Keskustelu
| Mustakaapu | Kuopion rasitteet Juankoskelta | 23.5.2016 17.02 |
| Kannattaa lukea tarkkaan Kangasperkon selvitykset: hän itse yritti viimeiseen asti, jopa kaksi kertaa saada Faroconin velat kuitatuksi n. miljoonalla eurolla. Nyt hän kertoo, että on jopa kiirehditty velkoja Juankoskelle. Ällöttää. "Henkilöstöstäosa ilman irti-sanomissuojaa Kuntaliitos: Liikkeenluovutuksen piirissä olevat eri asemassa. Juankoski Marita Tiihonen Kuopion ja Juankosken kuntaliitoksessa siirtyvän henkilöstön sijoitussuunnitelma hyväksyttiin viime maanantaina yhdistymishallituksessa. Juankosken kaupungin henkilöstö siirtyy kolmen vuoden irtisanomissuojalla Kuopion kaupungin palvelukseen. Näitä siirtyjiä on noin 200. - Sen sijaan terveydenhuollon palveluksessa olevien osalta asia on vielä auki ja näyttää siltä, että irtisanomissuoja ei tule koskemaan heitä, kertoo Juankosken kaupunginjohtaja Petri Kangasperko. Uudessa kuntarakennelaissa ei irtisanomissuojaa enää ole. Virka- ja työehtosopimuksen piirissä olevat saavat kuitenkin vielä suojan, jonka pituus määräytyy kolmeksi vuodeksi Kuopion edellisen Maaningan kuntaliitoksen perusteella. Juankosken terveydenhuollon henkilöstö on kunnan sijasta Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin liikelaitoksen Kysterin palveluksessa. - Olemme tutkineet kuntarakennelakia perusteellisesti ja todenneet, ettei liikkeenluovutuksella siirtyviä koske irtisanomissuoja. Tämä on aiheuttanut levottomuutta henkilöstössä, mutta pitäisin huolta teoreettisena, sillä terveydenhuollon työntekijöistä on pula, kertoo Kangasperko. Kysteriltä on siirtymässä noin 70 työntekijää Kuopion kaupungin palvelukseen. Siirtoa koskevat yhteistoimintaneuvottelut käydään Juankoskella 6. kesäkuuta. Julkisuudessa on uutisoitu, ettei Juankoskelle jäisi yhtään lääkäriä. Tämä on Kangasperkon mukaan väärä tieto. - Lääkäritilanteesta tulee kohtuullisen hyvä. Myös Kangasperkon itsensä osalta neuvottelut ovat vielä kesken. - Uudet tehtäväni määritellään kesäkuun loppuun mennessä. Juankoskelta Kuopiolle siirtyvistä oikeuksista, vastuista ja velvoitteista on katsottu tarpeelliseksi tehdä vielä tarkempi selvitys. Tarvittaessa työhön hankitaan tilintarkastajilta lisäapua. Kangasperkon mukaan kyse on etenkin Juankosken välimiesoikeudessa voittamasta Premium Board -tehtaaseen liittyvästä Farocon Oy:n takausasiasta, jossa Juankoskella on saatavia noin neljä miljoonaa euroa. - Itä-Uudenmaan ulosottoviraston tehtävänä on ollut laittaa perintä täytäntöön. Kyse on saatavan realisoitumisesta eli Hangon satamassa olevasta isosta kiinteistöstä, joka todennäköisesti menee pakkohuutokauppaan. Olemme kiirehtineet perintää jo pariin otteeseen, kertoo Kangasperko. Velkaa Juankoskella on noin 25 miljoonaa euroa. Lainakannasta yli 70 prosenttia on lyhytaikaista kuukauden mittaista pätkää. - On katsottava, miten se sopii Kuopion lainasalkkuun. Selvitettävänä on myös Koillis-Savon Ympäristöhuolto Oy:n ja Koillis-Savon Vesi Oy:n vastuut ja tukku erilaisia sopimuksia. - Meillä on esimerkiksi valtion kanssa sopimus siitä, että kunta hoitaa kanava-alueen. Myös tyhjän Säyneisen koulun kohtalo on auki samoin kuin kaupungintalon. - Kaupungintalo on kiinteistöyhtiö, jossa on myös valtion tilat. Mitä siihen sitten tulee? |
||
| Älkää unta nähkö | Re: Kuopion rasitteet Juankoskelta | 25.5.2016 17.44 |
| Hangon satamasta reilun 1 km etäisyydellä olevasta vanhasta vuokratontilla olevasta hallista Juankoski ei tule kuittaamaan yhtään euroa. Kaikki mikä siitä hallista tulee, tulee olemaan pelkkää tappiota. Ei kait meillä Juankoskella ole niin pöhelöitä päättäjiä, että pakohuutokaupan kautta odottavat jotakin saatavaksi, koska toisella on ensisijainen kiinnitys miljoonaan euroon saakka. |
||
| alan kolmas mies | Re: Kuopion rasitteet Juankoskelta | 26.5.2016 19.12 |
| Vieläkään ei ole saatu saatu selville, mitä Esteri Kangasveijarin päässä on liikkunut, kun Esteri esitteli Juankosken kaupungin valtuustolle Faroconin varastohallin pienen ja ketterän Tratta PBF:n Euroopan markkinoiden logistiikkakeskuksena, joka tietysti antaa täydellisen turvan kaupungin myöntämälle 5 milj. euron lainalle. Herää kysymys, onko Esterin luottokonsultit näyttäneet Esterille Farocon Oy tilinpäätösten sijasta vaikka Hangö Stevedoring Ab:n tilinpäätöstiedot? Ennen viiden milj. euron takauksen myöntämistä New Stroms Oy oli tarkistanut Farocon Oy:n tilinpäätöstiedot vuosilta 2004-2010. Ensimmäinen tilinpäätöshavainto Faroconin osalta oli 18 kuukautta kestäneeltä tilikaudelta 17.12.2004-31.5.2006. Tilinpäätöstiedoissa kerrottiin, että Faroconin varastohallin omisti Archer Commodities Ltd ja kotipaikka oli veroparatiisi British Virgin Islands. Yhtiön toimitusjohtaja oli Esterin nykyinen hyvä ystävä Sven Moosberg Ruotsista. Farocon Oy oli nostanut kesäkuussa 2005 pankista 1.1 milj. euroa pitkäaikaista lainaa ja maksoi lainalla vuokratontilla olleesta vanhasta varastohalllista 1.1 milj. euroa sekä kunnosti hallia noin 57 000 eurolla. Faroconin tilinpäätöstietoihin kirjattiin ostatun varastohallin hankintahinnaksi tietysti 1.1 milj. euroa, mutta tämän kirjauksen alapuolelle kirjattiin tilien ulkopuolelle, että varastohallin käypä arvo riippumattoman "satamavirkailijan" mielestä on 7 720 000 euroa. Tällaista varastohallin äkkinäistä arvonnousua yli seitsemän kertaiseksi on harvoin jos koskaan Suomessa nähty. Vai onko niin, että Esteri on erehtynyt varastohallin arvosta, kun tilinpäätös oli laadittu ruotsin kielellä ja käypä varastohallin arvo oli erehdyttävästi merkitty taseessa aivan virallisen tasearvon alapuolelle? Ei kai kukaan voi sellaista ajatella, että kaiken kokenutta Esteriä voidaan noin helposti vetää huulesta? Kun tarkastellaan Farocon Oy:n tilinpäätöstä per 31.5.2011, jonka on täytynyt olla kaupungin laittoman takauksen pohjana, kun takaus laitettiin täytäntöön 7.6.2011, niin voidaan todeta tasetiedoista seuraavat tosiasialliset luvut: - varastohallin kirjanpitoarvo 885 214.17 euroa - pitkäaikaista lainaa 978 754.29 euroa - lyhytaikaista lainaa 540 369.27 euroa - lainoja yhteensä 1 519 123.56 euroa - Farocon Oy:n oma pääoma 72 525.72 euroa Koska hallissa ei ollut takaushetkellä mitään toimintaa, niin yo. luvuista nähdään, että varastohallilla on ollut negatiivinen arvo ja sen lisäksi varastohalliin kohdistui vielä yhden milj. euron ensisijainen yrityskiinnitys ennen Juankosken kaupunkia. Ihmetyttää, millä aritmetiikalla Esteri sai Faroconin varastohallin arvoksi jopa 9.6 milj. euroa. Näyttää siltä, että Esterillä ja Esterin luottokonsulteilla on ollut kassavirtalaskelmissa paha laskuvirhe, kun varastohallin diskontattuarvo on laskettu Tratta PBF:n maksaman palvelumaksun eli vuokran perusteella. Tietenkään tämä palvelumaksu tai vuokra ei voi kokonaisuutena kertyä varastohallin arvoksi. Todellisuudessa tuosta kassavirrasta kumuloituu varastohallin arvoksi ehkä korkeintaan vain palvelumaksuihin ja vuokriin liittyvä nettovoitto eli ehkä vain 10% Esterin ja luottokonsulttien ilmoittamasta määrästä. Vuodesta 2011 terminaalimarkkinat ovat ratkaisevasti heikentyneet vuoteen 2016 tultaessa. Näissä olosuhteissa voidaan suurella varmuudella sanoa, että Juankosken tai Kuopion kaupunki ei tule valitettavasti saamaan lainkaan realisointikuluja myöntämänsä ja maksamansa kaupungin takauksen katteeksi. Huvittavinta on se, että kaupunki on vielä mennyt maksamaan varattoman Farocon Oy:n puolesta vielä takausta koskevan välimiesoikeuden kustannuksetkin. Esterin ja muiden päätöksentekijöiden kannalta tämä ei tietysti hyvältä näytä. |
||
| neljäs veronmaksaja | Re: Kuopion rasitteet Juankoskelta | 26.5.2016 19.58 |
| Jonkinlainen suojatyöpaikka Esterille järjestellään liitoksen myötä ellei itse älyä ennen sitä siirtyä syrjään. Kyllähän tämä konkurssikypsän alueen liitos nostaa pahaa verta, virkamiestasolla paheksutaan ja ihmetellään johtoa. |
||
| verkostomies | Re: Kuopion rasitteet Juankoskelta | 27.5.2016 0.53 |
| Esterihän on ainoa, jolle on korvamerkitty paikka Kuopiossa. Esterin paikkaa harkittaessa on syytä kiinnittää huomiota Esterin kiistattomiin vahvuustekijöihin. Esteriä ei pitäisi kuitenkaan päästää rahan kanssa mihinkään tekemisiiin, koska Esteriille miljoona euroa on vain taskuraha. Esterin vahvuusalueita on verkostoituminen. Esteri voi ottaa huolekseen kaikkien Kuopion kaupungin ja liitoskuntien omistaminen yhtiöiden hallitusten puheenjohtajuudet, jolloin synergiaedut maksimoituisivat. On aivan varma, että Esterin nuijan alla Kuopiossa saadaan selvää ryhtiä kaikkiin verkkohin kuten esimerkiksi: - kouluverkot - tietoverkot - viemäriverkostot - vesijohtoverkostot - moottorikelkkareitit yksityisille maille - sähköverkot - kaukolämpöverkot - katuverkostot - jne. Kyllä näissä yhdelle taitavalle verkostoitujalle tehtäviä riittää hyvin eläkeikään saakka. |
||
| Kouraan ajattelija | Re: Kuopion rasitteet Juankoskelta | 27.5.2016 9.36 |
| Nykyisin on muotia downshiftaus eli lerpahtaminen. Juankoskelle voisi jäädä aivan hyvin kaupunginjohtaja, koska -talokin jää. Tehtävät vain siirrettäisiin Kuopioon. Entisestä Juankoskesta muistuttaisivat tormestarit ja kaupunginjohtaja. |
||
| alan mies | Re: Kuopion rasitteet Juankoskelta | 29.5.2016 17.11 |
| Kävinpä tässä Tukholmassa alani messuilla ja mamuja katselemassa. Messut olivat jo aivan täynnä vihreää biohuumaa eikä kävijöitäkään enää juuri ollut. Sen sijaan mamuja oli etnistä enemmän. Pakko kirjoittaa, kun on samat kirjoitukset JuanKoskisen sivustolla kuin lähtiessäni. Sen sijaan maailma muuttuu nopeasti, jopa muutosnopeuden derivaatta kasvaa. Tämä huomautus siksi, että matematiikan taidot ovat yhä tärkeämpiä ja ne rapistuvat Suomessa. Muutoksen nopeuden huomasi jo Norwegianin lennolla, jossa kaikki oli tehtävä itse. Ei autettu edes laukun nostamisessa ylälokeroon. Minä nyt en tarvinnut opastusta, mutta kyllä lentoyhtiökin tarvitsisi palvelumuotoilijan. Tuli tietysti mieleen Juankosken jämähtänyt taajama. Täytyy sanoa, että siellä tehdään virhe virheen perään. Ensin yritetään startata kannattamaton tehdas ja sitten, kun sen menetyksistä saisi millin takaisin, sitä ei oteta. Ja perustelu on vennamolainen eli, että kaikki esiin ja rosvot kiinni. Nuorena luin oululaisen ajattelijan, Yrjö Kallisen kirjan "Tässä ja Nyt". Sen mukaan pitäisi juankoskistenkin ruveta elämään. Raha on aina rahaa ja maine on mainetta. Tosin jos maine menee, niin ei voi tehdä enää rahaa. Juankoskella on ollut kaksi taistelevaa metsoa ja molempien maine on mennyt arvelluttavissa toimintatavoissa. Nemea-pankki on pihdeissä, josta puristus tulee koko ryppään bisneksiin. Ei se riitä, jos on omaisuutta, joka tuottaa kaiken aikaa julmetut tappiot. Viimein alkaa kutistuminen kohti loppua ja pitää ruveta myymään omaisuutta halvemmalla kuin ostohinnalla. On muuten huvittavaa, että jopa Kuopion nettisivuilla ilmoitetaan Revestorin tiloja vuokrattaviksi. Oululainen sotarunoilija Kaarlo Kramsu kirjoitti aikoinaan tunnetun runon, jossa sanottiin, ettei oikeutta maassa saa, ken itse sit ei hanki. Tämä ei kyllä pidä paikkaansa tuolla hallinto-oikeuksien puolella ja siksi on turha taistella tutkainta vastaan. Minä katson oikeudeksi sen, että saataisiin vähintään tuon miljoonan verran rahaa takaisin. Kansan syvien rivien oikeus on viime kädessä se oikein oikeus. Kyllä kansa katsoisi kieroon, jos Juankosken hallitus pantaisiin jotain korvaamaan, ja sen korvauksen suorittaisi kepu, kuten eräs selkärangaton on ehdottanut. New Stroms on nyt sitten viimeisten tietojen (2011) mukaan yksilöitynyt Veikko Luoteeseen, mieheen, jonka arvelluttavat bisnekset varsinkin pankki muistaa ja kaipa vanhemmat kommunistitkin. Sen sijaan Krister ja Heikki ovat ovelia bulvaaneja, jotka eivät ota vastuuta mistään ulkopuolisesta firmasta. Näyttää kuitenkin Krister vetäneen viimekin vuonna hyvät konsulttipalkkiot firmalleen suoran palkan lisäksi. |
||
| alan kolmas mies | Re: Kuopion rasitteet Juankoskelta | 30.5.2016 1.07 |
| alan mies kertoo meille taas ihmeellisiä asioita laajoilta ulkomaan matkoiltaan. Nyt alan mies oli halunnut tutustua Tukholmassa metsäteollisuuden uusiin trendeihin ja tietysti samalla vannoutuneena anti-suvakkina suoritti myös mamuja koskevan markkinaselvityksen, josta meille impivaaralaiselle on paljon korvaamatonta hyötyä. Kumma juttu, miten entinen sellutehdas onkin nykyään modernisti biotuotetehdas. Ainakin Äänekoskelle tuleva sellutehdas. Lappeenrannassa UPM:n Biofore-miehet ovat myös keksineet, että sellunteossa niukasti syntyvästä mäntyöljystä onkin hyvä tehdä modernisti biodieseliä, kun ensin käytiin lobbaamassa EU direktiiviherrat kaksoislaskennan käyttöön toisen sukupolven biopolttoaineissa. Lobbarit olivat kertoneet direktiiviherroille, että niukka mäntyöljy on selvästi arvoton jäte, jolla ei ole mitään muuta käyttöä kuin polttaa heikolla hyötysuhteella auton moottoreissa. Jos oletetaan, että sellunkeitossa raaka-aineen saanto on vähän alle 50%:a ja diesel-mooottorin hyötysuhde noin 30%:a pitkässä juoksussa, niin eikös tästä sunnilleen tule kokonaishyötysuhteeksi 50% x 30% eli 15%. Tämän hirveämpää kalliiden ja niukkojen raaka-aineiden tuhlaamista ei millään voi hyväksyä, vaikka kysymyksessä on moderni biotuote. Ruotsalaiset ja suomalaiset lobbarit ja poliitikot saivat vihdoin viime vuonna väännettyä direktiivit sellaiseen ojennukseen, että ILUC-direktiivissä mäntyöljy rinnastetaan metsäteollisuuden arvottomaksi tähteeksi, joten siitä valmistetun biopolttoaineen uusiutuva osuus voidaan laskea kaksinkertaiseksi. Tällaisella EU:n hokkus-pokkus tempulla vedettiin matto välittömästi esim. Forchemin ja Arizona Chemicals yhtiöiden jalkojen alta. Kyseiset yhtiöthän ovat vuosikymmeniä valmistaneet mäntyöljystä mitä arvokkaampia erikoiskemikaaleja ilman mitään keinotekoisia tukia. Eikä perinteistä luontoystävällistä mäntysuopaa tietysti mikään tunnettu kemikaali voita silloin, kun mattoja pestään Saimaan rannalla puhtaassa järvivedessä. Harvoin saa haistaa niin ihanaa luontoystävällisen kemikaalin hajua kuin aikoinaan oli esim. Imatralla mäntyölytislaamon vieressä. Se on aivan jotain muuta kuin tunkkainen biodieselin tai bensan haju. Talouselämä lehden mukaan mäntyöljyalan järjestö Pine Chemicals Association on nyt saanut valmiiksi Fraunhofer-instituutilta tilatun laajan selvityksen, jossa on vertailtu perinteisiä mäntyöljytuotteita ja biodieseliä kasvihuonepäästöjen, taloudellisen arvonlisän ja myös työpaikkojen tuotannon osalta. Kun tarkasteluun oli otettu vuoden 2015 koko EU:n alueen mäntyölytuotanto noin 950 000 tonnia, niin voitiin todeta seuraavat edut perinteisen mäntyölyjalostuksen osalta biodieselin valmistukseen verrattuna: - kasvihuonepäästöt -23% - taloudellinen lisäarvo +500% - työpaikkojen lukumäärä +260% Olli Rehn ei ole kiireiltään vielä ehtinyt tähänkään asiaan syventymään, kun on hartiavoimin ollut vääntämässä Lylyn kanssa uutta yhteiskuntasopimusta, jolle on nyt laitetty nimeksi toistaiseksi kiky-sopimus. Minä veikkaan, että tuo kiky-sopimus joudutaan vielä saattamaan moderninpaan muotoon. Sopivampi nimi saattaisi olla vaikka biodigi-sopimus. Ainakin se olisi moderni, eikä siinä puhuttaisi mitään palkoista, työajoista, paikallisesta sopimisesta, luottamumiehista tai meitä suomalaisia niin hirvittävistä asioista kuin kilpailukyky. Meillä eläköityminen onkin mennyt jo niin pitkälle, että ei meille enää kannata mitään jauhaa kilpailukyvystä, kun tummaihoinen Usain Bolt juoksee satasen vähän päälle 9 sekuntia ja kenialainen vastaikään keihäänheiton aloittanut lyhyen läntä heittäjä paiskaa keppiään muutaman askeleen vauhdilla jo lähemmäs 95 metriä. Ollin olisi kyllä hyvä nyt kaivella Fraunhoferin raportit sateisten kesäiltojen lukemisisksi tai muutoin meillä voi käydä niin, että bioenergiaan ja tuulisähköön hurahtaneet kepulit pian laittaa kaiken saatavilla olevan arvokkaan biomateriaalin verovaroin tuettuna aina jonkin tyyppiseen polttokattilaan, kun ei mitään muuta keksitä. Parasta oli myös hillitä Sipilän Juhan häkäpönttöautojen rakenteluharrastusta, koska tutkimattakin on selvää, että siinä puuhassa pienhiukkaspäästöjen täytyy olla erittäin korkealla tasolla. Nykyään ei VTT:n taholla hyvällä silmällä katsota edes perinteistä puulämmitteistä klabi-saunaa. Pekka Puskan THL:kin on jo pari vuotta sitten selvittänyt, että pienpuiden poltossa meillä kuolee vuosittain 400 henkeä, joka on jo huomattavasti korkeampi luku kuin vuotuisten liikenneonnettomuuksissa kuolleiden määrä. Kyllä tällainen kepuleiden yhteiskunnan piikkiin menevä biodigi-meno hirvittää vanhaa konservatiiviä, eikä Juha Sipilän kehittämän kellon mukaan olla kuin vasta puoli seitsemässä. Siis vain puoli tuntia apatiasta eteenpäin ja luovuuteen on matkaa meillä Suomessa vielä kaksi ja puoli tuntia. |
||