Keskustelu
| alkoholitarkastaja, evp | Poliitikkojen ja napamiesten yletön viinan kittuu | 2.8.2016 14.43 |
| Iltalehden tietojen mukaan Karri Kaitue sai 22.7.2016 8 800 euron tuomion ajettuaan moottoriveneellä 1.45 promillen humalassa Porvoon vesillä, Kuggenin merialueella Hamarista Onakseen. Karri Kaitue (s. 1964) on suomalainen yritysjohtaja ja hallitusammattilainen, joka toimii elokuusta 2015 alkaen Ekokemin toimitusjohtajana. Sitä ennen hän on tehnyt pitkän uran Outokumpu Oyj:ssä. Hän toimii Taideyliopiston, Destian ja CapManin hallitusten puheenjohtajana sekä Outotecin, Cargotecin ja valtionyhtiö Finnpilotin hallitusten jäsenenä. Kaitueella on siis hoitanut useita merkittäviä yhteiskunnallisia tehtäviä. Viimeksi Ilta-Sanomat oli 30.7.2016 kartoittanut eri ministeriöiden alkoholilaskuja vuosilta 2015-2016. Tikun nokkaan oli nostettu kokoomuksen sisäministeri Petteri Orpo, opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen ja valtiovarainministeri Antti Rinne. IS:n selvityksen mukaan viini- ja viinalaskut kyseisillä ministreillä olivat yhteensä 1 500.00-2 709.25 euroa. Sannin viinilasku oli pienin, Antin alkoholilasku oli 2 200.00 euroa ja Petterin noteeraus oli suurin eli 2 709.25 euroa. Kaikkien ministeiden edustusmenoista ei IS saanut selvityksiä. On selvää, että yllä mainitut "kestitysmenot" ovat vain jäävuoren huippu suomalaisessa päätöksenteossa, lainsäädännössä ja työmarkkinaneuvotteluissa, jotka meillä on totuttu ratkaisemaan aina vasta pitkällä aamuyön tunteina. Itsekin henkilökohtaisesti tuntien useita työmarkkinajohtajia tiedän, että parhaisiin neuvottelupöytiin valikoituvat Suomessa vain sitkeimmät sissit. Kaikki kunnia jo edesmenneelle entiselle valtakunnansovittelijalle ja lakkokenraalille, mutta kieltämättä räväkkää se on "poikien" ja "tyttöjenkin" meno joskus meillä ollut. Ei ole vielä montaakaan vuotta siitä, kun Kevan toimitusjohtaja Markku Kauppinen joutui korjailemaan jälkikäteen kestityslistojensa henkilöluetteloita, jotta listoista ei olisi paljastunut yhteydet Nova Groupin liikemiehiin. Kepuloisten ryhmyri Timo Kalli puolestaan oudoksui julkisesti sitä, että hyvä kaveri Markku Kauppinen joutui eroamaan onnettoman, mutta vähäpätöisen jupakan vuosi. Kepuloisten Timohan kunnostautui myös vaalirahoitusta koskevan lainsäädännön tulkinnassa. Kun sanktioita ei ole määrätty, niin tietenkään lakirötöksistä ei tarvitse kenenkään, ainakaan kepuloisen ilmoittaa mitään. Yrityselämästä muistan hyvin, kuinka esim. metsäteollisuusyhtiöissä oli tapana vielä 1980-luvulla tarjoilla ns. pitkiä lounaita normaalien ruokajuomien kera. Esim. EG:ssa tämä tapa kuitenkin poistui jo 1980-luvun alussa Gutzeitinmies Pentti Salmen aikaan eli siis jo kohta 30 vuotta sitten. Miksi alkoholikestitys on sitten vielä erittäin runsasta ja yleistä Suomen ministreiden, kansanedustajien, työmarkkinajohtajien ja ilmeisesti myös ns. hallitusammattilaisten järjestämissä pippaloissa ja pöydissä? Olisi hyvä tietää, mikä on ollut kestitysten kokonaislaskutus esim. silloin, kun Sote Rehula väsäsi yli 600 sivuiset lakiluonnokset vuosisadan Sote-uudistuksesta. Varmuudella voin todeta, että Sote Rehulan IS:n raportoimat 503.12 euroa eivät ole koko Sote-kestitysten loppusumma, koska Sote Rehula näyttää raportoineen vain edustuskaappinsa- ja edustusalkoholivaraston täydennyshankinnat. IS:n toimittajille on kuitenkin kerrottu ministriöiden taholta, että siitä ei ole kirjanpitoa, onko kaikki hankitut juomat aina tullut juotua, vai onko osa jäänyt varastoon. Juomattomat alkoholijuomat säilyvät hyvin varastossa ja viinin maun sanotaan jopa paranevan vuosien saatossa. Tästä voidaan vetää se johtopäätös, että joidenkin pitkään raittiiden ministerien johdossa olleissa ministeriöissä saattaakin olla huomattavat viinivarastot, joita on sitten hädän hetkellä voitu verottaa hieman runsaammin, eikä varastoon jääneistä alkoholijuomista esim. sisäministeriön kirjanpitoon ole tarvinnut näköjään ministeriön taloussuunnittelujohtaja Kati Korven mukaan merkitä mitään. Juha "DigiKiky" Sipilä on tunnetusti raittiusmiehiä ja oli ennen aikaan suuri suomalaisen maidonjuonninkin ystävä, mutta joutui lopettamaan maidon litkinnän, kun joutui kahteen kertaan lasarettiin aggresiivisen maitoallergian aiheuttaman keuhkoveritulpan vuoksi. Epäilen sitä, että raittiin Juhan Kiky-sopimuskin oli suomalaisille päättäjille hankala, koska neuvottelijat ja liittoneuvostojen päättäjät eivät olleet tottuneet siihen, että nyt neuvotteluja käydäänkin pelkästään kahvia siemaillen ja rusinapullia puputtaen. Kyllä sellaisissa neuvotteluissa aikaa kuluu. Vähin mitä tässä voidaan tehdä, on se, että ministeriöiden ja eduskunnan portsareille järjestetään alkometrit ja mm. istuntosalin sekä valiokuntien ovilla varmistetaan se, että päätöksentekijät ovat päätöksiä tehdessään ja asioita valmistellessaan selvin päin. |
||
| eskimo | Re: Poliitikkojen ja napamiesten yletön viinan kittuu | 2.8.2016 15.17 |
| kolmas kaveri voi kertoa miten turmiollista on maidon juonti. eduskunnan portsarit voisivat nakata pihalle edustajat, jotka vähänkin tuoksuvat maidolle. pienessä hiprakassa päätösten teko onnistuu paljon paremmin ja joskus tuntuu, että päätökset on tehty ihan maitohiprakassa kepuloisten lempijuomaa juoden |
||
| alan kolmas mies | Re: Poliitikkojen ja napamiesten yletön viinan kittuu | 2.8.2016 19.15 |
| Eskimo on oikeassa, että kissa se on nostettava pöydälle, kun keskustellaan kepuloisten ylettömästä maidon litkimisestä ja Sote-uudistuksesta, jonka Sote Rehula ratkaisi parin viikon loppurutistuksellaan kesäkuussa ennen eduskunnan vetäytymistä joka kesäisiin maatalousnäyttelyihin vaikertamaan maatalouden ongelmista. Maatalousnäyttelyissähän meillä on tapana se, että Presidenttikin piipahtaa tarkistamassa kaikkein eniten vahingollista A1-proteiinia lypsävät Ayrshire-lehmät näyttelyissä. Tietenkin maatalousnäyttelyissä jaetaan myös maitoisännille Valion kunniakirjat tasalaatuisesta ja runsaasti haitallisia A1-proteiineja kuten kaseiinia ja myös maitosokeria eli laktoosia sisältävästä ja vähärasvaisesta tuotannosta. Valion kannaltahan on hyvin edullista, että myytävä maito on ns. vähärasvaista pastöroitua ja homogenisoitua litkua, mikä taas perustuu yli 50 vuotta vanhoihin Valion kutyymeihin ja rasvan perusteettomaan pelkoon. Vuonna 2011 Suomessa myydystä maidosta jo 50% oli kevytmaitoja ja 40% ravattomia maitoja. Täysmaitoja myytiin vain 10% myydystä maitomäärästä, jota voidaan pitää suurena virheenä, kun lehmän maidossa nimenomaan rasvassa on monia ihmiselle hyödyllisiä ravintoaineita. Tapana on myös se, että Presidentti vierailee ja esiintyy maatalousnäyttelyissä mahdollisimman tarkoin maanläheisesti, jolloin valtakunnan korkeimmalla taholla saadaan aito keskusteluyhteys suurien vaikeuksien kanssa painivien maitoisäntien ja viljelijöiden kanssa. Tartsa Haloselle oli tapana kaikissa maatalousnäyttelyissä käyttää päähineenään muistaakseni muovilippaista keltaista Panu-lippalakkia, mikä onkin erinomainen aurinkohattu kesäisenä maatalouspäivänä. Tieteellisesti ja kiistatta on kuitenkin jo aikaa sitten näytetty, että lehmän beetakaseiini B-CM-7 on noin tuhat kertaa voimakkaampi narkoottinen aine kuin äidinmaidon beetakaseiiniproteiini. B-CM-7 on voimakas oksidantti ja toimii ihmisessä morfiinin tavoin. Se on yhdistetty autoimmuunisairauksiin, kuten 1-tyypin diabetekseen, jossa keho tuhoaa omia insuliinia tuottavia solujaan, sekä sydänsairauksiin ja mielenterveyden ongelmiinkin. Suomalaiset litkivät maitoa nykyään maailmanennätysvauhtia noin 135 kg/capita joka vuosi. Se on melkein kaksinkertainen määrä verrattuna esim. sivistysvaltio Ruotsiin. Japanissa maidon litkintämäärä on vain noin 30 kg/capita. Japanilaiset ovat pitkäikäisiä, eikä siellä sairasteta, kuten Suomessa tehdään. Kyllä tällainen kepuloisten suomalaisille järjestämä "ravintopommi" ja kansallinen doping on tullut ja tulee meille kalliiksi. Nyt Sote Rehula on joutunut jo lähes ylitsepääsemättömiin vaikeuksiin, kun on havaittu, että Suomen kansantalous ei enää kestäkään entisen tyylistä maidon litkintää kohonneiden terveydenhuolto- ja sosiaalikustannausten johdosta. THL:n mukaan vuonna 2014 Suomen kaikki sosiaali- ja terveydenhuoltokustannukset olivat jo 65.6 miljardia euroa eli 31.9% Suomen bruttokansantuotteesta. THL:n toisen tilaston mukaan Suomen terveydenhuollon menot olivat vuonna 2014 19.5 miljardia euroa. Kun voidaan tieteellisen tutkimuksen perusteella todistaa, että A1-proteiinia sisältävä lehmänmaito on ihmiselle vaarallista juomaa ja se on monien Suomen kansantautien juurisyy, niin eskimolle voin esittää alustavina työlukuina mietittäväksi seuraavat hypoteesit: - lehmän maito aiheuttaa noin 30% eli vuositasolla n. 5.850 miljardin euron terveysmenot Suomessa - lehmän maito aiheuttaa noin 5% eli vuositasolla n. 2.30 miljardin euron kustannukset muista Suomen sosiaalikuluista - lehmän maidon tuottamiseen menee ehkä 50% koko maataloustuesta eli vuositasolla n. 2-3 miljardia euroa Ojalan laskuopin mukaan lehmän maidon yletön litkintä Suomessa voi siis maksaa veronmaksajille yhteensä 10.1 -11.1 miljardia euroa vuodessa ja lasku kasvaa koko ajan, kun väestö ikääntyy ja kansantautien määrä kasvaa. Kepuloiset ja demut ovat aina olleet innokkaista raittiusaatteen kannattajia ja keppanan vihaajia. Jatkuvasti meitä on muistutettu myös alkoholin suurista vaaroista ja alkoholiin liittyvistä korkeista kustannuksista. THL:n (yleensä aina kepuloisten tai demujen johtama laitos) taholla onkin laskettu, että alkoholin aiheuttamat kustannukset ovat Suomessa luokkaa 4-6.5 miljardia euroa vuodessa. Alkoholivero taas tuottaa valtiolle nykyään noin 1.5 miljardia euroa vuodessa. Alkoholin nettokustannus on siis yhteiskunnalle noin 2.5-5.0 miljardia euroa vuodessa. Viime vaaleissa kepuloisten eläköitynyttä THL:n johtja Pekka Puskaa ei enää valittukaan eduskuntaan. Olikohohan se merkki siitä, että kepuloisten ikiaikaiset terveydenhuollon viisaudet alkavat olla jo menneen talven lumia. Voitakin on alettu toumaan meillä kovaa vauhtia mm. Virosta, kun Valio yhä edelleen yrittää kynsin hampain syöttää suomalaisille vielä kaikenlaisia "keveitä" rasvoja. Epäilen pahasti, että kohta kaivetaan esiin ne 1950-luvun kauhutarinat, miten margariiniä ennen vanhaan Suomessa valmistettiin. Nykyiset tavat eivät ole valitettavasti paljon muuttuneet, eikä Suomessa ei ole vaivauduttu edes miettimään näiden verisuonia tukkivien rasvojen kieltämistä, kuten on tehty ainakin Tanskassa ja muutamissa USA:n osavaltioissa. Päinvastoin meillä "ravitsemusasiantuntijat" jaarittelevat kuin automaatit pehmeistä rasvoista, ja tarkoittavat sillä margariinia!!! Alkaisi olla korkea aika kepuloistenkin pikkuhiljaa ruveta tarkastelemaan ja selvittämään, mikä onkaan keskeinen syy Suomen käsistä karanneisiin Sote-kuluihin. Tällaista selvitystä ei voi kuitenkaan antaa Sote Rehulan tai KELAn tulevan pääjohtajan tehtäväksi, koska kepuloinen selvitysmies on asiassa tietysti jäävi. Pitäisiköhän tässäkin doping-asiassa kysäistä Lauri Tarastin mielipidettä. Lauri taitaakin olla ainoa riippumaton ja tehokas suomalainen juristi. |
||
| Patiksessa kuultua | Re: Poliitikkojen ja napamiesten yletön viinan kittuu | 2.8.2016 19.24 |
| Ei tainnut mennä Esterin nimitys ihan putkeen. Esterin vahva osaaminen ja kunnostautuminen nimenomaan bioenergialalla ja kuituverkkoasioissa jätettiin kylmästi huomiotta, vaikka Esteri ajoi jo tannoin innolla jopa Kuopion Energian ja Savon Voiman fuusiota. Toisaalta Esteri tekee paluun juurilleen eli sote-pellon kyntäjäksi. Kynnettäväähän sote-pellossa vielä riittää kosolti, kun Esterikin joutuu hyväksymään kuntien monopoli-roolin kaatumisenkin. Herää vähän kyllä kysymystä siitä, miten Esteri selviytyy tulevista muutosjohtajan töistään, kun Esteri ei hallitse noita kirjanpitoasioita ja muutosjohtaja voi joutua ottamaan kantaa etenkin arvokkaiden sote-kiinteistöjen siirrosta maakunnille ja sote-palvelujen kilpailutuskin pitäsi vapauttaa. Esterillä ei ole kokemusta kilpailuttamisestakaan. Esteri on myynyt kokonaisia biovoimaloitakin ja sumplinut Juankosken keskustassa olevia arvokkaita kiinteistöjä kilpailuttamatta ulkomaisten huijareiden ja veroparatiisiyhtiöiden käsiin lahjahintaan. Sote-muutoksissa näitä kuntien omistamia kalliita kiinteistöjä ei voikaan Juankoskesta poiketen siirtää kirjanpitolain säännöksiä rikkomatta maakunnille Esterin biovoima-alalla ja kunnallisessa pahviteollisuudessa käytettyjen diskonttaussääntöjen mukaan. Esterillähän on ollut käytössään ihan omat kotikutoiset diskonttaussäännötkin. jotka antavat yritykselle arvon nolla, jos yritys on hyvin kannattava ja vanhalle varastohallile vakuusarvon ainakin 9.6 milj. euroa, jos varastohallin kassavirta on nolla. Muutosjohtajan pitäsi hallita talousasioita. Esterillä ei ole toistaiseksi ollut näyttöä tästä. Sitä paitsi Kuopiossa on jo kaksi palvelujohtajaa: Pekka Vähäkangas hyvinvoinnin ja kasvun aluella ja Markku Tervahauta terveydenhuollon ja perusturvan alueella. Kyllä kai ym. nykyisten palvelualueiden johtajien pitäisi pystyä omien palvelualueidensa muutostarpeet kattamaan. Muutoinhan kysymys on täysin tarpeettomista johtajista. |
||