Keskustelu
| alan kolmas mies | Pallo Jarmo Nykäselle | 1.4.2016 23.33 |
| Eilen puhuttiin television A-studiossa maatalouspolitiikkaa. Paikalla oli mielenkiintoinen joukko keskustelijoita: - Kimmo Tiilikainen, kepu - Juhana Vartiainen, kok - Arto Laine, S-ryhmä kenttäjohtaja - Jarmo Nykänen, 3. polven maanviljelijä Juankoskelta Keskustelu oli mielestäni hyvä. Selväksi tuli, että maatalous ei kannata, vaikka maatalouteen on lapioitu vuosikymmenien aikana nykyrahassa ainakin 100 miljardia euroa maataloustukea. Nytkin maataloustuen määrä on raportoijasta riippuen ainakin 3-4 miljardia euroa vuodessa. Suuresta tuesta huolimatta maatalous ei kuitenkaan Suomessa kannata. Tällainen tilanne ei tietenkään voi jatkua. Jarmo Nykänenkin totesi, että viime vuonna hänenkin yrityksensä liikevaihto laski 22%:lla eli 74 000 eurolla. Jarmo tilan tulot olivat siis vuonna 2014 noin 336 400 euroa, josta viime vuoteen tulot putosivat siis n. 262 400 euroon. Kukaan ei voi kieltää sitä, että suonenisku on ollut merkittävä Jarmon tilalla, jossa on 65 lypsävää lehmää ja 124 ha peltoa. Kysymys ei siis ole ihan pienestä tilasta. Teollisuuteen verrattuna Jarmonkaan tilan liikevaihdon lasku ei ole mitenkään poikkeuksellista. Selluteollisuudessa, jota tunnen paremmin, on koettu aikoja, jolloin yksittäisten tehtaiden liikevaihto on voinut pudota vaikka 50%:lla, kun sekä sellun hinta että kysyntä ovat pudonneet. Kovin montaa vuotta ei tietenkään voi tällaisia tehtaita pyörittää. Koska olen pian jo 10 vuotta seurannut tarkalla silmällä ja korvalla Juankosken tapahtumia hyvässä ja pahassa, niin panin positiivisesti merkille Jarmon asiantuntemuksen maatalouskysymyksistä ja myös selkeäsanaisesta esiintymisestä. Jarmo tuntui olevan osuuskunnan jäsenenä tyytyväinen Valion tuotekehitykseen, mutta maidon hinta ei tyydytä. Siinäpä se. Maidon hinnan laskulle on omat syynsä. Henkilökohtaisesti minua kiinnosti kovasti Jarmon maininnat mm. Suomen hankintalainsäädännön puutteista. Minunkin mielestäni, on turha jauhaa maatalouden heikosta kannattavuudesta, jos meillä on kaiken lisäksi vielä sisäsyntyisiä säännöksiä, jotka asettaa suomalaisen tuottajan muita EU-maita heikompaan asemaan. Sellaiset esteet on poistettava ja tietysti meidän on ensin tiedostettava nämä kannattavan toiminnan esteet. Vartiainen peräänkuuluutti innovativiista maataloustukea ja tältä osin Jarmo Nykänen tuntui olevan samoilla linjoilla, kunhan tuki vielä tulisi nimenomaan aktiiviljelijöille. Vartianen myös moneen kertaan otti esille kannatettavan maataloustuotteiden brandi-ajattelun ja keskustelussa jopa ehdotti Juankosken Juustoa brandiksi. Juustoa olen minäkin Juankoskelle moneen kertaan ehtinyt jo miettiä lampaanviulun tai hampun sijasta. Konkreettista ehdotusta en ole vielä tehnyt. Kun vähänkään tutkii esim. suuria suomalaisia maidonjalostajia, niin eipä ole ollut tasaista meno. Valio-konsernin koko kotimaan myynti kasvoi vuodesta 2010 vuoteen 2014 vain 8.2%:lla 1 264 milj. euroon. Maitosuomen (Valion maito) liikevaihto taas kasvoi vuodesta 2010 26.1%:lla 177.7 milj. euroon vuonna 2014. Maitomaan (ent. Suonenjoen Osuusmeijeri reppana) liikevaihto sen sijaan kasvoi vastaavana aikana peräti 43%:ia 54.9 milj. euroon. Kun katsoo Maitomaan tuotesortimenttia, niin kyllä siellä isännät ovat tajunneet, mistä kana kusee. Kun vielä tarkastelee Valio-konsernin ulkomaantoimintojen liikevaihdon kehitystä vuosina 2010-2014, niin havaitaan, että liikevaihto kasvoi vain 4.5%:ia ja oli 2014 686 milj. euroa. Parhaalla tahdollakaan ei voi sanoa, että Valio olisi onnistunut jotenkin edes ulkomaan toiminnoissaan, koska esim. 2014 Venäjän pakotteetkaan eivät vielä olleet silloin päällä. Jarmolle tekee mieli vielä sanoa, että sellaisessa yrityksessä tai sen tuotteissa on joku vika, jos yrityksen liikevaihto ei neljään vuoteen juuri kasva. Kun nyt Kuopio on noussut Juankosken yhdistymisen myötä Suomen suurimmaksi maitokunnaksi, niin Kuopiossa tarvitaan ns. Maito Master Plan, jossa selvitetään, mitä tässä täytyy tehdä, että saadaan yksittäiset tilat kannattamaan. Tässä tulee väkisinkin mieleen vanhat hyvät ajat Pöyryllä, kun vielä tehtiiin metsäteollisuuden Master Planeja mielenkiintoisiin maihin. Mukavana muistona on minulla esim. sellainen vuodelta 1977 Portugalista. Pienellä porukalla pantiin kansien väliin, mitä Portugalin metsäteollisuudessa on tehtävä tulevaisuudessa. Kaikki oleelliset tehtaat käytiin nopealla aikataululla läpi ja Portucelin (valtiollisen metsäteollisuuden johtaja) tohtori Sara Cabralin ajatukset otettiin visusti huomioon. Kun nyt katselee sitä, mitä siellä on 38 vuoden aikana saatu aikaan, niin täytyypä olla ylpeä siitä, että on saanut olla mukana tuonkin kehityksen käynnistyksessä. Nyt jos koskaan Suomessa on syytä käynnistää vastaavan tyyppinen uusajattelu maataloudessa. Suomen suurin maitokunta Kuopio sopii erinomaisen hyvin tällaisen toiminnan käynnistykseen. Jarmon eilinen esiintyminen ansaitsee kiitoksen myös sen vuoksi, että hän avoimesti kertoi oikeita omaa tilaansa koskevia faktoja, koska vain faktat tiedostamalla voidaan jotain kehitystä saada aikaiseksi. |
||
| alan kolmas mies | Re: Pallo Jarmo Nykäselle | 3.4.2016 0.15 |
| Jarmo Nykänen näyttää pitävän yo. kirjoitustani aprillipilana, kun olen yrittänyt varovasti käynnistää asiallista keskustelua Suomen maatalouden tulevaisuuden oikeista haasteista. Jarmonkin tilan kohdalla kysymys kuuluu, mitä pitäisi tehdä, että tuotannon arvo kasvaisi noin 30%:lla? Siinäpä on tuhannen taalan kysymys. Kiuruvedeltä lähti taannoin joku maitotilallinen ihan Brysseliin asti kertomaan, kuinka Suomessa maatalousyrittäjien aika menee pääasiassa erilaisten tukikaavakkeiden täyttöön. Topakka emäntä oli punonut tukikavakkeista muistaakseni nelimetrisen köyden EU:n virkamiehille-muistustusköyden. En ole varma, oliko kysymyksessä peräti maatalon emännän tai isännän hirttoköyden prototyyppi. Nyt näkyy Suomessa olevan hirttotuomioissa maanviljelijijöiden vuoro. Yrittäjäthän hirtettiin Suomessa jo 1990-luvulla. Tai sitten Jarmo ei osallistu keskusteluun, kun New Stroms hävisi hallinto-oikeudessa Kylän Uusia Pelisääntöjä koskevan kunnallisvalituksen. Tai sitten Jarmolla on niin kovat kiireet, ettei vain ehdi avaamaan sanasta arkkuaan somessa. Minä en yrittänyt eilen myöskään yhtä törkeätä Aprilli-pilaa, jota Ruben Stiller esitti Pressiklubissaan, että onkin liittynyt kokoomukseen. |
||
| Eero Kekäläinen | Re: Pallo Jarmo Nykäselle | 3.4.2016 8.35 |
| Se Kiuruveden emäntä Kaisa Huttusen ideoima ja maaseutuasiamies/asianainen Mari Tabellin toteuttama lomakenaru oli 25 metrinen, ja siitä puuttuivat vielä vuosilomahakemuslomakkeet, jota maanviljelijän tarvii erikseen hakea, se ei lankea kuin manulle illallinen kuten palkansaajille. Joten tarkennuksena AKMmälle |
||
| Eero Kekäläinen | Re: Pallo Jarmo Nykäselle | 3.4.2016 8.40 |
| Anteeksi nyt tuli ajatuskatkos. Toteuttaja oli MTK pohjois-savon Sirpa Lintunen, Tabell oli kylläkin ideassa mukana. |
||
| alan kolmas mies | Re: Pallo Jarmo Nykäselle | 3.4.2016 10.13 |
| Kiitokset ystävä Eero tarkennuksista. En jaksanut tarkistaa eilen, vaikka aina pitäisi. Mutta ei ole ihme, että maanviljelys ei kannata, kun näköjään maatalon isännän tai emännän lähes koko tehollinen aika menee oman hirttoköyden punomiseen ja 50-vuotta pitkän "ansiosidonnaisen" anomiseen, eikä sitten edes maksatukset tule ajallaan. Kyllä tämänkin pitäisi osoittaa jo kepulle, että olisi aika herätä nykyaikaan. Maatalouden ongelmat eivät ole millään lailla Venäjän viennistä kiinni. Suomella ja Valiollalkin on ollut Artturi Iivari Virtasen Nobel-palkinnosta aikaa sopeuttaa maatalous muutokseen, mutta eipä ole oikeastaan mitään tehty. Kuuluisien voivuorien aikaan maataloustuotteiden vienti oli Suomen koko viennistä muistaakseni 10%. Tänään puhutaan vain elintarvikehuollon omavaraisuusasteesta 70-80%. Jotain on jäänyt selvästi tekemättä Suomen maataloudessa. |
||