Keskustelu
| alan mies | Hamppuprojekti | 15.8.2016 21.56 |
| Juankosken ikuinen hamppuprojekti on saavuttanut tärkeitä etappeja: http://yle.fi/uutiset/kuituhampusta_unelmoidaan_ekologista_vaihtoehtoa_puuvillalle__mutta_ensin_pitaa_keksia_miten_se_niitetaan_jouhevasti/9096257 Projektin johtaja haaveilee saavansa vihdoin hamppuneuleen ylleen. Minulla on ollut monta hamppupaitaa jo kymmenen vuotta. Ne ovat tosi painavia, koska kuitu on paksuseinäistä ja lumen on ohut. Tutkija vielä tässä vaiheessa toteaa, että hamppu on kevyttä ja lujaa. Kunhan saa paidan päälleen, huomaa, että on raskasta ja lujaa. Ei kuitu voi olla kevyttä ja lujaa yhtäaikaa, koska kaikki jalostetut luonnonkuidut ovat selluloosaa eli samaa ainetta. Selluloosan tiheys on aina noin 1500 kg kuutiometriltä. On vain kysymys kuituputken seinämän paksuudesta suhteessa putken halkaisijaa. |
||
| alan kolmas mies | Re: Hamppuprojekti | 16.8.2016 1.24 |
| Mistä ihmeestä se alan mies kaivaa näitä Juankosken kepuloisten kärkihankkeita? Esteri Kangasveijarin ja elinkeinoasiamies Liisa Jokelan kuituhamppu-unelma on kyllä ollut jo kauan kaikkien tiedossa, mutta ensi kertaa minusta julkisuuteen on nyt saatettu joitakin hankkeeseen liittyviä yksityiskohtia. Minusta kaikkein paras tieto hankkeesta tulee suoraan hevosen suusta, kun luomuviljelijä Kähkösen Henrikki on ottanut itsestään selfien keskellä melkein korjuukypsää lähes 3 metriä korkeaa hamppupeltoaan. Henrikin mukaan korjuutöiden pitäisi alkaa syys-lokakuussa, mutta Henrikillä ei ole niittokonetta, eikä tavallista niittokonetta voi käyttää, koska hamppu on niin paksua ja lujaa, ettei sitä voi korjata tavallisella niittokoneella. Ennen kuin Esterin ja Liisan kuituhamppu-unelma muuttuu todeksi, niin Esteri, Liisa ja Henrikki joutuvat keksimään hampunviljelyyn sopivan niittokoneen. Metsäteollisuudessahan Suomessa on paljon syntynyt kaikenlaisia kone - ja laiteinnovaatiota, joten voi hyvin olla, että hampun niittoonkin löytyy 20 vuoden päästä sopiva ratkaisu. Ensimmäisenä tässä tulee nyt mieleen Savonmualta metsuri Einari Vidgrenin Ponsse harvesteri, jonka Einari polkaisi käyntiin vuonna 1970. Sen jälkeen Einari harvesterit on olleet maailmalla mitä suurinta huutoa. Toinen hyvä esimerkki on Mäntyharjulla pienviljelijä Evert Raution poikien 1960-luvulla omaan käyttöön kehittelemä parrunveistokone, josta aikojen saatossa on kehittynyt ehkä kaikkein modernein Hew Saw-sahauskonsepti. Minullakin on ollut ilo työskennellä Raution poikien kanssa heidän myydessään konseptiaan mm. Uuteen Seelantiin Kyllä minä mielelläni lähden pientä korvausta vastaan apuani antamaan myös luomuviljelijä Henrikillekin, jos hampun niittokoneen kanssa joudutaan vielä puuttumaan niittokoneen kansainväliseen markkinointiinkin. Suurta huolta tässä Juankosken kuituhamppu-unelmassa aiheuttaa kuitenkin se, että Kähkösen vajaan hehtaarin hamppupeltoon on nyt jo uhrattu noin 0.5 milj. euroa, mutta jos pikapuoliin ei sopivaa niittokonetta löydy, niin eiköhän hyvä hamppusato lopulta päädy kotieläinten kuivikkeeksi tai maanparannusaineeksi. Kuituhamppusadot ovat olleet ilmeisesti parhaimmillaan 4-8 tonnia per hehtaari Etelä-Suomessa. HempRefine Oy tekee viljelysopimuksia kuituhamppuviljelijöiden kanssa ja kertoo tiedotteissaan, että paalatun kuituhampun katetuotto on yli 5 tonnin sadoilla jonkin verran korkeampi kuin rehuohralla, mutta suuremmat sadot edellyttävät hampulle sopivaa maaperää ja lannoitusta. Hamppupellon siemenkustannus on 110-220 EUR/ha. Mikään kultakaivos ei hamppuviljelmä siis ole, kun HempRefine Oy kertoo, että paalatusta hampusta maksetaan 100-150 EUR/tonni. Kuuden tonnin hamppusadon arvo per hehtaari on siis vain 600-900 euroa vuodessa. Huolestuttavaa on se, kun tutkijaprofessori Laura Tomppo on havainnut, että hampun jalostusketjussa tuottajat, jalostajat ja kuluttajat eivät kohtaa. Hampun käyttö kiinnostaa komposiittivalmistajia, mutta kuituhamppua ei ole saatavilla helposti. Toisaalta viljelijät eivät lähde viljelemään hamppua ennen kuin sille on tiedossa jokin käyttökohde. Tässä kohtaa Laura Tomppo lausuu keskeisen viisauden. Kuituhampulle ei nähtävästi ole löydettävissä riittävästi kaupallisia sovelluksia, että tätä vanhaa kuitukasvia voidaan mielekkäästi hyödyntää Suomen maaseutuyritystoiminnassa. Projektipäällikkö Terttu Turpeisen ja Liisa Jokelan ekologiset haaveet hampun jalostamisesta puuvillan korvikkeeksi ja raamattu- tai setelipaperiksi voitaneen myös unohtaa, koska esim. tekstiiliteollisuudessa on nykyään käytössä runsaasti erilaisia kuitukompositioita ja maailma näyttää olevan kovaa vauhtia kehittymässä myös siihen suuntaan, että seteleitäkään ei kohta enää näe muuta kuin numismaatikoiden museoissa. |
||
| alan kolmas mies | Re: Hamppuprojekti | 16.8.2016 7.26 |
| alan mies on spekulaatiossaan taas ulkona kuin lumiukko. On täysin luonnollista, että Malkov on Ukrainan kriisin eskaloiduttua keskittynyt Venäjän markkinoille, jossa "biotuotetehtaiden" käyttökatteet ovat nykyään yli 70%:ia johtuen ruplan heikkoudesta. Tästäkin tuli keskusteltua ystäväni Sergeyn kanssa pari viikkoa sitten. Malkovilla ja Makoruksella on tietysti kaikki oikeudet tehdä yhteistyötä kenen kanssa tahansa - myös Vision Huntersin. Se ei ole kuitenkaan estänyt yhteistyön tekemistä jatkuvasti myös NS:n kanssa. alan miehen ennustuksista on kyllä sanottava suoraan, että hän näyttää olevan peesailija ja ennustuksissaan tuuliviiri. Jos alan mies vaivautuisi lukemaan esimerkiksi New Stromsin tekemän ensimmäisen kunnallisvalituksen, niin siitä alan mieskin ehkä näkisi, että NS:n keväällä 2011 tekemä ennustus takauksen ja biovoimalan osalta on mennnyt täysin nappiin - myös seurausten osalta. Samalla tavalla NS:n parempana vaihtoehtona Esteri Kangasveijarille ja muille Juankosken päättäjille esittämät lunastettavaa Römssyä koskevat vakavat liiketoimintasuunnitelmat olisi tietysti viety loppuun ja menestykseen. Koska tuotteille oli ostajat jo olemassa ja toiminta olisi ollut hyvin kannattavaa, niin tuotantolaitos olisi ollut todellinen kultakaivos sijoittajilleen. Oman pääoman tarvehan oli vain 4 milj. euroa. alan mies, joka ymmärtää vain lainarahalla rakennettujen miljardi-investointien päälle, ei tietenkään voi ymmärtää sitä, mitä merkitsee hankkeissa pääoman kiertonopeus hankkeen kannattavuuden kannalta. Halvalla lunastetussa tehtaassa ei tarvita 50%: n käyttökatetta, jota isot selluhankkeet edellyttävät. Nytkin alan mies vain jaksaa jankuttaa biotehtaista Kuopioon ja Kemijärvelle jne. Minulle on tullut jo sellainenkin ajatus, että alan mies on nyt siirtynyt jo ajassa taaksepäin aikaan, jolloin kaikki kepuloiset innoissaan hehkuttivat, kuinka Pekka Peloton Perä tupakkilaatikon kanteen luonnosteli modernin nikkelin bioliuotustehtaan Kainuun korpeen. Olisi kannattanut ahkeran Siltarumpu Pekkarisenkin tehdä Pekka Pelottoman hankeesta myös vaihtoehtoinen laskelma. NS olisi saattanut tehdä tällaisenkin vaihtoehtoislaskelman, koska NS:n konsulteilla on yli 30 vuoden kokemus myös kaivosalalta. alan miehelle voin piruuttani paljastaa myös sen, että minua oli aikoinaan pyydetty konsultoimaan myös Rautaruukkia. Konsultointi tapahtui silloin eräässä Pohton järjestämässä Rautaruukin seminaarissa OOKKO NÄÄ kaupungissa, jossa alan mieskin on viettänt aikaansa mahdollisesti jopa enemmän kuin tarpeeksi. TEM:issä oli ilmeisesti katsottu Talvivaara-hankkeessa, että eihän siltarumpuhankkeistakaan mitään kannattavuuslaskelmia tarvitse tehdä. Niistä tehdään vain piirisihteerille rakennusmääräys. Nyt on sitten ruvettu laskemaan, millaista tuhoa tuossakin kepuloisten kankkeessa tehtiin Suomen luonnolle ja valtion kassaan. Hintalappu ei vielä ole tiedossa, mutta voisinpa nyt ennustaa, että eiköhän tässäkin päädytä ainakin 3 miljardin euron kokonaisvahinkoon. Sitäpaitsi tuokin kepuloisten tyrintä on pilannut Suomen maineen täydellisesti kansainvälisten sijoittajien silmissä. NS:n hyvistä suunnitelmista hätääntynyt Esterikin lähetti NS:n kunnallisvalituksen johdosta poliisille tutkintapyynnön, koska NS:n kunnallisvalitus oli estänyt Handelsbankenin ja Finnveran lainojen nostot ja näin muka aiheuttanut Tratta PBF:lle merkittävää taloudellista vahinkoa ja koko Suomen maine sijoituskohteena oli Esterin mukaan mennut NS:n kunnallisvalituksen johdosta. Valitettavasti Esteri kuitenkin toteutti jääräpäisesti oman ja Vision Huntersin laatiman suunnitelman ja takaus laitettiin laittomasti voimaan. Tästä seurasi se, että Tratta PBF:ää ja biovoimalaa rahoittaneet velkojat menettivät kaikkiaan ainakin 30 milj. euroa riihikuivia euroja. Kauppalehdessä oli taas eilen tarinaa näistä kepuloisten kärkihankkeista. Toistaiseksi olen suhtatutunut varsin varovaisesti Timo Piilosenkin Kuopioon suunniteltuun Finnpulp-hankkeeseen, vaikka Timo on entisen pöyryläiskaverini Pentin poika. En epäile sitä, että tehdas osataan rakentaa ja suunnitella, mutta epäilen hankkeen rahoitusta. Mikä on se metsäyhtiö, joka lähtee hankkeen isäksi? Sellaista minusta ei helposti löydy vähään aikaan. Kemijärven Boreal Bioref-hankkeeseen tarvitaan Kauppalehden mukaan vain 800 miljoonaa euroa, kun Finnpulppiin tarvitaan peräti 1.4 miljardia euroa. Heikki Niskalan ajama Boreal Bioref-hanke vaikuttaa jo siinäkin mielessä epäilyttävältä, että toistaiseksi hankkeelle ei ole pystytty varmistamaan vielä yhtään merkittävää rahoittajaa, mutta Kemijärven kaupunki on jo myöntänyt hankkeelle osakaslainan. Onkohan Heikki Nivala jo ehtinyt lähettämään hankkeestaan ennakkoilmoituksen EU:n komissiolle osakaslainan osalta? Täytyy vain toivoa, etteivät Kuopio tai Kemijärven kaupunki lähde isommasti rahoittamaan sellutehtaita, koska minun ennustukseni mukaan se tulee johtamaan molempien kaupunkien täydelliseen tuhoon. Minusta pienten kaupunkien ei pitäisi lainkaan lähteä sijoittamaan riskialttiiseen selluteollisuuteen, koska sellun hinta voi helposti tipahtaa vaikka 50% alaspäin. Kaidin biojalostamokin voi vielä osoittautua pahaksi painajaisuneksi, vaikka Carl Haglundkin jo siirtyi yhtiön varatoimitusjohtajaksi. Täytyy rauhassa tässäkin vain odotella, kun kiinalaiset suorittavat hankkeen kannattavuuslaskelmat. EU:n komissio on jo myöntänyt hankkeelle 88.5 milj. euroa tukea ja TEKESiltä on saatu 4 milj. euron tuotekehityslaina. Hanke on myös Sipilän ja TEM:in kärkihankkeita. Se ei kuitenkaan merkitse sitä, että hanke olisi terveellä liiketaloudellisella pohjalla. Sitä paitsi kysymys ei tässäkään tapauksessa ole digihankkeeesta, joka tiettävästi on Sipilänkin ominta osaamisalaa. Omien tietojeni mukaan esim. Stora Enso ei sijoita sellaisiin hankkeisiin, joiden talous nojaa vahavasti erilaisiin tukitoimiin. Täysjärkisen sijoittajan mielestä tukitoimet ovat merkki siitä, että hanke ei voi menestyä ilman tukia ja silloin kysymyksessä ei ole markkinaehtoisesta hankkeesta. |
||
| alan mies | Re: Hamppuprojekti | 16.8.2016 7.40 |
| Kun olin seitsemän talvea Melbournessa, kiinnitin heti huomioni muovisiin seteleihin. Itse asiassa ne onkin kehitetty Melbournen yliopistossa. Sen jälkeen, kun Australia siirtyi kokonaan muovirahaan vuonna 1996, ovat mm. seuraavat valtiot siirtyneet myös: Brunei, Canada, New Zealand, Papua New Guinea, Romania, Vietnam, Cape Verde, Chile, Gambia, Nicaragua, Trinidad and Tobago ja Malediivit. Ei siis todellakaan ole hamppuseteleillä tulevaisuutta, kun kahdessa mielessä muoviraha valloittaa markkinat. |
||
| alan kolmas mies | Re: Hamppuprojekti | 16.8.2016 8.58 |
| alan mies on spekulaatiossaan taas ulkona kuin lumiukko. sitä paitsi keskusta pettää aina |
||