Keskustelu

« Takaisin | Vastaa viestiketjuun
PVKoulujen lakkauttamisen järkevyys ja taloudellisuus2.8.2016 17.40
Moro,
Lehtola on taas esillä, mutta hänen olisi pitänyt esim. Säyneisen koulun asiassa olla virkansa mukaisella innolla estämässä koulun lakkauttamista vaikka käynnillä täällä. Hän vain liverteli silloin, kun olisi pitänyt karjua.
YLE: "
Kotimaa 2.8.2016 klo 16:37

Kovaa kritiikkiä ajattelulle koululakkautusten takana: "Lasten työpäivään tulee kaksi tuntia lisää noin vain"

Opetustoimen ylitarkastajan mielestä kouluja lakkautetaan tietämättä sen tarkemmin päätösten todellisia taloudellisia vaikutuksia.










Koululaisia välitunnilla kiipeilytelineessä.

Kuva: Jyrki Lyytikkä / Yle

Peruskoulujen lakkautusaalto ei ole tuonut toivottuja säästöjä, väittää opetustoimen ylitarkastaja Kari Lehtola Itä-Suomen aluehallintovirastosta.

Tilastokeskuksen mukaan perusopetuksen käyttömenot ovat kasvaneet nopeammin kuin lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen. 20 vuodessa oppilaskohtaista kasvua on tullut menoihin jopa 113 prosenttia. Lehtolan mielestä tämä osoittaa sen, että Suomessa ei hallita koulutalouden syy-seuraussuhteita.

? Ei ole saatavilla sellaista tutkimusta, jossa olisi selvitetty, miten koulutuksen talouden syy-seuraussuhteet ovat menneet, Lehtola penää.

Soittokierros opetusministeriöön, Valtion taloudelliseen tutkimukseen ja Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluun paljastaa, että ylitarkastajan keskustelunavaukselle on aihetta: koulujen lakkauttamisia ei ole tutkittu laajasti talouden näkökulmasta. Sen sijaan kysymystä on tarkasteltu muun muassa koulumenestyksen näkökulmasta ? sen perusteella lakkautettavasta koulusta toiseen vaihtaneet oppilaat eivät ole menestyneet muita huonommin.

Kunnissa koululakkautusten vaikutukset talouteen on arvioitu etukäteen, mutta Lehtola pitää sitäkin puutteellisena. Hänen mielestään kouluja lakkauttavat kunnat tarkastelevat vaikutuksia "pää pensaassa", heijastusvaikutuksia huomioimatta. Sellaisia ovat muun muassa oppilashuollon kustannusten kasvu.

Lehtolan mielestä koulujen lakkauttaminen on ollut oppilasmäärän vähenemiseen nähden ylimitoitettua. Esimerkiksi Itä-Suomesta on lakkautettu pelkästään viiden vuoden aikana 52 alakoulua. Koulumatkat ovat pidentyneet, mikä taasen stressaa ylitarkastajan mukaan monia oppilaita, jotka yrittävät sopeutua pitkän matkan päässä olevaan oppilasyhteisöön.

? Meillä on vuosi väännetty siitä, että voiko aikuisen työpäivään laittaa kuusi minuuttia lisää. Samaan aikaan tehdään päätöksiä, joilla lasten työpäivään tulee kaksi tuntia lisää noin vain.

Yhdeksi lääkkeeksi koulujen lakkautusaaltoon Lehtola tarjoaisi valtion maksaman niin sanotun pienkoululisän palauttamista. Se oli maaseutujen kouluille korvamerkitty valtionosuus, joka lakkautettiin vuonna 2006, ja jota on ajoittain vaadittu muutenkin palautettavaksi."
KalpaRe: Koulujen lakkauttamisen järkevyys ja taloudellisuus3.8.2016 10.59
Säyneisen koulun asia käsitellään jatkossa Kuopion valtuustossa. Onneksi.
alan kolmas miesRe: Koulujen lakkauttamisen järkevyys ja taloudellisuus3.8.2016 17.17
Itä-Suomen AVI:n koulutoimen ylitarkastaja Kari Lehtola on puuttunut aiheellisesti Itä-Suomessa tapahtuneisiin koulujen lakkautuksiin.

Kuitenkin voidaan todeta, että Lehtola kuuluu asiassa ns. liian myöhään heränneisiin. Vahingot ovat jo tapahtuneet.

Lehtola näkyy kunnon virkamiehen tapaan tutkineen vain Tilastotoimen tilastoja ja on havainnut, että 5:ssä vuodessa Itä-Suomessa on suljettu 52 alakoulua.

Lehtola on myös havainnut sen, että 20 vuodessa perusopetuksen kustannukset ovat nousseet koulujen lakkautuksista huolimatta 113 prosenttia.

Lehtolan mukaan Suomessa ei hallita koulutalouden syy-seuraussuhteita.

Ilmeisesti äskettäin kesälomilta palannut Lehtola on suorittanut ensi töikseen myös soittokierroksen eri puolille ja saanut kuulla seuraavaa:

"Soittokierros opetusministeriöön, Valtion taloudelliseen tutkimukseen ja Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluun paljastaa, että ylitarkastajan keskustelunavaukselle on aihetta: koulujen lakkauttamisia ei ole tutkittu laajasti talouden näkökulmasta.

Sen sijaan kysymystä on tarkasteltu muun muassa koulumenestyksen näkökulmasta. Sen perusteella lakkautettavasta koulusta toiseen vaihtaneet oppilaat eivät ole menestyneet muita huonommin.

Kunnissa koululakkautusten vaikutukset talouteen on arvioitu etukäteen, mutta Lehtola pitää sitäkin puutteellisena.

Hänen mielestään kouluja lakkauttavat kunnat tarkastelevat vaikutuksia "pää pensaassa", heijastusvaikutuksia huomioimatta. Sellaisia ovat muun muassa oppilashuollon kustannusten kasvu."

Jostain kumman syystä Lehtola ei ole kuitenkaan ollut puhelinyhteydessä New Stroms Oy:n koulutusalan erityisasiantuntijoihin, jotka olivat selvittäneet Juankoskella koko koulutoimen talouden yksityiskohtaisesti ja kaikkine syy-seuraussuhteineen erityisesti lakkautetun Säyneisen hyväkuntoisen kyläkolun kohdalla.

Perusteellisissa koulutalouteen liittyvissä selvityksissään NS oli osoittanut kiistatta, että Säyneisen kyläkoulun lakkautuksella ei ole olemassa taloudellisia järkisyitä.

Kysymys on ollut kouluviranomaisten, kaupunginjohtaja Esteri Kangasveijarin sekä hallituksen vailla todellisia taloudellisia perusteita olevasta päätöksenteosta.

Kysymyksessä on siis ollut viranomaisten vallankäytöstä ja politiikasta, ei siis siitä, että olisi otettu huomioon se, mitä Suomen perustuslaissa sanotaan yksilöiden perusoikeuksista ja yhdenvertaisuudesta.

Tutkimattakin on selvää, että kepuloisilla, joilla maaseudulla on tavallisesti ehdoton määräenemmistö kuntien valtuustoissa ja hallituksissa, on päävastuu siitä, että Suomessa on viimeisen parinkymmenen vuoden aikana suljettu yli 1000 kyläkoulua.

Ylitarkastaja Lehtolan selvitysten mukaan mitään todellisia koulutuskustannusten säästöjä ei ole kuitenkaan saatu aikaan.

Kyläkouluja sulkemalla maaseutukunnat on ainoastaan autiotettu ja erilaiset sosio-ekonomiset ongelmat ovat maassa vain eksponentiaalisesti lisääntyneet.

Jos oletamme, että lakkautetuissa kouluissa on Itä-Suomessa ollut keskimäärin vaikka noin 30 oppilasta, niin alustavasti voidaan olettaa, että esim. Lehtolan mainitsemissa 52:n koulun lakkautuksessa kysymys on ollut välittömästi n. 1 560 oppilaasta.

Koska koulun lakkautuspäätös on tietysti pysyvä, niin kyläkoulun lakkautus koskee siis myös kaikkina tulevina vuosina lakkautetun koulun lähialueen oppilaita, jotka joutuvat turvautumaan kalliisiin koulukuljetuksiin ja oppilaiden työpäivät voivat helposti lisääntyä Lehtolan mainitsemalla 2 tunnilla päivässä.

Voidaan siis olettaa, että tulevan 10 vuoden aikana välittömästi lakkautettujen koulujen oppilaiden lisäksi tulee vielä suuruusluokkaa 15 600 oleva perheiden nuorempien lasten kohtalo, koska voidaan olettaa, että perheissä on vielä ainakin toinen nuorempi lapsi.

Kaikkiaan voidaan siis olettaa, että 52 pienkoulun sulkeminen koskee välittömästi ja 10 tulevan vuoden aikana noin 17 160 nuorta oppilasta.

Minua hämmästyttääkin se, että kouluviranomaiset puhuvat aina kyläkoulujen lakkautuksia perustellessan vain koulurakennuksesta ja mahdollisesti lakkautetujen koulujen lukumäärästä, mutta harvemmin näkee kouluviranomaisen puhuvan koulujen asiakkaista eli siitä oppilasmäärästä, jonka elämästä ja kohtalosta on kysymys.

En ole huomannut myöskään sitä, että kouluja lakkautettaessa kunnissa tai hallinto-oikeuksissa kiinnitettäisiin oikeasti huomiota, millaisia ongelmia esim. kyläkoulujen mielettömät lakkautukset saattavat aiheuttaa oppilaiden perheille tai kyläyhteisöille.

Tietysti kyläkoulujen lakkautus johtaa myös siihen, että lapsiperheet pyrkivät muuttamaan kaupunkeihin ja kasvukeskuksiin. Perheiden muutoista aiheutuu perheille suuria taloudellisia haasteita ja myös työttömyyttä.

Vääjäämätön sosio-ekonominen dynamiikka koulujen lakkautuksissa on sellainen, että tavallista suurempi osa oppilasaineksesta joutuu koulukiusatuksi ja saattaa syrjäytyä kokonaan elämästä.

Elämästä syrjäytyminen aiheuttaa monenlaisia sosiaalisia, terveydellisiä ja psyykkisiä ongelmia ja johtaa helposti työttömyyteen ja jopa itsemurhiin.

Yllä on jo todettu, että Itä-Suomen pääosin kepuloisten hallitsemissa maaseutukunnissa on aiheutettu erilaisia sosio-ekonomisia ongelmia tulevan 10 vuoden aikana suoraan ainakin 17 160 nuorelle suomalaiselle.

Alustava veikkaukseni on, että ainakin 5%:ia tästä ryhmästä menettää lopullisesti työkykynsä tai päätyy vaikeissa sosiaalisissa oloissa jopa itsemurhiin.

Nykypäivänä yhden suomalaisen hintana pidetään jo keskimäärin 2 000 000 euroa. Mikäli yllä esittämäni 5%:n syrjäytymisosuus oppilaista pitää lähellekkään paikkansa, niin Itä-Suomessa 20 vuoden aikana suljettujen 52:n koulun osalta Suomen kansantuloon on siis tullut 1 716 milj. euron suuruinen lovi.

Millään koulujen sulkemispäätöksillä ei tällaista massiivista kansantaloudellista menetystä pysytä korvaamaan.

Kepuloinen päätöksenteko perustuu siihen, että pääosa kaikesta toimintatuloista perustuu erilaisiin tukitoimiin ja jonkintyyppistä kirjanpitoa harrastetaan vain kustannusten osalta.

Tästä seuraa tietysti se, että kepuloiset eivät tietenkään kanna laskelmissaan mitään huolta päätöksiin mahdollisista liittyvistä tuloista, koska niitä pidetään pääosin itsestään tulevina.

Tästä yksinkertaisesta kepuloisesta ajattelumallista johtuen maaseutukunnissakaan ei päätöksenteossa juuri koskaan tarkastella muita kuin investointeja ja kustannuksia.

Kunnan tuloista ei tietenkään tarvitse välittää mitään, koska kunnilla on perinteisesti ollut itsehallinnon johdosta verotusoikeus. Jos kunnissa omat verot eivät ole riittäneet, niin sitten on menty hattu kourassa jopa valtion kukkarolle ylimääräisten valtionapujen kerjuulle.

Yllä esittämäni järkyttävän kansantaloudellisen totuuden johdosta ei olekaan mikään ihme, että AVI:n koulutoimen ylitarkastajakin on joutunut kesälomakiireidensä jälkeen soittelemaan eri puolille noista koulutuskysymyksistä.

Kaikkein hämmästyttävintä on se, että näissä kyläkoulujen mielettömissä kepuloisten lahtaustalkoissa hallinto-oikeudet näyttävät suhtautuvan tähänkin erittäin ajankohtaiseen asiaan täysin välinpitämättömästi.

New Stroms Oy teki kunnallisvalituksen Säyneisen kyläkoulun lakkautuspäätöksen johdosta Itä-Suomen hallinto-oikeuteen 29.1.2015. Kuitenkin hallinto-oikeus päätti 16.3.2016 ja jätti kylmästi valtaosan esitetystä todistusaineistosta tutkimatta.

Hallinto-oikeuden mukaan poliisitutkintaan joutunut Esteri Kangasveijari eikä kukaan muukaan Juankosken kaupungin talouden romahduttaneiden Samovaari-päätösten tekijöistä ja Säyneisen koulun sulkemisasiaan sotkeutuneista luottamushenkilöistä tai Säyneisen koulusta tahallisesti ja tietoisesti julkisuuteen virheellisiä lausuntoja esittäneistä kouluviranomaisista ollut tietenkään asiassa esteellisiä.

Hallinto-oikeuden mukaan kunnalla on harkintavaltaa koulutuksen järjestämisessä, eikä Säyneisen koulun tapauksessa oppilaiden perustuslaillisia oikeuksia loukattu.

NS:n tekemän koulun lakkauttamispäätöstä koskevan kunnallisvalituksen perusteella voidaan todeta, että kyläkoulujen kohdalla ylitarkastaja Lehtolan mainitsemia "pää pensaassa" tehtyjä lakkautuspäätöksiä ei voida Suomessa kumota ainakaan taloudellisiin tai perustuslaillisiin oikeuksiin vetoamalla.

Tässäkin asiassa tarvitaan näköjään Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen lausunto, jotta kuntapäättäjät vihdoin ottaisivat järjen käteensä.

Luulen kuitenkin, että tuskin sekään riittää muuttamaan tätä kepuloisten harjoittamaa ikiaikaista ja kalkkeutunutta "maan tapaa".
PVRe: Koulujen lakkauttamisen järkevyys ja taloudellisuus3.8.2016 18.32
Moro,
itse kuulun niihin kummajaisiin, jotka lukevat ensin taloudelliset vaikutukset ja motiivit ja vasta sitten katsotaan muut seikat.
Taloudellisesti Säyneisen koulun lakkauttaminen oli suuri virhe, jota vielä pitkään ihmetellään. Rakennus on kaikista kunnan rakennuksista parhaimmassa kunnossa ja sen lisäksi lämmitys ja kiinteistöhuolto oli yhteinen siellä olevien kerrostalojen kanssa. Nyt kunta maksaa kiinteistöhuollon , vaikka koulu on tyhjänä, mutta lämpimänä ja pihat lumetettuina talvellakin. Myös lasten määrä olisi ollut kasvussa, sillä asuntoja on myynnissä, mutta nyt ne eivät mene edes kaupaksi, koska kylässä ei ole koulupalveluja-- tämän kuulin suoraan kiinteistövälittäjältä, ja kuitenkin omakotitaloihin voitaisiin saada lapsiperheitä. Nyt kun lapset kyyditetään Säyneisestä Juankoskelle, lasku kasvaa, sillä entinen halpataksiyritys kaatui konkurssiin. Nyt kyyditys maksaa maltaita. Nyt sivistystoimi keventyi muutamala tuhannella eurolla ja taasen kunnan tekninen toimi hävisi sata tonnia palvelumaksuina, joten tappio on ollut oleellinen. Muuten lapsia Säyneisen ja sen rajaalueilla on lähes 50. Joten tässä sitä taas ollaan perse edellä puussa.
Juankosken keskustan virallinen ääniRe: Koulujen lakkauttamisen järkevyys ja taloudellisuus5.8.2016 8.46
Juankoskella on Suomen kallein kunnallisvero, kallein vesimaksu, kallein sähkö, kallein bensa, mutta onnellisimmat ja tyytyväisimmät asukkaat.

Meillä nimittäin kunnan talosarvion alijäämät ovat vuodesta toiseen Suomen suurimmat ja todelliset kustannukset maksatamme tulevalla Kuopin kaupungilla.

Ei näin mahtavaa kattamattomien alijäämien saldoa olisi pystynyt tekemään, jos muut maksut eivät olisi olleet tapissa.
Lopulta me juankoskelaiset olemme siis voittajia.

Kepu ei petä!
alan miesRe: Koulujen lakkauttamisen järkevyys ja taloudellisuus5.8.2016 9.25
Kyllä siihen Kuopin kaupunkiin olisi voinut liittyä ilman alijäämiäkin.

Mitä tulee pienten koulujen lakkautukseen, niin se on vaan normaalia kehitystä. Kun urbanisoituminen kiihtyy, ei todellakaan oppilaskanta ole pieniin kouluihin riittävä.

Pienien paikkojen infra ja asuttaminen on todella kallista. Sähkö, vedet tieverkosto, tietoverkot, posti ym. tulevat älyttömän kalliiksi per talous.

On myös järkevää, että oppilaita kuljetetaan pienemmiltä paikkakunnilta suuremmille kuin päinvastoin.

Tulevaisuudessa voidaan joustavammin yhdistää ihmisten ja tavaroiden kuljetusta aamuisin keskuksiin ja iltaisin takaisin maaseuduille. Jos koulut ovat pienillä paikkakunnilla, niin joudutaan kuljettamaan aikataulullisesti vääriin aikoihin.
Juankosken keskustan virallinen ääniRe: Koulujen lakkauttamisen järkevyys ja taloudellisuus5.8.2016 9.45
Tottakai olisi voinut liittyä, mutta alan mies ei ymmärrä politiikkaa.
Alijäämät ovat hyödyttäneeet Juankosken keskustalaisia. Olemme hyötyneet miljoonia. Suuri Kuopio ei voi katsoa vain Juankosken etua, koska vaatijoita on muuallakin.
Koulut nyt vain oli lopetettava, jotta keskustan uskottavuus säilyi ja sehän säilyi loppuun asti.
TiinaRe: Koulujen lakkauttamisen järkevyys ja taloudellisuus5.8.2016 11.07
Alan miehelle: kalliiksi tulee maksaa sinun kaltaisten luusereiden eläminen Suomessa. Muista tämä, kun huutelet jonninjoutavaa paskaa.
alan kolmas miesRe: Koulujen lakkauttamisen järkevyys ja taloudellisuus5.8.2016 13.53
Voi, voi, kun minua itkettää tuo alan miehen jälkeenjääneisyys.

Justiin uutisista kuulin, että Kakolan vankilamielisairaalastakin tulee loistohotelli.

Käsittääkseni kysymyksessä on amerikkalaisen Jailblox Holiday Homes Inc:in Elämyshotelli-hanke keskelle kulttuurikaupunki Turkua.

Tällainen elämysmatkailu on nykyään suurinta huutoa Amerikassa, jossa vanhoista vankiloista on tehty elämyshotelleja.  

Elämyshotelleissa hotellivieraat teljetään sellihuoneisiin koko vuorokaudeksi. Nykyaikaisia hotellimukavuuksia, kuten televisiota, langatonta nettiä tai minibaaria, ei ole. Vain laverimainen vuode, himmeä valo ja vessa käsisuihkulla, kertoo Markku Marraskesi Viestintätoimisto Mediavasarasta, joka hoitaa amerikkalaisyrityksen viestintää Suomessa.

Marraskesin mukaan yrityksellä on vastaavia hotelleja Yhdysvalloissa, jossa on runsaasti tyhjilleen jääneitä valtion vankiloita. Vuorokauden mittaiset eristyssellilomat ovat todella kysyttyjä.

? Moni kiireinen bisneshenkilö maksaa mielellään siitä, että ei voi olla vuorokauteen tavoitettavissa. Kännykän saa ottaa selliin mutta kenttää ei ole, eli soittaminen tai viestittely ei onnistu, Marraskesi sanoo.

Sellihuoneita tulee ensivaiheessa viitisenkymmentä. Baaria tai ravintolasalia hotelliin ei tule. Ateriat tarjoillaan huoneisiin ovien pienistä luukuista kolme kertaa vuorokaudessa. Marraskesi uskoo, että hotellibisneksestä tulee menestys.

? Asiakkaita tulee kaikkialta Pohjoismaista, on tämä sen verran huima juttu. Turun ravintolamaailmallekin tämä tuo merkittävästi lisätuloja, sillä hotellivuorokauden päätyttyä monella vatsa kurnii.

Kakolahotellin ruoka on varsin ankeata, lähinnä velliä, puuroa, leipää ja satunnaisia lihanpaloja.

Näyttää siltä, että Kakolan elämyshotelli sopii myös mitä parhaimmin niille, jotka ovat joutuneet taistelemaan vyötäröille kerääntyneiden läskivuorien kanssa. Olen varma siitä, että viikon dieettiloma Kakolassa pudottaa pyöristyneen politiikonkin painosta vähintään 10-15 kiloa.

Ylen uutisten mukaan Kakolan loistohotellin ylimmät, merinäköalalla varustetut huoneet on jo kaikki varattu.

Suomessa ei äly ole toistaiseksi riittänyt vankiloissa käsittääkseni muuhun kuin Konnunsuon vankilan muuttamiseen mamujen vastaanottokeskukseksi, joka sekin on päätetty sulkea, kun lautapäät SOS-hallituksessa päättivät iskeä mamuilta rajat kiinni.

Nyt sitten sisäministeriön mm. Heinolan Reumasairaalan järjettömässä sulkemisessa kunnostautunut Risikko on ihmeissään, kun kuntien vastaanottokeskukset tyhjenevät ja hyvää nuorta ja innokasta työvoimaa suomalaiset lautapäät ovat ryhtyneet valtion kyydillä palauttamaan Irakiin, Syyriaan, Afganistaniin ja minne vaan vaikka venäläisen tykkitulen ruuaksi.

Kepuloisjohtoinen KELA näytteli valitettavasti keskeistä roolia myös kansainvälistä mainettakin saaneen Heinolan Reumsairaalan idiooittimaissessa sulkemistapauksessa.

Nykyään Lieksassa on kuitenkin pantu jo mamut rakennustöihin ja heille maksetaan jopa TESin mukaista palkkaa.

TV-kuvassa mamut heiluu innokkaasti rakennustyömailla moukareiden kanssa homerakennusten purkutöissä ja tykkäävät työstään.

Moukaria heilutellessa ei tarvitse puhua Suomea sujuvasti. Keskustelu tapahtuu pääasiassa englanniksi. Riittää, kun sanoo välillä "perkele" tai "voihan vittu", kun iskee moukarilla vaikka sormeen tai polveen.

Kontulassa taas mamut ovat vallanneet entisen suomalaisten pultsarien kansoittaman ja purettavaksi jo aiotun 1960-luvun rähjäisen ostarin.

Ovat "onnettomat" perustaneet sinne etnisiä ravintoloita, basaareja ja partureita. Ravintoloissa ei tarjota alkoholijuomia ja partureissakin asiakkaat tykkää niin paljon palvelusta, että tipit nousee jopa 20 euroon per asiakas. Hyvästä palvelusta siis maksetaan.

Uutisissa haastatellut ostarin eläköityneet suomalaiset asiakkaat sekä naiset että miehet tykkäävät kovasti uusituista palveluista. Käyvät päivittäin maistelemassa mm. etnisiä herkkuja ja muilla ostoksilla.

alan miehen ja kepuloisten keskittämis- ja urbanisoitumisajatukset saivat kovan kolauksen pari viikkoa sitten, kun perinteinen Anttilakin rojahti konkurssiin.

Suomalaisethan olivat pitäneet Anttilaakin ikiaikaisena kauppana, jolla oli tyhjät myymälähallit melkein kaikissa isommissa Suomen kaupungeissa.

Kuitenkaan tyhjillä halleilla ei ollut mitään arvoa.

Kun uudelta alalta eli metsäteollisuudesta tullut Mikko Helander tuoreena miehenä katseli Anttilan taseita, niin Mikko Vilkastus myi heti käsittämättömiä tappiota tehneen Anttila-ketjun vain 1 milj. eurolla. Hinta oli jopa pienempi kuin Juankosken kuuluisalla seisovalla kunnallisella pahvitehtaalla.

Tästäkin kehityksestä nähdään, että alan mies on aivan ulalla tuon urbanisaationsa kanssa. Minä niin toivoisin, että alan mies vaihtaisi ennustuksissaan viivottimen käyräviivaimeen.

Kun mamut vain otetaan avosylin vastaan, niin maaseudulla alkaa todellinen vipinä. Mamut on viriiliä porukkaa ja lapsia mamukuntiin syntyy kuin sieniä sateella. Mitäs muuta syntyvät uudet suomalaiset tarvitsee kuin koulutusta ja sivistystä.

Kun nyt Juankoskellakin hyvä Säyneisen kyläkoulukin on suljettu, niin kaupungille jäi riesaksi tyhjän koulun lämmittäminen ja ylläpito.

Esteri Kangasveijari varmaan keskeisenä puuhamihenä ja Kuopion uutena muutosjohtajana lähtee ensi töikseen Sanni-Grahn Laasosen juttusille, että nyt pitäisi Juankosken autiokylään saada ylimääräinen tyhjän koulun lämmitysavustus samaan tyyliin, jota Esteri yritti turhaan epätoivoisesti Paperiliitolta vanhan pahvitehtaan lämmitykseen ja Samovaari-miehet vielä uudestaan Tratta PBF:n maksamattomiin sähkölaskuihin.

Mitä taas tulee noihin alan miehen esittämiin keskittämistä ja urbanisoitumista puoltaviin seikkoihin, niin en jaksa ihan kaikkia niitä lähteä ruotimaan.

Totean vain pari asiaa.

Ei nykyään enää ketkään muut kuin kepuloiset ja kommunistit suunnittele vakavissaan sähköhuoltoaan seisovien huippukalliiden ydinvoimaloiden varaan.

Nykyaikana satsataan aurinkopaneleihin ja maalämpöön. Aurinkoenergia ja maalämpö on lähes ilmaista, eikä aurinko pimene vielä ainakaan miljoonan vuoden sisään. Mitään ympäristöpäästöjä näissä ei tule, joten kysymyksessä on ns. Clean Tech.

Kännyköistä en viitsi enää jauhaa mitään, koska bitti kulkee nykyään vinhaa vauhtia ilmojen halki ja jokaisella mamullakin, jonka olen nähnyt, on nykyään jo älypuhelimet ja Pokemonia pelataan vähintään yhtä innokkaasti kuin konsanaan kantasuomalaiset nykyajassa elävät ihmiset.
alan kolmas miesRe: Koulujen lakkauttamisen järkevyys ja taloudellisuus5.8.2016 14.33
Tilastokeskuksen viime perjantaina julkaiseman tilaston perusteella Juankoskella syötiin vuonna 2014 selvästi enemmän kuin tienattiin.

Tilastokeskus oli selvittänyt kaikkien kotitalouksien (yhteensä 322 kuntaa) keskimääräiset tulot vuonna 2014. Korkeimmat keskimääräiset tulot olivat Kauniaisissa 85 088 euroa. Juankosken sijaluku oli 250. Juankosken kotitalouksien keskimääräinen tulo oli 33 701 euroa vuodessa.

Tilaston mukaan vähiten tienattiin Lieksassa, jossa keskimääräinen tulo oli vain 29 781 euroa.

Juankoskella kotitalouksien keskimääräinen tulo oli noin 10% korkeampi kuin muilla Juankosken naapurikunnilla, mutta siitä huolimatta Juankosken kaupungin tulos oli vahvasti negatiivinen vuonna 2014, kun monilla pienemmillä naapurikunnilla tulos oli jo positiivinen. Tästä voidaan vetää sellainen johtopäätös, että Juankoskella on syöty enemmän kuin on tienattu.

Koska Juankosken kaupunki on jo päättänyt liittyä Kuopioon 1.1.2017, niin voidaan todeta, että Juankosken Neron johdolla Juankosken kaupunki on syönyt itsensä konkurssiin. Vuonna 2014 Juankosken kaupungin tulos oli vielä -1.44 milj. euroa, kun ei huomioida laittomista biovoimalajärjestelyistä kirjattua noin 998 000 euron suuruista satunnaista kulua.

Tulevaa kaupunkiliitosta Kuopion Juankosken Nero hehkutti lisääntyvällä lähidemokratialla ja monille muilla positiivisillä vaikutuksilla.

Kun tarkastellaan Kuopion tulosta vuodelta 2014, niin havaitaan, että Kuopion kaupungin tulos vuonna 2014 oli -6.685 milj. euroa, kun ei huomioida tilinpäätökseen kirjattuja satunnaisia noin 124.7 milj. euron tuloja, jotka Kuopio kirjasi tulokseensa pääasiassa Kuopion Energian yhtiöittämisen kautta.

Kuopiossa kotitalouksien keskimääräinen tulo vuonna 2014 oli 35 515 euroa, joka ei siis ollut riittävä kaupungin tuloksen pitämiseksi ylijäämäisenä.

Kuopion ja Juankosken vuoden 2014 tulosten perusteella ei tarvita kovin suurta kristallipalloa, kun ennustaa, että tulevina vuosina 2016-2018 taloudelliset vaikeudet tulevat oleellisesti liitoskaupungeissa lisääntymään.

Kehitys näyttää valitettavasti kulkevan sitä rataa, että Juankoskesta on kovaa vauhtia kehittymässä Kuopion Jakomäki.

Ei ole vaikeuksia ounastella, että pienemmissä itsenäisyytensä säilyttäneissä kunnissa elämä jatkuu turvallisesti.

Kotitalouksien keskimääräiset tulot pysyvät varmaankin jota kuinkin nykyisellään, mutta Kuopiota ja Juankoskea kevyemmän kustannusrakenteensa ansioista suuriin veronkorotuksiin ei näyttäisi olevan tarvetta. Näköpiirissä oleva sote-ratkaisu voi vielä oleellisesti helpottaa pienten kuntien tilannetta.

Nyt näyttää siltä, että Juankosken Nero valitsi taas väärän hevosen. Herää siis kysymys, mitkä mahtoivat olla Juankosken Neron motiivit, kun hän niin vahvasti liputti Kuopion "hyvinvoinnin" puolesta. Oliko keskeinen motiivi suunniteltu Kuopion Energian ja Savon Voiman fuusio, joka kuitenkin kaatui?

Alla tilastotietoja Juankosken naapurikunnista:

 Kuopio
o Asukkaita 107 541
o Kotitalouksien tulo 35 315 euroa
o Kunnan tulos -6 685 000 euroa
 Lapinlahti
o Asukkaita 10 093
o Kotitalouksien tulo 34 578 euroa
o Kunnan tulos -240 000 euroa
 Keitele
o Asukkaita 2 398
o Kotitalouksien tulo 34 508 euroa
o Kunnan tulos 103 000 euroa
 Juankoski
o Asukkaita 4 883
o Kotitalouksien tulo 33 701 euroa
o Kunnan tulos -1 440 000 euroa
 Suonenjoki
o Asukkaita 7 419
o Kotitalouksien tulo 32 901 euroa
o Kunnan tulos 3 939 000 euroa
 Varkaus
o Asukkaita 21 860
o Kotitalouksien tulo 32 262 euroa
o Kunnan tulos 5 841 000 euroa
 Tuusniemi
o Asukkaita 2 751
o Kotitalouksien tulo 31 388 euroa
o Kunnan tulos -114 000 euroa
 Vesanto
o Asukkaita 2 244
o Kotitalouksien tulo 31 323 euroa
o Kunnan tulos -82 000 euroa
 Kaavi
o Asukkaita 3 214
o Kotitalouksien tulo 30 720 euroa
o Kunnan tulos 536 000 euroa
 Juuka
o Asukkaita 5 140
o Kotitalouksien tulo 30 480 euroa
o Kunnan tulos 821 000 euroa
 Rautavaara
o Asukkaita 1 768
o Kotitalouksien tulo 30 277 euroa
o Kunnan tulos 561 000 euroa

Yllä oleva lyhyt kuntatilasto osoittaa sen, että tiukan menokurin avulla myös pienet kunnat voivat pärjätä aivan hyvin.

Ilman kunnollista johtoa ei tietysti mikään kunta voi menestyä.

Kepu pettää aina
Juankosken keskustan virallinen ääniRe: Koulujen lakkauttamisen järkevyys ja taloudellisuus5.8.2016 16.54
Järkevällä koulujen lopettamisella ja taktisella velkaantumisella Juankoski on ansainnut vapautuksen takaustappioista. Näin me olemme keskustan talousasiantuntijoiden toimesta laskeneet.
Kun Kuopio on vielä hyväksynyt tämän nykyisen velkatason, voimme katsoa tulevaisuuteen hyvillä mielin.
alan miesRe: Koulujen lakkauttamisen järkevyys ja taloudellisuus5.8.2016 17.02
Minua säälittää, kun alan kolmas mies ei tunne maamme historiaa eikä näköjään nykyisyyttäkään.

Katajanokan vankila on ollut loistohotellina ja elämysmatkailun kohteena jo kymmenen vuotta.

Siellä ovat vankeina olleet mm. Ryti, Tanner, Linkomies, Hella Wuolijoki jne. eli kaikki ns. sotasyylliset.

On todella hieno paikka ja hyvät ravintolat. Kannattaa käydä eristyssellissä katsomassa, että ei ole edes käsisuihkua.

Näin ne vaan turistikohteet ja hotellit keskittyvät isoihin kaupunkeihin. Samoin on mamujen laita. Pois lähtevät maalta, jos sinne sijoitetaan. No sehän onkin ehkä sen sijoituksen tarkoitus.
PVRe: Koulujen lakkauttamisen järkevyys ja taloudellisuus5.8.2016 18.10
Moro,
isoisäni kävi myös siellä kuulustelujen aikaan 1945 ja sitten tuomittiin asekätkennästä Kuopion lääninvankilaan vuosiksi. Marski armahti hänet myöhemmin.
alan kolmas miesRe: Koulujen lakkauttamisen järkevyys ja taloudellisuus5.8.2016 19.28
Sorry, alan mies unohdin kokonaan tuon Katajanokan loistohotellin.

Se on selvä, että suurin osa mamuistakin sijoittuu nykyään kasvukeskuksiin, koska kepuloinen talous- ja monopolipolitiikka on tyhjentänyt maaseudun.

Kepuloistenkin pitäisi jo nähdä, että maaseutu tyhjenee kokonaan suunnilleen akselin Pori-Tampere-Lahti-Mikkeli yläpuolelta, mikäli nykyiseen maatalouspolitiikkaan ei tule muutosta.

Jokainen suomalainen tietää myös sen, että kannettu vesi ei kaivossa pysy.

Tästä syystä nykyinen järjetön ja järkyttävä maataloustuki (n. 4-5 miljardia euroa vuodessa) on vain hukkaan heitettyä rahaa ja vain edesauttamassa maaseudun tyhjentämistä, vaikka laskutaidottomat kepuloiset eivät sitä itse ymmärrä.

Maataloustuen tulisi perustua siihen, että maatiloilla keskitytään tekemään ns. tuotannon suunnanmuutos.

Tuotannon pitää kannattaa ilman tukiakin. Muutoin tukea ei pitäisi tulla.
Tuen osalta asiassa voi olla myös vaikka 5 vuoden siirtymäkausi.

Maataloustuet muodostavat käsittääkseni noin 50% maatalousyrittäjien liikevaihdosta.

Aktiivisen ja kannustavan maaataloupolitiikan avulla maataloustulo täytyy siis suunnilleen kaksinkertaistaa tulevan 5-10 vuoden aikana

En väitä sitä, että pelkästään nyhtökaura ratkaisee kaikki maatalouden ongelmat, mutta suuntaa se kyllä näyttää, koska tavallaisten viljojen tonnihinta taitaa olla nykyään suuruusluokassa 125-145 (tavalliset), 210- 500 (luomuviljat) euroa/kilo, kun taas nyhtökauralla tonnihinta on yli 6000 euro per kilo.

Esim. nyhtökauraa tuotettaessa voidaan soveltaa Koillis-Pravdan taloustoimittajan Tratta PBF:n kohdalla havaitsemaa hyvää periaatetta:

"Pienen ja ketterän pahvitehtaan ei tarvitse tonnikaupalla tuottaa pahvia. Vähempikin riittää"

New Stromskin on myös vahvasti liputtanut erkoistumisen puolesta.

Mutta NS ei usko sitä, että seisova pieni ja ketterä pahvitehdas voi välttyä konkurssilta, koska sillä ei seisoessa voi olla lainkaan liikevaihtoa eli tuloja.

Tässä Suomen kannalta välttämättömässä maatalouden tuotantosuunnan muutoksessa mamut ovat arvokkaampia kuin kukaan kepuloinen vielä ymmärtääkään..

Nyt kepuloinen pääministeri kuitenkin kyyditsee hyvää ja halpaa työvoimaa valtionkyydillä takaisin lähtömaihinsa tykin ruuaksi, kun pitäisi vain poistaa mamuilta työteon esteet Suomessa.

Kepu pettää aina.
Juankosken keskustan virallinen ääniRe: Koulujen lakkauttamisen järkevyys ja taloudellisuus5.8.2016 19.42
Otsikko on koulujen lakkauttamisen järkevyys. Asiassa tulisi pysyä.
Alkio-opiston äidinkielen opetus on tietysti eri juttu kuin insinööriseminaarin äidinkieli ja minun pitää suvaita puutteita.
Rohkenen kuitenkin huomauttaa asiasta, vaikka tiedänkin herojen hipiän herkäksi.
alan miesRe: Koulujen lakkauttamisen järkevyys ja taloudellisuus5.8.2016 20.00
On ymmärrettävää, jos humanistit sekoittavat kilot ja tonnit kun hinnoista puhutaan, mutta insinöörin ei pitäisi.
alan kolmas miesRe: Koulujen lakkauttamisen järkevyys ja taloudellisuus5.8.2016 21.54
Sorry alan. Kiireessä tuli painovirhe viljojen yksikköhinnassa.

Virhe on kuitenkin kohtuullisempi kuin Esterillä ja kepuloisilla. Esteri ja kepuloiset eivät tunnista 10 000 000 euron eroa yhdestä eurosta.

Alkiolaisessa matematiikan oppikirjassa opetetaankin varmaan, että nollat eivät merkitse mitään.

Nolla luvun edessä tai takana on aina nolla. Ja pyöreä nolla ei ole mitään, joten nollat voidaan aina unohtaa, kun kepuloiset tekee laskelmiaan.

Huomaan, että alan mies lukee tarkasti viestejäni. Se on hyvä piirre.

Ehkä alan mieskin pikkuhiljaa huomaa, että ei mamuja kannata Suomesta valtionkyydillä (ilmeisesti vielä Finnarin koneella) takaisin kyyditä.

Finnairinkin tulos kohenisi kummasti, jos ruvettaisiin kuskaamaan varakkakaita mamuja vaikka ykkösluokassa Suomeen tietenkin hyvää korvausta vastaan.

Tällä tavalla DigiKyky Juhakin saisi vähitellen valtion taseenkin kunnollisiin töihin.

Uskonnollisen Juhan ja hänen käsikassaransa Paulan ei tarvitsisi kaikkia Suomen euroja Kainuussa kätkeä maan poveen.

Muistaakseni raamatussakin varoitetaan siitä, että vähiä ropoja ei pidä maan poveen kätkeä:

PIeni lainaus Raamatusta:

"Pitkän ajan kuluttua näiden palvelijain herra palasi ja ryhtyi tilintekoon heidän kanssansa.

Silloin tuli se, joka oli saanut viisi leiviskää, ja toi toiset viisi leiviskää ja sanoi: 'Herra, viisi leiviskää sinä minulle uskoit, katso, toiset viisi leiviskää minä olen voittanut'.

Hänen herransa sanoi hänelle: 'Hyvä on, sinä hyvä ja uskollinen palvelija. Vähässä sinä olet ollut uskollinen, minä panen sinut paljon haltijaksi. Mene herrasi iloon.

Myös se, joka oli saanut kaksi leiviskää, tuli ja sanoi: 'Herra, kaksi leiviskää sinä minulle uskoit, katso, toiset kaksi leiviskää minä olen voittanut'.

Hänen herransa sanoi hänelle: 'Hyvä on, sinä hyvä ja uskollinen palvelija. Vähässä sinä olet ollut uskollinen, minä panen sinut paljon haltijaksi. Mene herrasi iloon.'

Sitten myös se, joka oli saanut yhden leiviskän, tuli ja sanoi: 'Herra, minä tiesin sinut kovaksi mieheksi; sinä leikkaat sieltä, mihin et ole kylvänyt, ja kokoat sieltä, missä et ole eloa viskannut. Ja peloissani minä menin ja kätkin sinun leiviskäsi maahan; katso, tässä on omasi.' (Matt 25:19-25).

Matt 26: Isäntä vastasi hänelle: 'Sinä kelvoton ja laiska palvelija! Sinä tiesit, että minä leikkaan sieltä, minne en ole kylvänyt, ja kokoan sieltä, minne en ole siementä viskannut.

Matt 27: Silloinhan sinun olisi pitänyt viedä minun rahani pankkiin, niin että olisin palatessani saanut omani takaisin korkoineen.

Matt 28: Ottakaa pois hänen leiviskänsä ja antakaa se sille, jolla on kymmenen leiviskää.

Matta 29: Jokaiselle, jolla on, annetaan, ja hän on saava yltäkyllin, mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin mitä hänellä on.

Matt 30: Heittäkää tuo kelvoton palvelija ulos pimeyteen. Siellä itketään ja kiristellään hampaita.'

Kepu pettää aina.
parhaat päältäRe: Koulujen lakkauttamisen järkevyys ja taloudellisuus5.8.2016 22.06
Ei hullu joka pyytää..vaan jolle annetaan. Mietikää kuka esittää huimia palkkoja ? Halltus?Kuka hyväksyy?Valtuusto?turha itkeä jokainen palkkansa ansainnut.
Heikki J.W. SalonenRe: Koulujen lakkauttamisen järkevyys ja taloudellisuus6.8.2016 0.25
Elinkeinoasiamies Liisa Jokela on aktivoitunut hallituksen kokouksessa tänään IDIS-kehittämishankkeessa.

Tarkoitus on nyt mennä HYRRÄLLÄ HYVIIN PÄIVIIN.

Elinkeinotoimen vuoden 2016 talousarvioon on varattu 400 000 euron määräraha kahden kehittämishankkeen omarahoitusosuuteen. Hanke on suuniteltu 3-vuotiseksi ja vuoden 2017 ja 2018 omarahoitusosuus sisällytetään Kuopion kaupungin talousarvioon.

Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 1.291 276, 96 euroa, josta vuoden 2016 osuus olisi 101 246, 96 euroa. Hankkeeseen on tarkoitus hakea 80.567 % (80 996.800,06 euroa) tuki Euroopan Unionin Maaseuturahastosta. Omarahoitusosuus on 0 % eli 0,20 249.20 euroa.

Juankosken maaseutuohjelma on vuosille 2016-2019 valmistumassa. Luonnos on tällä hetkellä kaupunginhallituksen nimeämän 0MVA-työryhmän
arvioitavana.

Elinkeinotoimen vuoden 2016 talousarvioon on sisällytetty kahden kehittämishankeen käynnistäminen, joista toinen on suunniteltu kohdistuvan paikallistalouden elinvoiman ja vetovoimaisuuden kehittämiseksi.

Hankkeella pyritään vaikuttamaan erityisesti kylien elinvoimaisuuden ja elinolojen parantamiseen. Keskeiset keinot ovat uuden yritystoiminnan luominen, vetovoimaisuuden kehittäminen ja infrastruktuurin parantaminen.

Liisalla on ollut ennenkin hyviä hankkeita, mutta tuloksia on ollut vähemmän.

Nyt olisi tärkeätä, että luonnosvaiheessa oleva maaseutuohjelma avattaisiin kunnolliseen keskusteluun. Kyrsiintyneille veronmaksajille ei riitä se, että joku epämääräinen MVA-työryhmä kehittelee hanketta.

Vuoden 2016 talousarvioon on sisällytetty kaksi kehittämishanketta. Näistä vain toisen hankkeen sisältöä on valotettu. Nyt olisi hyvä kertoa myös toisen hankkeen sisältö.

Tämän sisällöltään hieman jo valotetun hankkeen osalta mainitaan paikallistalouden elinvoiman ja vetovoimaisuuden kehittäminen erityisesti kylien kannalta.

Nyt alkaisi olla korkea aika kertoa myös selkokielellä, mitä aioitaan tehdä kylien elinvoimaisuuden ja vetovoiman parantamiseksi?

Tiettävästi New Stroms Oy on tehnyt kunnallisvalituksen Säyneisen koulun typerästä lakkautuspäätöksestä.

NS oli valituksessaan näyttänyt, että kyläkoulun lakkautus aiheuttaa Säyneisen kyläkyläyhteisön ja Juankosken kaupungn (myös Kuopion) kannalta vuosittain satojen tuhansien eurojen menetykset paikallisessa ostovoimassa ja menetykset myös kunnan keräämissä veroissa ovat merkittävät.

Koulun lakkautus myös kiihdyttää väestöpakoa alueelta.

Tilanne ei parane sillä, että Liisa Jokela pystyttää Lapinlahdelle 5-tien varteen kyltin, jossa mainostetaan Juankoskea elinvoimaisena hyvinvointi- ja kasvukeskuksena.

Nyt Liisalta odotetaan konkreettisia toimia ja avoimuutta keskustella asioista.

Sähköinen raha-anomus HYRRÄssä ei edistä lähidemokratiaa, eikä kehitä paikallista elinkeinotoimintaa kohti parempia päiviä.

Kuopion seudulla, joka on tiettävästi Suomen johtava maitokunta, olisi erityisen tärkeätä aloittaa vakava keskustelu maatalouden tulevaisuudesta. Pastoroidun A1 lehmän maidon osalta voidaan esittää monia ikäviä kysymyksiä.

Kaikki tutkimustiedot viittaavat siihen, että Suomessa on vakava valuvika maitokultuurissa ja EU:n maatalouspolitiikka on murroksessa. Tämä murros tulee koskemaan myös Suomea ja tulee heijastumaan eniten juuri sellaisille alueilla, joiden elinkeinotoiminnassa maitokulttuuri on toiminnan keskiössä.

Tänään oli mielenkiintoinen vanhusten hoivakustannuksia koskeva vertailu Hesarissa. Vertailussa havaittiin erittäin suuret kustannuserot kaupunkien kohdalla. Ikävakioidut hoivakustannukset olivat korkeimmat Oulussa alimmat Espoossa. Kuopion kustannukset olivat kolmanneksi korkeimmat.

Oulussa ikääntyneiden korkeita hoivakustannuksia espoolaisiin verrattuna selitti runsas tyypillisten kansantautien esiintyminen: sepelvaltimotauti, diabetes, keuhkoahtautuma, Alzheimerin tauti, syöpä, reuma, nivelrikko tai masennus.

Ei ole vaikeata arvata, että Kuopion seudulla korkeiden hoivakustannusten selittäjänä on aivan samat syyt kuin Oulussa.

Alla tietoisku maidosta:

?Maidon haitallisuus selittynee sillä, että maidon juonti lisää oksidatiivista stressiä ja tulehdusta. Syynä oksidatiivisen stressin ja tulehduksen lisääntymiseen on tutkijoiden arvion mukaan laktoosin hajoamistuote galaktoosi. Sitä on laktoosista noin puolet.

Eläimillä tehdyt tutkimukset viittaavat siihen, että galaktoosi on haitallista terveydelle ja vauhdittaa ikääntymistä ja lyhentää elinikää.

Se johtunee siitä, että galaktoosi lisää kehossa haitallisten AGE-tuotteiden muodostumista.

Oksidatiivisen stressin lisääntyminen havaittiin ruotsalaistutkimuksessa siitä, että maidon juonnilla oli yhteys virtsaan erittyneeseen oksidatiivisen stressin merkkiarvoon (8-iso-prostaglandiini-F2α). Sen on muun muassa havaittu heikentävän luun mineraalitiheyttä.

Lisäksi maidon juonnilla oli yhteys korkea

Kepu pettää aina
johan3% interested rate loan13.11.2016 0.20
Hei,
    Nimeni on Mr. Johann Rogers Johann Financial Home. Olemme rekisteröity ja hyväksytty lainaa tarjoaja, me tarjoamme Private, Commercial ja henkilökohtainen lainat on hyvin alhainen vuotuinen korkoaan 3% ihmisiä eri puolilta maailmaa, myös oman maan. Meillä on joustava takaisinmaksuaika 1 vuosi 30 vuotta. Meidän laina vaihtelee ? 5000 ? 50,000,000.00 jos olet kiinnostunut ystävällisesti yhteyttä sähköpostitse lisätietoja yhteyttä sähköpostitse: mrrobertzoellick195@gmail.com

terveiset
Johann Rogers


Vastaa viestiketjuun

Otsikko:*
Viesti:*
Lähettäjä:*
Sähköpostiosoite:
Lähetä vastaukset sähköpostiini: