Keskustelu
| alan kolmas mies | Valoa vihdoin tunnelin päässä | 16.11.2015 18.42 |
| Kauan se on kestänyt, mutta nyt se vihdoin tulee, nimittäin ratkaisu Suomen taloudellisiin ongelmiin. Kepun kunniapuheenjohtaja Paavo I Suuren missio etenee hyvää vauhtia. Sinnikäs Paavo on kerännyt jo 50 000 nimeä kansallisaloitteeseensa, jolla Paavo pyrkii erottamaan Suomen eurosta. Paavolle täytyy antaa tästä asiasta täydet pisteet. Vihdoin on löytynyt suora- ja/tai vääräselkäinen politikko, joka ei yritä väittää mustaa valkoiseksi. Toivottavasti mahdollisimman moni suomalainen tajuaa, että tällä kertaa Paavo on oikealla asialla. Suomen euroon liittymisellä ei koskaan ole ollut mitään taloudellisia tai kansantaloudellisia järkisyitä. Hanke on ollut puhtaasti lähinnä demujen vetämä poliittinen itsemurhaisku, jonka vaikutukset vasta nyt kaikessa karmeudessaan alkavat selvitä ihmisille. Kansantaloustieteen prof. Vesa Kanniainen ja muut viisaat ovat jo laskeneet euroeron hinnan, joka on lyhyellä tähtäyksessä luokkaa 20-24 miljardia euroa. Voi jäädä pienemmäksikin. Suomella ei myöskään ole nykyään mitään vaikeuksia rahoittaa tuota tilapäistä kustannusta lisäämällä tilapäisesti valtion lainanottoa. Kysymys ei ole syömävelasta, vaan investoinnista Suomen tulevaisuuteen. Kysymys on vähän samasta asiasta kuin työperäinen maahanmuutto, jonka positiivinen vaikustus tulee tietysti vielä Paavo I Suuren suunnitelman lisäksi aikanaan. Katkaisemalla euron hirttosilmukka Suomen BKT lähtee välittömästi kiihtyvään kasvuun ja uusi kansallinen markka palauttaa Suomen kilpailukyvyn parissa vuodessa. Paremman kilpailukyvyn seurauksena Suomen vienti alkaa vetää alasta riippumatta ja BKT:n kasvunopeus hidastuvassa maailman talouden tulee ylittämään ennustetun keskimääräisen kasvun, joka on luokkaa noin 3%:ia vuodessa. Suomen kasvunopeudeksi tulee siis väkisinkin noin 4-4.5%:ia vuodessa pysyvästi tulevan 10 vuoden aikana. Yksinkertaisella laskelmalla voidaan osoittaa, että nykyinen Julman Juhan talouspolitiikka merkitsee sitä, että Suomen BKT tulee olemaan vielä vuonna 2025 noin 205.1 miljardia euroa eli Suomen BKT ei nouse mihinkään tulevan 10 vuoden aikana. Kysymyksessä on Kreikan tie, eikä oleellista parannusta tule edes vielä monin osoin avoimen sote-uudistuksen myötä. Mikäli toteutetaan Paavo I Suuren ajama ero eurosta, niin vuonna 2025 Suomen BKT on tasolla 267 miljardia euroa. BKT kumulatiivien lisäys nykyiseen menoon verrattuna on 152.6 miljardia euroa eli saadaan lisähyvinvointia lähes 9 kuukauden edestä. Nythän me maksamme veroja jo lähes 6 kuukautta jokainen vuosi. Tästä nähdään, miten suuresta asiasta on kysymys. Suomalaiset kyrsiintyneet veronmaksajat voivat pitää siis veronamaksussa periaatteessa melkein 1.5 vapaavuotta. Kun tarkastellaan euro-eroa investointina, niin euron eroinvestoinnille tulee sisäiseksi koroksi 28%:a, jota voidaan pitää erinomaisena kansantaloudellisena kannattavuutena. Siis kaikki äänestämään Paavon I:n hyvän hankkeen puolesta! Kepun kunniapuheenjohtaja on nyt kyllä hyvällä asialla. |
||
| Kansantaloustieteilijä | Re: Valoa vihdoin tunnelin päässä | 17.11.2015 9.26 |
| Perusinsinöörinä AKM on kovasti hakoteillä talousasioissa, ja niin on Åbon tohtori Väyrynenkin. Ainoa fakta on, että markka sidottiin euroon alunperin liian korkealla kurssilla. Muu yllä esitetty on spekulointia. Matala korkotaso ja hyvät lainan saannin mahdollisuudet liittyvät nimenomaan siihen, että olemme euroryhmässä. Jos nyt irtaannuttaisiin ja siirryttäisiin taas heikkoon markkaan, varmaa on, että korot räjähtävät käsiin, pienyrittäjillä menee entistä heikommmin, ja lainahanat menevät kiinnni. Tämä on Paavon ja AKM:n kauhujen tie, josta pitää pysyä etäällä! Sen sijaan meidän tulee saada ammattiliittojen änkyrät ruotuun ja ymmärtämään, että palkkamaltilla ja tuottavuuden nostolla nousee myös Suomi. |
||
| alan kolmas mies | Re: Valoa vihdoin tunnelin päässä | 17.11.2015 22.29 |
| Kansantaloustieteilijälle kiitos asiallisesta kommentista. Olen itse todennut jo monta vuotta sitten, että Suomi teki aikoinaan massiivisen mokan, kun liittyi euroon. Eurohan otettiin käyttöön meilllä vaihtosuhteella 5.94573 eli siis noin kuusi. Oikea vaihtosuhde olisi ollut 9.14727 eli 35% heikompi. Tältä osin kansantaloustieteilijä on oikeassa. Suomessa elettiin liitosvuonna kiinteistö- ja muissa IT-kuplissa, mikä oli täyttä harhaa, siis poliittista illuusiota. Me siis elettiin aivan samanlaisessa saippuakuplassa kuin kommunistinen Neuvostoliitto, joka hajosi mahdottomuuteensa vuonna 1991. Ajautuminen tuohon saippuakuplien höttöön oli seurausta Suomen Pankin (Mauno Koiviston) ja lähinnä demujen ajamasta päättömästä vahvan markan politiikasta, jota oli kuitenkin syötetty kansalle poliittisena siunauksena. Tietysti tyhmälle kansalle vahvan markan viesti oli helppo kertoa, koska vahvalla markalla oli edullista ostaa mm. öljyä ja tehdä halpoja etelänmatkoja. Markan vaihtaminen euroksi oli myös poliitikojen mielästä ylivoimainen tehtävä, koska siinä piti käyttää taskulaskinta rahanvaihtokonttoreissa ja ulkomailla, mutta olihan markka sentään vapaasti vaihdettava valuutta. Tämä kehitys johti tietysti nopeasti kasvaneeseen vaihtotaseen vajeeseen ja täydelliseen katastroofiin vientiteollisuudessa, koska kilpailukyky oli tuhottu ja Suomen kustannukset hilattu yleissitovilla Tupo-sopimuksilla taivaisiin. Em. virhettä vielä pahensi se, että sitouduttiin kelluvaan euroon, jonka arvo päättömän EU-politiikan seurauksena nousi taivasiin ja yhden euron hinta USA:n taaloina nousi vielä muistaakseni tasolta 0.9 jopa tasolle 1.6. USA:n taala siis devalvoitui voimakkaasti, kun USA sakannut talous oli saatava nopeasti kasvuun mm. massiivisella korkoelvytyksellä. Suomi on pieni avoin talous, jonka päätuotteita ovat olleet mm. metsäteollisuuden ja metalli- sekä konepajateollisuuden tuotteita, joita on tietysti myyty ympäri maailmaa. Kansainvälisessä kaupassa Suomella eikä millään muullakaan maalla ole sellaista mahdollisuutta, että se hinnoittelee omien tuotteidensa myyntihinnan esim. 60% korkeammaksi kuin esim. amerikkalainen vastaavan tuotteen valmistaja. Taala on ollut ja tulee olemaan aivan ylivoimainen kansainvälinen kauppavaluutta vielä kymmeniä vuosia eteenpäin. Suomen politiikkojen olisi tullut tajuta, että mitään suomalaista tuotetta ei voi myydä kansainvälisillä kilpailluilla markkinoilla, jos meidän kustannukset samassa tuotteessa ovat esim. 60%:a korkeammat kuin kilpailijoilla. Tämä on kuitenkin ollut se tilanne, johon Suomessa ajauduttiin euro-kytkennän vuoksi. Nyt on kuitenkin todettava, että euro on heikentynyt taalaan verrattuna lyhyessä ajassa ehkä noin 20-30%:ia. Suomen nykyinen valuutta on siis devalvoitunut jo merkittävästi, mutta näköjään ei vieläkään riittävästi, koska Suomen vientikauppa ei vieläkään vedä, eikä suomalaisten yritysten tuloksissa ole kehumista muutamia poikkeuksia luukkuun ottamatta. Kansantaloustieteilijä ei ole näköjään seurannut edes kansanvälisten korkojen kehitystä. Käsittääkseni nyt eletään vielä kauan erittäin matalien jopa negatiivisten korkojen aikaa. Euro kytkentä ei ole käytännössä mikään ankkuri, joka takaa Suomen alhaisen korkotason. Esim. Ruotsi, Englanti ja USA tai Islanti eivät ole missään eurossa kytkettynä ja korkotaso on näissä maissa myös alhainen ja se johtuu pitkälle siitä, että maailmassa vallitsee suuri epävarmuus tulevan taloudellisen kasvun osalta ja toisaalta ko. maiden talouskehitys on tervettä, toisin kuin monessa EU-maassa on. Kansantaloustieteilijä on varmaan myös huomannut, että monissa länsimaissa ja myös EU:ssa ongelmana on jo pitkään ollut alhainen inflaatio ja Suomessakin näkyy olevan meneillään jo peräti deflaatio, kuten on ollut pitkään Japanissa talouden riesana. Matalan inflaation oloissa (deflaatio) reaalikorko on jo korkea alhaisesta nimelliskorosta huolimatta ja tästäkään syystä ei yleinen nimellinen korkotaso ole mitenkään räjähdysmäisesti nousussa esim. USA:ssa puhumattakaan Euroopassa, joka on aina seurannut USA:ta. Sitä paitsi Kiinassakin on kysyntä sakannut ja korkotaso on käsittääkseni sielläkin laskenut, kun talouteen pumpataan lisää rahaa ja ostovoimaa. Minusta kansantaloustieteilijä ei ole oikein perillä kansantaloudesta ja tietämys mikrotaloudesta näyttää myös ontuvan, kun väität, että pienyrittäjä kärsii, jos euron hirttosilmukka katkaistaan. Tämä kansantaloustieteilijän käsitys on helppo todistaa ajatusharhaksi yksinkertaisella laskuesimerkkillä. Oletaan vientiin suuntautunut pk-yrittäjä, jonka yrityksen liikevaihto on vaikka 100 rahaa ja kysymyksessä on normaali yritys, jonka liikevoitto voi olla helposti 10 rahaa. Kustannukset on silloin 90 rahaa. Tällaisen yrityksen yksinkertainen tuloslaskelma on seuraava: Liikevaihto 100 Kustannukset 90 Liikevoitto 10 Tällaisen yrityksen typillinen tase (vastattavat) (jos on terve yritys) voi olla seuraava: Oma pääoma 30 Velat 70 Taseen loppusumma (vastattavat) yhteensä 100 Kun tehdään Paavo I:n, minun ja muidenkin kansantaloustieteilijöiden suosittama ero eurosta ja annetaan uuden markan etsiä oikea arvo kellunnassa, niin uuden markan arvo voi laskea noin 30%:lla. Tällöin vientiä harjoittavan pk-yrityksen (voi myös olla isomman vientiyrityksen alihankkija) yksinkertaistettu tuloslaskema on suunnilleen seuraava: Liikevaihto 130 Kustannukset 90 Liikevoitto 40 Tase taas näyttää seuraavalta (alkuvaiheessa): Oma pääoma 30 Velat 91 (jos oletetaan, että kaikki lainat euroissa) Taseen loppusumma (vastaavat) yhteensä 121 Kuten kansantaloustieteilijä huomaat, niin pk-yrityksen liikevoitto kasvaa 30:llä rahalla. Jos yritys pyörii 10 vuotta, niin kumulatiivista liikevoittoa syntyy yritykseen 300 rahaa. Tietysti lainat täytyy hoitaa eli siis maksaa niistä korko ja lyhennykset. Korko kasvaneiden 91 rahan lainoille voi olla enintään 3.2 rahaa vuodessa, jos korkotaso on esim. 3.5% p.a. Kymmenessä vuodessa korkoja on siis yhteensä suunnilleen 32 rahaa. Tietenkin vuotuinen korko vähenee, kun lainoja lyhennetään. En kuitenkaan viitsi nyt lähteä tarkkaa laskelmaa tältä osin tekemään. Lainojen lyhennysaika voi olla esim. 7 vuotta. Lisälainaa tuli valuuttakurssin devalvoitumisen vuoksi siis mahdollisesti 21 rahaa. Jos se maksetaan pois 7 vuoden aikana, niin se merkitsee sitä, että lyhennyksiin on varattava kassavirtaa tältä osin 3 rahaa vuodessa. Kun sitten lasketaan nettovaikutukset pk-yrityksen kannalta yhteen, niin saadaan seuraavanlainen laskelma 10 vuoden ajalta: Lisääntynyt liikevoitto 300 rahaa Korkokulut 32 rahaa Lyhennykset yhteensä 21 rahaa lisääntyneistä lainoista Nettovaikutus +247 rahaa Tietysti tällainen voittoa tuottava yritys huolehtii myös veron maksusta. Jos yrityksen liikevoitto on esim. uudessa ajassa 40 rahaa ja nettokorkoja olisi vaikka 3.2 rahaa vuodessa, yrityksen verotettava tulo olisi 36.8 rahaa. Yritys joutuisi tietysti maksamaan tuloksestaan tuloveron, joka on nykyään 20%:a. Tuloveroa tulisi siis maksettavaksi 7.36 rahaa vuodessa ja nettovoitoksi jäisi 29.44 rahaa vuodessa, joka ohjautuisi yhtiön omaan pääomaan ja käytettäväksi yrityksen kehittämiseen ja myös osinkojen maksuun. Varmaan kansantaloustieteilijäkin huomaa, että euro-exit on erittäin hyvä malli myös pk-yrittäjille ja tietysti myös valtiolle ja kunnille. Olen jo aiemmissa yhteyksissä todistanut laskelmin, että sinun esittämäsi äärimaltillinen palkkaratkaisu ei tule edes 30 vuoden aikana palauttamaan Suomen menettettyä kustannuskilpailukyä. Tämä johtuu siitä, että muutkin maat tekevät koko ajan äärimaltillisia palkkaratkaisuja ja EU:ssä työttömyysaste on noin 10%:a, joka on kaksinkertainen esim. USA:han verrattuna. Miten kansantaloustieteilijä kuvittelee, että EU:ssa palkat voisivat lähteä kovaan kasvuun muualla kuin meillä, kun työttömiä on nyt jo noin 50 milj. ihmistä ja rajojen yli virtaa vielä miljoonittain pakolaisia entisten lisäksi ja valitettavasti monet vielä heti suoraan työttömyyskortistoon. Siinä suhteessa olen kanssasi samaa mieltä, että erityisesti SAK:n änkyrät tulee laittaa ruotuun ja pakkolakien avulla kieltää perustuslain vastaiset yleissitovat TES-sopimukset Suomessa. Kun kansantaloustieteilijä puhuu tuottavuudesta, niin varmasti olet huomannut, että mikrotaloudessa tuottavuus nousee siten, että kannattava yritys koko ajan kehittää tuotantoprosessejaan ja siis tuottavuuttaan. Se voi tapahtua mm. siten, että kannattava yritys investoi uusiin tuotantolaitteisiin ja jopa mahdollisesti laajentaa toimintaansa rakentamalla peräti uusia tuotantolinjoja tai sijoittaa varoja jopa jollekin toiselle alalle, jossa kasvunäkymät ovat entistä paremmat. Kansantaloustieteen opintojen ohella sinun kannattaa tutustua myös mikrotaloustieteeseen. Hämmästyttää, että Suomessa hyvin vähän puhutaan näistä keskeisistä talousasioista. Vaikka meillä on pitkään ollut vellit housuissa, niin yhä vaan poliitikot ja ekonomistit jaksaa jauhaa Suomen kiihtyvästä BKT:n vuotuisesta kasvunopeudesta ensi vuonna ja seuraavana vuonna. Kasvua ei ole ollut vuodesta 2008 lähtien, eikä sitä tule ellei kilpailukyky parane nyt nopeasti. Tosi asia on, tänä vuonnakin ollaan menty vain alaspäin ja 3. kvarttaalin aikanakin tänä vuonna BKT supistui edellisestä kavarttaalista 0.6%:lla. Parhaillaankin SAK:n änkyrät vaan suunnittelee postillekin tukilakkoja. Rasvanahkaiset änkyrät elää maailmassa, jota ei enää ole. Nyt kun Julma Juha on aloittanut monopolien purkamisen myös raideliikenteessä, niin Juhan on syytä jatkaa valitulla tiellä ja todeta SAK:n änkyröille viileästi, että nyt meidän on purettava myös SAK:n ja muiden ammattiyhdistysliikkeiden luoma työn monopoli. Suomessa on vihdoin tajuttava perustuslakiinkin kirjattu asia, että työ on jokaisen työntekijän omaisuutta ja sitä ei tule luovuttaa SAK:n änkyröiden käsiin, jotka ovat äärimaltillisilla palkkaratkaisuillaan luoneet Suomeen jo noin 500 000 työttömän armeijan. Tämän armeijan elättäminen velalla maksaa veronmaksajille noin 6 miljardia euroa vuodessa!!!!! Ja kaikki tuo velka, se on vielä syömävelkaa. |
||