Keskustelu
| JJ | Juankosken terveyskeskuksen kohtalo | 28.4.2016 10.45 |
| Nyt jatkuu palvelujen leikkaaminen Juankoskella-- kun lääkäripalvelut maksaa, niin helpompaa on mennä sitten vaikka Nilsiän kaupunginosan terveyskeskukseen. Lyödäänkö vetoa, että tähän vuoteen loppuu myös Juankosken lääkäripalvelut terveyskeskuksessa. SS uutisoi: " Juankoskea uhkaa vuodenvaihteen jälkeen lääkäripula Kuopion kaupunki puntaroi kuinka lääkäripalvelut hoidetaan jatkossa Juankoskella. Osa nykyisistä lääkäreistä ei aio siirtyä Kuopion kaupungin palvelukseen. Kuntaliitos vaikuttaa myös Juankosken terveysaseman iltavastaanottoon. Juankosken peruskorjattu terveyskeskus. Kuva: Juha Vauhkonen / Yle Mistä on kyse? ?Kuopion kaupunki varautuu Juankoskea uhkaavaan lääkäripulaan ?Osa nykyisistä Juankosken terveysaseman lääkäreistä aikoo jäädä Kysterin palvelukseen ?Kuopio selvittää kaupungin nykyisten lääkäreiden halua käydä töissä Juankoskella Kuopion kaupunki miettii kuntaliitoksen jälkeen tarjottavia lääkäripalveluja Juankoskella. Kuopion ja Juankosken kuntaliitos toteutuu ensi vuodenvaihteessa. Juankosken terveysasemalla on nykyisin viisi lääkäriä ja perusterveydenhuollon palvelut tuottaa Kysteri-liikelaitos. Kysteri pitää muutoksiin liittyvät yt-kuulemiset toukokuussa. Kuopion terveysjohtaja Jari Saarisen mukaan osa Juankosken nykyisistä lääkäreistä on ilmoittanut halukkuutensa jäädä Kysterin palvelukseen. Eläköitymisiä ei ole tässä vaiheessa tiedossa. Yle Kuopion saamien tietojen mukaan vuodenvaihteen jälkeen Juankoskelle saattaa jäädä vain kaksi lääkäriä, pahimmillaan ei yhtään. Kuopio selvittää myös kaupungin nykyisten lääkäreiden mahdollisuutta ja halua käydä töissä Juankoskella. Jos nykyiset virkalääkärit eivät siirry Kuopion palvelukseen kaupungin on löydettävä lisää lääkäreitä Juankoskelle. Yle Kuopion keräämien tietojen mukaan viiden lääkärin vastaanotto ostopalveluna yksityiseltä yhtiöltä maksaisi jopa 900 000 euroa vuodessa. Kunta-alalla yhden terveyskeskuslääkärin ostohinnaksi lasketaan karkeasti noin 14 000 euroa kuukaudelta. Terveysjohtaja: Juankoskella riittää lääkäreitä liitoksen jälkeenkin Terveysjohtaja Saarinen sanoo, että Juankoskella on tarjolla kuntaliitoksen jälkeenkin riittävät lääkäripalvelut. Saarinen ei ota kantaa siihen, että Kuopio joutuisi mahdollisesti hankkimaan lääkäreitä Juankoskelle yksityiseltä lääkäriyhtiöltä. Kuntaliitos vaikuttaa myös Juankosken terveysaseman iltavastaanottoaikoihin. Suunnitelmissa on, että jatkossa Juankoskella on arkisin iltavastaanotto kello 16?18 eli kaksi tuntia nykyistä vähemmän. Tällä hetkellä ilta- ja viikonloppuvastaanotto toimii arkisin 16?20 ja viikonloppuisin 8?18. Viikonloppuvastaanotto jatkuu näillä näkymin ennallaan. Iltaisin ja öisin apua saa Kuopion yliopistollisen sairaalan yhteispäivystyksestä. Saarisen mukaan ilta- ja viikonloppuvastaanottojen asiakasmääriä seurataan ja tilannetta katsotaan sen mukaan. Kuopion terveysjohtaja Jari Saarinen sanoo, että pieniin maaseututaajamiin on omat haasteensa saada lääkäreitä töihin. Esimerkiksi Kuopio maksaa lisäkorvausta Nilsiässä, Maaningalla, Karttulassa, Riistavedellä ja Vehmersalmella työskenteleville lääkäreille. Kuopion kaupungin nykyistä lääkäritilannetta Saarinen luonnehtii yleisesti hyväksi. Osa viroista on täytetty sijaisjärjestelyin, mutta lääkäreitä on löytynyt hyvin." |
||
| alan kolmas mies | Re: Juankosken terveyskeskuksen kohtalo | 28.4.2016 23.21 |
| Se on kumma juttu, että Juankoskella joka asiasta menee sormi suuhun. Mutta sitähän ei sovi ihmetellä, koska Juankosken kaupunki on perinteinen pahvintekokaupunki, jossa ei ole kymmeniin vuosiin ymmärretty ajatella tulevaisuutta. Juankoskella Esteri Kangasveijarin aikana kaikki näyttää tulevan eteen yllättäen. Nyt on yllättäen tullut eteen vuonna 2007 suljettu mutta 5 milj. eurolla peruskorjatun ja marraskuussa 2011 avatun hyvässä kunnossa olevan Terveyskeskuksen kohtalo. Esterin voimalla ajaman Kuopio-liitoksen piti parantaa lähipalveluja, mutta nyt saattaakin uhkana olla koko terveyskeskuksen alasajo mm. lääkäripulan vuoksi. Kun peruskorjattu Terveyskeskus avattiin, niin johtava lääkäri Esa Häkli oli tyytyväinen uusittuihin tiloihin. Työterveyshuoltoa lukuunottamatta kaikki toiminnot ovat nyt saman katon alla. Juankosken terveyskeskuksessa on 28 vuodepaikkaa. Terveyskeskuksessa työskenteli vuonna 2011 neljä lääkäriä. Juankosken Terveyskeskus oli vuonna 2011 auki arkisin 8-16. Ilta-, yö- ja viikonloppupäivystys toimii Kaavilla. Ikuista röntgenriitaa Kaavin kanssa ei vielä silloin oltu saatu sovittua, mutta Koillis-Savon kansanterveystyön kuntayhtymä aikoi hankkia uuden röntgenlaitteen Juankoskelle kesään mennessä, koska Kaavi ei halua luovuttaa nykyistä röntgeniä Juankoskelle. Tietääkseni Juankosken perusterveydenhuollon palveluista vastaa Kysteri ja Juankosken terveyskeskuksessa on nykyään 5 lääkäriä, jotka eivät välttämättä halua siirtyä Kuopion leipiin. Kysterissäkin kuuluu YT-luuta heiluvan tiheään tahtiin. Ehkäpä Kaisu voisi valottaa, mikä Kysterissä oikein tökkii, kun suksi ei luista, vaikka Pohjois-Savo on eläkeläisiä pullollaan? Kuopion terveysjohtaja Saarinen on jo maalannut piruja seinälle ja todennut, että Kuopio joutuu mahdollisesti hankkimaan Juankoskella lääkäripalveluja yksityiseltä lääkäriyhtiöltä, koska lääkäreitä on vaikea saada pieniin maaseututaajamiin. Niinpä niin. Suomessa poliitikoille on tullut tavaksi jauhaa väestön ikääntymistä ja sitä, millä tavoin heidän asiansa hoidetaan sotessa. Vähemmälle on kuitenkin jäänyt ajatukset, miten Suomi saadaan nousuun. Ainakaan Suomi ei nouse sillä tavalla, että kaikki panokset laitetaan ikääntyviin 70-90 vuotisiin ihmisiin. Suomessakin on vähitellen ruvettava panostamaan myös lapsiin ja nuoriin. Tässä mielessä on käsittämätöntä, että Suomessa ollaan systemaattisesti ajamassa alas mm. synnytyssairaaloita. Tällä hetkellä synnytyssairaaloita taitaa enää olla jäljellä vain 29 kpl ja moni niistä on sulkemisuhkan alla. Sos. ja terveysministeriössäkin on tiettävästi linjattu, että sellaiset synnytyssairaalat lakkautetaan, joissa synnytyksiä on vain luokka 1000 kpl vuodessa. Tällainen meininki on vienyt siihen, että esim. Kuusamossa on alettu pelkäämään synnytyksiä, kun lähimpään synnytyssairaalaan alkaa olla matkaa jo 200 km. Tällainen matkahan voi tarkoittaa kohta sitä, että taksikuskillakin pitää olla kätilön paperit. Mitkään valekätilön tai lapsenpäästäjän paperit eivät tietenkään riitä. Kehitys on omituista, koska ennen pystyttiin synnyttämään suuremmitta vaikeuksitta saunoissa. Keskimäärin ottaen synnytykset ovat kuitenkin hyvin luonnollinen tapahtuma, joten siinä ei tarvita yliopistotasoista synnytyssairaalaa kuin aivan poikkeustapauksissa. Siispä nyt Juankoskella kannattasi ruveta vakavasti miettimään, voisiko hyvässä kunnossa oleva Terveyskeskus muuttua vaikka moderniksi synnytyssairaalaksi. Kun tämänkin konseptin miettii loppuun asti, niin asialle voidaan varmasti saada sekä yksityistä, että myös Kuopion kaupungin rahoitusta. Mikään ei estä sitä, että synnytysten ohella myös muita tarveyspalveluja markkinoidaan Juankosken modernista terveyskeskuksesta. Moderni synnytyssairaala saattaa tarvita rinnalleen myös muita lyhytaikaisia palveluja synnyttäjien perheenjäsenille. Talouspuolesta todettakoon, että jos suomalainen synnyttää sairaalassa ja on sairausvakuutuksen piirissä niin päivätaksa on 38.10 euroa vuorokaudelta ja keskimäärin kustannukseksi tulee noin 150 euroa per synnytys. Kustannuskattohan on asiakaalle muistaakseni 633 euroa Todelliset synnytyksen kustannukset, jotka sairaanhoitopiiri laskuttaa kotikunnalta ovat kuitenkin HUS:in palveluhinnastossa reilusti 2 000 euroa per ongelmaton alatiesynnytys ja reilusti yli 4 500 per komplisoitunut sektio. Kuopion yliopistollisessa sairaalassa ulkomaalaiselta synnyttäjältä voidaan velottaa jopa noin 10 000 euroa. Ulkomaalaisilta synnyttäjiltä Kuopiokin velottaa palvelun mielellään käteisenä. Juankosken terveyskeskus voidaan kohtuullisin kustannuksin muuttaa moderniksi combi-synnytyssairaalaksi, joka synnytysten ohella hoitaa muitakin terveyspalveluja. Tällainen erikoistunut sairaala voi käsitellä synnytyksiä ainakin 3 000 kappaletta vuodessa. Jos oletetaan, että combi-sairaala velottaa synnyttäjien kotikunnilta keskimäärin esim. 2 500 euroa per synnytys, niin pelkästään näistä synnytyksistä sairaala saisi liikevaihtoa 7.5 milj. euroa. Tätä taustaa vasten kuulostaa erikoiselta, kun yllä olevassa kommentissa Yle Kuopio oli selvittänyt ja ihmetteli ostolääkärien korkeita kustannuksia. YLE:n tietojen mukaan viiden lääkärin vastaanotto ostopalveluna yksityiseltä yhtiöltä maksaisi jopa 900 000 euroa vuodessa. Kunta-alalla yhden terveyskeskuslääkärin ostohinnaksi lasketaan karkeasti noin 14 000 euroa kuukaudelta. Jos yllä esittämäni combi-sairaalaa koskeva alustava laskelma on lähelläkään oikeata, niin eipä ole suuria vaikeuksia järjestää moiseen combi-sairaalaan ensiluokkaista synnytys- ym. terveyshuoltoa. Olen 100% varma, että kätilötkin viihtyvät tällaisen combi-sairaalan palveluksessa, jolla näyttäisi olevan myös runsaasti paikallista maksu- ja sopimuskykyä. |
||
| kamreerin alku | Re: Juankosken terveyskeskuksen kohtalo | 29.4.2016 2.47 |
| Juankoskella on 5 lääkäriä julkisella puolella. Tämän lisäksi työterveyshuollon lääkäri eli hoidon taakkaa jakaa 6 lääkäriä. Tämä tarkoittaa, että meillä on lääkäri/ 800 as. Kuopiossa pitäisi olla kaupungin palveluksessa 150 lääkäriä, jotta palvelut olisivat samalla tasolla. Eihän mikään kunta pysty Juankosken tasoon. Kaiken lisäksi yöpäivystys ostetaan Kysistä! Tällaiseen lääkäritiheyteen pystyy vain kunta, jonka taloudesta ei tarvitse huolehtia, vaan velkaa voi kasvattaa sumeilematta. |
||
| alan kolmas mies | Re: Juankosken terveyskeskuksen kohtalo | 29.4.2016 18.50 |
| Kun tuli lasiin 70 v, niin oli pakko käydä ajokortti uusimassa ja sitä vartenhan pitää olla lääkärin lausunto nykyään. Tapani mukaan vähän viivyttelin tuossa ja aloin sitten varailemaan aikoja julkiselta puolelta Espoossa. Heti todettiin, että ajat on kortilla ja olisi pitänyt tilata vastaanottoaika jo pari kuukautta ennen. Lopulta joku aika löytyi, mutta oli niin myöhään, että ajattelin siinä olevan vielä ongelmia ja voin jäädä vaikka kortittomaan tilaan. No onneksi löytyi sitten yksityinen Dextra, josta sainkin vastaanottoajan seuraavaksi päiväksi. Maksu oli noin 10 euroa korkeampi kuin julkisella puolella. Tarkastus meni hyvin ja siinä jäi muutama minuutti aikaa keskustella lääkärin kanssa myös sotesta, jota vuoden alussa hartiavoimin poliitikkojen kanssa sorvattiin kasaan kaikenlaisiin hallintohimmeleihin. Tyhmänä minä sitten kysyin lääkäriltä, että mikä tässä oikein nykyään tökkii, kun ei meinaa julkiseen lääkäriin päästä kirveelläkään? Totesin lääkärille, että aikoinaan tuolla Pyhäsalmessa, jossa nuorna miesnä asustelin, niin kaverini isä oli kunnan ainoa lääkäri. Kunnassa oli silloin lähes 10 000 asukasta ja yksi lääkäri pystyi hyvin hoitamaan kaikki kuntalaiset. Yhteisen keskustelumme tuloksena tulimme siihen johtopäätökseen, että nykyään ei ole enää olemassa sellaisia hyviä yleislääkäreitä, jotka jo kätellessä tietävät, mikä potilasta vaivaa. Nykyään lääkäritkin tuppaavat olemaan vain yhteen alaan erikoistuneita, jolloin tarvitaan viisi tai 10 erikoistunutta lääkäriä kokeneen entisajan lääkärin sijasta. Kun ensi vastaanotolla lääkärillä ei ole kokemusta, niin kokemuksen puute yritetään sitten paikata lähetteellä kalliiseen erikoissairaanhoitoon. Tällainen systeemi johtaa siihen, että myös erikoissairaanhoito on tukossa. Kamreerin alku on tapansa mukaan puuttunut oikeaan asiaan. Epäilen sitä, että terveydenhuoltopalvelujen säännöstö on meillä mennyt sellaiseksi, että lääkärien aika menee kaikkeen muuhun kuin potilaiden hoitoon. Hyvän esimerkin tästä tarpeettomasta lääkärin ajankäytöstä kuulin äskettäin pojaltani, joka raportoi vastikään taas tulleista uusista määräyksistä, jotka koskivat terveyden huollossa käytettävien aineiden ja tarvikkeiden särkymiseen ja hävittämiseen liityvää raportointia valtion virastoille. Hammaslääkäreille kuuluu tulleen sellaiset säännöt, että kaikki hoitotöissä repeytyneet kumiset hansikkaatkin on raportoitava juurta jaksaen viranomaisille. Poikani kertoi, että näitä hansikkaita repeytyy runsain mitoin pitkin päivää ja heidänkin firmassaan niitä käytetään miljoonia kappaleita vuodessa. Yhdessä sitten ihmeteltiin, että millainen armeija tarvitaan laskemaan näitä repeytyneitä hoitohansikkaita ja kuinka paljon tällainen älytön raportointitouhu oikein yhteiskunnalle tulee maksamaan. Tiestysti tämäkin sinänsä vähäpätöinen asia ja normi tehostuu tietysti merkittävästi, jos Juha Rehulan ja Juha Sipilän digitaaliset järjestelmät saadaan tehokkaasti implementoitua terveyskeskuksiin. Minä kyllä epäilen, että terveyskeskuksissa on näiden kumihansikkaiden lisäksi paljon muutakin raportoitavaa valtion valvontaviranomaisille. Ehkä kuitenkin on vähemmän raporttivaatimuksia siitä, kuinka moni teveydenhoitotoimi on onnistunut ja mikä on onnistuneiden ja epäonnistuneiden hoitojen suhde. Kamreerin alkun raportti Juankosken vahvasta lääkäritiheydestä on huolestuttava, koska sen perusteella voidaan päätellä, että Suomi on menossa kovaa vauhtia kohti totaalista holhousyhteiskuntaa. Yksittäinen ihminen ei enää Suomessa pärjää, ellei hänellä ole koko ajan vierellään lääkäriä tai vähinään yhtä kunnan ja valtion viranomaista, joka valvoo, että yksittäinen ihminen noudattaa virheettömästi kaikkia niitä säännöksiä, joita eduskuntaan valitut kansanedustajat tai Brysselin direktiivinikkarit päivittäin saavat päähänsä. Ei sitten ole ihme, että julkisten menojen osuus Suomenkin bruttokansantuotteesta on luokkaa 58%. Julkisella puolella meillä on töissä jo Juha Sipilänkin mukaan 530 000 henkilöä, mikä on jo 21% työllisestä työvoimasta. Arvattavasti julkinen sektori vielä hankkii runsaasti palveluja myös yksityiseltä puolelta, joten julkisten palvelujen tuottamiseen voi hyvin mennä jopa puolet Suomen työvoiman koko tuotoksesta. Harmillista vain on, että esim. kiinalaiset eivät osta näitä meidän paljon kehuttuja julkisia palveluja, joita suunnilleen puolet Suomen työvoimasta näyttää värkkäävän ja vielä kaiken lisäksi suurella prosentilla vain yhdessä työvuorossa päivittäin. Olisikin erinomainen asia, jos Suomen julkisia palveluja voitaisiinkin myydä vaikka Kiinaan tai Intiaan, josta ne puuttuvat lähes täysin, niin kuka osaisi laskea millainen vientitulo meille syntyisi, jos näitä vietäviä julkisia palveluja vielä tuotettaisiin vaikka 3-vuorotyössä. Jos tämä solmu saadaan avattua uuden soten myötä, niin meillä ei ole mitään hätää. Paperi- ja sellutehtaat voidaan tykkänään unohtaa ja keskittyä vain ns. pohjoismaisten hyvinvointipalvelujen vientiin. |
||
| eskimo | Re: Juankosken terveyskeskuksen kohtalo | 2.5.2016 23.43 |
| koskelle voisi hommata valelääkäreitä, onhan meillä jo valetehtailija ja vale kaupunginjohtaja |
||
| alan kolmas mies | Re: Juankosken terveyskeskuksen kohtalo | 4.5.2016 22.45 |
| Juankoskella tarvitaan vale kaupunginjohtajan tilalle veres kaupunginjohtaja, joka alkaa huolehtimaan kaupungin varallisuudesta, ettei tule vuonna 2011 käynnistyneen peruskorjatun terveyskeskuksen kohdalla samaa virhettä, minkä vale kaupunginjohtaja järjesteli veronmaksajien kiusaksi, kun päätti lähjoittaa kaupungin omistaman Römssyn viimeistelyhallinkin korvauksetta Samovaari-yhtiöiden käyttöön. Senkin hallin jälleenhankinta-arvo on ollut Pöyryn selvitysten mukaan lähes 4 milj. euroa. Kun viimeistelyhalli oli lahjoitettu Samovaari-miehille, niin eikös Esteri lasketuttanut Kuntaliiton Finnish Consulting Groupin erityisasiantuntijalla, että jälleenhankinta-arvoltaan lähes 10 milj. euroa oleva uusi biovoimala on arvoton. Joten arvoton biovoimala voidaan luovuttaa Samovaari-miehille ns. "käypään hintaan" 13 200 euroa, Jos ei pian saada Esterin sijalle verestä kaupunginjohtajaa, niin on olemassa vaara siitä, että Esteri perustaa Samovaari-yhtiöiden puuhamiesten ja kiinteistöjen kehitysyhtiö Revestorin kanssa Tratta PBF:n lomautetuille työntekijille oman paikallisen työterveysaseman. Esterin luottokonsultit ja erityisasiantuntijaat ovatkin jo varmaan kassavirtalaskelmin todistaneet, että tyhjäksi jäävä terveyskeskus on tietenkin arvoton. Kiinteistö voidaan siis myydä maltalaisen Nemea Bankin tytäryritys Revestorille 1:llä eurolla ja samalla kirjataan kaupungin taseisiin muutaman miljoonan euron alaskirjaus. Enää näillä alaskirjauksilla ei olekaan mitään väliä, koska kohta Juankosken surkeat taseet yhdistetään Kuopion vähän isompiin taseisiin. Se on myös selvä, että Tratta PBF:n kivisten yritysaneerausvuosien aikana työvoima on ollut erittäin tiukoilla, joten paikallinen työterveyssanitaario on enemmän kuin tervetullut paikkakunnalle. Jos terveyskeskuksen peruskorjaus maksoi ylilääkäri Häklin mukaan n. 5 milj. euron, niin eiköhän kaupungin taseissa terveyskeskuksenkin arvo ole edelleen suunnilleen 5 milj. euroa ellei enemmänkin, koska kokonaan uutta rakennusta ei nähtävästi peruskorjauksen yhteydessä pystytetty. Juankoskellahan onkin ollut tapana, että kaikki hyvät hankkeet maksaa aina vähintään noin 5 milj. euroa. Ei ole sitten ollut kumma, että veroeurot eivät millään ole riittäneet holtittomaan menoon. |
||