Keskustelu

PepponeJuankoski voisi tänään olla toisenlainen30.5.2016 17.06
Viimeisen kahden vuosikymmenen aikana Juankoskella on tehty päätöksiä, jotka ovat aiheuttaneet kiistelyä ja valituksia.
Merkittäviä taloudellisia tappioita ovat synnyttäneet Nivala Timber, Juankosken saha, kelvoton kiinteistönhoito ( terveyskeskus, koulut ) ja rakentamisen elefanttitauti (kaupungintalo), Stromsdalin omistajapolitiikka, PBF:n takaus kaikkine kylkiäisineen, Juankosken Biovoimala, peli Savon Voimalla, osakekeinottelu, Kehitysmasuuni, Savon kuituverkko.

Etsimättä syyllisiä voidaan todeta, että meitä on vaivannut erityisen huono onni. Kaikki suuret hankkeemme ovat epäonnistuneet. Omaa ja valtion rahaa on palanut suunnattomasti. Tyhjiä ja toimettomia tiloja jää Kuopiolle perinnöksi.
Hieno kanavakokonaisuus siirtyy uudelle omistajalle lähes käyttämättömänä.

Lämmityskapasiteettia riittäisi melkoiselle osalle Kuopiota.

Lohdutukseksi Juankoskelle voidaan sanoa, että paljon paremmin ei ole mennyt muillakaan. Yteistyö ei ottanut sujuakseen. Nilsiä kaatui jo ennen meitä ja loput kunnat tulevat seuraamaan meitä kohti Kuopiota.

Yksi yritys on kuitenkin onnistunut ja vain siitä syystä, että meillä ei ole ollut sen toimintaan mitään sanomista. Metallikutomo- Tamfelt- Metso- Valmet on vaihtanut omistajaa, mutta toiminut kiitettävästi.

Teollisuuden ja yritystoiminnan on oltava markkinaehtoista. Tämä kai on yhteiseksi opiksi otettava.

Mitä tästä kaikesta on jäämässä käteen. Lopetettu kunta ja loputon kiistely ja oikeudenkäynti, Vastuiden siirto Kuopiolle tuskin pelastaa meitä leivättömältä pöydältä.

Oli suuri onni, että valtio paimensi meidät kriisikuntalain perusteella liitokseen. Ilman tätä toivon kipinää meitä olisi tänään puolta vähemmän.

juristin alkuRe: Juankoski voisi tänään olla toisenlainen30.5.2016 18.36
Eikö tavallisesti viisas Peppone vieläkään uskalla tunnustaa tosiasioita?

Eikö Peppone muista, mitä Juho Kusti aikoinaan takoi suomalaisten kovaan päähän: "Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku"?

Onkohan Peppone ottanut kaikki lääkkeensä tänään vai haluaako hän vain olla hienotunteinen, kun on päästänyt alla olevan sammakon suustaan keskellä päivää:

"Etsimättä syyllisiä voidaan todeta, että meitä on vaivannut erityisen huono onni. Kaikki suuret hankkeemme ovat epäonnistuneet."

Koska kaikki, mihin kaupunki on ryhtynyt viimeisen yli 20 vuoden aikana, on mennyt pieleen, niin ei voida mitenkään sanoa, että kysymyksessä on ollut erityisen huono onni.

Kysymys on ollut erittäin suuresta tyhmyydestä ja jääräpäisyydestä.

Juankosken erityisen huono onni on jatkunut vuodesta toiseen, kun kaupungissa hallintosuhteet ovat menneet päälaelleen ja kaupunginjohtajasta on tullut korkein päättävä elin kaupungissa. Tästä syystä kontrollia ei ole ollut ja se on johtanut pienen kaupungin totaalisen tuhoon.

PepponeRe: Juankoski voisi tänään olla toisenlainen30.5.2016 21.55
Juristin alku tahtoo osoittaa, että Juankosken poliittiset päättäjät ovat olleet vuodesta toiseen yhtä avuttomia.
Hän tahtoo todistaa, että ei edes nykyinen keskustan ulkopuolisista voimista koostuva koalitio pysty mihinkään.
Eräällä tavalla hän on oikeassa. Valta on vaihtunut, mutta virkamiesjohto on pysynyt samana.

Lopputulema hänenkin todistelussa johtaa siihen, että Juankosken kaltaisella pienellä kunnalla ei ole olemassaolon oikeutta. Vaaleilla ei ole merkitystä, koska pienestä populaatiosta ei löydy voimia, jotka voisivat muuttaa politiikkaa.

Tässä muutosvoiman puutteessa on meidän huono onnemme. Me olemme tuomittuja epäonnistumaan kerta toisensa jälkeen. Lopputulos on ennalta määrätty.

On surullista todeta, että kaltaisessamme kunnassa ei poliitikoilla ole todellisuudessa valinnan vapautta. He vain luulevat näin ja keräävät vaalien alla erilaisten tunnusten alle listoja, jotka eivät merkitse muutosta minkäänlaisella vaalituloksella.

PVRe: Juankoski voisi tänään olla toisenlainen30.5.2016 23.10
Moro,
kun ny aletaan. Olen täysin samaa mieltä juristin alun kanssa. Vuodesta toiseen olen joutunut "nurkkaan" joko yksin tai ryhmäni kanssa, jopa nykyisin omassa ryhmässäni on ollut sitä pelleilyä, jota en kykene sietämään.
Muistan kuitenkin sen, kun edes jotain liikahti ja se oli vuosi 2008 ja sen tuoma vaalivoitto persuille, siis meille, jolloin saimme lähes 22 prosenttia äänistä. Silloin vain Pepposen tuntemat puolueet ja valtuustoryhmät pitivät meidät sivussa todellisesta päätöksenteosta muodostamalla koalition vain ja ainoastaan meidän valtuustoryhmää vastaan. Pena, Masa, Minä, Mika, Tuula ja Seppo olimme valmiit uuteen aikaan ja uudenlaiseen valtaan, mutta Kepu-demari-vasuri-kokoomus koalitio vei meiltä kaikki paikat. Todeellista demokratiaa ja todellista vaalitörkeyttä. Silloiset päättäjät eivät halunneet antaa demokratialle mitään ja onnistuivat siinä. Myös siinä synnytettiin koko Juankosken kaupungin tuho ylisuurilla ja täysin turhilla investoinneilla, velkaanotolla ja sitten PB:n rahoitus myöhemmin. Joten ei kaikissa päättäjissä ja luottamushenkilöissä vikaa ollut. Mutta se vain totean, että kaikki todelliset uudistajat ja tekijät jättäytyivät pois seuraavista vaaleista ja tilalle tuli sama pelkurimainen ja heikko valtuusto/hallitus/toimielimet. Ei kannata syytellä viranhaltijoita. He todellakin vain esittelevät asiat, virkavastuulla, kuten luottamushenkilöt päättävät virkavastuulla.

juristin alkuRe: Juankoski voisi tänään olla toisenlainen31.5.2016 2.18
Peppone yrittää vielä todistella, että Juankosken ongelmana on ollut kunnan pieni koko ja erityisen huono onni:

"Lopputulema hänenkin todistelussa johtaa siihen, että Juankosken kaltaisella pienellä kunnalla ei ole olemassaolon oikeutta. Vaaleilla ei ole merkitystä, koska pienestä populaatiosta ei löydy voimia, jotka voisivat muuttaa politiikkaa."

Kehottaisin tavallisesti viisasta Pepponea perustelemaan paremmin yllä esittämänsä perättömän väitteen. Peppone näkyy pitävän luonnonlakina, että kunnan koolla ja sen menestymisellä olisi selvä lineaarinen yhteys ja vielä niin, että pieni kunta ei voi menestyä ja vain suuret kunnat menestyvät.

Aivan aluksi kehotan Pepponea tutkimaan vaikka kuntaliiton kuntatilastoja. Sieltä löytyy mm. tiedot vuodelta 2016, jolloin meillä on kuntia yhteensä 312 kappaletta. Vuodelta 2015 löytyy Suomen väkilulu 5 487 308. Vuonna 2015 kuntia meillä oli 317 kpl ja kuntien asukaslukujen keskiarvo oli 17 310 kpl sekä asukaslukujen mediaani 6 068 kpl.

Vuonna 2008 kaikkien Suomen kuntien mediaaniasukasluku oli 4 964 eli suunnilleen sama kuin Juankoskella nyt. Tästä voidaan vetää sellainen, että Juankoski on kokonsa puolesta hyvinkin tavonomainen suomalainen kunta.

Jos Pepponen johtopäätelmä kuntakoosta, erityisen huonosta onnesta ja menestyksestä on tosi, niin Suomesta voidaan lopettaa varmaankin ainakin 200 kuntaa. Ehkäpä Suomen asukaslukukin voisi silloin olla vain noin 3 000 000.

Sellaista johtopäätöstä ei voida Kuntaliiton tilastojen perusteella vetää, että tavanomainen suomalainen kunta ei voi nykypäivänä menestyä, joka on se johtopäätös, jota Peppone yrittää nyt syötää tekosyynä Juankosken päättäjien ja virkamiesten päättömiin toimiin ja erityisen huonoon onneen.

Koska en nyt aio sytemaattisesti käydä läpi kaikkia Suomen kuntia, niin otanpa vain esimerkiksi Puolangan kunnan Kainuusta, jonne itsekin muutin Helsingistä vuonna 1952 lyhyelle vierailulle.

Juha Sipilä on elellyt Puolangalla huomattavasti pitempään kuin minä, mutta ei ole tainnut Juha Sipiläkään määrätä Puolankaa vielä lopetettavaksi.

Puolanka oli aikoinaan ja on vieläkin yllättävän vireä kunta, joka katsoo luottavaisesti tulevaisuuteen.

Puolangallahan on nykyään asukkaita vain vain 2 824 kpl. Pepponen johtopäätelmien mukaan tällainen kunta ei voi menestyä.

Puolanka on kuitenkin menestynyt huomattavasti paremmin kuin erityisen huono-onninen Juankoski. Puolangalla konsernitulos vuosina 2012-2014 oli seuraava:

- 2012 plussaa 484 400 euroa
- 2013 plussaa 172 512 euroa
- 2014 plussaa 60 918 euroa

Plussaa näyttää tulevan vuodesta toiseen. Veroprosentti on Puolangalla Juankoskeen verrattuna ihan hyvä 21.00%.

Puolangalla on työntekiöitä vain 125 kpl ja Attendo Oy oli vuonna 2014 tuottanut sos. ja terveyspalvelut jo kahden vuoden ajan.

Se mikä Puolangan tilinpäätöksiä katsellessa pistää silmään, on tarkuus ja huolellisuus, jolla talousluvut on esitelty.

Kiinnitin erityisesti huomiota keskuskeittiön suoritteiden kirjaamiseen. Puolangan tilinpäätöksistä löytyy yksityiskohtainen raportointi, kuinka monta lounasta, päivällistä tai aamupalaa keittiöstä on toimitettu minnekin.

Samalla tavalla esim. siivouspalveluista Puolangalla selviää joka ikinen neliömetri, mitä siivouspalveluissa on siivottu useiden vuosien ajan.

Kun sitten vertaa näitä raportteja esim. Juankosken vastaaviin raportointeihin, niin ei voi muuta kuin hävetä.

Juankoskella kaikki keskeiset suoritetiedot esim. em. sektorilla on pyritty salaamaan. Sama koskee kaikkia sivistystoimeen liittyvää keskeistä raporointia.

Vuosikymmenien kokemukseni teollisuudesta on paljastanut minulle sen, että ne yritykset, joiden laskentatoimi on kunnossa yleensä myös menestyvät hyvin. Sama sääntö koskeaa kaikkea taloudellista toimintaa.

Puolanka on laatinut kuntastrategian vuoteen 2020 saakka. Tämän strategian yksinkertainen visio on seuraava:

"Puolanka on tulevaisuuteensa luottava elinvoimainen maaseutukunta. Puolanka elää paikallisesta yrittäjyydestä ja tarjoaa kattavat palvelut kuntalaisille ja matkailijoille".

Juankosken katastroofissa kysymys ei ole ollut erityisen huonosta onnesta, vaan välinpitämätömyydestä ja äärimmäisestä kyvyttömyydestä johtaa taloudellista toimintaa.

alan miesRe: Juankoski voisi tänään olla toisenlainen31.5.2016 8.41
Peppone puhuu huonosta onnesta, mutta se on tietysti ylimalkaisesti ja väärin sanottu. Huonoa tai hyvää onnea pitää verrata todennäköisyyksiin.

Peppone oli luetellut ison joukon huonoja Juankosken projekteja. Olisi ilmeisesti ollut parempi, jos niitä mitään ei olisi edes aloitettu.

Jos olisi heitetty lanttia kunkin projektin kohdalla aloitetaanko vai ei, niin noin puolet noista huonoista projekteista olisi jäänyt aloittamatta. Tällaiseen pystyy jopa opetettu apina. Kyllä silloin voidaan sanoa, että johto on ollut todella huono, kun on apinaa huonompi tulos.

Alan kolmas mies tuossa yllä todistelee aivan turhaan, kuinka pieni Puolankansa on menestynyt. Se on kuitenkin täysin selvää, että on korrelaatio kunnan johdon kyvykkyyden ja kunnan koon välillä. Tosin menestymiseen vaikuttavat monet muutkin tekijät, mutta erityisesti Juankoskella suurin syy on ollut osaamattomuus, jota mikään muukaan vaihtoehto kunnan johdossa ei olisi paljon parantanut. Kun näissä pienissä kunnissa on kepuloisten johto, jolle ei voi mitään, ei noista kepuloisista löydy pienestä joukosta riittävää osaamista.

Kunnan menestys pitää katsoa sen mukaan, kuinka paljon kunta saa valtion apuja suhteessa omiin verotuloihinsa. Tällaisesta tarkastelusta selviää, että Puolanka on ollut itse asiassa tosi paljon enemmän siipiveikko kuin Juankoski.

http://yle.fi/uutiset/sata_kuntaa_elaa_suomessa_muiden_rahoilla__katso_oman_kuntasi_tilanne/7655863

PepponeRe: Juankoski voisi tänään olla toisenlainen31.5.2016 8.51
Juristin alku näkee Juankosken huonon onnen pikemminkin huonona herraonnena esim. Puolankaan verrattuna.
Rivien välistä on luettavissa myös menestyksen tekijät. Sekä hän ja Juha Sipilä muuttivat pois Puolangalta.Todisteet ovat vakuuttavia.
Tunnen omakohtaisesti myös Puolangan. Asukasluku on sielläkin puolittunut, mutta kaikkea lahjakkuutta ei ole viety pois. Köyhyys pelasti aivopaon.
Myös kainuulaisille tyypillinen varovaisuus on pelastanut kunnan ylettömältä riskinotolta.

Juha Sipilän asui Joukokylässä. Hänen postiautonsa kulki kylälle joka toinen päivä. Joka toinen päivä auto ajoi Suolijärven kautta. Keskikoululaisen oli muutettava kylälle, jos mieli koulusivistystä. Ei auttanut kuin marssia Parkkisen huonekalukauppaan ja ostaa pöytä sekä tuoli ja muuttaa Väyrysen yläkertaan.
Lukiovaiheessa Puolangalta oli lähdettävä ja Puolangalle kuulunut herraonni onkin koitunut aivan muille.

Puolangan kuntastrategia ulottuu siis vuoteen 2020 saakka. Sen pitemmälle ei sitäkään tarvitse laatia. Ainoastaan liitoskumppanin puute antaa sille muutaman lisävuoden.

Jatkoaikakin on mahdollinen. Soteuudistus voi merkitä ratkaisevaa helpotusta Puolangan ja Juankosken kaltaisille kunnille. Juuri tästä syystä Juankoskikin voisi olla toisenlainen.

alan miesRe: Juankoski voisi tänään olla toisenlainen31.5.2016 10.37
Urbanisoituminen on kaiken hyvän alku. Jos katsotaan lukioiden menestystä, niin eipä siellä parinkymmenen kärjessä ole juuri muita kuin isojen kaupunkien lukioita.

Kun sitten parhaimmat nuoret muuttavat vielä pienistä kunnista eliniäksi tai ainakin työvuosiksi suuriin kaupunkeihin, niin ei pieniin kuntiin paljon älykkyyttä jää.

Tämäkään ei ole sitten mitään onnea, vaan ennustettava kehitys, johon pitää varautua. On hyvä, että kuntakoko kasvaa, jos ei muuten niin väkisin, kuten mallikunta Rääkkylässä.

Kouraan ajattelijaRe: Juankoski voisi tänään olla toisenlainen31.5.2016 12.53
Puolangalla oli 1960-luvulla yli 7500 asukasta. Ovat säästäneet itsensä hengiltä. Pessimistit.

alan miesRe: Juankoski voisi tänään olla toisenlainen31.5.2016 14.26
On kai monta kertaa todettu, että erilaiset lukiomenestyksen mittarit korreloivat aika huonosti elämässä menestymisen kanssa. Joku on joskus tehnyt hiukan älyllisempää tutkimusta ja todennut, että äidin koulutustausta on paras mittari menestykseen.

Äitien koulutustausta sisältää kaiken sen lukioiden eroihin liittyvän informaation, jonka muut tekijät sisältävät yhteensä.

Tutkijat eivät kuitenkaan uskalla tehdä tutkimuksia puoluetaustan ja menestyksen välisestä korrelaatiosta. Jos sellainen tutkimus tehtäisiin, niin väitän, että parhain menestys osuu ruotsalaisille, kokoomukselle ja vihreille. Huonoin sitten muille ja kaikista huonoin kepuloisille.

Ei tarvitsisi monia muita asioita tutkia, mutta eivät uskalla edes Laesterä tai Porin urbaani mies tehdä tällaista tutkimusta. Ovat kuin alan miehet, jotka mielistelivät Pekkarista ja TEM:iä.

Juankosken ongelmien juurisyy on kepuloisten valta ja liian suuri kannatus. Juankoskella nimenomaan äidit ovat menneet tehtaisiin töihin ja jääneet maitotilalleen eivätkä ole sivistäneet itseään ja siten lapsiaan.

Juankoskella oli siis pieneksi kunnaksi niin hyvät oltavat, että ei olisikaan voinut tapahtua kehitystä. Päinvastoin, Juankosken taantuminen on jo kylvetty ammoisina aikoina äidin munasarjoihin, joskin isälläkin lienee joku osuus asiassa, mutta paljon pienempi osuus kuin kromosomeissa.

Tämänhän näkee jo siitä ihmeellisestä Juankosken mutantista, joka pystyy selkärangattomana heittämään moukaria.

http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/eliittia_ovat_oppilaat_ei_lukio

alan kolmas miesRe: Juankoski voisi tänään olla toisenlainen31.5.2016 15.13
Pepponen viisauden salaisuus paljastui nyt. Peppone onkin köyhän Kainuun miehiä.

Köyhyys on pelastanut aivopaon, eikä Peppone ole heittäytynyt aivottomaksi savolaiseksi piällysmieheksi edes salonkikelpoisimmin johdetussa Juankosken kaupungissa, jossa kaikki kunnanjohtohenkilöt ovat kuvitelleet olevansa suuria visionäärejä.

Juankoskella on viimeiset parikymmentä vuotta puhuttu joka vuosi suurista projekteista ja invetsoinneista, mutta minun näkemykseni mukaan Juankoskella ei ole tehty 20 vuoteen yhtään investointia.

Investointiin nimittäin kyllä kuuluu myös se, että investoinnista on tuloja. Jos ei ole tuloja, on kysymyksessä käyttömeno.
Suomessa sitä sanotaan syömävelaksi.

alan mies on taas päässyt suosikkiaiheeseensa eli urbanisoitumisen ihanuuteen. Kyllähän tuota urbanisoitumista on havaittavissa ympäri maailmaa ja joissakin tapauksissa edutkin ovat kiistattomat. Suomeen urbanisoituminen ei kuitenkaan sovi monestakin syystä.

Kaikkein pahin este on yleissitovat työtehtosopimukset ja jäykät kartellisoituneet työmarkkinat.

Otetaan nyt vaikka asuntojen hinta tarkasteluun. Ihan äskettäin olin kuulevinani, että Helsingissä vanhojen asuntojen neliöhinta on jo 3 655 euroa ja Helsingin ulkopuolella keskihinta on vain 1 667 euroa eli 2000 euroa alempi. Tämä tarkottaa sitä, että 100 neliön kämppä Helsingissä maksaa jo 200 000 euroa enemmän Helsingin ulkopuolella.

Minä tässä vain mietin sitä, kuinka Juankosken mummo urbanisotuu Helsinkiin tai Kuopioon, kun hän ensin myy 30 000 eurolla hyvän omakotitalon Juankoskelta, ottaa muutaman sadan tuhannen euron tai jopa miljoonan euron lainan ja muuttaa viettämään auvoisia eläkepäiviään lapsiaan lähemmäksi Helsinkiin tai vaikka Kuopioon.

Nythän näyttää yhteiskuntasopimuksessa menevän niin, että paikallista sopimista ei tässä maassa kunnolla hyväksytä.

Tästä seuraa se, että urbanosoituneillakin alueilla ihmisten täytyy voida elää ja käydä kouluja. Tästä taas seuraa se, että Suomen palkka- ja kustannustaso pysyy jatkossakin maailman korkeimpana. Tästä taas seuraa se, että Suomen väkiluku lähteen kohta jyrkkään laskuun, kun rajat on vielä laitettu joidenkin älykääpiöiden toimesta kiinni.

alan mies on lähtenyt morkkamaan Puolankaa pahaksi siipeilijäkunnaksi. Tällaisen kyseenalaisen varjon alan mies heitti ajattelemattomuuttaan myös monen muun pienen kunnan kuten esim. Rautavaaran, Ranuan ja Kivijärven ylle.

Näissä kunnissa YLE:n laskelmien mukaan kunnallinen kokonaisveroaste nousisi tasolle 71.10-71.90%, jos valtionavut, kiinteistöverot ja yhteisöverot jätettäisiin huomiotta.

Minua ihmetyttää, miksi matemaattisesti lahjakas alan mies sortuu tällaiseen YLE:n harrastamaan vähä-älyiseen visionointiin.

Tässä yhteydessä minulle tulee mieleeni entinen liikunnan opettajani Into Turvanen, josta muodostui 1970-luvulla legendaarinen valmentaja ja saamieni tietojen mukaan Into on vieläkin kovassa kunnossa.

Meitä nuoria veteliä pojankloppeja Into opasti mm. pesäpallossa ja jääkiekossa. Jääkiekossa Into totesi, että minulla ei ole sillä alalla lahjoja, koska olisin parempi kaunoluistelija.

Into ei tykännyt siitä, että osasin tehdä maaleja ja jallittaa puolustajia. Kun ammattimies antaa näin murhaavan lausunnon, niin päätin lopettaa jääkiekon peluun siltä istumalta. Minä pidin kaunoluistelua naisten lajina.

Pesäpallossa Intolla oli hyvä määritelmä. Kysymyksessä on laiskojen suomalaisten kansallispeli, jossa yksi lyö ja muistaakseni 9 juo vischyä.

Pesäpallosta tullaankin sitten kätevästi pitkän aasinsillan kautta sääntöihin. Suomen kunnat ovat ikiaikaisia autonomisia yhteisöjä, jotka on pyritty aikojen saatossa pitämään elinkelpoisina viisaasti kahta kautta: autonominen verotusoikeus ja perustuslain perusteella tasa-arvoiset palvelut turvaava valtionosuusjärjestelmä.

On selvää, että sellaisissa kunnissa, joissa noudatetaan esim. kansallispelissä pesäpallossa hyväksi havaittuja pelisääntöja, ei voi olla suurempaa vikaa.

Kun sitten katsoo alan miehen googlaamaa YLE:n tilastoa, niin siitäkin näkee, että asukaspako näyttää olevan olematonta niissä kunnissa, joille YLE on esittänyt hyvän kunnan tappoluvun eli teoreettisen kokonaisveroasteen noin 70%.

Onko siis niin, että yleisitovat työehtosopimukset ja urbanisoituminen ovat vetäneet maton totaalisti suomalaisten jalkojen alta?

Kun nyt sote vähitellen laitetaan puihin (vapaa kilpailu), niin nämäkin YLE:n esittämät ja alan miehen totena pitämät laskelmat heiteään roskakoriin.

Kyllä alan mies itsekin tietää sen, että jos Suomen keskimääräinen palkkataso hilataan urbanisoitumisen myötä Helsingin tasolle, niin eipä Suomesta pystytä myymään tulevaisuudessa ainuttakaan insinöörin rakentamaa hilavitkutinta.

Matomäen aikoinaan mainitsema myytävien tuotteiden minimissään hevosen koko vaikuttaa nykyaikana kovin pieneltä, kun Nokian Elop ei pystynyt meiltä myymään enää maailman markkinoille edes palavien porauslauttojen kokoisia esineitä.

Tilanne ei sillä parane, että suomalaiset tekee vuodessa 24 tuntia töitä enemmän. Ruotsissa on havaittu jo se, että paikallisissa sopimuksissa voidaan päästä nykyistä parempiin tuloksiin, kun tehdään töitä vähemmän.

Gutzeitilla oli ennen homissa hyvä ytäväni Yli-Jussi. Yli-Jussi opasti Gutzeitilla työtekijöitä myös yksinkertaisin periaattein: työtä tehdessä on hyvä toimia niin, että asiat tehdään vain yhden kerran. Tähän päästään, kun ensiksi mietitään, mitä ollaan tekemässä. Näin vältetään turhan työn tekeminen. Tässä yksinkertaisessa viisaudessa on suomalaisen tuottavuuden ydinkysymys.

Kysymys on johtamisesta.

Mitään turhaa työtä ei pidä tehdä, varsinkaan ahkerasti. Tätähän Juankoskella on harrastettu yhteen soittoon jo yli 20 vuotta. Ei ole ihme, että kunta on kuollut.

alan miesRe: Juankoski voisi tänään olla toisenlainen31.5.2016 17.01
Alan kolmas mies on jäänyt pahasti jälkeen tietämyksessä. Helsingin asuntotilanne on tiedostettu eikä sitä päästetä Tukholman tasolle. Singaporen salaisuus on siinä, että se on maailman urbaanein valtio ja lähes kaikki on pilvenpiirtäjissä. Kommunikointi on helppoa, kun kaikki on enintään puolen tunnin matkan päässä.

Suomen todellinen urbanisaatio alkaa ensimmäisten pilvenpiirtäjien rakentamisesta Kalasatamaan. On aika lyhyt matka naapuriin, kun menee vain hissillä tai kahdella.

Olen jo aiemmin esittänyt, että kehityksen ennustamiseen voidaan vaikuttaa käyttämällä pienimmän neliösumman keinoa eli matkojen neliöiden summaa kasvukeskukseen. Pohjois-Savon kasvukeskus on Kuopio ja sinne tulee ylivoimaisen pitkä matka Juankosken perukoilta.

Akm esittää asunnon vaatimukseksi 100 asuinneliötä. Tämä on urbaanissa keskuksessa aivan liian iso, jopa 50 neliötä on liian iso. Minä olen seurannut ikkunastani, kuinka naapurikerrostalon täydellistä remonttia tehdään.

Rakennusurakoitsija on palkannut ison porukan virosta ja se porukka on vuokrannut huoneiston naapuritalosta. Oiskohan kaksi huonetta ja keittiö. Huoneistossa näyttää viikoittain yöpyvän tusinan verran rakennusmiehiä. Oleilevat iltaisin ulkosalla ja käyvät vain nukkumassa. Viikonlopuksi menevät tuosta rannasta Vikingillä kotiinsa Tallinnaan. On tosi edullinen ratkaisu sekä heille että urakoitsijalle.

Ei tuollaisen edellä kerrotun kanssa pysty suomalaiset rakennusmiehet kilpailemaan, josko niitä enää edes on. Samoin mamujen työllistäminen tuossa kilpailussa on aivan mahdotonta.

http://www.redi.fi/redin-verkkosivut-avautuivat/

alan kolmas miesRe: Juankoski voisi tänään olla toisenlainen31.5.2016 19.13
alan mies todistellessaan Juankosken kaupungin onnetonta menestystä kiertää totuutta kuin kissa kuumaa puuroa.

Urbanisoituneiden kaupunkien hyvää koulumenestystä verrattuna Juankosken heikkoon koulumenestykseen alan mies selittää nyt äidin koulutustaustasta johtuvilla perintötekijöillä, jotka voivat johtaa siihen, että selkärangattomatkin voivat heitää moukaria.

Päättelyissään alan mies on tullut siihen ilmeiseen johtopäätökseen, että kepuloisten ylivalta ja äitien osallistuminen työntekoon sekä jääminen maatiloille saattaa olla juurisyy pienen Juankosken heikkoon menestykseen (lainaus alan mieheltä):

"Juankosken ongelmien juurisyy on kepuloisten valta ja liian suuri kannatus. Juankoskella nimenomaan äidit ovat menneet tehtaisiin töihin ja jääneet maitotilalleen eivätkä ole sivistäneet itseään ja siten lapsiaan."

Minäkin mielellään etsin juurisyitä erilaisille ilmiöille. Voidaanko alan miehen esittämästä hypoteesistä vetää vieläkin pitemmälle meneviä johtopäätöksiä kuin Juankoskella?

Johtuuko suksen luistamattomuus Suomessa vuoden 2008 jälkeen siitä, että kepuloisilla on ollut itse asiassa määräävä valta Suomen politiikassa etenkin maakuntien ja kuntien tasolla?

Kysymys on ollut kaikenlaisesta jarrutuksesta ja muutosvastarinnasta, kun punamultamiehet ja -naiset ovat kynsin hampain roikkuneet vuosikymmeniä hätäjarruissa kiinni.

Olisin odottanut, että alan mies olisi pohtinut syvällisemmin kepuloisten ja Juankosken kunnan menestyksen tai menestymättömyyden juurisyytä.

Minusta alan miehen epäily geneettistä syistä on pohdinnan avoinen asia.

Juankosken päätettyä liittyä Kuopioon, joku paikallinen kepuloinen iloitsi siitä, että nyt Kuopiosta tulee Suomen suurin maitokunta. Se on täysin totta. Näin tapahtui jo vuonna 2015, kun Maaninka liittyi Kuopioon.

Silloin en vielä täysin tajunnut, mistä tässä on kysymys.

Kun asiaa sitten vähän selvittelin, niin jopa kävi ilmi, että Suomessa juotiin vuonna 2014 maitoa maailman ennätysvauhtia eli henkilöä päälle 130 kg/vuosi. Tästä syystä olen suosittanut yhdistyvälle Kuopiolle vakavassa mielessä Maatalouden Master Planin pikaista toteuttamista.

Epäilen nimittäin sitä, että liitos Kuopiossa maidon kulutus voi lähennellä jopa lähes 200 kg/vuosi henkilöä päälle.

Varmimmaksi vakuudeksi suoritin maittain vertailulaskelman, jossa laskin yhdellä juodulla maitokilolla aikaan saadun maan keskimääräisen per capita bruttokansantuotteen (katso alla, ensimmäinen luku oikealla on juotu maitomäärä (kg) vuodessa ja toinen sitä kohti syntynyt BKT per capita (USD)):

- Suomi 130, 310
- Iso-Britannia 108, 365
- Ruotsi 86, 534
- Norja 83, 806
- Kanada 77, 582
- Itävalta 76, 610
- USA 72, 758
- Sveitsi 62, 936
- Saksa 57, 805
- Ranska 53, 762
- Italia 50, 710
- Japani 30, 1 246

Kiistattoman kansainvälisen tilaston valossa voidaan siis väittää, että mitä enemmän maassa juodaan maitoa, sitä heikommin maan bruttokansantuote kasvaa.

Kun vielä sitten ottaa huomioon sen, että Suomessa juodaan pääasiassa homogenisoitua ja pastöroitua ns. A1 -proteiinimaitoa, jonka on tutkimuksissa todettu aiheuttavan useita kansansairauksia, niin ei sitten ole ihme, että Juankoskellakin terveydenhoitokulut saattaa kaataa lopulta koko kunnan talouden.

Vahvistamatta nopeassa analyysissäni vielä jäi, onko liiallisella maidonjuonnilla ja älykkyysosamäärällä jonkinlainen syy-yhteys.

'Odotan milenkiinnolla, kun alan mies toivottavasti kohta googlaa meille asiasta lisätietoa.

Ihmetyttää, miksi kepuloiset eivät edes maitotuotannossa puhu avoimesti esim. A2-proteenimaidosta, jota saadaan perinteisistä kyyttölehmistä vähemmän, mutta kyseisellä maitotyypillä ei ole havaittu terveydellisiä haittoja.

Tietenkin terveellisestä maidosta myös maksetaan paremmin ja selvää säästöä syntyy, kun terveyskeskuksiin ei mennä jonoittain valittamaan diabeteksestä ja matitoallergioiden aiheuttamista kaikista ongelmista.

Maataloustuki pitäisikin ohjata mm. maitotalouden kehittämiseen A1-bulkkimaidosta kohti terveellisiä erikoismaitoja. Valion roolin kyseenalaistaminen näyttääkin nousevan monella tapaa tapetille.

Olisikohan asiassa mitään apua, jos maitoallergioista jo kahteen kertaan melkein henkensä menettäneenä Juha Sipilä pyytäisi Anne Berneriä antamaan maitoasioista lausunnon Kimmo Tiilikaiselle.

Kimmo tuntuu olevan kädet täynnä töitä, kun hän vain etsiskelee noita Saimaan norpan pesiä, kiirehtii maataloustukien maksuja ja pitää hienoja puheita Tangofestivaaleilla.

Valion ongelmana ei ole pelkästään Putinin juuston menetetyt markkinat.

alan kolmas miesRe: Juankoski voisi tänään olla toisenlainen31.5.2016 20.16
Vaikka olenkin nostanut varottavan sormeni liiallista urbanisoitmista vastaan, niin en tietenkään vastusta hallittua urbaania kehitystä.

Singapore on hyvä esimerkki positiivisesta kehityksestä ja ehkä moderni Dubai ja Hollantikin. Näissä esimerkkimaissa ongelmana on vähäinen maa-alue, joten on täysin luonnollista, että mm. Singaporessa rakennetaan pystyyn eikä vaakatasoon.

Minusta alan mies vähän hätäisesti tuomitsi minut, kun totesin, että kämpän pinta-ala voisi olla vaikka 100 neliötä. Meillä Suomessahan on tuota lääniä riittävästi, joten kyllä meidänkin alkaa olla aika muuttaa noita rakennusnormeja.

Muistan helkkarin hyvin, kun valtion virkamiesisäni häädettiin valtion kohtalaisen isosta asunnosta omakotitaloon asumaan 1959-60.

Siihen aikaan ei perheelliselle virkamiehelle suuria rahoja säästynyt, joten aravalainalla oli talo tehtävä ja tietenkin aravalainoissa oli tarkat ohjeet, kuinka suuri asunto saa olla 6-henkiselle perheelle. 85 neliötä oli muistaakseni raja.

Nykyään työn ja perheen raja-aidat muuttuvat nopeasti. Koti- ja etätyö alkaa olla yleistä ja yleistyy lisää.

Tällöin 50 neliön kämpässä ei kovin iso perhe voi asua ja vielä vähemmin, jos molemmat tekee vielä etätöitä.

Muistan hyvin alan miehen etäisyyslaskelmat pienimmän neliösumman menetelmällä.

Muistaakseni siihen aikaan alan mies ylisti Osmo Soinivaaran näkemyksiä poikkeuksellisen moderneiksi ja mainitsi, että Osmo on Iisalmen poikia.

Minusta Iisalmi on oikein mukava pikku kaupunki, jonne maalta (Pyhäsalmelta) usein mentiin, kun piti ostella vähän muodikkaampia vaatteita (etäisyys n. 85 km).

Jossain tekstissään Osmo hehkutti sitä, että nykyään junissa on hyvä tehdä töitä, kun hänkin käy joskus maakunnassa. Muistelen, että Osmo totesi melkein kokonaisen työpäivän menevän junassa istuessa.

Tuon havainnon perustella rupesin sitten miettimään tätä Suomen urbanisoitumista ja junassa istumista.

Sitten suoritin tarkistuksen Suomen rautateistä ja rautatiekalustosta. Tulos oli ainakin minulle yllättävä.

Muistelen, että Suomen keskimääräinen ratanopeus on nykyään vain noin 100 km/t, jota ei voi oikein enää pitää nykyaikaisena kiireisen ihmisen vauhtina.

Ihmetyttää, mitä se Antti Rinnekin suu vahdossa taas höpisi rautateiden ja maanteiden yksityistämisistä ja kansallisen omaisuuden myymisestä alihintaan. Kuka nyt sellaisia raiteita ostaa, joilla ei voi ajella enää nykyaikaisilla junilla.

Kun tämä hanke saataisiin rapsakasti eteenpäin vaikka Anne Bernerin toimesta, niin eiköhön meillekin kohta tulisi sellaiset kiskot, joilla voitaisiin päästellä ranskalaisten ja japanilaisten tyyliin vaikka 500 km/t.

Soininvaaran Osmokaan ei ehtisi kunnolla edes ravintolavaunusta omaan penkkiinsä, kun pitäisi jo hypätä Helsingin junasta Iisalmen asemalla asemalaiturille.

Kun tälle urbanisoitumisen asteelle päästään, niin se on ainakin selvä, että asuntojen hinnat tasoittuvat pääratojen varsilla merkittävästi nykyisestään.

Nykyaikana tehdään kaikenlaista ihmeellistä. Pari päivää sitten huomio kiinnittyi siihen, että Sveitsistä oli porattu muistaakseni 57 km pitä tunneli Alppien alta Italian puolelle.

Nyt alkaisikin olla kova kiire jo Tallinnan tunnelinkin kanssa, jotta päästään Berliiniin junalla parissa tunnissa, eikä tarvitse lentokentillä norkoilla. Swecolla taitaakin olla tunneli jo piirustuslaudalla.

alan miesRe: Juankoski voisi tänään olla toisenlainen31.5.2016 20.33
On väärin puhua geneettisestä syystä kun puhutaan Juankosken äitien sivistymättömyydestä ja sen aiheuttamasta lasten huonosta koulumenestyksestä.

Pikemminkin se on arpaonnea eli oletetaanpa, että on arvontaa, minne joku maapallolla syntyy. On hyvä arpaonni syntyä Suomeen, mutta huono Suomen sisällä syntyä Juankoskelle.

Tätä tarkoitin ja tosiaan kouluttamattomien äitien poikien koulumenestys on huono ihan ympäristösyistä, ei geneettisistä syistä.

Juankoskella on nyt 20-29 ?vuotiaita miehiä 136 samanikäisiä naisia kohden. Se on todella suuri epäsuhta. Nuoret lisääntymisiässä olevat naiset kouluttautuvat ja urbanisoituvat. Eivät jää Juankoskelle ja tuskin palaavat koulutuksen jälkeenkään. Tällainen lauman käyttäytyminen on lopun alku.

Ehkäpä tämä on Juankoskella huomattu ja nyt puuhataan sitten mamuja korvaamaan väestön epäsuhdetta. Mutta vielä toistaiseksi mamut ovat olleet lähinnä miehiä, tosin nuoria. Minä ennustan, etteivät ne viihdy pitkään Juankoskella.

Olen tutkinut Ruotsissa ja maailmalla, esimerkiksi Australiassa, kuinka tietyn maalaiset kokoontuvat aina isompiin ryhmiin. Esimerkiksi Melbournesta sanottiin, että se on maailman toiseksi suurin kreikkalainen kaupunki.

Samoin Ruotsin kaupunkien lähiöt ovat ghettoutuneet ja siellä on kussakin kaupunginosassa tiettyjä kansallisuuksia. Eivät uskalla edes ruotsalaiset poliisit mennä noihin ghettoihin.

Kaikissa maailman metropoleissa on myös kiinalainen kaupunki erikseen. On utopiaa, että joku kotoutuisi Juankoskelle. Ensiapua voi antaa, mutta nuoret miehet huomaavat, kuten amerikkalaiset jääkiekkoilijat, ettei pienillä paikkakunnilla ole edes naisia. Naiset poistuvat ja niiden mukana lisääntymiskykyiset miehet.

http://www.hs.fi/sunnuntai/a1463020455700

Juankosken keskustan virallinen ääniRe: Juankoski voisi tänään olla toisenlainen1.6.2016 13.47
Olen joissakin asioissa samaa mieltä alan miehen kanssa. Koulumenestys korreloi huonosti menestystä elämässä.

Itselleni oli lukeminen ja laskento vaikeaa jo alakoulussa. Käytännön työn taidotkin olivat vajavaisia. Sahan ja kirveen teroitus tuottivat ongelmia. Intoa työntekoon oli kuitenkin aina.

Ojan kaivuu oli todellinen leipälajini. Parhaina kesinä kaivoin 200 metriä ojaa, kun veljeni istuivat huoltoaseman baarissa ja naureskelivat kylän poikien kanssa työinnolleni.

Päivässä velipoikani tekivät osuutensa tilaamalla kaivurin. Kesän uurastukseni rahallinen arvo oli nykyrahassa 260 euroa. Sen verran kaivuri otti veljieni osuudesta.

En ollut tyhmä. Tuosta päivästä lähtien aloin karttaa ojan kaivuuta. Pidän sitä edelleen heikkolahjaisten puuhasteluna.

Hakeuduin opin tielle ja lopulta Alkio-opistoon paikallisosaston puheenjohtajakursseille. Myöhemmin olen käynyt myös itsenäisyyspäiväpuheenpitokurssin.

Juankosken kunnalliseen päätöksentekoon vaikutukseni on ollut merkittävä. Tästä syystä kunta on ollut teollistunein maalaiskunta Suomessa. Parhaimmillaan tehdastyöpaikkoja suhteessa väestöön oli enemmän kuin Tampereella.

Perintötekijäni on nähtävissä neljässä lapsessani. Tosin niissä näkyy myös vaimoni osuus. Maahenki ei ole geeneissä. Kukaan lapsistani ei jatka tilan pitoa. Ravatti kaulassa kulkevat ja kaupungissa asuvat.

Vaikka olen parhaat työvuoteni elänyt, moukari lentää edelleen. En pahastu ymmärtämättömien ihmisten kommenteista harrastuksestani.

Aivan viime aikoina en ole pystynyt parantamaan ennätystäni, mutta likelle 30 metriä leka lentää edelleen.

Toimeentuloni on turvattu. Omistan talon, traktorin ja auton. Nilsiässä käyn edelleen meijerin kaupassa ja joskus myös kukkakaupassa.

Lukeminen on nykyjään kohtuullisen hyvässä kunnossa. Viimeksi olen lukenut Dostojevskin Idiootin ja sitä ennen luin Viktor Hugon Kurjat.

En enää ole kovin kiinnostunut antamaan poliittisia ohjeita kenellekään. Olen tyytyväinen siihen, että Muuruvesi on kohta saman arvoinen Kuopion kylä kuin on Juankoskikin.

Alan mies on sivistynyt ka ihailen hänen sivistystään usein. En ole tosikko. Ymmärrän hänen nimittelynsä positiivisena arviona juankoskelaisesta maamiehestä. Edistys luomakunnassa tapahtuu mutaation kautta.

Toivon alan miehelle lämmintä kesää etelän auringossa.

alan miesRe: Juankoski voisi tänään olla toisenlainen2.6.2016 14.01
Kiitos viralliselle äänelle kesän toivotuksista. En tosin aikonut mennä Helsinkiä etelämmäs, mutta onhan sekin etelän suunnassa ja jo liian kuuma on täälläkin. Toivon, että viralliselle äänelle tulee satoisa marjakesä.

Virallinen ääni on sivistynyt ja paljon kokenut persoona, jota en mitenkään halua aliarvioida. Onnetar on vain heittänyt hänet sellaiseen paikkaan, jossa moniarvoisesta kriittisyydestä ei voi paljon puhua.

Itse olen varttunut köyhemmässä ympäristössä kommunistin poikana ja enonikin oli Suomen pahamaineisimpia kommunisteja.

Minulle ei kuitenkaan kelvannut Tuirassa oleva Yhteiskoulu, vaan piti päästä maineikkaaseen Oulun Lyseoon. Tuirahan oli työläiskaupunginosa kuten Kallio Helsingissä. Kaikki muut luokkakaverit olivat Pokkitörmän toiselta puolelta ja sanoisinko herrojen lapsia.

Kouluaikana olin ns. vapaaoppilas mutta en ollut kuitenkaan koulukiusattu oppilas. Sain jopa historian ja uskonnon kirjat koululta käyttööni, joita en tosin avannut.

Isälläni oli omakotitontti Oulun laidoilla. Ei ollut koskaan varaa tai aikaa rakentaa siihen taloa, mutta siihen raivattiin suurehko peltoala metsäpohjasta pelkällä kuokalla. Siitä kuokkimisesta johtunee, että olen aina ollut vahvarakenteinen ilman treenaamista. Se on tärkeää, että selkälihakset ovat kunnossa, jos sattuu vaikka olemaan selkärangaton.

Melbournessa kävin joskus kuntosalissa soutulaitteessa. Koetinpa sitten kerran, missä kunnossa ovat seitsenkymppisen käsilihakset. Siinä punnerruslaitteessa oli pieniä kiinalaisia treenannut ja painoja oli otettu mukaan noin puoliväliin saakka.

Minä ajattelin, että panenpa kerralla alimpaan reikään ja se maksimipaino oli 200 lbs eli noin 90 kg. Vaimo videoi, kun nostin kädet suoriksi kerralla.

Mielijohteesta päätin tehdä sitten vaimolle tempun eli jätin sen 90 kg yhden käden varaan ja vasemmalla kädellä pyyhkäisin nenänalusta sanoen, että kylläpä kutittaa. Kokeilkaapa perässä treenaamatta.

Viime aikoina olen lukenut vain lähinnä alan kirjallisuutta. Muistuu kyllä mieleeni nuorempana lukemani olisikohan ollut Konrad Lorentzin kirjoittama kirja, jossa kuvattiin koirien ja susien käyttäytymistä. Nehän tappelevat keskenään verisen näköisesti, mutta eivät loppuun asti.

Tappelu lopetetaan niin, että toinen menee selälleen ja antaa kaulavaltimon toiselle purtavaksi. Hyökkääjä ei kuitenkaan tee lopullista kuoliniskua, vaan leikki jatkuu sitten samanlaisena joskus toiste eikä hampaan koloon jää mitään moisesta tappelusta.

Virallinen ääni osaa käyttäytyä koirien tavalla, mutta eivät kaikki juankoskiset, ainakin jos tämän sivuston vaikutelmasta voi jotain päätellä.

alan kolmas miesRe: Juankoski voisi tänään olla toisenlainen3.6.2016 8.41
Mistä alan mies on alla olevan viisauden keksinyt.

"Pikemminkin se on arpaonnea eli oletetaanpa, että on arvontaa, minne joku maapallolla syntyy. On hyvä arpaonni syntyä Suomeen, mutta huono Suomen sisällä syntyä Juankoskelle.

Tätä tarkoitin ja tosiaan kouluttamattomien äitien poikien koulumenestys on huono ihan ympäristösyistä, ei geneettisistä syistä."

Minun mielestäni taas hyvällä arpaonnella ei ole mitään tekemistä, jos sattuu syntymään Suomeen. Entisinä hyvinä aikoina pidettiin Suomeen syntymistä peräti lottovoittona, mutta nykyään jopa Kreikassa kuuluu menevän paremmin.

Menestyksessä kysymys on perintötekijöistä ja ympäristön vaikutuksesta, jonka merkitystä sivistynyt alan mies tuntuu myös erityisesti painottavan.

alan miehen ympäristön painottaminen on jo niin voimakasta, että alan mies mielellään jo hylkää geneettiset tekijätkin.

Minä olen jo vuosia yrittänyt kaikin mahdollisin keinon löytää mahdollisuuksia, joiden avulla Juankosken näivettynyt kunta ja ympäristö saataisiin vireällä kehityksen polulle.

Mitään todellista kehitystähän ei voi tapahtua, ellei ymmärretä Juankosken historiaa. Kun vierailee kaupungin kotisivuilla, niin huomaa, että kotisivujen laatijalla on hyvin heikot tiedot niistä juurisyistä, miksi Juankoskella on kaikki mennyt päin prinkkalaa viimeisten 20 vuoden aikana (kts. alla).

"Juankoskella on rautainen historia. Juankoskelle perustettin 1746 Suomen ensimmäinen järvimalmimasuuni. Jo tätä aikaisemmin talonpojat olivat esimerkiksi Säyneisessä harkkohyteissä valmistaneet järvi- ja suomalmista harkkorautaa.

1800-luvulla Juankosken rautaruukki kukoisti. 1900-luvun alussa paikkakunnalla siirryttiin puunjalostukseen ja Kymi-yhtiön johdolla alettiin Juantehtaalla valmistaa korkealaatuista kartonkia. Joulukuussa 2008 Stromsdalin historia päättyi ja nyt tehdas etsii jatkajaa."

Ihmettelen, miten tällaista tekstiä voidaan julkaista kaupungin kotisivulla. Sanaakaan ei mainita esim. Juankosken maataloudesta.

Kotisivujen laatija ei näköjään ole ollut tietoinen edes siitä, että rautakauden loputtua Juankoskelle rakennettiin saha, 1906-08 hiomo ja lopulta kartonkitehdas 1911-1913.

Valmistuttuaan Juankosken kartonkitehdas oli muistaakseni toiseksi suurin kartonkitehdas Suomessa, mutta tehtaan kehitys pysähtyi Kymin Oy:n omistuksessa 1915-1988.

Jo tehtaan ilmakuvasta näkee, että nykyistä isompi pahvikone ei millään mahdu tehtaan tontille. Tästä voidaan vetää sellainen johtopäätös, että tehtaalla ei ole ollut helppoa kehitysmahdollisuutta vuosikymmeniin.

Varmaan tästäkin syystä Kymin Oy luopui tehtaasta jo lähes 30 vuotta sitten.
Juankosken keskustan virallinen ääni toteaa yllä, että hänellä on ollut merkittävä vaikutus Juankosken kunnalliseen päätöksentekoon ja tästä syystä Juankoski on ollut teollistunein maalaiskunta Suomessa.

Jostain syystä minun on vaikea hyväksyä tällaista väitettä ilman parempaa todistelua, vaikka virallisen äänen väittämän mukaan Juankoskella on ollut joskus enemmän teollisia työpaikkoja suhteessa koko väestöön kuin Tampereella.

Korostamalla omaa rooliaan Juankosken teollistamisessa virallinen ääni haluaa selvästi häivyttää oman maalaistaustansa, jossa ei sinänsä ole mitään vikaa, koska virallinen ääni on nykyään korkeasti koulutettu Alkio-opiston puheenjohtaja kurssin suorittanut mies. Epäilen, että virallinen ääni on tietysti ollut Alkio-opistossa luokkansa primus.

Epäilen myös, että virallinen ääni on saattanut aiheetta loukkaantua, kun olin ottanut esille sen, että itse asiassa Liitos Kuopio on Suomen suurin maitokunta ja rohkenin vielä epäillä sitä, että liiallisella maidonjuonnilla voi olla haitallisia geneettisiä vaikutuksia ihmisten kehittymiseen.

Olin myös ehdottanut Maidon Tuotannon Master Plan-selvityksen pikaista aloittamista Liitos Kuopiossa. Tämän uhmakkaan ehdotukseni tein, vaikka olen hyvin tietoinen, että kepuloisten päätä ei millään rationaalisella syyllä saa käännettyä, mutta takki kääntyy sitäkin rapsakammin tiukassa paikassa ja siksi kansan syvät rivit tietävät, että kepu pettää aina.

Heti kohta, kun aloin epäillä, että lehmän maidon liiallisella litkimisellä voi olla haitallisia vaikutuksia ihmisen perimään, niin myös alan mies tuomitsi genetiikan merkityksen ihmisten kehittymisessä ja todisteli, että äidin ympöristötekijät ovat ratkaisevassa asemassa, kun puhutaan esim. koulumenestyksestä.

Minusta alan mies on kyllä aivan oikein ymmärtänyt ympäristötekijöiden merkityksen ihmisten kehityksessä, mutta ainakin minusta vaikuttaa siltä, että alan mies on käynyt kuuntelemassa myös useampaan kertaan persujen innokkaan Laura Huhtasaaaren luentoja, joilla Laura on kertonut olevansa ehdottomasti evoluutioteorian osalta ns. totaalikieltäjä.

Koska minulle ei ole vielä selvinnyt, milloin virallinen ääni tuli valituksi kunnallisiin päättäviin tehtäviin, enkä ole vielä selvittänyt myöskään sitä, milloin Juankosken kaupunki tuli omistajaksi Römssyyn, niin olenpa päätellyt, että kaupunki tuli Römssyn omistajaksi Kymin Oy:n luovuttua tehtaan omistuksesta.

Sittemminhän kaupungin omistus tehtaassa on ollut korkea aina Römssyn konkurssiin asti, joten voidaan todeta, että Römssyn työntekijät ovat olleet kunnalla niin sonotusti piilotöissä.

Tällaista kunnan piilotyöntekoa on tietysti sitten jatkunut aina nykypäiviin saakka. Tämä tosiasia on saattanut heijastua myös virallisen äänen yllä esittämiin lennokkaisiin ajatuksiin Juankosken teollisista saavutuksista sinä aikana, kun virallisen äänen mielipiteillä on ollut suuri painoarvo Juankosken kaupungin kehittymisessä ja kehittämisessä.

Minua vähän ihmetyttää, että sekä virallinen ääni että myös alan mies ovat innokkaasti ryhtyneet kehuskelemaan voimillaan ja saavutuksillaan.

Virallinen ääni tuntuu olevan seutunsa kovin ojankaivaja ja kuokka on pysynyt hyvin myös alan miehen kädessä hän raivatessaan metsää pelloiksi.

Minustakin ruumiillinen työ on erittäin terveellistä ja minulla oli nuorempana kesäisin tapana niittää viikatteelle ja seisakkeella kesämökille mentyä veljeni kanssa ensimmäisenä yönä noin hehtaarin suuruinen heinittynyt entinen heinäpelto. Lopulta ei luonnolle kuitenkaan kukaan mahtanut enää mitään ja niinpä lopetin niitämisen ja pellolle kasvoi komea koivikko.

Tämän enemmälti en nyt ryhdy omia töitäni kehuskelemaan, koska muutoin edusmennyt äitini voisi minulla pilven päältä huomauttaa:

"Laiska töitänsä luettelee"

Juankosken keskustan virallinen ääniRe: Juankoski voisi tänään olla toisenlainen3.6.2016 11.43
Taisinpa tuottaa pahan mielen alan kolmannelle miehelle liiallisella kehumisellani. Tämä oli minulta rumasti tehty ja tällainen ei ole keskustapiireissä millään tavalla yleistä tai puolusteltavaa.

Kommenttini lähti kuitenkin koulumenestyksen ja elämässä menestymisen korrelaatiosta.

Halusin osoittaa, etteä sitkeä työ monesti palkitaan, vaikka elämän alkutaival olisi takkuista.

Samalla tahdoin osoittaa, että oivaltaminen on arvokas oppimisen muoto. Juuri oivaltaminen pysäytti innostukseni ojankaivuuseen ja antoi mahdollisuuden elämän laajempaan ymmärtämiseen.

Vielä tahdoin rohkaista niitä, jotka eivät pienenä ole löytäneet klassista kirjallisuutta. Pitkän elämänsä aikana voi oppimista jatkaa sittenkin, kun toiset löysäävät. Sama koskee ruumiin harjoitusta.

Suuresti ihmettelen alan miehen lukuharrastuksen vähäisyyttä. Humanistinen sivistys on jäänyt saamatta ja vieläpä hän kehuu sillä, ettei ole avannut tämän alan kirjoja. Se jollakin tavalla näkyy hänestä ja väistämättä lyö sivistymättömyyden leiman. Rohkaisen häntä lukemaan Viktor Hugon Kurjat. Se on helppolukuinen ja opettavainen kirja.

Ehkäpä hän pystyy korvaamaan puutteensa pahvialan tietämyksellä. Se on kuitenkin aika suppea elämän eväs ihmiselämän kokonaisuutta ajatellen.

Juankosken historia on tuttu meille, vaikka ei voi edellyttää, että se koko Suomea kiinnostaisi.

Lyhyesti voi sanoa, että se on ollut epäonnistumisten historiaa. Mikään alan kolmannen miehen mainitsemista teollisuuden aloista ei ole oikein ottanut tuulta. Konkurssit ja alan vaihdot ovat meille tuttuja.

Sen verran on aina onnistanut, että tänne on tullut joku muualta ja hänellä on ollut rahaa tuomisinaan.

Oli suuri sattuma, että omat voiman päiväni sattuivat hyvään aikaan. Pienessä kunnassa oli toiminnassa yhtä aikaa kaksi toimivaa tehdasta, jotka tarjosivat työtä ei vauin oman kunnan bäelle vaan vielä naapureillekin.

Näihin tehtaisiin tultiin suhteelisen pienellä koulutuksella sukupolvesta toiseen.

Elämää on rötösherrajahdin ulkopuolellakin.

alan miesRe: Juankoski voisi tänään olla toisenlainen4.6.2016 0.35
Kyllä nyt jälleen virallinen ääni iski kirveensä kiveen, kun sanoi alan miehen lukeneen vähän. Alan mies on todennäköisesti lukenut paljon enemmän kuin virallinen ääni. Mutta alan mies on lukenut valikoidusti.

Lukeneisuus näkyy muun muassa siinä, kuinka hyvin kirjoittaa äidinkieltään. Kyllä väittäisin kirjoittavani vähintään yhtä hyvin kuin virallinen ääni, joka on sivuston parhaita kirjoittajia, vai pitäisikö tämänkin erheen takia ruveta kutsumaan itämaisittain vialliseksi ääneksi.

Minulla oli 14-vuotiaana ankeat ajat, kun en päässyt aikuisten puolelle kirjastoon ja olin jo lukenut kaikki oleelliset kirjat lasten puolelta. Sitä paitsi olen äidinkielestä ja kirjallisuudesta saanut saman opin kuin luokkakaverini Jukka Kajava ja ikätoverini Peter von Bagh Oulun Lyseosta, tosin valitettavasti jo molemmat manan majoilla.

Meillä oli yhteiset kirjallisuuden opettajat kuten Pauli Anttila ja Kaarle Stewen, molemmat legendaarisia hahmoja. Hyviä ovat nykyisetkin oululaiset kirjoittamaan kuten esimerkiksi Tuomas Enbuske ja Sebastian Tynkkynen.

Oivaltaminen on tosiaan tavoittelemisen arvoista. On hyvä, että nykyisin tämä on havaittu myös maamme hallituksessa, kun on ruvettu uudistamaan koululaitosta.

Minä laiminlöin jo oppilaana tosiaankin ulkoluvun, historian, uskonnon ja aineista mitättömimmän eli kirkkohistorian.

Nyt vasta on herätty siihen, että tytöt tunnollisina lukevat läksynsä ulkoa ja valtaavat korkeamman koulutuksen. Ollessani yli kahdeksan vuotta opettajana tämän kyllä huomasin.

Nyt muutetaan opiskelemaan pääsy sellaiseksi, että päästötodistus suurelta osin määrää sisäänpääsyn eikä mitään lisäpreppausta tarvita.

Mitä tulee humanistisiin tieteisiin yleensä, niin teknokraattina halveksin niitä ja niiden tutkintojen suorittajia. Kun katsotaan, minkälaisen loppututkinnon suorittaneet työllistyvät parhaiten, niin kyllä ne ovat aina olleet insinöörit, ekonomit, lakimiehet ja lääkärit.

Nytkin on liuta työttömiä humanisteja ja jos sattuu joku hum.kand. olevan töissä, niin on yhtä surkea kuin Petri Kangasperko. Tekee pahaa yhtä paljon kuin 100 insinööriä yhteensä.

Kun humanistit yleensä työllistyvät kouluttamaan toisia humanisteja, jotka siis ovat aivan turhia, niin onhan se paradoksaalista ja yhteiskunnan varojen tuhlausta, joka täytyy pikimmiten lopettaa vähentämällä yliopistojen määrärahoja radikaalisti.

Meillä oli kotikirjastossa paljon kirjoja, jopa Kurjat. Sitä on hyvä verrata Juankoskeen. Päähenkilöhän oli seutujensa vahvin mies.

Mutta ennen kaikkea on muistettava seuraava lainaus: "Jean Valjeanista tulee herra Madeleine (pormestari), suuri hyväntekijä, jonka innovatiiviset keksinnöt nostavat rapistuneen kaupungin suureen kukoistukseen."

Olisipa tämä osa langennut Juankoskelle. No Kuopioonhan tullee pormestari ja kaikki paha Juankoskella häipyy miespolvessa unholaan, mutta ei aiemmin.

Timo Aro on jälleen julkaissut hyvän luettelon. Siinä on laitettu kaikki Suomen kunnat järjestykseen vetovoiman perusteella. Sijalla 278 on Juankoski eikä taida yhtään muuta kaupunkikuntaa tulla sen jälkeen.

www.slideshare.net/TimoAro/suomen-vetovoimaisimmat-kunnat-2010-luvulla

Juankosken keskustan virallinen ääniRe: Juankoski voisi tänään olla toisenlainen4.6.2016 13.16
Alan mies ilmoittaa halveksivansa humanisteja.

Koulussa hän on oppinut mitätöimään sellaiset oppiaineet, joihin ei ole jaksanut paneutua. Varmasti noihin oppiaineisiin on kuulunut myös ruotsinkieli, vaikka se on jäänyt mainitsematta.

Alan miehen asenteet vaikuttavat perin nuorekkailta, vaikka kahdeksas vuosikymmen on hyvällä alulla.

Edustamamme arvot ovat paljolti vastakkaisia.

On minullakin asioita, joista en paljon ymmärrä. "Pahvinteon aakkoset" on täysin vieras oppikirja itselleni, mutta en halveksi niitä, jotka opuksen osaavat.

Arvostan kaikenlaista sivistystä ja melkein yhdyn Eino Leinon ajatukseen. Hän sanoi, että "kaikki runot kelpaavat luojalle, jos runo on muuten hyvä".

Yhteiskuntapolitiikka on humanismia ja Alkio-opisto on humanistinen oppilaitos.

Arvostan omaa työtäni ja koulutustani yhtä fanaattisesti kuin arvosti apostoli Paavali omaansa. Sanon näin, vaikka ymmärrän, että sanani menivät nyt ns. yli hilseen.

Juankoskella eletään leivästä, mutta ei pelkästään leivästä. Asioilla ja elämällä on muitakin arvoja kuin rahassa mitattavia.

Pahasti äkkiväärän eli jäpäkyörän, joksi alan miestä luonnehtisin, olisi hyvä elää osa elämänsä täällä meidän kanssamme. Se voisi opettaa ja avartaa enemmän kuin Singaporen matka. Ainakin se hioisi pahimpia särmiä. Varsinkin kehäkolmosen sisäpuolella elävälle tällainen kokemus olisi välttämätön.

Tällaisen pienen ajatustenvaihdon yhteenvetona voisin sanoa, että keskustelumme on vahvistanut käsitystäni keskusta-aatteen ylivertaisuudesta ja paremmuudesta.

Talonpoikainen sivistys ei ihmisarvon näkökulmasta häpeä millään tavoin opetusta saaneiden rinnalla.

Täällä Talvivaaran alajuoksulla olisi muuten alan miehen kaltaiselle osaajalle mielenkiintoisia haasteita pikimmiten ratkaistaviksi.

alan miesRe: Juankoski voisi tänään olla toisenlainen4.6.2016 14.26
Jokainen on jossakin hyvä. Minä olin hyvä mm. ruotsin kielessä, laudatur ja kymppi todistuksessa.

Ylioppilaskirjoituksissa vastaukseen käytin kolme tuntia eikä virheitä löytynyt. Aikaa olisi ollut kuusi tuntia.

Kun olin 1970-luvulla töissä Kemissä, saatoin katsella ilmaiseksi neljää televisiokanavaa, kahta suomen- ja kahta ruotsinkielistä. Olihan minulla jo hyvä käytännön ruotsin kielen taito, kun olin yhden kesän Borlängessä Kvarnsvedenin paperitehtaalla töissä 1960-luvulla.

Ollessani sitten teknisessä myynnissä Wärtsilässä, oli osattava ruotsin kieltä ja ymmärrettävä jopa norjaa. Panivat vielä intensiivikurssille viikoksi, jolloin ei saanut edes kotona puhua suomea.

Minä valitsin kouluaikana ne aineet, joissa halusin olla hyvä ja niissä olinkin ylivoimainen. Samoin olen tehnyt myöhemminkin elämässä.

Syvästi olen inhonnut keskinkertaisuuksia, jotka ovat hyviä tai huonoja tasalaatuisesti kaikissa aineissa. Kaikesta järjettömintä on yliopistoon pääsemisen karsinnassa, että keskiarvo vaikuttaa sisäänpääsyyn.

Suomi ei tarvitse sivistyneitä keskinkertaisuuksia vaan innovaattoreita, jotka intohimoisesti keskittyvät aiheeseensa ja ongelmien ratkaisuun huomaamatta edes, mitä ympäristössä tapahtuu.

On ilo todeta, että tämä on huomattu koulutukseen panostamisessa ja jatkoon pääsevät jonkin asian spesialistit eivätkä yleissivistyneet hikipinkot. Kun on teollisuusmies johdossa, vaikkakin kepuloinen, niin jotain edistystä sentään tapahtuu. Siinä ovat alkiolaiset ja ryysyrantalaiset ihmeissään, kun viedään niin nopeasti, että kravatti kiristyy näin juhlapäivänä.

Juankosken keskustan virallinen ääniRe: Juankoski voisi tänään olla toisenlainen4.6.2016 19.45
Kai minun on sitten annettava periksi ja myönnettävä, että erikoistuminen vie pidemmälle.

Kaiken insinööritieteeseen kuuluvan jätän insinöörien ratkaistavaksi. Tälle alueelle kuuluu muun muassa kaivannaisteollisuuden ympäristöongelmat ja kannattavuusongelmat sikäli, kun kyse on teknisistä ratkaisuista.

Samalla oletan, että alan mies jättää minun ja keskustan hoidettavaksi yhteiset asiat, kaivosluvat ja politiikan kiemurat. Tällä alueella katson itseni pätevämmäksi ja oletan alan miehen ymmärtävän asian.

Tällaiseen järkevään työnjakoon kannustaa myös uusi kilpailukykysopimus. Suomi nousee vain järkevällä työnjaolla. Tämä tarkoittaa, että suutarin on syytä pysyä lestissään.

Juankosken vähäiset sisäiset ongelmat voinemme tämän jälkeen lakaista maton alle.

Ulkopuolisille vahingonkärsijöille kuten Säyneisen ja Muuruveden taajamien asukkaille sekä New Stromsin kärsimille taloudelle kuuluvat asianmukaiset korvaukset ja Juankosken kunta on jo kiirehtinytkin korvausten saantia Farocon Oy:ltä.

Hyvältä tuntuu kesän aloittaminen tällä tavalla yhteisymmärryksessä ja ikään kuin puhtaalta pöydältä.

alan kolmas miesRe: Juankoski voisi tänään olla toisenlainen5.6.2016 1.34
Viisas äitini sanoi aikoinaan, että "kukas muu sen kissan hännän nostaa ellei kissa itse".

Minua vähän ihmetyttää se, miksi virallinen ääni ja alan mies hukkaavat aikaansa väittelemällä ensin siitä kumpi on kovempi tekijä voimalajeissa. Kun tämä mittelö on käyty, niin kyseisen herrat käynnistävät väittelyn, kumpi herroista on lukenut eniten kirjoja ja kummalla on laajempi kotikirjasto tai sivistystaso.

Väittely on turhaa. Olette molemmat hyvin fiksuja ihmisiä, joten alkakaa toimia Juankosken ja Suomen eduksi.

Veikkaan, että molempien herrojen kotikirjasto saattaa olla pienempi kuin minulla. Hyllymetrejä minulla on liikaakin. Työn alla on nyt Eisteinin luona. Ostin sen divarista äsken.

Virallisen äänen on turha pelätä, että olisit pahoittanut alan kolmannen miehen mielen. Minä arvostan suuresti virallisen äänen korkeata sivistystä, jonka epäilen olevan ainakin osittain sydämen sivistystä ja oivaltamista.

On hyvä oivaltaa, että ihminen voi koko ajan oppia uusia asioita, jos pitää silmänsä ja korvansa auki.

Arvostan sitä, että virallinen ääni arvostaa humaanista sivistystä, koska ilman sitä ei ole mitään sivistystä. Tekniikka on tärkeä, mutta lopulta se on humaanisen sivistyksen tuote.

Terveisiä Pyhäjärven 50-vuotis yo. Riemujuhlista. Muistaakseni 26 uutta maantoivoa sai nyt valkolakkinsa. Meitä senioreita oli paikalla 11.

Ajan kulumisen huomaa siitä, että muutamia on jo poistunut joukostamme. Minua harmitti, kun monet entiset yo. toverit olivat vanhettuneet, mutta itse olin vielä aivan entisesssä kunnossa.

Erityisen otettu olin siitä, että japanilainen vaihto-oppilas Sona Lee piti hienon puheen selvällä suomen kielellä ja soitti Chopinia. 10 kuukautta riittää näköjään suomen vaikean kielen oppimiseeen.

Ajattelin, että kulttuurivaihdossa on Suomen tulevaisuus.

Vanha rehtorimme oli vielä hyvässä kunnossa ja totesi, että meidän luokassa oli jotain ihmeelllistä voimaa, joka sai asioita tapahtumaan. Vedettiin mm. hetekan vedon maailmanennätys. Hieno muisto yhteishengen voimasta.

Liikutti, kun entisen kommunistin tytär piti meidän puolesta puheen ja kertoi siitä, kun entinen yksityinen yhteiskoulumme paloi erään joulun alla ja jouduttiin opiskelemaan hajasijoitettuna eri puolillle kylää.

Meidänkin luokka erään maatilan salissa, josta tuli myöhemmin vähäksi aikaa myös oma kotini, kunnes uusi koulu saatiin pystyyn - osittain talkoovoimin.

Joka aamu kyseinen sinnikäs ja kaunis tyttö tuli kouluun polkupyörällä 17 kilometrin matkan yhteen suuntaan (34 km päivässä, eikä ollut vaihdepyörä), kun vanhemmat eivät halunneet laittaa häntä kortteeriin kylän keskustaan. Minä nostan hattua korkealle, aina kun minä tapaan tämän positiivisen ihmisen.

Sovin rehtorin kanssa, että tavataan taas 50-vuoden päästä samoissa merkeissä.

Myös Talvivaaran puhallus käsiteltiin lounaalla. Asiaa valaisi meille hyvä ystäväni (fyysikko ja kemisti), joka vuosikymmeniä on toiminut Outokummulla erilaisissa tuotanto ja asiantuntijatehtävissä mm. Suomessa, Brasiliassa ja Ausraliassa sekä Afrikassa.

Hän oli kanssani täysin samaa mieltä, että Talvivaaran kaivosta ei olisi koskaan pitänyt käynnistää, koska tuotanto ei ole koskaan ollut riittävällä tasolla, eikä tuotteella ole koskaan ollut kunnollisia laatuspeksejä, joten kaivoksella ei ole koskaan ollut oikeastaan yhtään asiakasta.

Nikkelin hinta on ollut vain silmänlumetta poliitikkojen puheissa ja mediassa.

Kysymys on siis tältä osin ollut sama kuin Juankoskella Tratta PBF:n kanssa. Poliitikkojen ei pidä sotkeutua liiketoimintaan, koska heillä ei voi olla riittävää ymmärrystä globaalista bisneksestä. Tratta PBF:lläkään ei ole ollut riittävästi asiakkaita.

Se on se ongelma ja valuvika liiketoimintasuunnitelmassa.

Minulla on aina tapana suorittaa monenlaista markkinatutkimusta niillä paikkakunnilla, missä vierailen. Nytkin tietysti tapasin ja tervehdin kylän korkeinta johtoa.

Paras paikka ottaa asioista selvää on kuitenkin hotellin pubissa. Valitettavasti ne ovat nykyisin tyhjiä ja nuoret lähtevät liikenteeseen vasta 01:00-02:00 yöllä.

Koska olin malmikunnassa, minun oli ihan pakko kysyä vieerustoveriltani pubissa, mikä on Pyhäjärven (ent. Pyhäsalmen) kaivoksen tulevaisuus?

Minulla oli taas onnea. Nuori kaveri oli töissä kaivoksen korjaamolla (ulkoistettu hiekkapuhallus ja huolto). Töitä on hänellä niin paljon kuin jaksaa tehdä hänen isänsä firmassa. Nykyisellään katsotaan, että malmio riittää vielä 3 vuotta ja uusia esiintymiä porataan koko ajan. Hiukkaskiihdytinjuttu on hylätty ja nyt haaveillaan sienien kasvattamisesta kaivoksessa.

Toivo ei siis ole vielä kokonaan mennyt.

alan miesRe: Juankoski voisi tänään olla toisenlainen5.6.2016 11.45
Ei alan kolmannen miehen pitäisi ihmetellä lainkaan, miksi sanailimme virallisen äänen kanssa voimankäytöstä. Onhan nyt akm tulossa tähän yli seitsenkymppisten kerhoon, jota edusti myös Muhammad Ali.

Minä olen sosiaalisena henkilönä yrittänyt lyöttäytyä kaikenlaisiin eläkeläisten kerhoihin. Mutta en ole viitsinyt mennä, kun siellä kaikki ovat parikymmentä vuotta vanhemman näköisiä ja kävelevät kumarassa töpötellen. Eivät kai ole nuorena koetelleet tarpeeksi voimiaan, niin ovat nyt eläkeiässä huonokuntoisia.

Kaikki tutkimukset puoltavat sitä, että dementia, Alzheimer, Parkinson ja muut aivosairaudet riippuvat myös ruumin terveydestä. Vanha totuushan on, että terve sielu terveessä ruumiissa. Eivät aivot pysy kunnossa pelkästään sudokuja ratkomalla ja maitorasvaa syömällä. Vai onko tämä kolmannelle miehelle itsestäänselvyys.

Minua ihmetyttää, kun Patrik Laine ei vedä edes kymmentä leukaa. Kyllä minä vedin hänen iässään vähintäänkin tuplamäärän. Olisikohan Juankoskenkin tilanne toinen, jos johtajallaan olisi hiukan leveämmät hartiat ja olisi tehnyt vähän muutakin kuin käännellyt pihvejä ja osallistunut kokouksiin.

Tuoreen tutkimuksen mukaan riski sairastua dementiaan on sitä pienempi mitä enemmän liikkuu ja mitä parempi fyysinen toimintakyky on. Hiljattain liikunnan todettiin edistävän jo viisikymppisten aivotoimintoja kuten muistia ja tiedonkäsittelyä. Onkin luultavaa, että liikunta on hyväksi aivoille läpi elämän. Tähän tutkimukseen osallistui 2 263 miestä, jotka kuusivuotisen seurannan alussa olivat 71-92-vuotiaita.

http://www.terve.fi/dementia/liikunta-ehkaisee-dementiaa

alan kolmas miesRe: Juankoski voisi tänään olla toisenlainen5.6.2016 19.56
Selvästi näkee, että sivistynyt alan mies on parempi teknikko kuin lääkäri, kun alan mies toteaa, että "terve sielu terveessä ruumiissa".

Joku suomekielen lehtori saattaisi kuitenkin nykyään kauhistua kyseistä ilmausta, koska hänen mielestään tuota ikiaikista sanontaa olisi jo aika päivittää nykyaikaan: "terve sielu terveessä kehossa".

Yo-juhlien aikana kävin tapaamassa myös entistä luokkatoveriani, jolla on ollut Parkinsonin tauti jo vuosia. Oli surullista nähdä mihin kuntoon hän oli muutamassa vuodessa nyt joutunut. Elämän viimeiset hetket käsillä. Kukaan ei voi väittää, että hän olisi unohtanut elämässään liikunnan ja ratkonut kiikkutuolissa pelkästään sudokuja. Kunnallisveuvos.

Ihmettelen, kun alan mies vielä nykyaikana ottaa esille tutkimuksen, jossa todetaan, että liikunta on hyväksi aivoille.

Tietysti jokainen meistä tietää sen, että liikunta parantaa verenkiertoa ja sitä kautta myös aivojen verenkierto paranee, jos suonet eivät ole kalkkeutuneet tukkoon.

Leukoja vetämällä myös hengästyy ja silläkin on selvä positiivinen vaste aivoverenkieroon. Olen myös samaa mieltä alan miehen kanssa, että kunnanjohtajan hartioiden levydellä on merkitystä, kun joutuu kantamaan vastuun raskasta taakkaa. Juankoskella kaivattaisiinkin nyt leveäharteista johtohenkilöä.

Onneksi Juankoskella on alan miehen "selkärangattomaksi" mainitsema virallinen ääni, joka on yllä jo ilmaissut aidon halunsa kantaa vastuutaan mm. New Stromsille aiheutettuhin vahinkoihin. On erinomainen asia, että virallinen ääni pitää yllä hyvää kuntoa ja jatkaa kunnioitettavaa moukarinheittelyä.
Silloin voidaan olla varmoja, että vastuunkannossa löytyy riittävää potkua.

alan mies ei kuitenkaan vielä omassa "terveyden avaimet" - sessiossaan puutu Suomen kansantautien juurisyihin.

Juurisyyt löytyvät kuitenkin siitä ravinnosta, jota suomalaiset käyttävät ja tietysti ympäröivästä yhteiskunnasta.

Sehän nykyään tiedetään, että suomalainen on jo syntyessään stressaantunut ja olemassa on siis tutkittua tietoa myös siitä, että stressikin voi periytyä. Ja Paavo Väyrynenkin on todennut, että vitutukseenkin voi kuolla.

Kyllä sekin on uskottava, että Suomessa apatia, työuupumus ja masennus ovat jo laajalle levinneitä kansantauteja, jotka heijastuvat monin tavoin ihmisten psykosomaattisiin tauteihin.

Vaikka jopa kepulainen pääministeri on tämänkin asian näyttänyt toteen Suomen henkisen ilmaston kellollaan, niin eipä nytkään suomalaiset ole ryhtyneet minkäänlaisiin todellisiin muutoksiin.

Puhutaan vain kikystä ja siitä, että suomalaisten ostovoima lisääntyy 0.5%:lla tai jollain muulla prosentin osalla. Saattaa hyvin olla, että tuo ostovoiman lisääntyminen vain käytetään lisäsyömiseen ja juomiseen, jolla ainoastaan lisätään suomalaista apatiaa ja sen myötä kaikkia kansantauteja.

En millään malta olla taas muistuttamatta vanhasta roomalaisesta valtiomiehestä ja puhujasta Marcus Porcius Cato vanhemmasta, joka ihannoi yksinkertaista maalaiselämää ja vastusti velttoutunutta kreikkalaista sivistystä.

Cato jaksoi myös aina jankuttaa jokaisessa puheessaan tärkeinä pitämistään asioista niin kauan, että muutos syntyi.

Legendaarisin Caton jankutuksista oli:  Ceterum censeo Carthaginem esse delendam eli Muutoin olen sitä mieltä, että Karthago olisi hävitettävä.

Siis klassinen ilmaus on tuo Ceterum Cenceo eli muuten olen sitä mieltä. Lopultahan Karthago sitten hävitettiinkin.

Siis Ceterum Cenceo: maidon liiallinen litkiminen on useiden Suomen kansantautien kepuloinen juurisyy.

Tämä juurisyy on tullut maksamaan Suomelle satoja miljardeja euroja kansantauteina ja maataloustukena, eikä kukaan ole halunnut selvittää puolueettomasti sitä, mikä merkitys on sillä, että Suomessa litkitään pääasiassa A1 pastoroitua ja homogenisoitua maitoa vuodessa keskimäärin 135 kg per capita, kun Japanissa litkintäaste on vain 30 kg per capita.

Kaikissa kansanterveydellisissä tutkimuksissa on myös kiistatta selvitetty, että japanilaisten elinikäodote on jo reippaasti yli 80 vuotta ja stressantuminenkin on vähäistä. Japanilaiset ovat myös onnellista porukkaa.

Isälläni oli muuten aikoinaan tapana sanoa: ?ilo ilman viinaa on teeskentelyä?

Nytkin yo-juhlissa käytiin läpi näitä Suomen kannustavia lausahduksia, koska rehtorimme oli suomenkielen opettaja.

Muisteloissa tuli esille mm. seuraavat suomalaisten elämänviisaudet:

"Kel onni on, se onnen onnen kätkeköön"

"Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa"

Ei ole ihme, että Juha Sipilä askarteli Suomen henkisen ilmaston kellon iltapuhteinaan. Ja kaiken lisäksi positiivisen Stupukan tilalle nyt kokoomuksen harmaat varpuset on jo valitsemassa harmaapukuista puoluepolitrukkia, joka kosiskelee muka harhateille joutunutta keskiluokkaa.

Meillä oli naapurimassa kymmeniä vuosia tasapäinen keskiluokka ja sitten vähän varakkaampaa porukkaa. Toivottavasti emme kaikki ainakaan havittele sitä olotilaa Suomeen.

Anne Siimes pohdiskeli Hesarissa mielenkiintoisesti vasemmiston ja kokoomuksen tulevia puheenjohtajavalintoja otsikolla "Käännös oikeaan päin".

Vapaudesta Anne mainitsi sen, että vasemmistoliitossa puhutaan paljon vapaudesta ja kokoomuksen Elina Lepomäki taas puhuu liberalismista, jolle Anne oli avannut sydämensä.

Annen mielestä em. vapauskäsitteillä on kuitenkin selvä ero. Vasemmistoliitto tavoittelee vapautta johonkin - oikeutta saada erilaisia asiota. Liberalismissa taas vapaudella tarkoitetaan vapautta jostakin, kuten esimerkiksi vapautta pakkovallasta.

Siimes korostaa, että tärkeintä on vapaus ajatella itse.

Vähän näyttää siltä, että Suomi on suurten muutosten edessä. Toivottavasti vapaus ajatella itse vahvistaa otettaan ja kirkasotsainen idealismi vaihtuu aitoon muutokseen, jolle on nyt iso tilaus.

PepponeRe: Juankoski voisi tänään olla toisenlainen28.6.2016 10.25
Valtioneuvoston päätös Juankosken ja Kuopion yhdistymisestä löytyy Juankosken nettisivulta.

Kauppa oli meille hyvä. Lainamäärämme/ asukas putosi alle puolen eikä se Kuopiollakaan muuttunut.

Loppuu tämä epäonnistunut itsehallinto. Tuskin tästä kukaan kärsii.

Virkamiehillekin saatiin pehmeä lasku eläkkeelle. Kaupunginjohtajakin saa muutosjohtajan vaativan viran. Kuopiossa on sen verran osaavia esimiehiä, ettei vahinkoa pääse syntymään.

Takausasiat työllistävät poliisia vielä hetken, mutta Kuopio ottanee tappiomme kantaakseen. Ainakin valtioneuvostossa hyväksyttyyn velkamäärään sisältyy myös takaustappiot.

Juankosken kaupungin lyhyt ja epäonnen sävyttämä kausi jää historiaan pienten kuntien epäkelvosta liitosta ja varomattomasta pelaamisesta veronmaksajien rahoilla.

Tämäkin kokemus on ollut maallemme tarpeellinen. Lait on muutettu Juankosken tapauksesta johtuen sellaiseksi, ettei vastaavan vahingon toteutuminen toisaalla ole enää mahdollista.

A. TylliRe: Juankoski voisi tänään olla toisenlainen28.6.2016 11.56
Kiitos kuopiolaisille veronmaksajille, että nyt maksatte 235 uutta virkaa ja työpaikkaa muutenkin kiristyvässä kuntataloudessa. Johtaville viranhaltijoille, esim. Kangasperkolle maksetaan n. 9000 euron kuukausipalkkaa kiitoksena siitä, että velkataakkanne lisääntyi n. 40 miljoonalla ja n. 10 miljoonalla alijäämällä, joka katettava heti.
Kiitos siitä, ette ole valittaneet lisätaakasta ja iloissanne maksatte perseelleen hoidetun Juankosken taakan veroillanne, joka on kiristyvä vuoden sisällä. Nyt saatte myös kaatuneen kartonkitehtaan alueen puhdistamisen-- noin 20 miljoonaa euroa-50 miljoonaa euroa ja kaatuneen biolämppö oyn purkamisen ja alueen puhdistamisen. Lisäksi kaikki alueen tietyöt, jotka on jätetty hoitamatta vuosia, tullee nyt teidän maksettavaksenne, eikä juankoskelaiset muuta kuin kkiittävät teitä siitä, että heidän veroäyrinsä laskee.
Kiitos vielä kerran.

PepponeRe: Juankoski voisi tänään olla toisenlainen20.12.2016 9.01
Luin uudelleen tämän aloittamani keskustelun. Tämä oli vuoden parhaimpia.
Keskustan virallinen ääni osoittautui sivistyneeksi juankoskelaiseksi tai paremminkin muuruvetiseksi, alan kolmas mies ylsi hyvin lähelle ja alan mies sijoittui niinikään mitalleille.
Kiitos osallistumisesta. Ensi vuonna on hyvä katsoa miten suuri muutos vaikuttaa elämäämme.

alan kolmas miesRe: Juankoski voisi tänään olla toisenlainen20.12.2016 14.33
Pepponelle kiitos hyvästä keskustelun avauksesta ja podium-sijasta keskustelussa.

Kuntavaalit ovat tulossa ja tästä syystä sekä Suomen Kuvalehti että YLE-MOT ovat lähteneet liikkeelle ja nostavat keskustelua kuntien osalta ns. maan tapa asiassa eli hyvä veli verkostot.

Olkaamme iloisia, että VAPAAJUANKOSKI on puhunut näistä asiosta jo useita vuosia.

SK:ssä Ville Pernaa haluaa nyt käynnistää keskustelua (Kunta Leaks) kuntien käyttämistä rahoista eli 45 miljardista eurosta, joka vertautuu valtion yli 50 miljardin euron vuosittaiseen rahankäyttöön.

Onko asia niin, että meidät suomalaisraukat on laitettu maksamaan julkisista palveluista melkein tuplahinta, eikä kukaan ole ollut moksiskaan?

Patiksen miehetRe: Juankoski voisi tänään olla toisenlainen20.12.2016 19.32
Kyllä Heikki J.W. Salonen on selkeästi paras.

alan kolmas miesRe: Juankoski voisi tänään olla toisenlainen20.12.2016 20.35
Hienoa työtä Patiksen miehiltä.

Alan mies on ulkina kuin lumiukko, kun ei tunne EU sääntöjä.

Vaikka Suomessa vieläkin eletään kunnissa kuin pellossa, niin kyllä ne säännöt kuntiinkin pikkuhiljaa tulee. Tästä voimme kiittää sitä, että tajuttiin liittyä EU:hun.

Liiassa liittymisinnossaan Paavo Lipponen ja Kuningas Sauli tosin päättivät liittyä yksin tein myös rahaliittoon, josta lähes kaikki Suomen nykyiset taloudelliset ongelmat ja työttömyys olivat vääjäämätön seuraus.

Ahtisaaren tehtäväksi tuli sitten antaa asialle viimeinen sinetti ja viime aikoinahan Ahtisaari on avoimesti kertonut jo senkin, että Suomen olisi pitänyt liittyä NATOonkin jo EU-sopimuksen allekirjoituksen aikaan.

Koska Ahtisaari on pitkään ollut myös UPM:n hallituksen jäsen, niin häneltä ei varmasti ole jäänyt kuulematta sitä, mitä Nalle Wahlroos on luennoinut Suomen kilpailukyvystä ja myös eurosta.

Toistaiseksi vain harva on uskaltanut Suomessa esittää laskelmia siitä, mikä on ollut Suomelle vahingollisen eurokytkennän hinta. Sen hinta on ollut satojen tuhansien ihmisten työttömyys, joka on kestänyt jo reilusti 15 vuotta. Keskimääräinen työttömyysaste on ollut suuruusluokkaa 8-9% työvoimasta.

Meno on ollut todella tuhoisaa.

Vuonna 2015 Suomen BKT vuoden 2010 hinnoin laskettuna oli vain 186.8 miljardia euroa, eikä kasvua ole näköpiirissä.

Suomen Kuvalehdessäkin Danske Pankin ennustepäällikkö Kuoppamäki kertoo, että Suomen BKT:n kasvuluvut ovat vuosittain olleet lähellä +- nollaa jo useampia vuosia putkeen, eikä mitään merkittävää valoa näy tunnelin päässä, koska viennin arvokin vain laskee tänäkin vuonna yli 10%:n vauhdilla vuodessa.

Kuoppamäki myös kertoo taloudellisten ennusteiden luotettavuudesta samoin kuin VVM:n ennustajat. VVM:a ennustajat kertovat, että talousennusteissa virheitä ei juuri ole.

Vuosina 2011-2015 keskimääräinen virhe on ollut vain 1.6%-yksikköä. Minusta taas jo ennustevirhe silloin, kun BKT:n kasvu on luokassa +-0.0% voi kyllä hyvin äkkiä johtaa ainakin 100%:n heittoon prosenttiyksikköennusteissa.

Ei ole sitten ihme, että ETLAn Vesa Vihriälä toteaa, että "tutkimustiedon rooli talous- ja yhteiskuntapolitiikan päätöksenteossa Suomessa on ollut jopa luvattoman heikko."

Jos teemme sellaisen olettamuksen, mikä ei varmasti ole kovin kaukana myöskään todellisuudesta ja joka voidaan varmasti tieteellisestikin osoittaa, että liian vahvan euron johdosta Suomen BKT:n kasvu on vuosittain jäänyt 1.0-1.5%-yksikköä heikommaksi kuin meillä olisi ollut, mikäli omaa markkaa ei olisi hylätty tai markka olisi kytketty euroon oikealla vaihtokurssilla.

Seuraavat järkyttävät tulokset ovat helposti laskettavissa Tilastokeskuksen luvuista BKT:n osalta:

- Euro meno: BKT vuonna 2015 186.8 miljardia euroa

- Markka ja 1%:n lisäkasvu per vuosi: BKT vuonna 2015 229.2 miljardia euroa

-Markka ja 1.5%:n lisäkasvu per vuosi: BKT vuonna 2015 253.7 miljardia euroa

Kumulatiiviset BKT tulokset vuosina 1994-2015:

- Euro meno: BKT 3 698.7 miljardia euroa

- Markka ja 1%:n lisäkasvu per vuosi: BKT 4 133.2 miljardia euroa

- Markka ja 1.5%:n lisäkasvu per vuosi: BKT 4 373.3 miljardia euroa

Menetetty hyvinvointi vuonna 2015:

- Vuonna 2015 vuositasolla: BKT 42.4 miljardia euroa (markka ja 1.0%:n lisäkasvu)

- Vuonna 2015 vuositasolla: BKT 66.9 miljardia euroa (markka ja 1.5%:n lisäkasvu)

Menetetty hyvinvointi 1994-2015:

- Markka ja 1%:n lisäkasvu: 474.6 miljardia euroa

- Markka ja 1.5%:n lisäkasvu: 674.6 miljardia euroa

Euroarkkitehtien virheet ovat tulleet meille siis todella kalliiksi, eikä niitä virheitä voida enää koskaan korjata Juha Sipilän kiky-sopimuksilla, eikä myöskään digitekniikalla.

Kuten yllä olevista alustavista laskelmista nähdään, niin suomalaiset olisivat voineet vetää vaikka lonkkaa pari kolme vuotta putkeen, niin siitä huolimatta BKT olisi ollut nykyisellä tasolla, jos markan ja euron kytkentäkurssi tai kelluvan markan kurssi olisi ollut oikea.

Yllä olevista laskelmista näkyy myös se, että mitään leikkauslistoja Suomessa ei tarvita, jos Suomen valuuttakurssi on oikealla tasolla. Joustava valuuttakurssi antaa myös AY-liikkeen rasvanahkaisille änkyröille aikaa tottua globaaliin maailman menoon ja kilpailuun.

Keskusta pettää aina.

eskimoRe: Juankoski voisi tänään olla toisenlainen22.12.2016 17.06
nyt papukaija ratkaisi suomen ongelmat, huomenna eurooppa



Vastaa viestiketjuun

Otsikko:*
Viesti:*
Lähettäjä:*
Sähköpostiosoite:
Lähetä vastaukset sähköpostiini: