Keskustelu

PVMaassa kenen maan tavalla10.7.2016 13.22
Moro,
toivoisin asiallista keskustelua seuraavasta SK-lehden artikkelista:

Suomen Kuvalehti haastatteli taannoin imaamia.

?Muslimien tavoite on, että lapsemme eivät osallistuisi näihin juhliin. Mutta se ei loukkaa meitä, jos kristityt lapset laulavat omia laulujaan. Minun ei ole pakko laulaa sinun laulujasi, sinun ei ole pakko laulaa minun laulujani. Ei voi vaatia, että muun uskoiset tai ateistit osallistuisivat juhliin.?

Anas Hajjar

Jotkut suomalaisvanhemmat ovat huolissaan, että jouluperinteet katoavat, jos virret ja jouluevankeliumi häviävät kouluista. Mitä sanotte heille?


?Tuen täysin heidän oikeuttaan laulaa ja pitää omia juhliaan. En vaadi, että poistetaan joulujuhlat. Mutta täällä on kasvava väestö muslimeja ja muitakin, ja haluaisin meillekin oikeuden pitää omia juhliamme. On sanottu, että kuvaelmat ja virret kuuluvat suomalaiseen kulttuuriin. Ei. Ne kuuluvat kristinuskoon. Perinteellä perustellaan sitä, että kaikki osallistuvat juhliin, mutta meidän näkökulmastamme perustelu ei ole täysin paikkansapitävä.?

Kannatatteko te siis sitä, että luovuttaisiin virsien ja kuvaelmien esittämisestä yhteisissä tilaisuuksissa?


?Yhteisissä tilaisuuksissa, hmm? Muslimien kannalta on tärkeää, että he eivät laula mitään, mikä on vastoin heidän uskontoaan. Lapsihan oppii juuri siinä iässä, katsomalla ja kuuntelemalla. Jos lapsi jo erottaa, että tämä on minun uskontoani ja tämä ei, sitten puhutaan ihan eri tilanteesta. Mutta minäkään en tiedä, mitä siinä Enkeli taivaan -virressä sanotaan.?

Siinä sanotaan muun muassa, että ?nyt Jumalalle kunnia, kun antoi ainoon poikansa?.


?Kunnia Jumalalle on eri asia kuin kunnia Jumalan pojalle. Muslimit uskovat, että Jumalalla ei ole poikaa.?

Eli miten tämä ongelma pitäisi ratkaista?


?Jos yhdessä laulettaviin virsiin otettaisiin vain ne osat, jotka ovat yhteisiä, puhuttaisiin Jumalan ylistämisestä eikä sanottaisi mitään Jumalan pojasta, silloin virressä ei olisi mitään, mikä on vastoin meidän uskontoamme. Kun Jumalaa ylistetään, se on hyvä. Mekin ylistämme Jumalaa.?

Miten muslimivanhemmat kokevat koulujen joulujuhlat?


?Toiset eivät halua, että heidän lapsensa osallistuvat, toisille sillä ei ole mitään merkitystä.?

Minkälaista ohjelmaa pitäisi olla joulujuhlassa, että se ei loukkaisi ketään?


?En puhuisi loukkaamisesta, mutta jos halutaan, että kaikki lapset osallistuvat, on pysyttävä asioissa, joihin kaikki uskovat. Silloin viittaus Jumalan poikaan loukkaisi. Mutta jos sanon näin, tämä ehdotus loukkaa muita. Siksi minun on vaikea ulkopuolisena lähteä ehdottamaan, miten joulujuhlaa pitäisi viettää.?

Pitäisikö olla tonttuleikkejä tai muita, jotka eivät liity uskontoon millään tavalla?


?Minun on erittäin hankala ehdottaa teille mitään. Minulla ei ole lapsia.?

Eikö ole vaarana, että ymmärrys eri uskontoja kohtaan vähenee, jos varotaan liikaa?


?Helsingin Puotilassa on ruotsinkielinen koulu, joka järjesti juhlat juutalaisille, kristityille ja muslimeille. Se on hyvä esimerkki siitä, miten juhlia voidaan viettää yhdessä, kunhan kaikki tietävät oman taustansa. Se rikastuttaa, ei erota.?

Imaami puhuu kahdesta eri leiristä--kristityistä ja muslimeista. Hän puhuu teidän lapsista ja meidän lapsista ym. Onko Suomi muutettava muslimiuskoiseksi, että maassa olisi rauha. Miksi meillä ei ole muslimeille tarkoitettuja kouluja, jos virret, seimikuvaelma ja joulu on niin vaikeaa monokulttuuriselle muslimiväestölle.

pyhäkoulun opettajaRe: Maassa kenen maan tavalla10.7.2016 21.55
Suomen Kuvalehti näkyy haastatelleen jotain imaamia Suomen kouluissa järjestettävistä joulujuhlista ja heti on törmätty vatakkainasetteluun.

Tämä ei ole tietenkään mikään ihme, koska suomalaiset ovat valtaosaltaan kasvatettu ev-lut uskontoon.

Kysymyksessä on valtionuskonto, jonka opettaminen on vahvasti leivottu myös suomalaiseen peruskoulujäjestelmään, jonka peruskivi taas muurattiin Johannes Virolaisen toimiessa opetusministerinä 1960-luvulla.

Tasa-arvo ja tasapäisyys ovat suomalaisen peruskoulun keskeistä muurausainetta. Koska Suomen peruskoulujärjestelmä on maailman paras, sitä ei saa tietenkään arvostella.

Nykyään voidaan kuitenkin todeta, että peruskoulu kaipaa digi-loikkaa nykyaikaan, jossa otetaan huomioon myös ihmisten yksilölliset ja myös Suomenkin perustuslaissa säädetyt ihmisten perusoikeudet.

Suomessa opetusministeriö on perinteisesti ollut kepuloisten ja demujen heiniä, joten mitään muutoksia opetusohjelmiin ei tietenkään ole voitu tehdä. Nyt opetusministerinä on kuitenkin nuori ja ennakkoluuloton Sanni Grahn-Laasonen (kok) ja heti on alkanut tapahtumaan.

Uskonnon opetussuunnitelmia uudistetaan jo vuoden 2016 syksystä alkaen, mutta uudistuksetkin näyttävät tulevan aivan liian myöhään, koska vasta viime vuonnahan meille tuli aikamoinen lasti vierasmaalasia uudisasukkaita ja valtaosa heistä lienee muslimeja.

Kunhan heille syntyy jälkikasvua oikein kunnolla, niin jopa joudutaan meilläkin koululaitosten uudistuksiin tarttumaan aivan toisella tarmolla, mihin on perinteisesti totuttu.

Mehän ei tietenkään haluta maahanmuuttajista mitään pomminheittäjiä tai itsemurhavöiden rakentelijoita, vaan kunnon kansalaisia, joiden tiedoista ja taidoista hyötyy koko suomalainen yhteiskunta.

Uskonnonopettajien palstoilta löytyy uskonnonopetuksesta seuraavaakin tietoa:

"Oikeus uskonnonopetukseen on kirjattu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen (YK 1989, 29. artikla) sekä lukuisiin muihin kansainvälisiin sopimuksiin (esim. YK:n ihmisoikeuksien julistus 18. ja 26. artikla; Euroopan Neuvoston ihmisoikeussopimus 9. artikla; Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus 18. artikla; EU:n perusoikeuskirja 10. artikla; Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus, III osan 13. artikla; Asetus syrjinnän vastustamista opetuksen alalla koskevan yleissopimuksen voimaansaattamisesta, 5. artiklan kohta 1 b; Lapsen oikeuksia koskeva yleissopimus; ETYJin Wienin sopimus 16.6.)"

"Oman uskonnon opetuksen tavoitteena on, että oppilas tuntee oman uskonnollisen taustansa, osaa kunnioittaa ihmisiä, joilla on erilainen vakaumus sekä pystyy elämään ja toimimaan eri kulttuureista tulevien ja eri tavoin ajattelevien ihmisten kanssa.

Peruskouluun on tällä hetkellä vahvistettu 13 uskonnon opetussuunnitelmien perusteet

vuonna 2014 peruskouluikäisistä 90,65% osallistui evankelis-luterilaisen uskonnon opetukseen, 4,85% elämänkatsomustiedon opetukseen, 1,73% islamin opetukseen, 1,54% ortodoksiseen ja 0,5% muiden uskontojen opetukseen."

Kuten havaitaan, niin aika yksipuolista näkyy olevan meillä tuo uskonnon opettaminen.

Mitä olen itse hieman lasteni uskonnonopetusta seurannut, niin eipä se uskonnon opettaminen ole paljon muuttunut siitä, kun minä istuin uskontotunneilla, maha kurisi, hapen puute nukutti, mutta siitä huolimatta piti lueskella ulkoa kirkkohistoriaa sekä Lauri Leevi Laestadiuksen teesejä.

Täytyy sanoa, että sen pitkäveteisimpiä oppitunteja ei voinut oikein kuvitella. Ehkä maatilatalous kiinnosti virkamiehen poikaa yhtä heikosti.

On hieno asia, että puuhamiehet ovat lähteneet liikkeelle katsomusaloitteella, jossa pyritään uudistamaan Suomen kalkkeutunutta uskonnonopetusta. Alla pieni lainaus kansalaisaloitteen perusteluista:

"Uskonnonopetuksesta ja sen toteuttamisesta keskustellaan jatkuvasti ympäri Eurooppaa. Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa uskonnon opetus yleissivistävässä koulussa on oman uskonnon opetusta. Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa on jo kauan opetettu tunnustuksetonta uskontotietoa kaikille yhteisenä oppiaineena. Opetus on vastaavanlaista Isossa-Britanniassa.

Ranskassa ei valtion kouluissa ole erillistä uskonnon opetusta lainkaan vaan pelkästään etiikkaa. Muissa Euroopan maissa on tavallista, että opetetaan enemmistön uskontoa ja vaihtoehtona etiikkaa, tai ensisijaisesti etiikkaa ja valinnaisena omaa uskontoa. Joissakin maissa uskonnolliset yhteisöt saavat antaa omaa opetustaan koulun tiloissa."

Katsomusaloite ei kuitenkaan vielä johtanut lainsäädännön muutoksiin, mutta jo 13 469 allekirjoitti aloitteen. Suomalaisen uskonnonopetuksen uudistustarve ei kuitenkaan ole minnekään hävinnyt, vaikka suurin osa opettajista vastustaakin muutosta.

Tämäkään ei ole mikään ihme, koska Suomi on maa, jossa on totuttu vastustamaan kaikkea muutosta. Asioita meillä vastustetaan sitä enemmän, mitä enemmän muutoksista olisi meille hyötyä.

Äskettäin meilläkin uutisoitiin Hesarissa jo näyttävästi Ramadanin päätösjuhlista aganistanilaisen perheen asunnossa Ruukissa Pohjois-Pohjanmaalla. Ruukin vastaanottokeskuksessa asuu lähes 40 afgaania.

Perheet olivat suunnitelleet juhlia läheiseen kouluun, mutta vastaanottokeskuksesta tuli heille tieto, että koulu ei olekaan käytetävissä. Kumma juttu.

Muslimeilla Ramadanin kotona juhlinta on haasteellista, koska naisten kokoontuessa miesten on oltava poissa. Muutoin muslimit viihtyy Ruukissa, mutta Ruukista ei saa oikeaoppisesti valmistettua halal-lihaa.

Helsingin Itiksessä taas muslimien Ramadanin vietto oli villiintynyt jo lähes karnevaalitasolle. Vuosaarelainen juhliva paristunta oli työtön, joten heidän juhlabudjettinsa oli vain 100-200 euroa.

Budjetista riittää kuitenkin myös hyväntekeväisyyteen, sillä islaminuskossa on olennaista vähävaraisten auttaminen. Heitä muistetaan paastossakin: "silloin mietitään sitä, että köyhillä ei ole varaa syödä" kertoi kymmenvuotias Mahdi Al-hasemi Hesarin tomittajalle.

Muutoin olen sitä mieltä, että seuraavista asioista ei pitäisi tinkiä:

- Virsi 571: jo joutui armas aika, suvivirsi kuuluu ehdottomasti koulun päättäjäisjuhliin keväällä

- Virsi 21: enkeli taivaan lausui näin

- Virsi 170: jumala ompi linnamme

- Virsi 971: vihdoinkin 2015 maan korvessa kulkevi lapsosen tie on hyväksytty virsikirjan lisävihkoseen

- tiernapoikien esitys (hoo oo oo, jos minä olen musta...)

Virsikirjojen uudistajille antaisin myös vinkkiä siitä, että ei kovin tiuhaan tahtiin kirjoitettaisi uusia virsiä, koska se johtaa siihen, että kukaan seurakunnasta ei osaa enää laulaa kaiken maailman sprituaaleja.

Minusta helluntalaisilla on myös erittäin hyvää ja mukaansa tempaavaa musiikkia. Jo kansakouluiässä eräässä helluntalaistilaisuudessa mieleeni jäi haitarinsoitto ja kaunis melodia: "olen kuullut on kaupunki tuolla..."

Siis vaikka olin ev-lut ja pyhäkoulupoika, niin ei minua ainakaan haitannut seurata helluntalaisiltaa.

Siitäkin olen kuitenkin varma, että suomalaisten yli kaiken ihailema punk-rock ja heavy metalli-musiikki ei ainakaan kirkkoihin sovi vielä vähään aikaan.

Se on myös pantava merkille, että länsimaissa maallistuminen on lisääntynyt kaikissa uskontokunnissa. Kehitys on hyvä. Uskonsotia ei kannata käydä ja lopulta uskontokin on jokaisen henkilökohtainen asia.

LegionRe: Maassa kenen maan tavalla11.7.2016 1.13
Mielestäni maahanmuuttajia voisi värvätä heidän taustaansa huomioiden perustamalla Suomeen muukalaislegioona. Näin saataisiin palkka-armeija osasto kuten Italiassa, Ranskassa, Belgiassa ja Espanjassa. Siellä voisi olla rukoukset arabiaksi ja jopa sotilaiden oma minaretti. Kuitenkin monet turvapaikanhakijat ovat entisiä ja nykyisiä sotilaita tai poliiseja, joiden ikä on sopiva koulutukseen ja palkkaan.



Vastaa viestiketjuun

Otsikko:*
Viesti:*
Lähettäjä:*
Sähköpostiosoite:
Lähetä vastaukset sähköpostiini: