Keskustelu

KapuLapset homeiseen päiväkotiin12.1.2016 16.14
Juankoskella yritetään rakentaa homeiseen alakouluun päiväkoti vastoin ammattilaisten esityksiä. Mitä Kuopion hallinto tekee-- onko tumput suorina, kun taas pannaan miljoonia haisemaan saneeraustyöhön, joka olisi lähes yhtä kallis uutena rakennuksena. Nyt yritetään saada pikapäätös asiassa, ettei Kuopio vain olisi romuttamassa pähkätyperää hanketta.Kaikki ammattilaiset olivat asiassa uuden päiväkodin puolella. Vain kaupungininsinööri ja hallitus haluavat lapset homeisiin tiloihin. Vaikka kuinka kerrotaan tilojen saneerauksessa puhdistuvan, ei sitä voida kuitenkaan taata, joten on selviö, että on mahdollista, että lapset joutuvat alttiiksi homeitiöille.
SS uutisoi asiassa seuraavasti:
Uutiset
Kuopio
Kuopio 12.1.2016 klo 5:33

Juankoski uusimassa päiväkotejaan ? Muuruvedellä voisi olla valmista jo vuoden päästä

Urakoiden yhteishinnaksi on arvioitu noin 2,3 miljoonaa euroa. Muuruvedellä on päädytty uudisrakennukseen ja Juankoskella päiväkoti- ja esiopetustilat remontoidaan vanhan lukion tiloihin. Toiveissa on, että rakentamaan päästäisiin Muuruvedellä keväällä ja Juankoskella kesällä.

Juantehtaan alakoulu Juankoskella.

Kuva: Riikka Nurmi / Yle

Juankosken kaupungin päiväkotisuunnitelmat ovat tarkentuneet ja urakoiden kilpailus on alkamassa lähiviikkoina. Muuruvedellä on tarkoitus päästä rakentamaan huhti-toukokuussa ja Juankosken keskustassa kesä-heinäkuussa.

Juankoskella uudet päiväkoti- ja esikoulutilat peruskorjataan Juantehtaan koulun vanhan lukion rakennukseen. Kustannusarvio on noin 1,7 miljoonaa euroa.

Muuruvedellä on päädytty uudisrakennukseen nykyisen koulurakennuksen kylkeen. Kustannusarvio on 614 000 euroa.

Toiveissa on, että uusi päiväkoti olisi valmis Muuruvedellä noin vuoden kuluttua ja Juankoskella syksyllä 2017. Tällä hetkellä Juankosken päiväkotiryhmät on hajautettu eri tiloihin. Muuruvedellä päiväkotiryhmät ovat toimineet koulun tiloissa.

PirpanaRe: Lapset homeiseen päiväkotiin15.1.2016 11.52
Tänään kievarissa klo 17 sisäilmainfo. Käydään koulun tutkimustulokset läpi. Tilaisuus ei ole kaupungin järjestämä, koska kaupunki ei halunnut sitä järjestää. Tämän tilaisuuden takia kaupunki kuitenkin järjestää joskus jonkun infotilaisuuden.

Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan!

Pena T.Re: Lapset homeiseen päiväkotiin17.1.2016 15.34
Mitä infossa kerrottiin? Mitä johtopäätöksiä?

alan kolmas miesRe: Lapset homeiseen päiväkotiin17.1.2016 17.15
Juankoskella muhii taas uusi käärmekeitto.

Juankosken kaupungin investoinnit/rakentamisohjelma 2016-2019 ja homekoulu-projekti eivät ole linjassa.

Tekninen toimi esitti kaupungin investointiohjelman 15.9.2015 43 §:ssä. Kouluihin ja päiväkoteihin oli suunniteltu seuraava ohjelma ja investoinnit:

 Muuruveden koulun pts-korjaukset 100 000 euroa
 Muuruveden koulun LVI-korjaukset 250 000 euroa
 Ruukin koulun liikuntasalin lattia 50 000 euroa
 Juankosken päiväkodin muutostyö 1 200 000 euroa
 Muuruveden päiväkodin muutostyö 1 060 000 euroa
 Päiväkotien kalusteet 100 000 euroa
 Yhteensä kaikki 2 750 000 euroa

Juankosken kaupunginhallitus oli pyytänyt selvityksiä Kuopion Tilakeskukselta, joka oli laskenut kaksi vaihtoehtoa Juankosken päiväkodille ja Muuruveden päiväkodin kohdalla oli ollut tarkastelussa 4 vaihtoehtoa.

Kaupunginjohtaja oli esittänyt hallituksen kokouksessa 22.06.2015 § 158, että Juankosken osalta edetään vaihtoehdon 2 mukaan ja Muuruvedellä tilakysymykset ratkaistaan vaihtoehdon 3 mukaan kuitenkin niin, että kellaritilojen tilavarausta ei lähdetä rakentamaan.

Hallituksen kokouksessa Juankosken päiväkodin saneerauksen hinnaksi oli esietty 483 000 euroa alv 0%. Muuruveden päiväkodin kustannuseksi oli arvioitu 487 600 euroa alv 0%.

Rahoitustavaksi oli molempien hankkeiden osalta parhaaksi katsottu omalla rahoituksella kaupungin taseeseen rakentaminen.

Hallituksen kokouksessa 11.01.2015 Juankosken päiväkodin peruskorjauksen hinta oli noussut Kuopion Tilakeskuksen selvityksen mukaan jo 1 732 000 euroon alv 0%. Muuruveden päiväkodin laajennuksen (234.5 m2) hinta oli puolestaan noussut jo 614 000 euroon alv 0%.

Suunnitelmiin tehdään tarkennuksia 11.1.2016 saakka ja urakkalaskenta-asiakirjat ovat valmiina 22.1.2016.

Pirpana on VAPAAssa kertonut, että Ruukin Kievarissa oli käsitelty päiväkotiasiaa Työnimellä Lapset homeiseen kouluun. Kaupunki ei ollut halunnut järjestää tilaisuutta, mutta järjestää juankoskisten lasten vanhemmille ja muille informaatiotilaisuuden joskus.

Joskus tarkoittaa varmaa ajankohtaa, joka ajoittuu urakkalaskenta-asiakirjojen valmistumisen jälkeen tai mahdollisesti sen jälkeen, kun urakat on kilpailutettu voimassa olevien hankintalakien jälkeen.

Huomiota herättää se, että mm. Juankosken homekoulun sanaarauskustannus on jo noussut Tilakeskuksen selvityksessä 3.6 kertaiseksi verrattuna siihen, jota hallituksen kokouksessa oli esitetty jo niinkin lähellä kuin 22.6.2015 158 §:ssä.

Teknisen toimen 15.9.2015 esittämät koulujen ja päiväkotien investointitarpeet näyttävät myös olleen hatusta vedettyjä.

Tilakeskus oli vertailulaskelmassaan myös todennut, että Kuopio on suunnitellut useamman päiväkotihankeen käynnistämistä tammikuussa 2016 vaihtoehtoisilla hankemalleilla. Mikäli Juankoski päätyy uudistusvaihtoehtoon, on mahdollista kytkeä tähän tarkasteluun myös Juankosken päiväkoti.

akm arvelee, että Kuopio saattaa hyvin ajatella päiväkotiensa rakentamista nykyään suosituksi tulleen ns. elinkaarimallin pohjalta. Tämä saattaa koskea kaikkia Kuopiossa varhaiskasvatuksen piiriin kuuluvia laitoksia kuten esim. päiväkodit ja koulut.

Veijo Balzar oli suunnitellut Kuopiossa Minna Canthin talon ostamista ja sen kunnostamista, mutta on vastikään luopunut hankkeesta, koska oli käynyt ilmi, että taloon liittyy massiivinen asbestiongelma.

Kuopion Tilakeskus oli Juankosken päiväkoteja koskevien suunnitelmien yhteydessä arvioinut, että Juankosken keskustassa homekoulun purkaminen tulee maksamaan noin 170 000 euroa, jos vaihtoehdoksi tulee uuden päiväkodin rakentamisvaihtoehto Opintielle.

Näyttää siltä, että näissä Juankosken päiväkotihankkeissa on jostain syystä pidetty tarpeetonta kiirettä, koska kuntaliitos astuu kaikkine seurauksineen voimaan jo 1.1.2017.

Koulujen sisäilmaselvitys ei ole se asiakirja, jonka perusteella ensisijaisesti kouluja ja päiväkoteja rakennellaan. Lähtökohdan tulee olla lasten ja oppilaiden tarpeissa ei Juankosken teknisen toimen tai kaupunginjohtajan, hallituksen ja valtuuston intohimoissa.

Näistä intohimoista Juankoskella on esittää loputon lista investoinneista, jotka ovat menneet kankkulan kaivoon, mutta haluttuja tuloksia ei ole kuitenkaan saatu aikaiseksi.

MuutosvastarintaaRe: Lapset homeiseen päiväkotiin17.1.2016 18.00
Sivistyslautakunta

§ 75
21.10.2014
Keskusteluasiat
Sivltk § 75
Päivähoidon järjestäminen:

Minna Tirkkonen kertoi päivähoidon nykytilanteesta ja kehittämistarpeista.
Uudet tilat Juankoskelle ja Muuruvedelle ovat hyvin tarpeelliset. Päivähoidon järjestämisen asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia esiteltiin. Huoltajien käytettävien tilojen arviot olivat lähellä tyydyttävää. Samoin henkilökunnan kyselytulosten keskiarvo oli lähellä tyydyttävää. Tilojen ja piha-alueiden kunnostaminen on käynnistynyt, jotta ne saataisiin edes tyydyttävälle tasolle.

Nykyiset toimintapaikat:
Lapinharjun päiväkoti
Vuororyhmis
Pikkuryhmis
5 perhepäivähoitajaa
Muuruveden ryhmäperhepäivähoitokoti
Muuruveden koulun ryhmis
1 perhepäivähoitaja
Säyneisen ryhmäperhepäivähoitokoti
1 perhepäivähoitaja
Hoidossa myös 7-9-vuotiaita
vuororyhmiksessä.

Juankosken ja Muuruveden päivähoito näyttää siirtyvän ihan uudelle, järkevälle tasolle. Muutosvastarintaa on aina hankkeessa kuin hankkeessa.

Kaupunginhallitukselle tiedoksi, että päivähoitoa on kehitettävä ja saatava päivähoitoasiat eteenpäin. Valtuustoseminaari velvoitti päivähoidonjohtajaa selvittämään, löytyykö Muuruveden koululta sopivia tiloja päivähoidon tarpeisiin. Selvitys on toimitettu Veijo Tirkkoselle. Toivotaan teknisen lautakunnan kannanottoa pikaisesti päivähoitotilojen järjestämisestä keskustaajamassa. Tiedoksi myös kaupunginhallitukselle.

MuutosvastarintaaRe: Lapset homeiseen päiväkotiin17.1.2016 18.19
Kaupunginhallitus § 9 19.01.2015

Eräiden toimikuntien ja työryhmien asettaminen
Päivähoidon tilaratkaisujen suunnittelutyöryhmä
Teija Pyykönen
Jouni Huusko
Mika Wallius
tekninen johtaja
päivähoidon johtaja
sivistyslautakunnan puheenjohtaja
sivistystoimen osastopäällikkö

alan kolmas miesRe: Lapset homeiseen päiväkotiin17.1.2016 21.26
Juhana Vartiainen on äskettäin kirjoittanut varhaiskasvatuksen tärkeydestä ja nyt Tampereen Yliopiston emeritus prof. Jorma Sipilä viittaa viimeisessä Suomen Kuvalehdessä taloustieteen nobelisti James Heckmanin varhaiskasvatusta koskeviin tutkimuksiin.

"Mitä aiemmin lapsi ja varsinkin huono-osainen lapsi pääsee ammattitaitoisen kasvatuksen piiriin, sitä parempi. Mikään myöhempi koulutus ei kompensoi niitä menetyksiä, joita ensimmäisinä elivuosina tapahtuu.

Hyvä varhaiskasvatus vaikuttaa ihmisen elämään vuosikymmenien ajan. Tulokset ilmenevät mm. parempana terveytenä, laajempana opiskeluna, korkeampina ansiotuloina ja vähäisempinä sosiaalisina ongelmina.

Näiden tutkimustulosten vastaanottaminen on ollut Suomessa vaikeaa. Intohimoisesti talouteen suhtautuvat hallituksemmekin ovat enemmän kiinnostuneita varhaiskasvatuksen säästöistä kuin investoinnista kansakunnan tulevaisuuteen.

Monet ajattelevat vielä 2000-luvulla, että kuka tahansa neljätoistavuotias tyttö riittää lapsen hoitajaksi. 3-5 vuotiaiden osallistuminen varhaiskasvatukseen ei ole Suomessa sentään EU:n vähäisintä; vuonna 2012 takana olivat Kreikka, Kypros, Puola ja Slovakia.

Suomen erikoisuus on, että se maksaa vielä esikouluikäistenkin vanhemmille siitä, että palvelu jätetään käyttämättä.

Puolipäiväinen esikoulu ei ole ratkaisu päivähoitokysymykseen. Päivähoitoa tarvitaan joka tapauksessa vanhempien työn tai opiskelun mahdollistamiseksi ja toisinaan kotikasvatuksen täydentämiseksi."

Jorma Sipilän mukaan myös OECD:n piirissä on kummasteltu sitä, mitä sosiaalisten investointien laiminlyönti merkitsee Suomen tulevaisuudelle.

Siinäpä vähän miettimistä Juankosken varhaiskasvatuksen päättäjille, jotka ovat lähestyneet varhaiskasvatukseen liittyvää asiaa päiväkotien rakennuskustannusten näkökulmasta ja rakennusten sisäilman mittaustuloksista.

Lähestymistapa vaikuttaa oudolta, kun Juankoski on juuri päättänyt liittyä Kuopioon, jolloin Kuopion varhaiskasvatukseen liittyvät asiat on syytä hoitaa koordinoidusti Kuopion kanssa. Tämä koordinaatio on oleellista siksikin, että suunnittelussa olevien päiväkoti-investointien vaikutusaikana on esim. Kuopion Tilakeskuksen laskelmissa käytetty 30 vuotta ja 4%:n pääoman korkoa.

Juankosken päättäjien papereissa Uudisvaihtoehdon hinnaksi on mainittu 2 450 000 euroa alv 0%, jota Juankosken suunnitteluryhmä pitää hankkeen kokonaisinvestointina. Kuitenkaan rakennushankkeen kustannusarvioon ei ole lainkaan merkitty mm. rahoituksen kustannuksia. Hankevarauksia näyttää olevan vain 147 000 euroa, mikä ei ole lähelläkään sitä tasoa, jonne tällaiset kustannukset tyypillisesti nousevat kaikissa investointihankkeissa.

Tällaisia investointihankkeita ei voidakkaan vertailla siten, että vertaillaan pelkästään alkuinvestointeja. Kaikkiin investointeihin liittyy myös käyttökustannukset sekä tulevat korvausinvestointitarpeet, joita ei Juankosken kaupunginhallituksen investointiesityksissä ole lainkaan tarkastelu, vaikka on siis oletettu, että päivähoitoa näissä pytingeissä harjoitetaan tulevat 30 vuotta. Varhaiskoulutettava pikku lapsikin tietää sen, että tällainen optimistinen olettamus on aivan idioottimainen.

Homekoulun peruskorjauskustannukset on laskettu tietyn rakennussuunnitelman mukaan, mutta samassa yhteydessä ei ole asianmukaisesti arvioitu mm. sitä, millaiset tulevat olemaan jo nyt huonokuntoiseksi mainitun homekoulun tulevat korjauskustannukset 30 vuoden ajalta.

Täytyy muistaa myös se, että esim. Trafi suunnittelee liikenneväyliä käyttäen hyväkseen arvioitua hintaa mahdollisille ihmisuhreille. Trafin laskelmissa yhden suomalaisen hinta kuolemankolarissa oli vuonna 2010 jo noin 1.9 milj. euroa. Työlukuna voitaneen siis käyttää nykyään yhteiskunnan rakentamissa hankkeissa yhden menetetyn ihmisen hintana suunnilleen 2 milj. euroa.

Jos Juankoskella nyt altistetaan jossakin varhaiskasvatus- tai koulutusvaihessa vaikka 20 henkeä vaikka homeitiöiden vuoksi sellaiseen hengenvaaraan, että seurauksena on työkyvyn elinikäinen menetys, niin Juankosken teknisen- ja sivistystoimen yhdessä laatimien investointisuunnitelmien johdosta syntyy parin-kolmen milj. euron investoinnin takia noin 40 milj. euron suuruinen kansantaloudellinen vahinko.

Juankoski onkin aina pyrkinyt hoitamaan asioita omaperäisellä äykkärityylillään. Koulutuskysymyksissä Juankosken päättäjät ovat jatkuvasti hallinto-oikeuksien riesana kaupungin sivisitystoimen alaisuuteen liittyvissä asioissa. Viimesin riitakin Kaavin kanssa päättyi hallinto-oikeudessa Juankosken kirvelevään tappioon.

Säyneisen koulukin päätettiin lakkauttaa tarpeettomana ja nyt ollaan jo kiireimmän kaupalla realisoimassa koulun irtaimistoa, vaikka tämänään koulun lakkauttamispäätös ei ole edes vielä lainvoimainen kunnallisvalituksen vuoksi.

Paras tapa edetä Juankosken päiväkoti-investoinneissa on käydä vakava keskustelu Kuopion sivistystoimen ja varahaiskasvatuksen johdon kanssa, miten nämä asiat Kuopion näkökulmasta on hyvä ratkaista. Mielestäni se ei riitä, että tällaista keskustelua on käyty vain Juankoskella Kaupunginhallituksen 19.01.2015 9 §:ssä mainitun suunnitteluryhmän puitteissa.

Kuntaliitospapereissa syksyllä 2014 oli selvästi sanottu, että sivistystoimeen ja koulutukseen liittyviä asioista aletaan hoitamaan yhdessä myöhemmin perustetun toimikunnan ohjeiden mukaan. Säyneisen koulun lakkauttamien ja nyt käynnistetyt päiväkoti-investoinnit eivät näytä olevan linjassa Kuopion ajatusten kanssa, koska työryhmissä ei näytä olevan Kuopion edustusta.

Tällainen keskustelu on hyvä järjestää ainakin ennen sitä, kun aletaan kaivaa uusien päiväkotien perustuksia tai purkamaan entisiä kouluja.

Tästä asiasta otan esimerkin metsäteollisuudesta, jossa Rauma Repola aloitti Joutsenon sellutehtaalleen uuden paperikoneen rakentamisen parturoimalla tulevalle koneelle jo sijaintipaikankin. Yritysjärjestelyjen seurauksena suunnitelmat kuitenkin muuttuivat ja jo käynnistetyistä investoinneista ei sen koomin ole kuultu mitään kymmeniin vuosiin. Myöhemmin uusi paperikone rakennettiin kuitenkin Raumalla, mutta paperilaji olikin jo toinen.

homepoliisiRe: Lapset homeiseen päiväkotiin17.1.2016 23.27
Kangasperko kertoi jo 2008, että vanhalla lukiolla on vesivuotoja ja hometta. (Tarvittiin perusteluja Juantehtaan koulun remonttiin)
Seisooko hän edelleen juttujensa takana ja onko alakoululaisia ja päiväkotilaisia pidetty tietoisesti terveydelle vaarallisessa ympäristössä useiden vuosien ajan?
Juankoskella näyttää olevan niin, että selitykset vaihtelevat tilanteen ja tarpeiden mukaan. Eivät pane hanttiin kaupunginhallituksen poliisit eikä Rissas-Pena.
Kaikenlaiset rakennushommat ovat loistava kohde vaatia lahjuksia. Ei tietenkään Juankoskella, mutta yleisesti ottaen... Kuopio saattaa tykätä huonoa Veijo Tirkkosen tyylistä.

kouluneuvosRe: Lapset homeiseen päiväkotiin17.1.2016 23.30
Siirretään alakoulu Seurantalolle. Sehän on loistava 70.000,- maksanut iso rakennus. Eikö vain, Mika Wallius?

Fox MulderRe: Lapset homeiseen päiväkotiin18.1.2016 9.48
Tämän aamun Helsingin Sanomien nettisivulla on artikkeli Espoon homekoulusta, kannattaa vilkaista.

DTM JUANKOSKIRe: Lapset homeiseen päiväkotiin20.1.2016 1.24
entisellä amiskalla olisi varmasti ollut tiloja pitää päiväkotia ja koulua.mutta turha kai se on enää mitään valittaa kun sisällä on 31 astetta pakkasta.puhumattakaan kuplahallista missä olisi ollut tilaa nuorten liikuntatiloiksi.

J.B. HuntRe: Lapset homeiseen päiväkotiin20.1.2016 9.03
Heikki rules

alan kolmas miesRe: Lapset homeiseen päiväkotiin26.1.2016 19.00
Juankosken Think Tankit ovat laatineet ainakin 3 milj. euroon nousevat päiväkotihankkeet Tilakeskuksen ja sivistyslautakunnan havaintojen perusteella.

Tunnetusti Juankoskella on aina tykätty tarpeettomien rakennushankkeiden toteuttamista ja tällä tavoin on saatu koko pikku kaupunki investoitua henkitoreiseen ja lopulta hengiltä.

Suomessa on jo vuosikausia jauhettu koulujen home- ja sisäilmaongelmista, jotka ovat sitten johtaneet massiivisiin tarpeettomiin investointeihin.

Harvempi suomalainen päättäjä on kuitenkin perehtynyt näiden ongelmien syntyyn.

Sunnuntaina Hesari kuitenkin ansiokkaasti oli paneutunut tähän akuuttiin kysymykseen ihan faktatietojen perusteella. Hesari kirjoitti, että Suomi on pilattujen talojen maa: Jopa 600 000-800 000 ihmistä oleskelee päivittäin tiloissa, joissa on merkitäviä kosteus- ja homeongelmia.

Selvityksissä on havaittu, että Suomen yltiöpäisissä energian säästötalkoissa koneellinen ilmanvaihto ja siihen liittyvä lämmön talteenotto poistoilmasta näyttää aiheuttavan ongelmia.

Suomalaisissa rakennusmääräyksissä on havaittu, että viranomaisten mielestä suomalaiset tarvitsevat happea huomattavasti enemmän kuin muut kansat.

Pohjoismaisen vertailun mukaan Suomessa vaaditaan eniten tuloilmaa toimistoissa, asuinkerrostaloissa ja pientaloissa. EU-vertailu taas kertoo, että Suomessa puhalletaan koulujen luokkahuoneisiin enemmän ilmaa kuin muissa maissa.

Se on selvä, että liika hiilidioksidi ei ole hyväksi ihmiselle, mutta yhtä selvää on, että myöskin liika happi ei ole hyväksi ihmiselle.

"Puhtaan hapen hengittäminen 4-12 tunnin ajan aiheuttaa herkillä ihmisillä kurkun ja rinnan ärsytystä sekä yskää, ja koehenkilöillä todettiin 6 tunnin altistuksen jälkeen henkitorven ja keuhkoputkien tulehdusta. Jos altistuminen jatkuu pitkään, voi keuhkorakkuloissa kehittyä turvotusta sekä tulehdusta, joka vaurioittaa keuhkorakkuloita. Nestemäisen hapen kylmien höyryjen hengittäminen voi aiheuttaa paleltumia hengitysteissä."

On aiheellista kysyä, mistä mahtaa johtua mm. Suomen alla oleva korkea ilmanvaihtonormi luokkahuoneissa (tuloilma, litraa sekunnissa henkeä kohden):

 Suomi 12.0
 Britannia 10.0
 Saksa 9.8
 Hollanti 9.6
 Ranska 4.2

Onko suomalainen oppilas niin heikossa hapessa, että tarvitaan läheskolminkertainen happimäärä sekunnissa ranskalaisiin lapsiin verrattuna?

Tai tuloilma toimistoissa (vuodessa milj. litraa/m2):

 Suomi 24.3
 Ruotsi 16.8
 Tanska 2.7

En kyllä ollenkaan ihmettele, että meillä on niin paljon toimistoissa uupumusta ja masennusta, kun esim. tanskalaisiin verrattuma meillä toimistoihin ruutataan myrkyllistä happea lähes 10-kertainen määrä vuodessa.

Tai tuloilma asuinkerrostaloissa (vuodessa milj. litraa/m2):

 Suomi 15.8
 Ruotsi 6.4
 Tanska 9.5

Kaikeksi huipuksi suomalaiset ovat myös kotonaan jatkuvan happimyrkytyksen kohteina, kun esim. virkeisiin ja innovatiisisin ruotsalaisiin verrattuna suomalalaiset puudutetaan jo kodeissan yli kaksinkertaisella happikäsittelyllä ruotsalaisiin verrattuna.

Nollaenergiatalojen lainvalmistelusta vastaa ympäristöministeriön ylijohtaja Helena Säteri.

Rakennusten ilmanvaihdossa noudatetaan Sisäilmayhdistyksen luokituksia, jotka ovat rakennusmääräyksiä huomattavasti tiukempia. Sisäilmayhdistys ei ole homesairaiden potilasjärjestö, vaan teollisuuden ja yritysten rahoittama organisaatio. Sen toiminnanjohtaja on Jorma Säteri, joka on rakentamismääräyksistä vastaavan ympäristöministeriön ylijohtaja Helena Säterin aviomies. Molemmat ovat lvi-alan diplomi-insinöörejä.

Helenä Säteri ei tykkää painovoimaisesta ilmanvaihdosta, koska ilman laatu ei hänen mielestään pysy hyvänä. Ruotsissa painovoimainen ilmanvaihto on yleistä ja kouluissa siellä käytetään poistokoneita auttamaan painovoimaista ilmanvaihtoa.

Helsingin kaupungin tilakeskusten kiinteistöpäällikkö Sari Hildénillä on selvät sävelet kiinteistöjen sisäilmaongelmiin:

"Ilmanvaihtomääriä pitäisi laskea. Koulujen oppilasmäärillä ne kasvavat niin isoiksi, että sisäilma muuttuu talvella kuivaksi ja ihmiset oireilevat. Koneellinen ilmanvaihto sotkee vanhan rakennuksen toiminnan ja saa epäpuhtaudet kulkemaan. Tanskassa painovoimainen ilmanvaihto on yleinen kouluissa ja vaadittavat ilmamäärät paljon pienempiä.

Atikkelissa Hildén kyselee: Onko se oikein, että me uusitaan ulkoseinän eristeitä ja välipohjarakenteita ja laitetaan vanhaan kouluun koneellinen ilmanvaihto? Kun muualla Euroopassa ei tämmöistä tehdä ja kosteusvaurioihin ei suhtauduta lainkaan niin kuin meillä.

Laajassa eurooppalaisessa Hitea-hankkeessa tutkittiin koulujen sisäilmaa ja lasten sairastamista Suomessa, Hollannissa ja Espanjassa. Tulokset ovat häkellyttäviä.

Hollanissa ja espanjalaisissa kouluissa bakteereeja ja homeita oli jopa 50-100 kertaa enemmän kuin suomalaisissa kouluissa. Silti suomalaislapset kärsivät eniten hengitysoireista.

Suomessa kouluilmassa oli vähiten pienhiukkasia ja pöly "immunologisesti kuollutta".

Suomalaisissa kouluissa oli kaikissa koneellinen ilmanvaihto ja suodatus toisin kuin Hollannissa ja Espanjassa.

Helsingin Yliopiston emeritus prof. Mirja Salkinoja-Salonen katsookin, että Suomen koulujen terveysongelmat voivat johtua siitä, että olemme tehneet elinympäristöstämme normien johdosta luonnottoman steriilin.

"Ihmisen immuunijärjestelmä tarvitsee mikrobeja, jotta se kehittyy ja pysyy kunnossa. Meidän lapsemme ovat tiloissa, jotka on kemikalisoitu niin, etteivät mikrobit pysy hengissä."

Salkinoja-Salosen mukaan ryhmän tutkimuksissa biosidiset siivousaineet, hommeestoaineet ja rakennusmateriaaleista erittyvät yhdisteet kiihdyttivät haitallisimman eli toksiineja tuottavan homeen kasvua.

"Kun mikrobeja torjutaan kemikaaleilla, jäljelle jäävät vain vaarallisimmat homeet ja bakteerit, jotka pystyvät pumppamaan myrkyn ulos."

Kun nyt Juankoskella ollaan innokkaasti laittamassa taas palamaan ainakin 3 milj. euroa päiväkoteihin, niin kannattaa näitä hankkeita suunnitellessa ja toteutettaessa perehtyä myös alan uusimpaan tiettoon.

Jos Tilakeskus on käynyt määrittämässä jonkun peruskorjattavan tilan sisäilmaston puhtauden, niin olisi hyvä saada selvyys myös siitä, millaisia ilmamääriä on ruutattu tai tullaan ruuttaamaan saneerattavaksi suunniteltuihin tiloihin.

Samalla tavalla on hyvä myös tarkastella esim. Muuruveden suunnitellun päiväkodin ja Juankosken kokonaan uuden päiväkodin kustannusarvoita myös sillä silmällä, että koneellinen ilmanpoisto patsi että on investoinniltaan kallis, mutta näyttää myös johtavan ilmeisiin sisäilmaongelmiin.

PirpanaRe: Lapset homeiseen päiväkotiin26.1.2016 21.14
Ilmassa on 78% typpeä, 21% happea ja 0,94% argonia. Ilma sisältää näiden lisäksi myös muita kaasuja eli on kaasuseos.

alan kolmas miesRe: Lapset homeiseen päiväkotiin28.1.2016 15.03
Pirpana on ihan oikeassa. Ilma on todellekin näkymätön kaasuseos.

Kirjoitin Hesarin hyvästä sisäilma-artikkelista, koska meillä Suomessa rakentamisen normit ovat olleet valovuosien päässä muiden sivistysmaiden normeista.

Kun Juankoskella on näköjään tarvetta uudistaa päiväkotipalveluja, niin on hyvä myös mahdollisimman monipuolisesti tarkastella mm. aiottujen päiväkotitilojen rakentamista muistakin näkökulmista kuin pelkästään kustannusarvioista ja niihin oleellisesti liittyvistä sisäilmakysymyksistä

Suomalaisen rakentamisen normit ovat usein olleet ulkomaisten ihmisten silmätikkuina ja normit ovatkin tietysti ohjanneet suomalaista rakentamista mm. siihen suuntaan, että puutalorakentaminen esim. kerrostaloissa on jäänyt vuosikymmeniksi täysin mielikuvituksettomien betonibunkkereiden varjoon.

Suomen ainoalle selväpäiselle juristille eli Lauri Tarastille annettiin muutama viikko sitten tehtäväksi selvitellä alustavasti maakuntaitsehallintoa ja sen tulevia tehtäviä, kun uudistuksia ollaan nyt innolla taas ajamassa.

Luojan kiitos tehtävää ei annettu ainakaan kepulaiselle Juha Rehulalle, joka ilmeisesti myöhemmässä vaihessa paneutuu tarkastelemaan sovitun soten mammuttimaisen hallinto- ja taloushimmelien uudistuksia. Tunnetustihan Juha entisen kunnanjohtajan ominaisuudessa onkin päätään pitempi muita Suomen eturivin talous- ja terveysaslan asiantuntijoita.

Aluehallinnolla on keskeinen rooli, kun puhutaan mm. rakennusalan nykyisestä normiviidakosta.

Muutamassa viikossa Tarasti selvitti, että Suomen maakuntahallinto on peräisin vuoden 1867 säätyvaltiopäiviltä ja ensimmäiset lait rustattiin jo 1881. Sen jälkeen poliitikot on kehitelleet hallintoa hiljaksiin, mutta tulosta ei ole syntynyt. Hallinto on kasvanut ja käynyt yhä monimutkaisemmaksi, jota kukaan ei enää hallitse.

Kyllä kai tässä jonkin tyyppinen hallintouudistus voisi ollakin paikallaan. Ei kai tässä kukaan suomalainen enää kirkkoonkaan sentään reellä tai kirkkoveneellä mene.

Rakentamistahan meillä valvoo tunnetusti ns. ELY-keskukset. Lauri Tarasti havaitsi, että ELY-keskuksille on annettu tehtäviä yli 200 laissa ja tuhannessa lakipykälässä. Onneksi Laurin tehtäväksi ei vielä annettu sote-solmujen selvittelyä.

Kuinkahan tavallinen talonrakentaja koskaan saa taloaan valmiiksi, kun hankkeeseen joudutaan nykyään pyytämään jo juristitkin ja kaiken maailman energiasertifioijat avuksi, joiden tehtävänä tuntuu olevan vain rakentamisen estäminen kaikin mahdollisin keinoin?

Tässä kohtaa en malta olla mainitsematta rakentamiseen liittyvää kepun huussikonsultti Paula Lehtomäen ansioita, joiden seurauksena mummoja kyykytettiin maakunnissa varovasti arvioiden yli 2 miljardin euron edestä. Nyt ei taas oikein tiedetä vielä sitä, miten tuokin juna saadaan pysäyttetyä.

Hämeen hitaan ELY-keskuksen tehtävät ulottuvat joka ikiselle mahdolliselle ja mahdottomalle elämänalueelle ja rakentamiseen, kuten Hämeen ELY-keskusken alla olevasta toimenkuvasta selviää:

"Hämeen ELY-keskuksen tehtävät

Hämeen ELY-keskuksessa hoidetaan elinkeinot, työvoima- ja osaaminen vastuualueen sekä ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen tehtäviä:

? yritysten neuvonta-, rahoitus- ja kehittämispalvelut
? maaseutuyrittäjyys ja maaseudun elinvoimaisuus
? elinkeinoelämän ja innovaatioympäristön kehittäminen
? työmarkkinoiden toiminta ja työllisyys
? osaaminen ja kulttuuri
? ympäristönsuojelu
? alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne ja rakentamisen ohjaus
? kulttuuriympäristön hoito
? luonnon monimuotoisuuden suojelu ja kestävä käyttö
? vesivarojen käyttö ja hoito
? ympäristötiedon tuottaminen ja -tietoisuuden edistäminen
Kanta- ja Päijät-Hämeen liikenneasiat hoidetaan Uudemaan ELY-keskuksessa."

Puutalorakentamisen ongelmista minäkin olen aloittanut keskustelut metsäteollisuusmiesten kanssa jo yli 30 vuotta sitten ja vasta nyt on alettu huomaamaan mm. Metsä Groupin ja Stora Enso taholla, että puustahan voikin aivan hyvin rakentaa jopa puukerrostaloja. Kuitenkaan rakentajilla ei ole vielä tänä päivänäkään asianmukaista normitietoutta mm. rakennusmateriaaleista, joten valinnaksi tulee yleensä yhä edelleen aina perinteinen betonibunkkeri.

Ruotsissa ja Saksassa puutalorakentaminen on yleistä ja vauraassa Amerikassakin puutalot ovat hyvin suosittuja, koska puu on halpa materiaali ja hyvät puurakenteet kestää jopa hirmumyrskyjä.

Jos Amerikassakin Osaman lentokoneilla pommittamien pilvenpiirtäjien palkit olisi teräksen sijasta rakennettu puusta, niin epäilenpä, että eivät olisi luhistuneet noista Osaman suunnittelemista ja toteuttamista lentokoneiden törmäyksistä huolimatta ainakaan niin nopeasti kuin kävi. Olisi ehkä jopa säästytty Afganistanin sodaltakin (tämä on nyt vain tutkimaton epäilys vielä).

Hesari raportoi, että rakentamisen normeja näyttää olevan kehittelemässä Säterin perheen lvi-insinöörit. Jos Suomen sisäilmanornit poikkeavat selvästi muiden maiden vastaavista normeista, niin tietysti meidän on syytä tarkistaa tilanne ennakkoluulottomasti.

Voi olla, että lvi-insinöörit eivät ole riittävästi konsultoineet esim. Työterveyslaitoksen ja Yliopiston mikrobiologian asiantuntijoita, kun vastassa ovat olleet mm. sellaiset rakennusyhtiöt kuin YIT, Skanska, NCC, SRV, Lemminkäinen jne. Lemminkäinenhän jäi taannoin kiinni mm. asfalttikartellistakin.

Eilenkin todettiin telkkarissa, että Suomen kartellitoiminta voi aiheuttaa yhteiskunnalle miljardien vahingot ja kartellit voivat helposti nostaa suomalaisten tuotteiden hintoja jopa 30-40%:lla joissakin tapauksissa.

On myös otettava huomioon, että kunnat, vakuutusyhtiöt ja myös ammattiliitot ovat olleet merkittäviä esim. aluerakennuttajia, jotka ovat omalta osaltaan olleet mukana rakentamisen normituksissa, joita nyt selvästi ollaan muuttamassa juuri sen vuoksi, että normien kautta rakentamiskustannuksetkin ovat riistäytyneet meillä täysin käsistä.

Suomessa ei ole mitään vaikeuksia todistaa sitä, että tarpeettomien ja heikosti mietittyjen normien kautta meillä rakentaminen tulee huomattavasti kallimmaksi kuin monissa muissa maissa.

Normien johdosta myös rakennusajat ovat tarpeettoman pitkiä. Jos meillä tilanne vielä on sellainen, että esim. kouluissa, toimistoissa ja kotonakin ihmiset altistetaan normien takia monille terveysriskeille, niin kyllä silloin on syytä lähteä normien purkuun ja parempien normien kehittelyyn.

Tehdäkseni kommentistani konkreettisen otan esimerkiksi Tilakeskuksen Juankosken keskustaan suunnitellun päiväkodin kustannusarvion (euro), joka on alla:

 B1 Rakenuttajan kustannukset 323 000
 B2 Rakennustekniset työt 1 560 000
 B3 LVI-työt 262 000
 B4 Sähkötyöt 156 000
 B5 Erillishankinnat 2 000
 B1- B5 Yhteensä 2 303 000
 Muut kustannukset 147 000
 Perustamiskustannukset 2 450 000
 ALV (24%) 588 000
 Perustamiskustannukset yht. 3 038 000

Tilakeskus näyttää esittäneen vain yhden vaihtoehdon päiväkodin rakentamiseksi. Teollisuudessa tällainen yhden vaihtoehdon rakentamismalli ei missään tapauksessa kävisi päinsä.

Teollisuudessa rakenushankkeita lähestytään vaiheittain. Hankkeiden esisuunnittelun (prefeasibility-vaihe) kustannuarvio on usein +-30%:n tarkkuudella tehty. Feasibility-vaiheessa tarkkuus on suunnilleen +-10-15%. Perussuunnitteluvaiheessa kustannusarvio on jo lähes tarkka. Tämän perusteella voidaan tehdä rakentamispäätös. Alustavien selvitysten mukaan teollisuudessa ei koskaan tehdä mitään rakentamispäätöksiä.

Minusta vaikuttaa siltä, että Tilakeskuksen kustannusarvio, joka on esitetty hallituksen kokouksessa päätöksenteon pohjaksi on laadittu tarkkuusasteella +-30%. Kysymyksessä ei siis ilmeisesti ole tarkkaan rakentamissuunitelmaan perustuva kustannusarvio. Jos vaihtoehtoislaskelmia tehtäisiin, niin tulos voisi mahdollisesti olla seuraava:

 B1 Rakenuttajan kustannukset 250 000
 B2 Rakennustekniset työt 1 200 000
 B3 LVI-työt 220 000
 B4 Sähkötyöt 120 000
 B5 Erillishankinnat 2 000
 B1- B% Yhteensä 1 792 000
 Muut kustannukset 130 000
 Perustamiskustannukset 1 922 000
 ALV (24%) 461 200
 Perustamiskustannukset yht. 2 383 280

Ylläoleva laskelma on tietysti alustava ja hypoteettinen, mutta ajatuskulku on ollut sellainen, että perinteisestä koneilmanvaihtoon perustuvasta ilmanvaihdosta on siirrytty painovoiman avulla tapahtuvaan terveellisemmäksi muualla maailmassa havaittuun vaihtoehtoon ja samalla on ajateltu, että suomalainen perinteinen lähes pääasiassa energiansäästöön nojaava rakentamisen malli asetetaan kyseenalaiseksi.

Kun näitä vaihtoehtoisia ratkaisumalleja tutkii, niin voi olla, että Tilakeskuksen esittämistä kustannusarvioista lähtee vaikka 40% pois. Ainakin tavoite pitäisi asettaa 30%:iin.

Nykypäivänähän näitä investointihankkeita pienet, minunkin tuntemani, suunnittelutoimistot suorittavat kolmessa dimenssiossa CAD:llä, jolloin vaihtoehtojen vertailu on helppoa ja tapahtuu reaaliajassa.

Kunnanjohtajat ja sivistystoimen johtajat eivät ole rakennuslan asiantuntijoita, joten heidän ehdotuksiinsa kannattaa suhtautua aina varauksella.

Olisi aina hyvä, että rakennushankkeen toteutuksessa olisi mukana myös ennakkoluuloton arkkitehti, joka on perehtynyt siihen, mitä esim. tulevaisuudessa päiväkodeilta edellytetään, kun huomioidaan varhaiskasvatuksen ja ympäröivän asukasyhteisön tarpeet.

Juankosken kaupunginhallituksen koukouksessa ei tiettävästi esitetty arkkitehdin piirustuksiakaan, joten aika vaikea on päättää millaista "kunnantaloa" Juankosken Nero on taas suunnittelemassa.

Nykyinen kaupungintalohan onkin jo käsittääkseni ainakin puolittain valtion Senaattikiinteistön omistama, jolloin voidaan tietysti esittää sellainenkin kysymys, miksi pienen Juankosken kaupungin kyrsiintyneiden veronmaksajien täytyy valtiolle tai Kuopion kaupungille rakentaa ja ylläpitää kalliita virastotaloja?

Pekka Vartiainen, valtuuston II varapuheenjohtajaRe: Lapset homeiseen päiväkotiin28.1.2016 15.57
Moro,
kun kuulin, että lasten päivähoidon johtava esimies ja kaikki työntekijät olivat ja ovat vastaan homeisen koulun remontointia, olen vakuuttunut, että olisi valtuustossa päätettävä uuden päivähoitokeskuksen rakentamisesta. On hienoa, että johtava viranhaltija uskaltaa ja toimii lasten eduksi, eikä vaan virkapaikan. Lasten etu on myös kirjattu kaikkiin perussopimuksiin ja myös Suomen perustuslakiin. Tämä seikka on huomioitava. Myös Kuopion tulisi ottaa tämä asia käsiteltäväksi, ennen kuin kuopiolaiset joutuvat maksmaan myös homeiseksi todetun peruskorjatun rakennuksen lisäksi uuden rakennuksen.

Pyhä YrjöRe: Lapset homeiseen päiväkotiin28.1.2016 23.04
SS uutisoi tänään: "

Juankoski aikoo rakentaa päiväkodin nykyisen Juantehtaan kouluun eli entiselle lukiolle.

08:30 (12:11)
Juankoski aikoo rakentaa päiväkodin nykyisen Juantehtaan kouluun eli entiselle lukiolle, vaikka rakennuksessa on todettu vakavat kosteusvauriot.

Kuopion kaupungin tilakeskuksesta vauriot riskirakenteissa ovat niin mittavia, että järkevämpää olisi rakentaa uusi päiväkotirakennus. Nimittäin laajakaan korjaus ei takaa sisäilman laatua ja lisäkorjauksista voi tulevaisuudessa syntyä merkittäviä kustannuksia. Riskiä kohottaa se, että osa koulurakennuksesta aiotaan jättää korjaamatta, muun muassa liikuntasali.

Tästä huolimatta Juankoski kiirehtii hankkeen aloittamista ennen kuin kuntaliitos Kuopion kanssa astuu voimaan ensi vuodenvaihteessa. Näin vaikka päiväkodin rakentamiskustannukset koululle ovat riskirakenteiden paljastuttua kimmonneet vähintään kolminkertaisiksi alkuperäisestä arviosta.

Kyse ei olekaan pelkästään päiväkodin rakentamisesta, vaan Savon Sanomien haastattelujen perusteella taustalla on myös vahva halu säilyttää koululla oleva liikuntasali. Kuopion tilakeskuksesta sali, kuten koko koulurakennus, pitäisi purkaa huonon kunnon takia.

? Meillä on pulaa pelitiloista, joten haluamme säilyttää salin. Päiväkotilapsille ei aiheudu mitään vaaraa, kun tilojen välinen kulku suljetaan ilmatiiviillä ovella ja teemme uudet erilliset sisäänkäynnit molempiin tiloihin, sanoo Juankosken kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Matti Romppanen (kesk.).

Juankosken liikuntapaikkamestari Reijo Tirkkonen vahvistaa, että päiväkodin rakentamiskiistassa on taustalla kyse myös liikuntatiloista.

? Juankosken sisäliikuntatilat ovat mitättömät. Totta ihmeessä liikuntaihmiset haluavat pitää salista kiinni, sanoo Tirkkonen.

Hanke on herättänyt huolta juankoskelaisten perheiden keskuudessa, sillä koulurakennuksella on jo kymmenen vuoden kosteusvauriohistoria. Uusin riskiarvio teetätettiin viime marraskuussa ulkopuolisella Sisäilmatalo Kärki Oy:llä ja tulokset ovat yksiselitteiset. Seitsemässä näytteenottopisteessä yhdeksästä löytyi selvä mikrobikasvusto, muun muassa homeita ja sädesieniä.

Tilakeskus on tarjonnut Juankoskelle mahdollisuutta liittyä Kuopion kaupungin uusien päiväkotien valmisteluhankkeeseen tammikuussa, mutta esitys torjuttiin.

Tilakeskuksen mukaan uusi päiväkoti maksaisi vajaat 2,5 miljoonaa euroa. Päiväkodin saneeraaminen koululle maksaa tilakeskuksen mukaan vähintään 1,7 miljoonaa, mutta Juankosken laskelmissa 1,4 miljoonaa.

Juankosken tekninen johtaja Ari Räsänen ei kiistä rakennuksen vakavia ongelmia, mutta hän vakuuttaa, että tiloista saadaan turvalliset korjaamalla.

? Ehkä vanhemmat ovat enemmän huolestuneista lapsista, jotka käyvät nyt alakoulua rakennuksessa kuin siitä että sinne saneerataan päiväkoti, uskoo Räsänen.

Hän myöntää, ettei peruskorjauksen loppuhintaa voi tietää ennen kuin rakennuksen purkaminen alkaa ja nähdään vaurioiden laajuus. Silti Juankoski perustelee hankettaan myös hinnalla.

? Haluamme toteuttaa päiväkodin ennen kuntaliitosta, koska sen jälkeen päiväkodin rakentaminen saattaa viivästyä, myöntää Räsänen.

Hän myös muistuttaa, ettei uusi päiväkotikiinteistö olisi tae hyvästä sisäilmasta.

? Tuntuu niitä homeongelmia olevan uusissakin rakennuksissa.

Juankosken kaupunki järjestää tiedotus- ja keskustelutilaisuuden koulun sisäilmatilanteesta tänään 28.1. kello 17 kaupungintalon valtuustosalissa.

Muokattu 28.1. klo 10.16: Jutun yhteydessä oli kuva väärästä koulusta.

PVRe: Lapset homeiseen päiväkotiin28.1.2016 23.09
Moro,
asian ratkaisee varmasti yhdistymishallitus Helmikuussa. SS uutisoi asiasta myös tänään---"
Asian ratkaisee lopulta yhdistymishallitus

08:30
Juankoski ajaa päiväkotihanketta homekoululle kuin käärmettä pyssyyn ennen ensi vuodenvaihteessa tapahtuvaa kuntaliitosta, vaikka Kuopion tilakeskus on suosittanut muuta.

Juankosken kaupunginhallitus käsitteli viime kesänä käynnistynyttä hanketta viimeksi tammikuussa, eikä muuttanut kantaansa, vaikka tiedossa oli suositus, uusi riskikartoitus ja kustannusten vähintään kolminkertaistuminen.

Hallitus totesi, että kuluvan vuoden talousarvion investointiosaa korotetaan, kunhan päiväkodin rakennuskustannukset tarkentuvat. Niinpä jo ensi tiistaina Juankosken teknisessä lautakunnassa on määrärahan korotusesitys 300 000 eurolla.

Konserniohjausjohtaja Janne Airaksinen Kuopion tilakeskuksesta huomauttaa, ettei päiväkodin rakentaminen etene pelkästään Juankosken päätöksillä.

? Tässä asiassa lopullinen ratkaisuvalta on Juankosken ja Kuopion yhdistymishallituksella.

Yhdistymishallituksen puheenjohtajana toimivan Pekka Kantasen (kok.) mukaan tarkasteluun on syytä jo pelkästään siksi, jos tarvitaan lisämäärärahoja.

? Jos ei ole omia rahoja löydettävissä, on kohteliasta keskustella uuden isännän kanssa.

Seuraava yhdistymishallituksen kokous on 8. helmikuuta. Päiväkotiasia tullee silloin käsiteltäväksi"

ex ruukkilainenRe: Lapset homeiseen päiväkotiin29.1.2016 5.31
Savon päälehti on perehtynyt asiaan oikein todenteolla, artikkelin kuvassakin on väärä koulu joten voiko muukaan uutisointi yleensäkään olla kyseiseisessä painotuotteessa luotettavalla tasolla.

Ikkunapöydän raatiRe: Lapset homeiseen päiväkotiin29.1.2016 9.10
Juankosken talousarvio on jo valmiiksi kuntalain vastainen. Menoja ei voi lisätä ilman vastaavia tuloja tai muiden menojen karsimista. Ne tulot on arvioitava konservatiivisesti sitten.
Jos Kuopio ei laita stoppia Juankosken tuhlailulle, ehdotamme veronmaksun lopettamista.

TumpeloRe: Lapset homeiseen päiväkotiin24.1.2017 15.44
Lapset ovat edelleen homeisessa päiväkodissa, jossa isojen puolen leikkihuoneessa oli aikaisemmin ainakin avonainen viemäri maton alla ja järkyttävät viemärikaasut ilmassa jatkuvaan. Viemärikaasut ovat ilmaa raskaampia ja siten ovat kaikki lattianrajassa. Nyt siellä on vielä vesivahinko. Ihmettelen miksi vanhemmat eivät puutu tähän eivätkä vaadi parempia tiloja erityisen paljon terveyttä vaarantavan paikan sijasta.

Juantehtaan koulu on paljastunut lähes lukionmäen veroiseksi homekouluksi. Kunta ja nyt tilakeskus venyttää niin tutkimuksia kuin korjauksia joskus tehtäväksi. Koulu on ennen viime korjausta kastunut ulko-ja väliseiniä ja lattioita myöten ja niille ei ole tehty mitään. Seinissä on kysyttäessä ilmoitettu olevan syöpävaarallisia pah-yhdisteitä sisältäviä toja-levyjä, jotka ovat kastuessaan alkaneet jo silloin aikanaan tuottaa homeita ja niiden myrkkyjä. Kuulemma liikuntasalissa on myös syöpävaarallista kreosoottipikeä. Että semmonen korjaus tehtiin... yläkoulun vuotavista katoista, kapillaarisesta kosteudennoususta ja ilmastoinnin ongelmista puhumattakaan. Jatkuvaan yläkoululaiset valittaa päänsärkyä ja mahakipua ja rytmihäiriöitä sekä kovaa väsymystä.
Juantehtaan koululla kuulemma on jo siirretty yksi luokka ja muutamia oppilaita on jotka ei voi tulla kouluun enää ollenkaan. Koululaisilla on paljon "oksennustautia" , tulee heti kun ovat koulussa....

Kouraan ajattelijaRe: Lapset homeiseen päiväkotiin24.1.2017 18.22
Tarkoitatko hiljattain saneerattua Juantehtaan koulua?
Siitä piti tulla uutta parempi. Kustannuksetkin olivat uudisrakennuksen luokkaa.

Riistavedellä on hyvä koulu ja Muuruvedelle ja maatalousoppilaitokselle loput.

alan kolmas miesRe: Lapset homeiseen päiväkotiin24.1.2017 21.34
Ystäväni Eero näyttää olevan meitä tervaihmisiä, vaikka muuten ulkona kuin lumiukko, eikä Patiksenkaan miehet näy tervaa vieroksuvan. Hampaaton alan mies ei tunnu olevan tervaihmisiä. Onko Patiksessa myös hometta?

Minä tiedän, että suuri osa maailman kansoista tykkää tervan suloisesta tuoksusta.

Suomi on kuitenkin kumma maa. Meillä näkyy olevan aina vara uhrata kokonaisia teollisuuden aloja, kun on tullut pieni vastoinkäyminen maailman markkinoilla tai sitten jonkin monopoli yhtiön johdossa ei ole tajuttu maailman tuulien suunnan muutosta. Alko on hyvä esimerkki tästä.

Näin onnettomasti meille on viimeksi käynyt, kun Nokian kännykkäbisnes räjähti Ollilan ja Elopin käsiin kuin entisen uudisraivaajan kantopommi.

Ennen Nokian ja New Stromsin romahduksia oli jo lähes kokonaan lahdattu perinteinen metsäteollisuus, kun joissakin seminaareissa griinpiisit ja toimittajat olivat käynnistäneet näköalattoman keskustelun savupiipputeollisuudesta.

Näin onnettomasti meillä on käynyt tervankin kohdalla, vaikka aikoinaan Suomen maaseutua pidettiin pystyssä suurelta osin juuri tervan avulla. Ja nyt ollaan lahtaamassa koulujakin.

Tervanpolttoakaan ei ole meillä arvostettu, vaikka minun mielestäni kysymyksessä on ollut erittäin kehittynyt kemiateollisuuden haara, joka vielä on perustunut uusiutuviin luonnonvaroihin.

Kysymys on siis ollut aivan toisenlaisesta teollisesta tuotannosta kuin esim. Pekka Pelottoman ja valtion yhdessä harrastamasta Nikkeli-vandalismista.

Tervan viennissä huippuvuosi oli 1863, jolloin tervaa vietiin 234 334 kappaletta 125 litran tynnyreissä eli siis suunnilleen 29 300 tonnia. Parhaimpina aikoina tervan vientihinta oli 25 silloista markkaa tynnyriltä.

Kun tuo tervan silloinen myyntihinta muutetaan nykyrahaksi, niin hinnaksi tulee 102.3 euroa tynnyriltä.

Se on selvä, että ei tuota hintaa voi nykypäivänä kovin korkeana pitää. Jos tuolla hinnalla nyt ruvettaisiin viemään tervaa, niin ei me saataisi kasaan noilla vanhoilla hyvillä vientimäärilläkään kuin ehkä 19.9 milj. euroa.

Tässä tilanteessa valveutunut liikkeenjohtaja varmaan kyllä huomaisi sen, että puulaivojen kansien tervaaminen loppui jo kauan sitten, joten tuolla perinteisellä tervanpolttomallilla ei enää nykypäivänä Suomi valitettavasti nouse.

Mikään ei tietenkään estä suomalaisia jalostamasta tervaa hieman entisiä aikoja pitemmälle. Eeron vaimokin on huomannut tervan miellyttävän tuoksun. Aivan saman havainnon olen tehnyt minäkin.

Tervaa ei pidäkään Suomesta lähteä viemään tynnyreissä. Terva pitää viedä hienosti pakatuissa pienissä hajuvesipulloissa.

Tietysti terva on markkinoitava Diorin tai Guzzin pulloissa ja paketeissa. Esim. Diorilta löytyy Miss Dior Blooming Bonquet EDT 50 ml:n pullossa hintaan 102.50 euroa, joka näkyy olevan suunnilleen sama kuin taannoinen raakatervan tynnyrihinta.

Koska terva on voimakkaan aromaattinen aine, niin ei sitä tarvitse litrakaupalla hajuvesissäkään käyttää. Tarkemmin tutkimatta minä luulen, että 1%:n seos tuoksuu jo mukavasti tervalle. Jos siis asetamme tervan hinnan Diorin tasolle, niin raakatervan tonnihinnaksi tulee 205 000 euroa per tonni.

Jos taas tervan markkinointi onnistuu modernissa "tynnyrissä" volyymiltaan entiseen hyvään malliin, niin silloin tervankin osalta puhutaan jo 5 miljardin euron vientituloista, joka on noin viisinkertainen maataloustuotteiden vientiin verrattuna, eikä tarvita mitään maataloustukia.

Juankoskellakin kaupungin talouskin olisi saatu korjattua tervahautojen avulla täysin kuntoon, jos elinkeinoasiamies Jokela olisi heti Tratta PBF:n katastrofin jälkeen käynnistänyt Juankosken Tervahaudat-projektin. Kymmenen 50 tynnyrin tervahaudan avulla olisi saatu autioituvaan kylään 12.8 milj. euron vientitulot, jos juankoskinen terva olisi osattu jalostaa ja kaupallistaa oikein. New Stroms Oy olisi siinäkin voinut edistää vientiponnistuksia. Ja koulut olisivat homettomia.

Siis onneton ja hampaaton keskusta pettää aina.

TumpeloRe: Lapset homeiseen päiväkotiin25.1.2017 10.40
Juantehtaan koululla purettiin vaan maanvaranen laatta kellarista ja pistettiin uudet pinnat tyyliin "moni kakku päältä kaunis".

Muuruveden koulu sisäilmaongelmainen myös mutiksesta kuullu tarinoita ainakin jostain asuntolasta.

Vaan kun epäpätevät pääsee puuhastelemaan niin suttahan siitä syntyy... ikään kuin märät seinät maalilla häviäis.

Lukionmäellä rehtorin mukaan vois vielä koulua jatkaa ja yhen opettajan mielestä muotiasia koko home. Muotiasia on vuosikymmeniä tällä kylällä amiskaan asti sairastuttanu lapsia.

Kunnalla on pakko olla jo vaikka kuin monta tutkimusta noista tiloista vaan sitkeessä on niitten saaminen. Ja kukaan ei varmaan ota vastuuta.

TomppaRe: Lapset homeiseen päiväkotiin1.2.2017 18.53
Säyneisen homelius haisee juankoskelle saakka, Mika ihmettelee hajua kun persettään raaputtaa patiksessa.



Vastaa viestiketjuun

Otsikko:*
Viesti:*
Lähettäjä:*
Sähköpostiosoite:
Lähetä vastaukset sähköpostiini: