal Oyj:n konkurssipesän lunastusoperaatiota, jonka yhteyteen kaupunki halusi JBOY:n pääomitusjärjestelyt.

Kaupunginjohtaja ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja käynnistivät jo 2010 syksyllä neuvottelut konkurssipesän lunastuksesta ja siihen liittyvän JBOY:n järjestelyistä liikemiehen kanssa, joka keväällä 2011 lunasti konkurssipesän. Samassa yhteydessä kaupungin ja Savon Voima Oyj:n kanssa saatettiin loppuun JBOY:n järjestelyt heinä-elokuussa 2011.

Kaupunginjohtajalla ja kaupunginhallituksen puheenjohtajalla ei ole ollut sopimuksia neuvotellessaan ja sopiessaan kaupunginvaltuuston hyväksyntää. Kysymys ei ole ollut yleishallinnan vastuualueen hallinnassa olevan irtaimiston myynnistä ja käytettäväksi luovuttamisesta silloin, kun sen arvo ylittää 10 000 euroa.

Kysymyksessä on määräysvallan luovuttaminen kaupungin kannalta keskeisessä kaukolämmön tuotantolaitoksessa. Kaupungin sijoitus kyseiseen laitokseen on ollut strateginen pitkän aikavälin sijoitus, joka on kuuluu kaupungin sijoitustoiminnan perusteisiin. JBOY:llä on ollut merkitystä myös
Juankosken kuntakonsernin taseessa.

Sijoitus JBOY:öön on ollut kaupungin konsernitaseessa ylivoimaisesti tärkein yksittäinen strateginen sijoituskohde ja sen kohtalolla on merkittävä vaikutus koko kaupunkikonsernin talouteen. Tästä syystä JBOY:tä koskevat asiat on käsiteltävä samassa järjestyksessä kuin kaupungin rahoitus- ja talousarvio. Juankosken talousarvioon 2011 ei ollut merkitty valtuuston hyväksyntää sille, että JBOY:n osakkeet myydään merkintähintaan ja samalla voidaan huonoimmassa tapauksessa suorittaa JBOY:n saatavien osalta jopa 2,2 miljoonan euron alaskirjaus.

Kuopion hallinto-oikeus kumosi 25.1.2013 antamallaan päätöksellä (dnro 00270/12/2299) kaupunginhallituksen tekemät päätökset 30.5.2011 ja 5.12.2011, joilla kaupunginhallitus oli delegoinut päätösvallan asianajotoimisto Procopé & Hornborgille oikeudellisten vastineiden ja selitysten antamiseen Juankosken kaupungin myöntämään kaupungin takaukseen sekä JBOY:n osakekauppaan ja siihen liittyviin rahoitusjärjestelyihin liittyvissä asioissa. Hallinto-oikeuden mukaan toimivallan siirto oli perustuslain vastainen ja päätökset kumottiin. Kaupunki ei valittanut hallinto-oikeuden päätöksestä. Hallinto-oikeuden päätös lienee lainvoimainen.

Asianajotoimisto Procopé & Hornborgin NS:n tekemien valitusten johdosta asiakokonaisuudessa antamat vastineet ja selitykset on todennäköisesti tehty ilman laillista kaupungin antamaa valtuutusta ja ne pitää siksi jättää huomiotta. Myös asianajotoimiston kaupungin puolesta laatima valitus on jätettävä huomiotta.

Yhtiön oikeudenkäyntikulut ovat yhteensä 8 408 euroa, joista 2 952 euroa kohdistuu asian käsittelyyn hallinto-oikeudessa ja 5 456 euroa asian käsittelyyn korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus on perusteltu. Oikeudenkäynti on aiheutunut kaupungin virkamiesten tekemistä virheistä.

3.3 Muiden asiaan osallisten kuuleminen

Premium Board Finland Oy:lle, Juankosken Biolämpö Oy:lle ja Primary Energy Oy:lle on varattu asiassa tilaisuus selityksen antamiseen Juankosken kaupunginhallituksen valituksen ja New Stroms Oy:n selityksen johdosta.

3.4 Juankosken kaupunginhallituksen vastaselitys
Juankosken kaupunginhallitus on antanut vastaselityksen, jossa on uudistettu asiassa aikaisemmin lausuttu ja esitetty muun ohella seuraavaa:
New Stroms Oy ei ole valittanut Kuopion hallinto-oikeuden 13.12.2012 antamasta päätöksestä. Selityksessään yhtiö kuitenkin esittää toimivallan puuttumista koskevia väitteitä. Korkeimman hallinto-oikeuden tulisi jättää toimivaltaväitteet tutkimatta.

Komissio voi tarkastella kanteluasiaa uudelleen. Asian poistaminen käsittelystä on kuitenkin ollut indisio siitä, että komissio ei ole pitänyt asiaa valtiontukinäkökulmasta ongelmallisena kirjeen antamisajankohtana. Muussa tapauksessa se olisi voinut ruveta selvittämään asiaa omasta aloitteestaan.

Kaupunki kiistää, että kaupunginjohtajan luopuminen JBOY:n hallituksen jäsenyydestä neljä kuukautta ennen ensimmäisten asiassa tehtyjen päätösten tekemistä kaupunginhallituksessa, olisi vaarantanut luottamuksen kaupunginjohtajan toimintaan siten, että tämä olisi ollut esteellinen osallistumaan päätösten valmisteluun kaupunginhallituksessa 8.8.2011 ja 10.12.2011.

Osakassopimus on käsitelty 8.8.2011 kaupunginhallituksen kokouksessa, jossa kaupunginhallitus on valtuuttanut kaupunginjohtajan allekirjoittamaan kyseessä olevan osakassopimuksen. Kaupunginjohtaja on tämän jälkeen allekirjoittanut osakassopimuksen 8.8.2011.

Kaupunginjohtajan eroaminen JBOY:n hallituksen jäsenyydestä neljä kuukautta ennen kaupunginhallituksen päätöksentekoa, ei ole ulkopuolisen havaittavissa eikä puolueettomuutta vaarantava vaikutus ole suunnilleen samanasteinen kuin erikseen määritellyissä esteellisyysperusteissa.

Asiassa ei ole sellaisia seikkoja, joiden perusteella voitaisiin olettaa kaupunginjohtajan puolueettomuuden vaarantuneen hänen esitellessään kysymyksessä olevan asian kaupunginhallituksessa.

Myöskään osakassopimuksen allekirjoittaminen ei ole tekijä, jolla olisi kaupunginjohtajan puolueettomuutta vaarantava vaikutus.

Osakkeita ei ole myyty markkina-arvoa alhaisemmalla hinnalla. Tämä ilmenee Finnish Consulting Group (jäljempänä FCG) erityisasiantuntijan arviokirjassaan esittämistä johtopäätöksistä. Arviokirjassa päädytään lopputulokseen, että vapaan kassavirran mallilla laskettuna ja vieraan pääoman rahoittajien osuus vähentämällä yrityksen arvo on negatiivinen.

Osakkeet ovatkin käytännössä arvottomat, mikä tukee kaupunginhallituksen aikaisempaa päätöksentekoa osakkeiden myyntiä koskien. Osakkeiden myyntihinta ei sisällä valtiontukea, vaikka ennakkoilmoitusta komissiolle ei tehty. Unionin valtiontukisääntöjä sovelletaan vain toimenpiteisiin, jotka täyttävät kaikki SEUT 107 artiklan 1 kohdan edellytykset. Valtiontuen olemassa oloa ei voi perustaa yksinomaan menettelyä koskevien yleisten ohjeiden noudattamisen arviointiin. Vastaselityksen liitteenä oleva arviokirja on kokonaisuudessaan liikesalaisuuden piiriin kuuluva.

New Stroms Oy:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus on perusteeton ainakin siltä osin kuin se sisältää hallinto-oikeuden käsittelyyn liittyviä oikeudenkäyntikuluja. Hallinto-oikeus velvoitti päätöksessään 13.12.2012 kaupungin suorittamaan NS:lle oikeudenkäyntikuluina 2 400 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut hallinto-oikeuden päätöksen antopäivästä. NS:n vaatimus koskee samoja kuluja, joskin vaatimus on jo tuomittuja kuluja suurempi.

Oikeudenkäyntikuluvaatimus korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyn osalta on kokonaisuudessaan perusteeton, ainakin siltä osin kuin se koskee arvonlisäveron osuutta. Yhtiön pystyy vähentämään arvonlisäveron osuuden verotuksessaan.

Juankosken kaupunginhallituksen vastaselitys on lähetetty tiedoksi New Stroms Oy:lle, Premium Board Finland Oy:lle, Juankosken Biolämpö Oy:lle ja Primary Energy Oy:lle.

3.6 New Stroms Oy:n asiassa toimittamat lisäselvitykset
New Stroms Oy on 22.4.2014, 8.9.2014, 16.1.2015 ja 23.1.2015 esittänyt asiassa lisäselvitystä. Lisäselvitykset on lähetetty tiedoksi Juankosken kaupunginhallitukselle.

3.7 Juankosken kaupunginhallituksen lisäselvitys
Juankosken kaupunginhallitus on vielä 15.7.2015 toimittanut asiassa
lisälausuman, jossa se on käsitellyt Juankosken Biolämpö Oy:n omistusrakennetta ja sidonnaisuuksia.

4. Korkeimman hallinto-oikeuden välipäätös
New Stroms Oy on tänne 22.8.2013 toimittamallaan kirjeellä pyytänyt saada tiedokseen kaupungin kokonaisuudessaan salaiseksi merkitsemän vastaselityksen liitteen 6 (erityisasiantuntijan arviokirja).

Korkein hallinto-oikeus on 5.6.2015 asiassa antamallaan välipäätöksellä taltionumero 1577 osaksi hylännyt NS:n tietopyynnön ja osaksi oikeuttanut NS:n saamaan tiedot pyynnön kohteena olleesta kaupunginhallituksen vastaselityksen liitteestä 6.

5. Merkinnät
Korkein hallinto-oikeus on 22.5.2015 päätöksellään taltionumero 1344 ratkaissut New Stroms Oy:n valituksen (dnro 2362/2/12) Kuopion hallinto-oikeuden 21.6.2012 antamasta päätöksestä nro 12/0216/3, joka puolestaan koskee Juankosken kaupunginvaltuuston päätöstä 15.4.2011 (§ 15).

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa vireillä oleva Juankosken kaupunginhallituksen valitus Itä-Suomen hallinto-oikeuden 15.1.2015 antamasta päätöksestä nro 15/0014/4, joka puolestaan koskee Juankosken kaupunginhallituksen päätöstä 18.3.2013 (§ 102), ratkaistaan korkeimmassa hallinto-oikeudessa omana asianaan diaarinumerolla 491/3/15.

Kuopion hallinto-oikeus on 25.1.2013 antamallaan päätöksellä (nro 13/0035/3) kumonnut Juankosken kaupunginhallituksen tekemät päätökset 5.12.2011 (§ 271) ja 16.1.2012 (§ 16). Hallinto-oikeuden päätöksestä ei ole valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Nyt ratkaistavana olevassa asiassa ei ole kysymys mainitun hallinto-oikeuden päätöksen laillisuudesta.

6. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
1. New Stroms Oy:n vaatimus hallinto-oikeudessa syntyneiden oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta jätetään tutkimatta.
2. Korkein hallinto-oikeus on muilta osin tutkinut asian. Juankosken kaupunginhallituksen valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.
3. Juankosken kaupunginhallituksen ja New Stroms Oy:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevat vaatimukset hylätään.
Perustelut
1. Tutkimatta jättäminen
New Stroms Oy ei ole määräajassa valittanut hallinto-oikeuden päätöksestä, jolla sen vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta on osaksi hylätty. Tämän vuoksi New Stroms Oy:n vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta hallinto-oikeudessa on jätettävä myöhään tehtynä tutkimatta.

2. Pääasia
2.1 Asian rajaus
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavana on hallinto-oikeuden 13.12.2012 antaman ja kaupunginhallituksen 8.11.2011 (§ 179?180) ja 10.10.2011 (§ 229) tekemien valituksenalaisten päätösten laillisuus. Asiassa on Juankosken kaupunginhallituksen valituksesta ratkaistavana, ovatko Juankosken kaupunginhallituksen osakekauppaa ja muita rahoitusjärjestelyitä koskevat päätökset syntyneet kaupunginjohtajan niin sanottuun yleislausekkeeseen perustuvan esteellisyyden tai unionin valtiontukea koskevien määräysten ja säännösten noudattamatta jättämisen vuoksi kuntalain (365/1995) 90 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla virheellisessä järjestyksessä. Asiassa ei ole Juankosken kaupunginhallituksen rahoitustoimenpiteiden luonteen vuoksi kysymys komission tiedonannon EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta valtiontukiin takauksina (2008/C 155/02, EUVL C-155/10, 20.6.2008, s. 10 ss.) edellytysten täyttymisen arvioinnista.

2.2 Kaupunginjohtajan esteellisyys
Kaupunginjohtaja on toiminut Juankosken Biolämpö Oy:n hallituksessa 4.4.2011 asti. Valituksenalaiset kaupunginhallituksen päätökset on tehty 8.8.2011 ja 10.10.2011.

Kysymyksessä olevat yhtiön osakkeiden myyntiä sekä yhtiölle myönnettyjen lainojen järjestelyä koskevat kaupunginhallituksen päätökset ovat olleet merkittäviä sekä yhtiön taloudellisen tilanteen että Juankosken kaupungin kannalta.

Kun otetaan huomioon korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset sekä asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeus on voinut päätöksessään esitetyin perustein arvioida, että luottamus kaupunginjohtajan toimintaan kaupunginhallituksen yhtiötä koskevassa päätöksenteossa on hallintolain 28 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitetulla tavalla vaarantunut. Kaupunginjohtaja on ollut kuntalain (365/1995) 52 §:n 2 momentin perusteella esteellinen osallistumaan päätöksen valmisteluun kaupunginhallituksessa.

2.3 Kiellettyä valtiontukea koskevan valitusperusteen arviointi
2.3.1 Kaupunginhallituksen valitus
Kaupunginhallitus on valituksessaan muun ohella esittänyt yhtäältä, ettei hallinto-oikeuden toimivaltaan kuulu arvioida, sisältävätkö järjestelyt Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa (SEUT) tarkoitettua valtiontukea. Toisaalta valituksessa on kuitenkin todettu, että hallinto-oikeus on päätynyt toteamaan, että kyse voi olla kielletystä valtiontuesta, vaikka se ei ole arvioinut SEUT 107 artiklan 1 kohdan mukaisten edellytysten täyttymistä.

Lisäksi valituksen mukaan hallinto-oikeuden olisi tullut tutkia, onko toimenpide ollut valikoiva mainitussa artiklassa tarkoitetulla tavalla. Kaupunginhallituksen mukaan se, että New Stroms Oy:n komissiolle tekemä kantelu on poistettu käsittelystä kertoo, että komissio ei ole pitänyt asiaa valtion¬tuen kannalta ongelmallisena.

Valituksessa on myös katsottu, että Juankosken Biolämpö Oy on rinnastettavissa niin sanottujen SGEI-palvelujen tarjoajaan. Koska vaihtoehtoisen lämmön hankintalähteiden käyttöä rajoittaa kaukolämmön myyntiä ja jakelua varten vaadittava jakeluverkko, jonka kanssa kilpailevien siirtoyhteyksien perustaminen on yleensä taloudellisesti kannattamatonta, ei kaupungin toteuttama osakkeiden myynti kaupunginhallituksen mukaan voi vääristää tai uhata vääristää kilpailua.

2.3.2 Oikeudellinen arviointi
Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan kansallisten tuomioistuinten käsiteltäväksi voidaan saattaa asioita, joissa ne joutuvat tulkitsemaan ja soveltamaan SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua tuen käsitettä etenkin ratkaistakseen sen, olisiko valtion toimenpiteen, joka on toteutettu noudattamatta 108 artiklan 3 kohdan mukaista ennakkovalvontamenettelyä, osalta pitänyt noudattaa mainittua menettelyä vai ei. Jos ne tulevat siihen tulokseen, että asianomainen toimenpide olisi todellakin pitänyt ennalta ilmoittaa komissiolle, niiden on todettava se sääntöjenvastaiseksi.

Kansallisilla tuomioistuimilla ei sitä vastoin ole toimivaltaa ratkaista sitä, soveltuuko valtiontuki sisämarkkinoille, sillä tämä osa valvonnasta kuuluu komission yksinomaiseen toimivaltaan (tuomio P, C-6/12, EU:C:2013:525, 38 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen sekä tuomio OTP Bank, C-672/13, EU:C:2015:185, 31 ja 37 kohta).

Komissiolla ja kansallisilla tuomioistuimilla on erilliset ja toisiaan täydentävät tehtävät valtiontukivalvonnassa (tuomio Transalpine Ölleitung, C-368/04, EU:C:2006:644, 37 kohta). Näin ollen hallinto-oikeus on ollut toimivaltainen arvioimaan tukiedellytysten täyttymistä nyt kysymyksessä olevien toimenpiteiden osalta.

Unionin valtiontukisääntöjä sovelletaan toimenpiteisiin, jotka täyttävät kaikki SEUT 107 artiklan 1 kohdassa määrätyt edellytykset. Valtion¬tukisäännöt koskevat vain toimenpiteitä, joissa muodossa tai toisessa on kysymys valtion varojen luovuttamisesta. Valtiontukena on pidettävä ainoastaan suoraan tai välillisesti valtion varoista myönnettyjä tai lisäkustannuksia valtiolle merkitseviä etuja (ks. tuomio Bouygues, suuri jaosto, C-399/10 P ja C-401/10 P, EU:C:2013:175, 99 kohta).

Tuen ei tarvitse olla valtion itsensä myöntämää, ja se voidaan myöntää monessa eri muodossa. Unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan toimenpide, josta on päättänyt jäsenvaltion alueellinen viranomainen, voi muodostaa SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun valtiontuen (tuomio Saksa v. komissio, 248/84, EU:C:1987:437, 17 kohta ja tuomio Portugal v. komissio, C-88/03, EU:C:2006:511, 55 kohta). Tämän vuoksi, kuten hallinto-oikeuden valituksenalaisen päätöksen perusteluista ilmenee, myös kaupungin myöntämä tuki voi olla SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea.

Tuen olemassaolon arvioinnissa on lisäksi määritettävä, onko edunsaajayritys saanut sellaista taloudellista etua, jota se ei olisi saanut tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa tai tavanomaisilla markkinaehdoilla.

Tältä osin sovelletaan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä johdettua niin kutsuttua yksityinen sijoittaja -arviointiperustetta (tuomio komissio v. Électricité de France (EDF), suuri jaosto, C-124/10 P, EU:C:2012:318, 78 kohta).

Tuen on myös oltava valikoivaa ja vaikutettava siten tiettyjen yritysten ja niiden kilpailijoiden väliseen tasapainoon. Valikoivuus erottaa valtiontuen yleisistä toimenpiteistä, jotka koskevat erotuksetta jäsenvaltion kaikkia yrityksiä kaikilla talouden aloilla.

Lopulta tuella on oltava ainakin potentiaalinen vaikutus jäsenvaltioiden väliseen kilpailuun ja kauppaan. Tältä osin on riittävää, jos voidaan osoittaa, että tuensaaja harjoittaa taloudellista toimintaa ja toimii markkinoilla, joilla käydään jäsenvaltioiden välistä kauppaa.

Kaupunginhallituksen päätöksessä tarkoitetun osakekaupan toinen osapuoli ja mahdollisen hyödyn saaja on osakkeiden ostaja Primary Energy Oy (entinen Scetol Ab). Juankosken Biolämpö Oy:tä koskevien sopimusten hyväksymistä koskevassa kaupunginhallituksen päätöksessä tarkoitettujen sijoitusjärjestelyjen mahdollinen hyödyn saaja on Juankosken Biolämpö Oy.

Näin ollen ja kun kysymys ei ole edellä tarkoitetulla tavalla yleisistä toimenpiteistä, unionin valtion¬tukisäännöissä tarkoitettu valikoivuusedellytys täyttyy molempien kaupunginhallituksen päätöksissä tarkoitettujen toimenpiteiden osalta.

Molemmat yhtiöt harjoittavat myös taloudellista toimintaa. Primary Energy Oy:n kaupparekisteriin merkitty toimialan kuvaus sisältää muun ohella sähkön- ja lämmöntuotannon uusiutuvia energialähteitä käyttäen, biopolttoaineiden valmistuksen ja niihin liittyvän kaupankäynnin, puhtaisiin teknologioihin, energiaan ja biopolttoaineisiin liittyvän tutkimus- ja kehitystoiminnan, voimalaitosten suunnittelun ja operoinnin, hyödykkeiden tuonnin ja viennin sekä kaupankäynnin laitteistoilla, hyödykkeillä, päästökauppaoikeuksilla ja muilla instrumenteilla.

Kun lisäksi otetaan huomioon hallinto-oikeuden päätöksen perusteluista tältä osin ilmenevät seikat, ei niin sanottua kilpailu- ja kauppavaikutusta koskeva valtiontukiedellytys ole yhtiön osalta suljettavissa pois.

Juankosken Biolämpö Oy:n kaupparekisteriin merkitty toimialan kuvaus sisältää muun ohella kaukolämmön, höyryn ja muun energian tuotannon sekä niihin liittyvän liiketoiminnan harjoittamisen.

Asiakirjoista ilmenee, että yhtiön toiminnan tarkoituksena on toimittaa prosessihöyryä kartonkitehtaalle ja kaukolämpöä Juankosken taajamaan. Ennen konkurssiaan alueen kartonkitehdas osti yhtiön tuottamasta lämpöenergiasta noin 90 prosenttia.

Esitetyn selvityksen mukaan Juankosken Biolämpö Oy:n selviäminen on ollut tärkeää paitsi kaupungin sijoitusten turvaamiseksi myös uudelleen käynnistettävän kartonkitehtaan jatkon kannalta.

Kaukolämpötoiminta sinänsä ei ole vapaasti kilpailtu toimiala. Jotta mahdollisuus kilpailun vääristymisestä tällä perusteella olisi suljettavissa pois, yhtiö ei saisi kilpailla samanlaisten vapautettujen palveluntarjoajien kanssa eikä se voi toimia aktiivisesti myöskään muilla vapautetuilla markkinoilla.

Juankosken Biolämpö Oy:n mahdollinen tukeminen voi vaikuttaa kielteisesti muihin lämpöratkaisuihin tehtäviin investointeihin, kuten yhdistetyn lämmön- ja sähköntuotantolaitoksen rakentamiseen, jolla alalla on toimijoita unionin jäsenvaltioissa.

Lisäksi asiakirjoista ilmenevän selvityksen perusteella ei voida pitää poissuljettuna, että yhtiölle mahdollisesti myönnetystä taloudellisesta tuesta aiheutuu, ettei kilpaillulla toimialalla toimiva alueen kartonkitehdas tosiasiassa joudu maksamaan täyttä hintaa tarvitsemastaan höyrystä.

Näin ollen niin sanottu kilpailu- ja kauppavaikutusta koskeva valtiontukiedellytys ei ole suljettavissa pois yksin sillä perusteella, että kaukolämpömarkkinoita ei ole avattu kilpailulle.

Asiassa on edelleen tarkemmin arvioitava, ovatko mainitut yhtiöt saaneet sellaista taloudellista etua, jota ne eivät olisi saaneet tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa tai tavanomaisilla markkinaehdoilla, vai onko toimenpiteitä pidettävä niin sanotun yksityinen sijoittaja -arviointiperusteen mukaan markkinaehtoisina.

Hallinto-oikeus on valituksenalaisen päätöksen perusteluista ilmenevin perustein voinut katsoa, että asiassa ei ole ollut arvioitavissa, onko osakekauppa tehty ja missä määrin käypää arvoa alhaisempaan hintaan.

Samoin hallinto-oikeus on voinut päätöksestään ilmenevin perustein todeta, ettei asiassa ole ollut arvioitavissa, sisältävätkö kysymyksessä olevat Juankosken Biolämpö Oy:tä koskevat rahoitusjärjestelyt kiellettyä valtion tukea.

Sillä seikalla, että komissio on ilmoittanut katsoneensa New Stroms Oy:n asiakokonaisuuteen liittyvän kantelun peruutetuksi, koska kantelija ei ollut esittänyt lisätietoja, ei ole nyt ratkaistavana olevassa asiassa oikeudellista merkitystä.

Komission ilmoitus ei ole sisältänyt kysymyksessä olevien toimenpiteiden mahdollisesti sisältämää valtiontukea koskevaa sitovaa kannan¬ottoa.

Kaupunginhallitus ei ole valituksessaan yksilöinyt, että Juankosken Biolämpö Oy:n tehtäväksi olisi tosiasiassa annettu julkisen palvelun velvoitteiden täyttyminen taikka esittänyt selvitystä tällaisten velvoitteiden määrittelystä tai muistakaan niin kutsuttuun SGEI-palveluun liittyvistä kumulatiivisista edellytyksistä (tuomio Altmark Trans, C-280/00, EU:2003:415, 87?94 kohta), joiden perusteella korvausta tällaisesta palvelusta ei olisi katsottava valtiontueksi.

Asiakirjoista ilmenevän selvityksen perusteella valtiontukiedellytykset eivät ole poissuljettavissa julkisen palvelun velvoitteiden täyttämiseen liittyvillä perusteilla.

Kaupunginhallitus on vastaselitykseensä korkeimmalle hallinto-oikeudelle liittänyt Juankosken Biolämpö Oy:n arvonmääritystä koskevan Finnish Consulting Groupin erityisasiantuntijan laatiman arviokirjan, joka on päivätty 30.1.2013.

Selvityksessä arvonmääritysmenetelmä perustuu vapaan kassavirran malliin, jossa yhtiön koko arvo lasketaan diskonttaamalla tulevat vapaat kassavirrat pääoman keskimääräisillä kustannuksilla ja vähentämällä saadusta määrästä vieraan pääoman rahoittajien osuus. Vaihtoehtoisia arvonmääritysmenetelmiä ei ole käytetty.

Lopputuloksena arviokirjassa on esitetty, että tilaajalta saatuihin tietoihin ja asiakirjoihin perustuviin arvonmäärityslaskelmiin pohjautuen yhtiön osakkeilla ei ole omistajalle arvoa. Arviokirjan on asiakirjoista tarkemmin ilmenevällä tavalla hankkinut Juankosken kaupunki hallinto-oikeuden valituksenalaisen päätöksen antamisen jälkeen.

Kaupunginhallituksen on valtiontukiviranomaisena huolehdittava valtiontukea koskevien unionin määräysten ja säännösten noudattamisesta. Kun kaupunginhallituksen päätöksiä tehtäessä ei ole luotettavasti selvitetty mainittujen määräysten ja säännösten soveltuvuutta toimenpiteisiin ja kun päätelmää valtiontukimääräysten ja -säännösten soveltumattomuudesta ei ole tehtävissä myöskään asiaa hallintolainkäytön järjestyksessä arvioitaessa, kysymyksessä olevat valituksenalaiset päätökset ovat syntyneet kuntalain (365/1995) 90 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla virheellisessä järjestyksessä.

Edellä mainitut seikat huomioon ottaen ja kun otetaan huomioon SEUT 108 artiklan 3 kohdan säännöksistä seuraavan valtiontukival¬vonnan ennakollinen luonne (esimerkiksi tuomio C-1/09, CELF II, EU:C:2011:123, 29 kohta), ei kaupunginhallituksen vasta korkeimmassa hallinto-oikeudessa esittämää ja yli puolitoista vuotta toimenpiteitä koskevan päätöksenteon jälkeen laadittua selvitystä Juankosken Biolämpö Oy:n arvosta voida pitää sillä tavoin riittävänä selvityksenä yrityksen arvosta, että sen perusteella voitaisiin luotettavalla tavalla todeta, että SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu taloudellista hyötyä koskeva valtiontukiedellytys olisi poissuljettavissa.

2.4 Lopputulos
Edellä kohdissa 2.2 ja 2.3 esitettyjen seikkojen perusteella ja kun muutoin otetaan huomioon edellä ilmenevät hallinto-oikeuden päätöksen perustelut ja siinä mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

3. Oikeudenkäyntikulut
Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, Juankosken kaupungille ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
Asian laatuun nähden ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, New

Stroms Oy:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Anne E. Niemi, Sakari Vanhala, Riitta Mutikainen, Alice Guimaraes-Purokoski ja Outi Suviranta. Asian esittelijä Mia Ekman.

Julkaistu 1.9.2015
Keijo HämäläinenRe: Kaupungin tiedotustoiminta10.10.2015 22.05
Tekikö New Stroms Oy todella 4.2 milj. euron tarjouksen konkurssipesälle? Juuso kertoi tämän minulle eilen Pataruukissa. Miksi New Stroms Oy ei voittanut tarjouskilpailua?
on aikoihin eletty...Re: Kaupungin tiedotustoiminta10.10.2015 23.44
Juankoskelaisen korruption kiemurat voidaan selvittää vain tuomioistuimissa. Seuraavana olisi vuorossa käräjäoikeus.
Kepumafia on tehnyt kaiken mahdollisen, jotta rikosilmoituksen mahdolliset laatijat eivät saisi tarvitsemiaan tietoja,
Kamreerin alkuRe: Kaupungin tiedotustoiminta11.10.2015 10.07
Eikö kaupungin nettisivuilla olisi pitänyt olla tällainen otsikko: Biovoimalan myynti lain vastainen. Kaupunginjohtaja jäävi. Kauppa sisälsi laitonta tukea.
juristin alkuRe: Kaupungin tiedotustoiminta11.10.2015 12.55
Viisas Kamreein alku sanoi asian lyhyesti ja ytimekkäästi.

Kamreerin alku on selvästi juristiainesta.

Jos Kamreerin alun tapaiset henkilöt oliisivat Juankoskella päättämässä, niin kaupunginjohtajan laittomassa biolämmön kähminnässä kaupungin kyrsiintyneet veronmaksajat olisivat säästäneet miljoonia euroja.

KHO ei ole kuitenkaan vielä ottanut kantaa siihen, miksi kaupunginjohtaja ryhtyi tähänkin rikolliseen tekoon.

Mikä oli siis kaupunginjohtjan laittoman teon motiivi hänen luovuttaessaan ja junaillessaan kaupungin varallisuutta käytännössä korvauksetta miljoonien edestä ulkomaiselle huijariyrittäjälle?

Se asia selviää aikanaan käräjillä.
juristin alkuRe: Kaupungin tiedotustoiminta11.10.2015 13.04
Todettakoon vielä, että Veijo ja Heimo ovat olleet luottamuksensa jo vuonna 2011 menettäneen kaupunginjohtajan esimiehiä viime kunnallisvaalesta lähtien.

Kyseiset mammanpojat ovat pahasti sotkeneet myös itsensä biolämmön kähmintään, koska kaikille täysjärkisille kähminnän oleelliset piirteet ovat olleet jokaisella päättäjällä tiedossa viimeistään jo 9.2.2012, jolloin KHO totesi, että 5 miljoonan laitonta takausta ei saanut laittaa täytäntöön edes ei-lainvoimaisena.


Vastaa viestiketjuun

Otsikko:*
Viesti:*
Lähettäjä:*
Sähköpostiosoite:
Lähetä vastaukset sähköpostiini: