Keskustelu

Savon Sanomat uutisoi tänään."Kohu ja levottomuus" ajaa Juankosken alaluokkalaiset evakkoon 5.2.2016 15.42
"Kohu ja levottomuus" ajaa Juankosken alaluokkalaiset evakkoon jo viikon päästä

Juankosken ja Kuopion kaupungit kinastelevat siitä, tulisiko Juankosken vanha lukiorakennus peruskorjata päiväkodin tarpeisiin vai rakentaa uusi päiväkoti.

Sisäilmaongelmista kärsivässä Juankosken vanhassa lukiorakennuksessa opiskelevat Juantehtaan koulun alaluokkalaiset ja esikoulun oppilaat aiotaan siirtää väistötiloihin jo maanantaina 15. helmikuuta.

Koulun 1?2-luokkalaiset siirtyvät jo peruskorjattuun koulurakennukseen, jossa tällä hetkellä ovat 3?6 luokan oppilaat. Esikoululaiset siirtyvät kirjastorakennuksen alakertaan ja pienryhmäluokka yläkoulun tiloihin.

Ruljanssissa työskentelytiloja vaihtaa 96 oppilasta ja 14 henkilökuntaan kuuluvaa ihmistä.

Alkuperäisten suunnitelmien mukaan siirto väistötiloihin olisi tapahtunut ensi syksynä. Evakkoon lähtöä kuitenkin aikaistetaan koulun sisäilmaongelmista syntyneen "kohun ja levottomuuden" takia.

Olisimme voineet tiloissa jatkaakin opetusta, mutta katsoimme, että tällainen ratkaisu on nyt paras, Juankosken sivistystoimen johtaja Riikka Karttunen toteaa.

Siirtymisen yhteydessä on tarkoitus hävittää kaikki kirjat, askartelutarvikkeet sekä kangaspäällysteiset kalusteet ja muut pehmeät materiaalit.

Vähän köyhänä koulutoiminta käyntiin lähtee. Uusiin tiloihin ei hirveästi voi tavaraa vanhoista tiloista siirtää, joten tarvitsemme määrärahaa uusiin tarvikkeisiin. Pikkuhiljaa on tarkoitus tavaraa hankkia.

Kuopion ja Juankosken yhdistymishallitus linjaa päiväkotihankkeen jatkovalmistelua kokouksessaan ensi maanantaina.

Juankosken kaupunki haluaa peruskorjata vanhan lukiorakennuksen päiväkodin käyttöön.

Sen sijaan Kuopion kaupunki on sitä mieltä, että lukion paikalle tulisi rakentaa uudisrakennus päiväkodiksi.

Vanhan lukion peruskorjauskustannuksiksi on laskettu aiemmin noin 1,7 miljoonaa euroa.

Kuopion tilakeskuksen maanantaina tekemässä muistiossa kuitenkin huomautetaan, että kustannuksiin tulisi laskea myös voimistelusalin ja kellarin korjaaminen.

Tämä lisäisi kustannuksia reilulla miljoonalla eurolla, joten yhteissumma olisi runsaat 2,8 miljoonaa euroa.

Tilakeskuksen mielestä liikuntasali ja kellaritilat tulisi joka tapauksessa pikaisesti korjata.

Uudisrakennuksen rakentamisen ja vanhan purkamisen kustannuksiksi on laskettu kaikkiaan 2,6 miljoonaa, joten Kuopion tilakeskuksen laskelmissa uudisrakennus olisi halvempi vaihtoehto.

erityisasiantuntijaRe: "Kohu ja levottomuus" ajaa Juankosken alaluokkalaiset evakkoon 5.2.2016 18.17
Kepulainen Riikka Karttunen ei pysty myöntämään, että suuri joukko koululaisia köhii ja kärsii huonosta ilmasta oikein kunnolla.
Varsinainen vikatikki oli Juantehtaan koulun 4,5 milj. euron remontti siten, että kaikille alakoululaisille ei ollutkaan tilaa. Toinen vikatikki oli tappaa vanha amiska. Juantehtaan koulun remontin esittelyvaiheessa tilaa oli enemmän.
Entä Säyneisen koulun käyttö? Rahaa ei kuluisi paljon, kun ostetaan myytyjen ja "hävinneiden" tavaroiden tilalle uudet ja aletaan koulunkäynti hyvissä tiloissa.
Nyt voitaisiin vihdoinkin haalia lisäoppilaita lähiseudulta ja aloittaa oikean ruoan tekeminen koululla.

alakoulun terveystarkastajaRe: "Kohu ja levottomuus" ajaa Juankosken alaluokkalaiset evakkoon 6.2.2016 1.51
Jos tikit taas oikein laskee, niin eikös se ole taas kepuleilla Pata Reeti kädessä.

Jos olisin Riikka Karttunen, niin en kyllä öitäni nukkuisi rauhassa, kun tietäisin, että tässä vain kaikessa rauhassa kuskailen naapurikylien lapsia homekouluun.

Nyt on erinomainen aika saada allergikot köhisemään ja keuhkot vinkumaan.

Terveystarkastuksissa ongelmaksi näyttää nousevan influessaepidemia-aikana home- ja kosteustautien vaikea seulonta, koska oireet eivät ole yksiselitteisiä ja voivat olla hyvin epämääräisiä, joita on vaikea erottaa tavallisesta kevätflunssasta.

Terveystarkastaja varmasti ensimmäisenä mittaa seulottavan potilaan senkan ja sitten CRP:n.

Kysymys sitten kuuluu, onko tarkastajalla tiedossaan raja-arvot noille tyypilisille testeille. Noissa yleisissä senkkasuositukissa ei ainakaan netissä näy olevan selviä suositusarvoja pienille lapsille.

CRP:stä on todettava, että sen tulkinta on vaikeata tavalliselle sairaanhoitajalle ja jopa lääkärille:

"CRP on lyhenne termistä C-reaktiivinen proteiini. CRP on maksasolujen tuottama valkuaisaine, jonka määrä suurenee huomattavasti monenlaisissa tulehduksissa ja kudosvaurioissa kuten sydäninfarktissa. CRP:n määrä kasvaa jo 6?12 tunnissa tulehduksen alusta, mikä tekee sen käyttökelpoiseksi tulehduskokeeksi.

Pelkän lääkärin tai hoitajan vastaanotolla suorittaman tutkimuksen perusteella ei välttämättä aina pystytä erottamaan, aiheuttaako taudin virus vai bakteeri.

Flunssa voidaan yleensä todeta pelkkien oireiden perusteella. CRP-arvo suurenee herkästi bakteerien aiheuttamissa tulehduksissa, mutta virustaudeissa vain vähän, korkeintaan muutamaan kymmeneen. CRP suurenee bakteeri-infektioissa usein arvoon 100 tai yli. Suurimmat arvot todetaan verenmyrkytyksissä eli tiloissa, joissa bakteeria löytyy verestä.

Virustulehduksia ei yleensä tarvitse hoitaa lääkkeillä, mutta suuressa osassa bakteeritulehduksia antibioottihoito on hyödyllistä."

Jos altistuneiden lasten ja oppilaiden seulonta oikein hankalaksi menee, niin taitaa tulle jopa röntgentarkastukset eteen home- ja kosteusairauksien toteamiseksi:

"Home- ja kosteusvauriopotilaan oireet

Yleensä sisäilmasairaus alkaa silmien ja hengitysteitten ärsytysoireina kuten silmien punoituksena, yskänä ja nuhana home- tai ärsyttävän kemikaalialtistuksen yhteydessä. Alla olevaan taulukkoon on kerätty tyypilliset home- ja monikemikaaliyliherkän potilaan oireet.

Seuraavassa vaiheessa potilaalle tulee poikkeava, yleensä hengitysteiden infektioherkkyys. Potilas voi esimerkiksi sairastaa kymmenkunta poskiontelotulehdusta tai pitkittynyttä keuhkoputken tulehdusta vuoden aikana, kun aikaisempina vuosina ei ole ollut yhtään poskiontelotulehdusta (sinuiittia) tai keuhkoputkentulehdusta (bronkiittia).

Seuraavassa vaiheessa potilaalle tulee poikkeuksellinen väsymys, usein päänsärkyä ja muita kiputiloja eri puolilla kehoa.

Potilas saattaa nukkua yli 12 tuntia vuorokaudessa ja on silti väsynyt. Hänen on vaikea keskittyä mihinkään, tuntuu kuin aivot olisivat usvassa, muisti pätkii ja erilaisia kipuja, tuntopuutoksia on usein raajoissa.

Osalle potilaista tulee pehmytosareumatyyppinen nivel- ja lihassairaus, joka on usein mahdotonta erottaa yleisestä fibromyalgiasta.

Selvä astma harvalla

Loppujen lopuksi melko harvalle potilaalle tulee selvä astma, vaan useimmiten potilailla esiintyy pitkittynyttä yskää, vaihtelevassa määrin liman eritystä hengitysteistä sekä hengenahdistuksen tunnetta.

Osalla potilaista tulee selviä PEF-arvojen laskuja altistuksen yhteydessä, mutta suurin osa potilaista ei täytä klassisen astman diagnostisia kriteerejä.

On kuitenkin syytä korostaa, että yksilötasolla on suuria eroja taudinkuvassa ja taudinkulussa. Esimerkiksi osa potilaista ei juuri saa hengitysteiden ärsytysoireita tai infektioita, vaan taudinkuvaa voi hallita poikkeava väsymys, lievä kuumeilu, päänsäryt ja erilaiset kiputilat.

Hyvin pienelle osalle potilaista voi kehittyä selviä tulehdusmuutoksia keuhkoröntgenkuvaan. Osa näistä potilaista täyttää allergisen bronkopulmonaalisen aspergilloosin, homepölykeuhkosairauden tai muun harvinaisen keuhkosairauden diagnostiset kriteerit.

Osalla potilaista taudinkuva voi muistuttaa sarkoidoosia. Osalla potilaista taudinkuvaa hallitsevat epäselvästä syystä syntyvät toistuvat keuhkokuumeet.

Home- ja kosteusvauriopotilailla on kuvattu myös reumaryvästymiä eli samassa työpaikassa lyhyen ajan sisällä moni henkilö saa nivelreuman tai muun reumasairauden.

Pienelle osalle potilaista voi kehittyä koepalatutkimuksella varmistettu ihon verisuonitulehdus.

Tällä hetkellä ei ole varmaa näyttöä siitä, että home- ja kosteusvauriosairaus lisäisi pahanlaatuisten kasvainten riskiä, mutta asiaa tutkitaan.

Eri ihmisten välillä on suuria eroja saada home- ja kosteusvauriosairaus. Tämän ilmiön tarkkaa mekanismia ei tunneta, mutta epäillään sen johtuvan muun muassa ihmisen immuunivastetta säätelevistä geeneistä."

eskimoRe: "Kohu ja levottomuus" ajaa Juankosken alaluokkalaiset evakkoon 6.2.2016 16.11
kun lapsuus vietetään liian steriilissä kodissa ei synny minkäänlaista vastustuskykyä. viekääpä mummoja ,jotka ovat eläneet ikänsä maatilalla koululle, niin huomaatte ettei mummelin hengitys ala heti vinkua. maatilalla kasvaneet lapset saavat myös harvemmin oireita sisäilmasta tai tulehduksia pikku haavoista. oma lapsi rykii ja köhii luultavasti juuri koulun sisäilman takia, eli kannattaa polttaa koko paska kunnolla tällä kertää. viimeksi kerkesivät sammuttamaan

alan kolmas miesRe: "Kohu ja levottomuus" ajaa Juankosken alaluokkalaiset evakkoon 6.2.2016 23.06
eskimo puhuu asiaa.

Ennen syötiin hiekkaa ja lunta, eikä siinä sen kummempaa tullut. Vastustuskyky vain nousi. Ei maalla entisaikaan navettatöissäkään pahemmin valitettu, vaikkei ilmasto ihan steeriiliä ollutkaan.

Prof. Salkinoja-Salonen on oikeilla jäljillä, kun on selvittänyt, että liian steriileissä tiloissa pesii kaikkein pahimmät sairaudet.

Nykyään sairaaloissakin kierrätetään koneilmaistoinnilla sellaista baketeerikantaa, ettei niihin enää mitkään antibiootitkaan tehoa.

Koulut ei paljon poikkea sairaaloista ja Suomessahan kaikista kouluista taitaa olla noin 15-20% ns. homekouluja, joissa lapsia altistetaan päivittäin aamusta iltaan kaiken maailman pöpöille.

Välitunneilla päästään pikkuisen henkäisemään raikasta ilmaa, mutta jo kohta alkaa puhaltimet taas ruutata ja kierrättää homesienten itiöitä ympäri koulua.

Tietenkään ilmansuodattimiakaan ei ole vuosikausiin muistettu käydä vaihtamassa tai tarkistamassa, koska se ei kuulu opettajien tehtäviin, jotka taas määrätään valtakunnallisissa opetussuunnitelmissa kouluviranomaisten toimesta.

Kouluviranomaisia taas kiinnostaa PISA tutkimusten tulokset, mutta ei se missä kunnossa oppilaat osallistuu kokeisiin.

Kouluterveydenhoitajilla ei ole myöskään mitään ammattitaitoa puuttua esim. luokkahuoneiden sisäilman laatuun, vaikka oppilaat makaisivat lähes tiedottomassa tilassa pulpettiensä ääressä.

Sitten meillä jahdataan lääkärien toimesta jotain yksittäistä valelääkäriä, jonka ei ole todistetusti voitu osoittaa tehneen ainoatakaan hoitovirhettä.

Jos meillä sairaaloissa saa bakteerinfektion vuosittain 40-50 000 ihmistä ja kuolee 700-800 henkilöä steriileissä olosuhteissa, niin mikä onkaan se lukumäärä lapsia ja oppilaita, jotka saavat vuosittain homekouluissa jonkin homesairauden, joka voi olla vakavuudeltaan samaa luokkaa kuin sairaalainfektiot.

Kuntaliitto on esittänyt arvioita, että meillä voi olla jopa 1000 homekoulua. Jos kouluissa on keskimäärin vaikka 150 oppilasta, niin ainakin 150 000 oppilasta on vuosittain homealtistuksen kohteena. Jos tämä olisi aikoinaan tullut Aatun kaasukammioissa ja keskistysleireillä tietoon, niin jopa Aatu olisi ollut kateellinen suomalaisten innovatiivisille kasvatusmetodeille.

"Sairaalainfektiot ja sairaalabakteerit
Lääkärikirja Duodecim
28.11.2012
infektiosairauksien erikoislääkäri Jukka Lumio

Mistä tässä puhutaan?

Sairaalainfektioksi kutsutaan sellaista bakteerin, (jotka aiheuttavat 90 % sairaalainfektioista) viruksen tai sienen aiheuttamaa infektiotautia, joka on saanut alkunsa potilaan hoidon aikana. Sairaalainfektion sijasta suositaan nykyään nimitystä "hoitoon liittyvä infektio".

Samalla tavalla kuin sairaaloiden osastoilla syntyy infektioita, niitä voi kehittyä myös pitkäaikaista hoivaa ja hoitoa antavissa laitoksissa ja lääkärien vastaanotoillakin.

Valtaosa sairaalainfektioista on yksittäin syntyneitä. Vain joka kahdeskymmenes infektio syntyy tilanteessa, jossa osastolla on meneillään sairaalainfektioepidemia (saman mikrobin laajempaa leviämistä potilaasta toiseen). Epidemiat hankaloittavat suuresti osaston toimintaa, mutta toisaalta epidemioissa syntyviä infektioita on helpompi torjua kuin yksittäisiä sairaalainfektioita.

"Sairaalabakteeri"

"Sairaalabakteeri" ei ole asiantuntijoiden suosima termi. Tiedotusvälineissä sitä käytetään kuitenkin yleisesti. Sillä tarkoitetaan sellaisia bakteerikantoja, jotka ovat sairaalassa yleisempiä kuin esimerkiksi kodeissa.

"Sairaalabakteerit" ovat saman lajin bakteereita kuin kotibakteerit (stafylokokkeja, kolibakteereita, Pseudomonaksia, jne.), mutta ne ovat usein vastustuskykyisempiä tavallisesti käytetyille antibiooteille. Eniten esillä ovat penisilliineille ja kefalosporiineille vastustuskykyinen stafylokokki, MRSA, ja uudempana tulokkaana monille lääkkeille vastustuskykyinen kolibakteeri, ESBL.

Sairaalainfektioiden yleisyys

Noin joka kahdeskymmenes (5 %) sairaalaan osastohoitoon tuleva potilas saa sairaalainfektion. Tavallisilla vuodeosastoilla infektioriski on suurin kirurgiseen hoitoon tulevilla, keskimääräinen sisätautiosastoille tulevilla ja pienin lapsipotilailla.

Teho-osastolla olevista potilaista ja vaikeasti sairaista syöpäpotilaista jopa 25?50 % saa sairaalainfektion. Sairaalainfektion saavien osastohoitojakso on keskimäärin viikon muita pitempi. Tämä johtuu infektion vaatimasta hoidosta.

Siten joka kymmenennellä sairaalassa kunakin hetkenä hoidossa olevista potilaista on sairaalainfektio. Sairaalat ovat velvollisia itse seuraamaan sairaalainfektioiden määrää ja sen muutoksia.

Suomessa saa vuosittain 40 000?50 000 potilasta sairaalainfektion. Sairaalainfektioon on laskettu kuolevan Suomessa vuosittain 700?800 sellaista potilasta, jotka olisivat selvinneet hengissä, jos he eivät olisi hoidon aikana saaneet sairaalainfektiota.

Sairaalainfektiot ovat siten suuri kansanterveydellinen ongelma. Toisaalta sairaalainfektio, yleensä sairaalakeuhkokuume, on myös yleisin välitön syy kuolemaan silloin kun perustautia, esimerkiksi syöpää tai vaikeaa tapaturmaa, ei kyetä hoitamaan onnistuneesti ja kuolema on väistämätön. Tällöin sairaalainfektiota on kutsuttu myös "vaikeasti sairaan tai vanhan ihmisen parhaaksi ystäväksi". Silloin se pelastaa pitkittyviltä kärsimyksiltä.

Epidemioita aiheuttavat yleisimmin ripulitaudit (kaikenikäisillä norovirus, lapsilla rotavirus,; Clostridium difficile). Myös influenssa, RS-virus ja muut hengitystieinfektioita aiheuttavat virukset voivat aiheuttaa sairaalaepidemioita silloin, kun niitä on runsaasti muuallakin liikkeellä.

MRSA, ESBL ja muut vastustuskykyiset bakteerit voivat aiheuttaa yhdellä osastolla muutamien potilaiden tartuntaketjuja.

Yleisimmät sairaalainfektiotyypit ovat leikkaushaavainfektiot ja leikkausten jälkeiset kudosten syvät infektiot, virtsatieinfektiot, keuhkokuume, ripulitaudit ja verenmyrkytys. Näistä keuhkokuumeet ja verenmyrkytykset ovat vakavimpia ja voivat johtaa kuolemaan.

Sairaalainfektioiden synty

Huolimatta infektioriskeistä sairaalat ovat puhtaita paikkoja. Sairaaloissa ja sairaalajätteissäkin on vähemmän taudinaiheuttamiskykyisiä mikrobeja kuin kotona ja kotijätteissä. Tämän turvaa sairaaloiden säännöllinen siivous. Suurimman osan sairaalainfektioista aiheuttaa bakteeri.

Aiheuttajabakteeri on useimmiten (60?80 %) sellainen, jonka potilas on tuonut mukanaan sairaalaan tullessaan. Nämä ovat siis ihmisen tavallisia luontaisia bakteereita, kuten suoliston kolibakteereita ja ihon stafylokokkeja. Sairaalaan joutuminen luo edellytyksen sille, että nämä muuten viattomat bakteerit pääsevät tunkeutumaan elimistöön ja aiheuttamaan infektion.

Sairaalainfektion riski on suurin vakavasti sairailla ja niillä, joille tehdään vaativia leikkauksia tai annetaan tehohoitoa. Infektion syntyyn tarvitaan useimmiten tällainen potilaan omaa vastustuskykyä murtava sairaus tai hoito.

Edellytyksiä sairaalainfektioille luovat esimerkiksi tapaturmien tuomat kudosvauriot (esim. tehohoitoa saavat kolaripotilaat), vaikea sydän- tai syöpäsairaus, kirurgin tekemä haava, suoneen laitetut nestehoitokatetrit tai sairauden vaatima raskas lääkehoito (esim. syöpälääkkeet).

Arviolta vain noin kolmannes sairaalainfektioista syntyy siten, että potilas saa tartunnan ulkopuolelta. Tällöin bakteerit ovat yleensä peräisin muista potilaista.

Bakteerien siirtyminen potilaasta toiseen tapahtuu useimmiten hoitohenkilökunnan käsien välityksellä, kun sama työntekijä hoitaa peräkkäin eri potilaita. Vähäisemmässä määrin bakteerit voivat siirtyä uuteen potilaaseen huoneympäristön pinnoilta niitä kosketettaessa tai vierailijoiden käsien kautta. Näitä tartuntoja kutsutaan kosketustartunnoiksi.

Ilman välityksellä, pisaratartuntana, tarttuu harva tauti. Näin tarttuvia ovat useat hengitysteiden virusinfektiot (esim. pieni osa influenssatartunnoista) ja tuberkuloosi. Tuberkuloosi on kuitenkin harvinainen sairaalainfektioriskinä.

Aerosolina eli mikroskooppisten pienten hiukkasten levittämiä, pitkienkin matkojen päähän tarttuvia infektioita, on hyvin vähän. Sairaaloissa on kuitenkin varauduttu näihinkin rakentamalla alipaineisia eristyshuoneita. Niissä hoidetaan esimerkiksi tartuttavaa tuberkuloosia sairastavia, vesirokkopotilaita ja potilaita, joilla epäillään esimerkiksi trooppisia verenvuotokuumeita (kuten Ebolaa)."



Vastaa viestiketjuun

Otsikko:*
Viesti:*
Lähettäjä:*
Sähköpostiosoite:
Lähetä vastaukset sähköpostiini: